Peruspalvelubudjetti. Kunnat

Transkriptio

1 Peruspalvelubudjetti /2011 Kunnat

2

3 Peruspalvelubudjetti 2012 Valtiovarainministeriön julkaisuja 35/2011 Kunnat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, lokakuu 2011 Tekijät Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta ja peruspalveluohjelman ministeriryhmä Julkaisun nimi Peruspalvelubudjetti 2012 Asiasanat kunnat, kuntatalous, kuntien menot, kuntien verotulot, valtionavut, kuntien rahoitusosuudet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 35/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 34 Kieli Suomi Tiivistelmä Peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa on otettu huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävien muutokset, väestön ikärakenteen ja väestön määrän muutokset, kunta-alan ansiotason nousu sekä työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutos. Kuntien verotulojen arvioinnissa on huomioitu palkkasumman muutos, verotusperusteiden muutokset sekä taloudellisen kehityksen muutostekijöitä. Valtionapujen muutoksen arvioinnissa on otettu huomioon valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, hallitusohjelmaan perustuva valtionosuuden vähennys, verokevennysten kompensaationa toteutettava valtionosuuksien lisäys sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyy taulukko, jossa verrataan valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin vuodesta 2011 vuoteen 2012.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, oktober 2011 Författare Delegationen för kommunal ekonomi och förvaltning samt ministergruppen för basserviceprogrammet Publikationens titel Peruspalvelubudjetti 2012 Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 35/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 34 Språk Finska Sammandrag Basservicebudgetöversynen innehåller en uppskattning av utsikterna för kommunalekonomin ända tills Eventuella ändringar i kommunernas skyldigheter som beror på statens åtgärder, ändringarna i befolkningsstrukturen och antalet, förhöjningen inom kommunalbranschens lönenivåer samt ändringen av arbetsgivarens socialförsäkringsavgifter har beaktats vid uppskattningen av kommunernas utgiftsutveckling. Vid prognostiseringen av kommunernas skatteinkomster har man beaktat ändringen i lönebeloppen, ändringarna i skattegrunderna samt ändringsfaktorer som påverkar den ekonomiska utvecklingen. Vid uppskattningen av ändringen av statsandelarna har man beaktat justeringen av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna, den minskning av statsandelarna som ingår i regeringsprogrammets, den ökning av statsandelarna som kompenserar för skattelättnaderna samt de ändringar i befolkningsantalet och åldersstrukturen som påverkar grunderna för statsandelarna. Översynen av basservicebudgeten inkluderar en tabell där man jämför statens åtgärders inverkan på kommunernas inkomster och utgifter mellan 2011 och 2012.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, October 2011 Author(s) The Advisory Board for Municipal Administration and Economy and the Ministerial Working Group preparing the Basic Public Services Programme Title of publication Peruspalvelubudjetti 2012 Publication series and number Ministry of Finance publications 35/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 34 Language Finnish Abstract The basic public services budget review examines projected local government finances up to Factors such as changes in duties effected by central government to local government, demographic changes, the rise in the earnings level in local government and adjustments in employers social insurance contributions were all taken into account when drawing up the expenditure estimates for local government. Changes in the wage bill and in the tax bases as well as potential variables that affect the economic outlook were taken into consideration in the tax revenue estimates. Adjustments in the distribution of cost liability between central and local government, reductions in central government transfers as outlined in the Government Programme, an increase in central government transfers that will be implemented by means of tax cut compensations and the effect of variations in population size and age structure on the bases for central government transfers to local government were also taken into account in the assessments on changes in government grants. This publication includes a table that compares the impact of central government measures on local government revenue and expenditure between 2011 and

8

9 Sisältö 1 Peruspalvelubudjettitarkastelu Kuntapolitiikka pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät vuoteen Kuntien menot Kuntien verotulot Kuntien valtionavut kehyskaudella Kuntien valtionavut v Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksutulot Kuntien valtionosuusjärjestelmä...30

10

11 11 1 Peruspalvelubudjettitarkastelu 1.1 Kuntapolitiikka pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa Pääministeri Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntatalouden kestävyyden ja vakauden edistämiseksi uudistetaan kunta- ja palvelurakenteet, vahvistetaan kuntien tulopohjaa, parannetaan kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoitetaan kuntien tehtävien laajentamista. Hallitus toteuttaa laajan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Luonnollisesta työssäkäyntialueesta muodostuva vahva peruskunta pystyy itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta pystyy hoitamaan myös tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja kehittämistyötä sekä vastaamaan tehokkaasti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä. Kuntarakenneuudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. 1.2 Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät vuoteen 2015 Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvu on jatkunut ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Viimeisten kuukausien aikana taloudellinen ilmapiiri on kuitenkin heikentynyt ja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Kasvunäkymiä varjostavat Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen talouden näkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille. Vaikka kansainvälinen talous

12 12 kehittyisikin tyydyttävästi ja pahoilta ulkoisilta häiriöiltä vältyttäisiin, uhkaa Suomen talouskasvu jäädä lähivuosina aiempaan verrattuna vaatimattomaksi. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. Vuonna 2010 vuosikate parani Vuoden 2010 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylsi 3,0 mrd. euroon, mikä oli 700 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuosikate ylitti reilusti käyttöomaisuuden poistot. Toteutunut kehitys oli selvästi parempi kuin arvioitiin vielä syyskuussa 2010 julkaistussa peruspalvelubudjettitarkastelussa. Vuosikate oli myös vajaat 300 milj. euroa korkeampi kuin helmikuussa 2011 julkaistuissa vuoden 2010 tilinpäätösarvioissa. Toimintakate heikentyi vähemmän kuin tilinpäätösarvioissa arvioitiin. Toimintamenot kasvoivat 4 %. Ostojen nimellinen kasvu jatkui varsin nopeana, n. 7 prosentin tasolla. Toimintakatteen heikkenemistä tasapainotti verorahoituksen kasvu: valtionosuudet kasvoivat 7½ % ja verotulot runsaat 4 %. Ennakoitua myönteisemmän kehityksen taustalla olikin erityisesti kuntien verotulojen odotettua nopeampi kasvu. Vuoden 2010 kuntatalouden tulos- ja rahoituslaskelmia tarkasteltaessa on otettava huomioon pääkaupunkiseudun kuntien vesilaitostoimintojen siirtyminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle. Vesilaitosten toimintojen luovutus (n. 950 milj. euroa) vaikuttaa olennaisesti tiettyihin tulos- ja rahoituslaskelman eriin ja siten kuntatalouden kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen. Esimerkiksi kuntien tilikauden tulos muodostuu HSY-kirjausten vuoksi huomattavasti todellisuutta paremmaksi. Kuntatalouden todelliseen rahoitusasemaan, kuten vuosikatteeseen tai rahoitusjäämään, näillä järjestelyillä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Vuosikatteen arvioidaan edelleen hieman paranevan v Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %, vaikkakin verotuloennustetta on alennettu suhteessa maaliskuun peruspalveluohjelmatarkasteluun sisältyvään arvioon. Verotuloarvioiden alentamisen taustalla on heinäja elokuussa tehdyt verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksien oikaisut, jotka alentavat kunnallisveron tuottoa 230 milj. eurolla suhteessa aikaisemmin arvioituun. Oikaisuissa valtion jako-osuutta korotettiin ja kuntaryhmän osuutta alennettiin. Oikaisujen taustalla on vuoden 2010 verotuksen valmistumisesta saadut tiedot, joiden mukaan pääomatuloveron määrä v kasvoi aiemmin arvioitua enemmän. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan runsaat 3½ % työllisyyden kehittyessä suotuisasti. Veronkevennykset alentavat kun-

13 13 nallisveron tuottoa n. 130 milj. eurolla. Kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan keskimäärin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä puolestaan lisää kunnallisveron tuottoa n. 180 milj. eurolla. Yhteisöverokertymät kasvoivat alkuvuonna nopeasti, mutta kesän aikana yritysten tulosnäkymät ovat hieman heikentyneet. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kuitenkin kasvavan 15 %. Kiinteistöveroprosenttien korotukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi, ja verotuotto kasvaa 3 %. Valtionosuudet kasvavat 3½ % mm. indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan n. 4 %. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kuntatalouden hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän suhteellisen maltillisena, vaikka kuluttajahintojen nousu aiheuttaa menopaineita. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan n. 2½ % ja palkkasumman n. 3 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaalija terveyspalvelumenoihin. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2010 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujen ostojen kasvuna. Edellä kuvatuilla oletuksilla kuntien toimintamenot kasvavat nimellisesti runsaat 4 %. Jos kuntien toimintamenot kasvavat laskelmissa oletetulla tavalla, vuosikate paranee edelleen hieman tänä vuonna ja kattaisi selvästi käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. Kuntien vuosikate heikkenee v Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vajaalla prosentilla. Tämä on seurausta sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun hidastuessa. Veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa nettomääräisesti yhteensä 309 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti: Yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksiköllä ja loput kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan vielä vuosina 2012 ja 2013, mutta korotus on puolet pienempi kuin vuosina Korotuksen pieneneminen vähentää kuntien verokertymää n. 259 milj. eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 valtionosuuksia pienentävät hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuden 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammattikorkeakoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannus-

14 14 tenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (263 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen (10 milj. euroa), nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon nuorisotyössä ja vapaassa sivistystyössä (n. 14 milj. euroa) ja maahanmuuttajakorvauksiin (10 milj. euroa). Yhteensä valtionosuudet lisääntyvät mm. edellä mainittujen valtion toimenpiteiden 1 seurauksena 122 milj. eurolla. Indeksikorotus lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 milj. eurolla. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos lisää nettomääräisesti valtionosuuksia 68 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan valtionosuudet kasvavat 368 milj. eurolla eli n. 4 % v Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulojen kasvun hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi runsaalla 500 milj. eurolla mutta riittäisi edelleen selvästi kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan v pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsisi kuntien lainakannan kasvun jatkumista edelleen. Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menokuria ja tuottavuuden nostoa Taulukossa 1 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojen laskennallista kehitystä vuoteen 2015 asti. Laskelmassa 2 on otettu huomioon valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen ja vuosien kehyspäätöksen mukaiset linjaukset koskien valtionosuuksia ja verotusta. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 3,4 % vuosittain. Tuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat tarkistukset, mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain n. 100 milj. eurolla. Yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu vuoden 2013 jälkeen. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2½ % vuosittain. Laskelmassa toimintamenojen ennakoidaan kasvavan n. 4 % vuodessa. Henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun toteutuvan palvelujen oston kautta. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikate riittäisi kattamaan poistot vuosina , mutta ei enää vuosina Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen esitetään jäljempänä luvussa 1.6, taulukko 6. Taulukon 1 tarkastelussa ei ole kyse ennusteesta vaan ns. painelaskelmasta, jonka tarkoituksena on näyttää, mikä kuntatalouden keskimääräinen liikkumavara tai sopeuttamistarve on arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Esimerkiksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien on vuosina oletettu pysyvän vuoden 2011 tasolla. Vastaavasti maksuihin ei ole oletettu korotuksia eikä menoja ole tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusylijäämä kasvattaa suoraan kuntien lainakantaa. Todellisuudessa yksittäisten kuntien väliset erot menokehityksessä ovat suuria.

15 15 Investointien on laskelmassa arvioitu pysyvän korkealla tasolla johtuen tiedossa olevista investointipaineista. Edellä kuvatulla kehityksellä vuosikate jäisi koko tarkasteluajanjaksolla selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi ja paine kunnallisveroprosenttien korotuksiin kasvaisi. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Korkotaso on ollut taantuman jälkeen poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja. Lisäksi 2000-luvun alussa otetut lainat alkavat erääntyä, ja niiden takaisinmaksut vähentävät kuntien liikkumavaraa. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Taulukko 1. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio kuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa Käyvin hinnoin Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -22,94-23,89-24,85-25,85-26,92-28,04 2. Verotulot 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11 3. Valtionosuudet, käyttötalous 7,43 7,71 8,06 8,47 8,93 9,45 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,19 0,17 0,15 0,08 0,06 0,04 5. Vuosikate (= ) 3,02 3,15 2,64 2,60 2,45 2,56 6. Poistot -2,13-2,22-2,32-2,43-2,54-2,65 7. Satunnaiset erät, netto 1 1,06 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 8. Tilikauden tulos 1 1,95 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15 Rahoitus 9. Vuosikate 3,02 3,15 2,64 2,60 2,45 2, Satunnaiset erät 1,06 0,25 0,25 0,25 0,25 0, Tulorahoituksen korjauserät 1-1,38-0,45-0,45-0,45-0,45-0, Tulorahoitus, netto (= ) 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2, Käyttöomaisuusinvestoinnit 1-5,76-4,40-4,40-4,40-4,40-4, Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1 2,67 1,00 1,00 1,00 1,00 1, Investoinnit, netto (= ) -3,09-3,40-3,40-3,40-3,40-3, Rahoitusjäämä (= ) -0,38-0,45-0,96-1,00-1,15-1, Lainakanta 2 11,67 12,22 13,22 14,27 15,47 16, Kassavarat 4,75 4,71 4,65 4,60 4,55 4, Nettovelka (= ) 6,92 7,51 8,57 9,67 10,92 12,06 1 Näihin eriin sisältyy v osalta HSY:n perustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisella ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. 2 Lainakanta määräytyy laskelmissa rahoitusjäämän kehityksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisverotuksen kiristyessä (muut tekijät ennallaan) rahoitusjäämä kohenee ja lainakannan kasvu pienenee.

16 16 Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin Valtiovarainministeriön kuntaosaston laskennallisen ennakointimallin mukaan kuntien vuosikate paranee vuodesta 2010 vuoteen 2011 koko maan tasolla ja v vuosikate heikkenee hieman. Ennakointimallissa ei ole mukana kuntayhtymiä Kuntien lainakannan arvioidaan tänä vuonna pienenevän asukkaan kuntakokoryhmissä ja kasvavan muissa kuntakokoryhmissä. Eniten lainakanta kasvaa yli asukkaan kunnissa. Vuonna 2012 kuntien lainakannan kasvun arvioidaan pysähtyvän koko maan tasolla ennakointimallin laskentaoletusten mukaan. Vain pienimmissä kunnissa lainakanta kasvaisi jonkin verran Vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli seitsemän. Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan 28 ja v n. 32. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä 54 kunnassa v Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan n. 75 ja v n. 90. Vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassa taloustilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyyn tulee kaksi kuntaa, Tarvasjoki ja Vihanti. Käydyssä viidessä menettelyssä on ollut mukana yhteensä 25 eri kuntaa. Taulukko 2. Manner-Suomen kuntien talouskehitys vuosina , euroa/as kuntaryhmittäin (Vuosi 2010 on kuntien tilinpidon mukainen eikä sisällä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Toimintakatteen kasvu on peruspalveluohjelman mukainen.) Asukasluku Vuosikate 2010 Vuosikate 2011 Vuosikate 2012 Lainakanta 2010 Lainakanta 2011 Lainakanta 2012 alle yli Koko maa

17 17 Kuvio 1. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämä vuoden 2010 tilinpäätöksessä Kuntien vuosikate Positiivinen (319) Negatiivinen (7) Kuntien kertynyt yli/alijäämä Ylijäämäinen kunta (251) Alijäämäinen kunta (75) 1.3 Kuntien menot Menokehitys v Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenot ja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan lähes 9 %. Bruttoinvestointeja korotti huomattavasti Helsingin seudun ympäristöpalvelujen perustamiseen liittyvät kirjaukset. Toimintamenojen kasvu pysyi edellisvuoden 4 prosentin tasolla. Kuntien menokehitys hidastui selvästi v ja talouskehityksen paranemisesta huolimatta menokasvu pysyi suhteellisen maltillisena myös v Kuntien henkilöstömäärä kasvoi hieman ja palasi vuoden 2008 tasolle. Nimellishintaiset ostot kasvoivat 7 %. Korkotaso pysyi matalana, joten korkomenot eivät nousseet lainakannan kasvusta huolimatta. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit pysyivät korkealla tasolla.

18 18 Toimintamenojen kehitys Kuntien toimintamenojen odotetaan kasvavan n. 4 % vuosina 2011 ja Vuosina toimintamenojen kasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu n. 4 % vuodessa, mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeen kehityksestä sekä peruspalvelujen hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin todellinen menokehitys riippuu mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Helmikuussa 2011 aikaansaadun palkkaratkaisun seurauksena kuntien ansiotason arvioidaan nousevan n. 2,5 % v Kuntien palkkasumman kasvuksi arvioidaan 3 % alkuvuoden kertymätietojen perusteella. Vuonna 2012 kuntien ansiotason arvioidaan nousevan 3 % ja vuosina n. 3½ % eli hieman yleisen ansiotason arvioitua muutosta hitaammin. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuodesta 2011 lähtien n henkilön tasolla, joten kuntien palkkasumma kasvaisi näillä oletuksilla ansiotasokehitystä seuraten keskimäärin n. 3½ %. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu nousi 0,1 prosenttiyksiköllä v. 2011, mutta vuosina maksut pysyvät likimain vuoden 2011 tasolla. Työnantajan KuEL-maksu pysyy Kevan näkemyksen mukaan lähivuodet 23,6 prosentissa. Työttömyysvakuutusmaksu nousi v ,2 prosenttiyksikköä mutta lähivuosina sen ennustetaan pysyvän vuoden 2011 tasollaan. Nimellishintaisten ostojen arvioidaan kasvavan vajaat 7 % v Ostojen hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena, ja myös volyymikehityksen arvioidaan hieman hidastuvan kireän taloustilanteen myötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkin jatkossakin kasvavan selvästi toimintamenojen kasvua nopeammin. Suurin paine kuntien toimintamenojen volyymikasvuun tulee palvelujen ostoista. Kuntien maksamat avustukset pysyvät keskipitkällä aikavälillä vakaana. Vuonna 2012 toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien tukea ehdotetaan korotettavaksi. Toisaalta perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus pienentävät toimeentulotukimenoja. Kuntien toimeentulotukimenojen nettomääräisen lisäyksen arvioidaan olevan 44 milj. euroa ja vastaavasti toimeentulotukimenojen säästön arvioidaan olevan n. 22 milj. euroa. Toimeentulotukimenot pienenevät vähitellen työllisyyden parantuessa. Riskinä on, että toimeentulotukimenot pysyvät taantuman jälkeen useita vuosia korkealla tasolla, mikäli työttömyysjaksot pitkittyvät ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät. Kuntien toimintatuottojen oletetaan laskelmassa kehittyvän toimintamenojen kasvua vastaavasti n. 4 % vuodessa.

19 19 Korkomenot Kuntien korkomenot nousevat v lainakannan kasvun ja korkotason nousun myötä. Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenot ovat pysyneet viime vuodet matalalla tasolla johtuen matalasta korkotasosta. Vuosina korkomenojen oletetaan kasvavan niin korkotason nousun kuin lainakannan kasvun myötä. Investoinnit Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan pysyvän lähivuodet vuoden 2011 tasolla 4,4 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuret johtuen niin peruskorjauksista, kasvukeskusten uudisinvestoinneista kuin meneillään olevasta rakenneuudistuksesta. Arvioitu investointitaso johtaa ennakoidulla tulo- ja toimintamenokehityksellä kuntien velkaantumisen jatkumiseen. Taulukko 3. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina , mrd. euroa Käyvin hinnoin Toimintamenot 33,8 35,2 36,6 38,1 39,6 41,3 Palkkausmenot 19,5 20,1 20,7 21,4 22,1 22,9 Palkat 15,0 15,5 15,9 16,5 17,0 17,6 Muut henkilömenot 4,5 4,6 4,7 4,9 5,1 5,3 Ostot 11,7 12,4 13,2 14,0 14,9 15,8 Avustukset 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,0 Muut toimintamenot 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 2. Toimintatulot 10,8 11,3 11,7 12,2 12,7 13,3 3. Toimintakate -22,9-23,9-24,8-25,9-26,9-28,0 4. Korkomenot, brutto 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,6 5. Investoinnit, brutto 5,8 1 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 6. Menot yhteensä ( ) 39,8 39,9 41,4 43,0 44,6 46,3 7. Bruttokansantuote, mrd. euroa 180,3 191,5 200,2 208,5 216,9 224,7 8. Kokonaismenot, % BKT:sta 22,1 20,8 20,7 20,6 20,6 20,6 9. Kokonaistulot, % BKT:sta 22,1 20,7 20,3 20,3 20,1 20,2 10. Toimintatulot, % toimintamenoista 32,1 32,1 32,1 32,1 32,1 32,1 Kunta-alan henkilöstön määrä, 1000 henkilöä 460,9 460,9 460,9 460,9 460,9 460,9 1 Näihin eriin sisältyy v osalta HSY:n perustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisella ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan.

20 Kuntien verotulot Myönteinen talouskehitys on tärkeää kuntien verotulojen kehityksen kannalta. Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutus kuntien verotuloihin oli ennakoitua vähäisempi, mitä edesauttoivat valtion päätökset, erityisesti kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus. Verotulot kasvoivat yhteisöveroa lukuun ottamatta myös kriisivuonna Talouskasvu ja demografinen kehitys määrittävät suurelta osin kuntatalouden verotulojen kehityksen, mutta myös veroperustemuutoksilla on keskeinen merkitys. Verotulojen kehitystä kuvaavassa taulukossa 24 on oletuksena, että kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011 tasolla. Jos palkkasumma kasvaisi prosenttiyksikön hitaammin tai nopeammin kuin on ennustettu, kunnallisveron tuotto muuttuisi vastaavasti 170 milj. eurolla. Myös voimakkaasti vaihtelevien pääomatulojen kehitys vaikuttaa välillisesti kuntien verokertymään, vaikka kunnat eivät olekaan pääomatuloveron veronsaajia. Veronsaajaryhmien jako-osuuksien muutoksiin vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten pääomatulojen kehittyminen ennustetusta poikkeavasti. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,4 prosentilla v Verotuloja kertyy arviolta 19,2 mrd. euroa. Ansiotuloverojen osuus kuntien verotuloista on yli 85 %. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan puoli prosenttia ja palkkasumman vajaa neljä prosenttia v Verotulojen kasvun ennakoidaan kuitenkin hidastuvan lähinnä veroperustemuutosten takia. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Näiden korotusten arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä n. 250 milj. eurolla v Toisaalta asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen sekä kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa noin sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisveron tuottoa vajaalla 90 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaan veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kompensaatiota ei voida kuitenkaan toteuttaa verojärjestelmän sisällä ensivaiheessa, koska se edellyttäisi ansiotuloverotuksen perusteisiin niin suuria muutoksia, ettei niitä pystytä toteuttamaan vuoden 2012 alusta. Hyvä talouskehitys on kasvattanut myös kuntien yhteisöveron tuottoa vuosina Yhteisöveron osuus kuntien verotuloista on n. 8 %. Tänä vuonna kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan kasvavan 15 prosentilla viime vuodesta, vaikkakin odotukset yritysten tuloskasvusta ovat hieman heikentyneet kesän aikana. Yhteisöveron vahvaa kehitystä ylläpitää se, että kuntien osuutta veron tuotosta nostettiin määräaikaisesti vuosille kymmenellä prosenttiyksiköllä elvytystoimenpiteenä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien korotettua osuutta yhteisöveron tuotosta jatketaan edelleen vuo-

21 21 sille mutta puolet pienempänä, viidellä prosenttiyksiköllä. Korotus kasvattaa kuntien yhteisöverokertymää 260 milj. eurolla. Vuoden 2012 alusta yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Verokannan alentaminen vähentää staattisesti arvioiden yhteisöveron tuottoa n. 208 milj. eurolla vuositasolla, josta kuntien osuus on 46 milj. euroa. Verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kuitenkin kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavalla määrällä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kiinteistövero on kuntatalouden ja yksittäisten kuntien verotuloista vakain ja ennustettavin kehitykseltään. Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenteistaan laissa määrättyjen vaihteluvälien puitteissa. Muutoksia kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin tehtiin viimeksi 2010, mikä nosti veron tuottoa reilulla 20 prosentilla. Vuonna 2011 kiinteistöveron tuotto kasvaa kolmella ja 2012 vajaalla kahdella prosentilla. Vuoden 2012 alusta kiinteistövero irrotetaan kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Kehyskaudella kuntien verotulojen ennustetaan kehittyvän taulukossa 24 esitetyn mukaisesti. Verotulojen kasvun ennustetaan hidastuvan lähinnä talouskasvun hidastumisen seurauksena. Vaikka työllisyyden arvioidaan kasvavan ja työttömyyden vähenevän, hidastuu myönteinen kehitys tarkastelujakson loppupuolella. Taulukko 4. Kuntien verotulot vuosina , milj. euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yht Verotulot, % BKT:sta 10,2 10,0 9,6 9,5 9,4 9,4 Muutos, % Kunnallisvero 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6 Yhteisövero 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 3,8 Kiinteistövero 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yht. 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6 Kunnallisveroprosentti, keskimäär. 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87

22 Kuntien valtionavut kehyskaudella Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat nimellisesti kehyskaudella nettomääräisesti n. 1,4 mrd. eurolla vuoden ,5 mrd. eurosta. Hallitusohjelmaan sisältyvä tilapäinen 631 milj. euron valtionosuuden vähennys toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2012 lukien. Valtiontalouden kehyksissä valtionosuudet lasketaan kehysvuosille vuoden 2012 kustannustasossa, joten valtionosuuksien muutokseen sisältyy vain vuoden 2012 indeksikorotus, ja muuten muutos on reaalista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmaan sisältyvät peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuva 11,5 milj. euron säästö sekä museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksiin kohdistuva 10 milj. euron säästö toteutetaan kuitenkin jo vuodesta 2012 alkaen. Oppilaitosten perustamishankkeisiin kohdistuvasta 20 milj. euron säästöstä 6 milj. euroa toteutetaan jo v Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano aloitetaan v Kehyskaudella yhteiskuntatakuun toimeenpanoon kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuositasolla 30 milj. euroa. Lisäksi kuntien työllistämistukeen kohdistuu n. 4 milj. euron lisäys. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määrä-aikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kehyskaudella kokeiluun osoitetaan yhteensä 20 milj. euron vuosittainen rahoitus. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee vuoden 2015 tasolla hallitusohjelman mukainen 145 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Määrärahaa kohdennetaan vuodesta 2013 lähtien asteittain mm. vanhuspalvelujen, vammaispalvelujen, perhehoidon, lastensuojelun, oppilashuollon, lapsiperheiden kotipalvelujen sekä palvelurakenteen kehittämiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Valtionosuuden lisäyksestä kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen 132 milj. euroa sekä opiskeluhuollon kehittämiseen 13 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään.

23 23 Kehyskaudella kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan valtionosuuksista erityisesti liikuntaan ja nuorisotyöhön kohdistettavat valtionosuudet, n. 27 milj. euroa vuodessa, maksetaan veikkausvoittovaroista nuoriso- ja liikuntalakien (72/2006 ja 1054/1998) mukaisesti. Lisäksi näistä maksetaan myös avustusta kuntien liikuntapaikkarakentamiseen lähes 29 milj. euroa vuodessa. Nuorisolain mukaista nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä avustetaan opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksin v yhteensä yli 22 milj. eurolla. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksista veikkausvoittovaroja on 56,2 milj. euroa vuositasolla teatteri- ja orkesteri- sekä museolakien (730/1992 ja 729/1992) mukaisesti. Lisäksi museoita tuetaan veikkausvoittovaroista myönnettävin valtionavustuksin yli 5 milj. eurolla. Myös kuntien ja alueiden kulttuurin kehittämishankkeisiin myönnetään avustuksia veikkausvoittovaroista. 1.6 Kuntien valtionavut v Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionavut muuttuvat päätösperusteisesti lainsäädännön muutosten ja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet). Kuntien valtionavut ovat v yhteensä 10,463 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,479 mrd. euroa ja muihin valtionapuihin 0,983 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna yhteensä 368 milj. euroa v

24 24 Taulukko 5. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut valtion talousarviossa, milj. euroa, ja muutos , % budjetoitu 1 budjetoitu 1 esitys , % Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen VM OKM siitä kunnat siitä kuntayhtymät Laskennalliset valtionosuudet yhteensä Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut SM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset VM, kuntien yhdistymisavustukset OKM, harkinnanvaraiset avustukset OKM, liikuntatoimi ja nuorisotyö OKM, perustamishankkeet TEM, työllistämistuki kunnille STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) STM, perustamis- ja kehittämishankkeet STM, perustoimeentulotuki STM, kuntouttava työtoiminta Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä Talousarvio ja lisätalousarviot Kuntien rahoitusosuus valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien peruspalvelujen järjestämiseen kasvaa v yli 2 mrd. eurolla sekä rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen yli 93 milj. eurolla. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuodesta 2011 vuoteen 2012 Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin sekä harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 48 milj. euroa v Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan meno-

25 jen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. euroa. Vuonna 2012 valtionosuuksissa otetaan huomioon lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet lisääntyvät 374 milj. euroa valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yksikköhintojen tarkistuksen valtionosuuksia lisäävä vaikutus on yhteensä 38 milj. euroa, josta kuntien arvioitu osuus on 28 milj. euroa. Valtionosuuksia lisää myös kuntien peruspalvelujen valtionosuuden kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen valtionosuuksiin, 14 milj. euroa. Kustannustenjaon tarkistuksen kokonaisvaikutus on 426 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on yhteensä 412 milj. euroa. Hallitusohjelmaan perustuen peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 631 milj. euron vähennys alentamalla tilapäisesti valtionosuusprosenttia. Tämä pienentää valtionosuusprosenttia 2,69 prosenttiyksiköllä ottaen toisaalta huomioon perhehoitolainsäädännön uudistamiseen liittyvä 0,01 prosenttiyksikön lisäys. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 v Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusprosentti lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 41,89. Veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetyksen kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta vuodelle 2012 on 263 milj. euroa. Kiinteistövero poistetaan verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta v Tasauksen muutosta vastaava summa (5,1 milj. euroa) vähennetään kustannusneutraalisti peruspalvelujen valtionosuuksista. Tasauksen muutos vaihtelee kuntakohtaisesti varsin suuresti. Suurin lisäys on 640 euroa ja menetys 114 euroa asukasta kohti. Tulot vähenevät yli 50 euroa/asukas yhteensä sadassa kunnassa. Vastaava tulojen lisäys kohdistuu 37 kuntaan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään palauttamalla yhdistymisavustuksen kattosäännön (200 milj. euron ylitys) aiheuttama vähennys 45 milj. euroa sekä Julkisen IT-palvelukeskuksen rahoitukseen varattu 1,25 milj. euron määräraha. Lisäksi menosäästöihin liittyvänä tarkistuksena tietojärjestelmähankkeiden rahoitukseen lisätään 1 milj. euroa. Eduskunta on hyväksynyt esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Perhehoitolainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon. Lainmuutoksella perhehoitajan palkkiota korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Lainmuutokset tulivat voimaan , kuitenkin palkkioiden korotusten, ennakkovalmennuksen ja tuen osalta Näiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 16,7 milj. euroa, josta valtionosuus on 8,35 milj. euroa. Lisäksi eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta. 25

26 26 Lainmuutos tulee voimaan Perhehoitoon sijoittamisen laitoshoidon sijasta arvioidaan vähentävän kuntien menoja 24,95 milj. euroa, josta valtionosuus on 7,84 milj. euroa. Toteutuneisiin kuntien yhdistymisiin osoitetaan avustuksina 44,19 milj. euroa. Vuonna 2012 ei toteudu uusia kuntien yhdistymisiä ja määräraha pienenee n. 70 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen ehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien 6 % ja lisäksi yksinhuoltajan toimeentulotukea korotetaan 10 %. Yhteensä näiden korotusten arvioidaan lisäävän toimeentulotukimenoja 88 milj. euroa vuositasolla, josta valtio korvaa kunnille puolet eli 44 milj. euroa. Toisaalta hallitusohjelman mukainen perusturvan korotus ja asumistuen tulorajojen korotus alentaa perustoimeentulotuen menoja. Hallitusohjelman mukaisesti vähennetään valtionavustusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 4,5 milj. euroa. Valtion rahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vähennetään 5 milj. euroa menosäästön johdosta. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja avustuksiin ehdotetaan milj. euroa. Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen (Osaava-ohjelma) kohdennetaan 2 milj. euroa lisärahoitusta. Osaava-ohjelmaa rahoitetaan yhteensä 10 milj. eurolla. Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laatua parannetaan. Toimenpiteinä ovat mm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, kerhotoiminnan vakiinnuttaminen ja opiskeluhuollon vahvistaminen. Kehittämistoimiin kohdennetaan v lisärahoitusta yhteensä 10 milj. euroa. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa ehdotetaan vähennettäväksi n. 600 opiskelijalla ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen 350 opiskelijalla aiemmin päätettyjen määräaikaisten lisäysten päättyessä. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5,3 milj. euroa kirjastohankkeille, mikä on 6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Veikkausvoittovaroista avustuksia kuntien kulttuuritoiminnan edistämiseen lisätään tarkoituksena tukea kulttuuripalvelujen saatavuutta kuntien ja kuntalaisten välisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan kohdentamalla yhteensä 14 milj. euron rahoitus nuorisotyöhön ja vapaaseen sivistystyöhön. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan myös työllistämistuella. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikaiseen kokeiluun osoitetaan yhteensä 5 milj. euroa vuodelle 2012.

27 27 Taulukko 6. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutokset vuodesta 2011 vuoteen Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset menot tulot netto Kustannustenjaon tarkistus: VM OKM VM, valtionosuusleikkaus (HO) VM, yhdistymisavustuksen kattosäännön mukaisen vähennyksen palautus VM, tietojärjestelmähankkeiden rahoituksen tarkistaminen 1 1 OKM, koulutuksen laadun kehittäminen (HO) OKM, perustamishankkeet (HO) OKM, vapaan sivistystyön menosäästö (HO) OKM, valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa (HO) OKM, teattereiden ja orkesterien menosäästö (HO) OKM, museoiden menosäästö (HO) OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (HO) OKM, nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta nuorisotyössä (HO) OKM, opintojen nopeuttamisen toimenpiteet yleissivistävässä koulutuksessa OKM, vapaan sivistystyön toiminnan laajuuden ja valtionavustusten muutos OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, oppisopimuskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, ammattikorkeakoulujen toiminnan laajuuden muutos OKM, nuorisotyön toiminnan laajuuden muutos SM, maahanmuuttajien korvaukset STM, kehittämishankkeet STM, EVO-tutkimus (HO) STM, perustoimeentulotuki (HO) STM, perustoimeentulotuki (perusturvan korotuksen ja asumistuen tulora-jojen korotuksen johdosta perustoimeentulotuen menot alenevat, HO) TEM, työllistämistuki kunnille TEM, työllistämistuki kunnille: nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, josta 5 milj. euroa kohdistuu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikaiseen kokeiluun (HO) Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Veroperustemuutokset / valtionosuuskompensaatio (mm. ansiotuloveroperusteiden inflaatiotarkistus -90m, työtulovähennyksen korotus -75m, perusvähennyksen korotus -177m, asuntolainojen korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen muutos 101m, pääomaverokannan korotuksen vaikutus alijäämähyvityksen kautta -20m ; valtionosuuskompensaatio 263m ) 0 Lisäksi yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan kunnille yhteisöveron jakoosuuden kautta (staattisesti arvioitu verokannan alentamisen vuositasovaikutus kunnille 46m ) Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen päättyminen Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkaminen 5 prosenttiyksiköllä v Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä (HO: Hallitusohjelman lisäykset ja säästöt ml. 100 milj. euron riihessä kohdennettavaksi sovittu säästö) ohjelman lisäykset ja säästöt ml. 100 milj. euron riihessä kohdennettavaksi sovittu säästö)

28 28 Indeksikorotukset Vuonna 2012 valtionosuuksiin tehdään 3,7 prosentin indeksikorotus, johon sisältyy lisäyksenä 0,6 prosenttiyksikköä vuoden 2010 tason korjausta. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 363 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 341 milj. euroa. Taulukko 7. Indeksikorotukset v. 2012, milj. euroa tulot Yhteensä 363 josta kunnat ja kuntayhtymät 341 Väestön ja ikärakenteen muutokset Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen, väestön määrän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset lisääntyvät laskentatekijöiden muutoksen vuoksi n. 238 milj. euroa v Valtionosuudet lisääntyvät niistä johtuen n. 81 milj. euroa. Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka alkaa pienentyä, mutta korkea-asteelle siirtyvien määrä ei muutu olennaisesti. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Myös aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Yhteensä valtionosuudet lisääntyvät näiden tekijöiden takia n. 68 milj. eurolla v Taulukko 8. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2012, milj. euroa Laskennalliset kustannukset Valtionosuudet Esi- ja perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteensä Valtionosuuksien tasaukset Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuden tasauksella, joka perustuu kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2012 tasaus perustuu verovuoden 2010 tietoihin.

29 29 Taulukko 9. Valtionosuuksien tasaukset , milj. euroa Tasauslisät Tasausvähennykset Erotus / netto Hallitusohjelmaan perustuen kiinteistövero siirretään verotulon tasauksen ulkopuolelle vuoden 2012 alusta lukien. Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on n. 773 milj. euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 30 milj. euroa. Tasauslisää saa 256 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 64 kunnalle, määrältään n. 797 milj. euroa. Taulukko 10. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen (VM) budjetoitu 2011 budjetoitu 2012 esitys Asukasluku Laskennalliset kustannukset, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa/asukas 2 581, , ,96 1 Sisältää myös rahoitusosuuden opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta. Taulukko 11. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen (OKM) 2010 budjetoitu 2011 budjetoitu 2012 esitys Asukasluku Laskennalliset kustannukset, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa/asukas 351,84 357,70 373,58