2. Perjantaina 24 p. toukokuuta 1907 klo 7 i. p.

Transkriptio

1 16 Istunto 24 p. toukokuuta Perjantaina 24 p. toukokuuta 1907 klo 7 i. p. Toimitetussa nimenhuudossa merkittiin poissaoleviksi edustajat Helle ja Runeberg. Puhemies ilmoitti, että eilispäivänä oli istunnon kestäessä Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalta saapunut kertomus Suomenmaan Kansaneduskunnalle valtiovarain tilasta, sekä että kertomus siitä, mitä on tehty niiden muistutusten johdosta, joita valtiosäätyjen valtiovaliokunta valtiopäivillä oli tehnyt valtiovarain tilasta silloin annetun kertomuksen johdosta. jätetään erikseen eduskunnalle; samoin oli puhemiehelle saapunut kaksi kirjelmää, molemmat Senaatin Talousosaston varapuheenjohtajalta, joissa ilmoitetaan erityisistä taloudellisista toimista, mitä eduskunnan huoneustoon ja palvelijakuntaan tulee. Nämät asiat olivat jätettävät valtiovarainvaliokunnan harkittaviksi. Ilmoitus valtiopäivien juhlallisesta avaamisesta. Eduskuntaan saapui nyt valtiopäiväin juhlamenojen ohjaaja, esittelijäsihteeri Hugo Rautapää, joka eduskunnan seisaaltaan häntä kuunnellessa, lausui: Hänen ylhäisyytensä maan kenraalikuvernöörin puolesta, joka armossa on määrätty avaamaan valtiopäivät, on minulla kunnia ilmoittaa eduskunnalle, että valtiopäivien juhlallinen avaaminen tulee tapahtumaan huomenna* lauantaina, keisarillisen linnan valtaistuinsalissa, sitten kun valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolain kirkossa on pidetty. Jumalanpalvelus alkaa kello 11. Puhemies vastasi: Kiitän tehdystä ilmoituksesta, jota eduskunta ottaa noudattaakseen. SuhteeUisen vaalitavan sovelluttamisesta. Puhemies ilmoitti että siinä 7-miehisessä valiokunnassa, jolle edellisessä istunnossa oli annettu toimeksi valmis-

2 Suhteellisen vaalitavan sovelluttaminen. 17 taa Senaatista tullutta ehdotusta määräyksiksi kansaneduskunnassa suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista, mainittu asia tänään oli ollut keskustelun alaisena ja oli valiokunta päättänyt tehdä eduskunnalle seuraavan ehdotuksen: Ajan täperyyden vuoksi olisi väliaikaisesti hyväksyttävä nyt ehdotettu vaalitapa ja noudatettava sitä niissä vaaleissa, joilla viimeistään tiistaina valitsijamiehet valitaan. Kumminkin ehdotti valiokunta pienen lisäyksen, nimittäin sen, että arvalla saisi ratkaista vaalin tuloksen äänten tasan langetessa. Edelleen ehdottaa valiokunta, että eduskunta määräisi valitsijamiesten luvun 40:ksi ja varamiesten 15:ksi. Muuten ojisi itse ehdotus tarkemmin pohdittava ja käsiteltävä yhdessä työjärjestyksen kanssa. Siitä olikin valmistettu pieni kirjallinen lausunto, mutta sitä ei vielä ole ennätetty painattaa. Arveltiin ehkä käyvän päinsä, että eduskunta suostuisi nyt jo tämän ilmoituksen nojalla panemaan asian pöydälle; huomenna ennen klo 11 jätettäisiin lausunto painettuna ja itse asia tulisi sitten, koska se on kiireellistä laatua, päätettäväksi täysi-istunnossa, joka pidettäisiin huomenna iltapäivällä, aikana, joka sittemmin määrätään. be att få förslaget fram- Ed. Ahlroos: Jag skulle stäldt också på svenska. Ed. Näs: Jag ber att få förena mig om herr Ahlroos anhållan. Puhemies: Med anledning af hr Ahlroos' yttrande vill jag endast säga, att jag icke pnser mig kunna bifalla hans anhållan. Valiokunnan ehdottama menettelytapa hyväksyttiin. Sähkösanoma Eduskunnalle Ilmoitettiin kenraalikuvernööriltä Puhemiehelle saapuneen kirjelmän mukana Venäläisen naisyhdistyksen puheenjohtajan Schabanovan allekirjoittama sähkösanoma, jossa Venäläinen naisyhdistys pyytää kenraalikuvernööriä saattamaan naisyhdistyksen tervehdyksen Suomen valtiopäiville, jotka ensi kerran kokoontuvat naisten ottaessa niihin osaa. 2

3 18 Istunto 24 p. toukokuuta Puhemies lausui pöytäkirjaan merkittäväksi että sähkösanoma oli otettu vastaan kiitollisuudella ja myötätuntoisuudella. Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa sekä vastaussähkösanoma Duumalle. Puhemies ilmoitti tämän jälkeen aikovansa lukea Eduskunnalle sen puheen, jonka hän seuraavana päivänä pitää valtaistuinsalissa sekä mainitsi, että käsiteltäväksi m^os olisi otettava Duuman sähkösanomaan lähätettävä vastaus, ehdottaen että nämä asiat esiteltäisiin yksityisessä täysi-istunnossa sen jälkeen, kun julkinen täysi-istunto on päättynyt. Puheenvuoron saatuaan lausui Ed. Väinö Vuolijoki: Pyytäisin vastustaa salaista istuntoa. Ehdotan asiat käsiteltäväksi julkisessa istunnossa. Ed. Nuorteva: Pyydän kannattaa edmtaja Vuolijoen ehdotusta. Ed. Söderholm: För min del kan jag icke finna det egentligt, att åtminstone det tal, som talmannen i morgon skall hålla i tronsalen, skulle nu behandlas vid offenligt plenum. Hvad åter telegrammet beträffar, så har jag ingenting att erinra emot talmannens förslag i den vägen, om jag också anser, att telegrammet icke ovilkorligen behöfde behandlas vid offentligt sammanträde. Ed. Danielson-Kalmari: Yhdyn edelliseen puhujaan. Pyydän muuten huomauttaa että puhemies tietysti ei ole velvollinen alistamaan Eduskunnan tarkastettavaksi sitä puhetta, jonka hän tulee pitämään. Puhemies ei ole Valtiopäiväjärjestyksen mukaan ehdottomasti velvollinen siihen. Käsittääkseni siis lopulta riippuu puhemiehestä itsestään, tahtooko hän jättää kysymyksessä olevan tiedonannon julkisessa täysi-istunnossa vai suljetussa istunnossa. Ed. Castren: Puhemiehen valtaistuinsalissa pidettävän puheen esittäminen Eduskunnassa on yksistään puhemiehen ja Eduskunnan jäsenten yksityinen asia, joka on sitä luontoa että se on käsiteltävä yksinomaan Eduskunnan o- massa keskuudessa. Asian näin ollen pyydän minä myöskin saada kannattaa edustaja Söderholmin asiassa tekemää ehdotusta.

4 Puhemiehen puhe valtaistuiiibaliss.i. 19 Ed. Näs: Jag skulle anhålla, att hr talmannen med några ord skulle på svenska återgifva de finska talarenes anföranden i denna sak, på det att man måtte kunna följa med diskussionen och sedan kunna i sak uttala sig. Puhemies: Med anledning af hr Näs yttrande vill jag endast säga att jag icke anser mig kunna bifalla hans anhållan. Ed. Ahmavaara: Minä myöskin katson sopimattomaksi, että se puhe, jonka puhemies huomenna tulee pitämään valtaistuinsalissa, jo edeltäpäin tulee julkisuuteen; kyllä kai se on siksi pidettävä salassa ja siis sen tarkastaminen on tapahtuva suljetussa eikä julkisessa istunnossa. Muuten minulla on vähän toinen käsitys kuin hra Danielson- Kalmarilla siitä, että puhe olisi yksinomaan puhemiehen puolesta pidettävä. V. J:n 23 :ssä sanotaan:,,tämän jälkeen eduskunta puhemiehen kautta ilmi tuo alamaisen kunnioituksensa." Se on myöskin eduskunnan puhe ja on siis eduskunnalla oikeus sitä tarkastaa. Ed. Danielson-Kalmari: On tietty, että eduskunta puhemiehen kautta tässä esiintuo tunteensa ja sentähden on vanha tapa että puhemiehet kaikissa säädyissä ovat esittäneet puheen säätyjen tarkastettavaksi. Mutta puhemies edustaa eduskuntaa ja esiintuo sen ajatuksen monessa sellaisessakin tilaisuudessa, jossa eduskunta ei ole ennalta voinut tarkastaa, mitä puhemies sanoo, niin että minä pysyn edelleen siinä käsityksessä ja se käsitys on ollut, luulen minä, aina vallalla valtiopäivillä, että lopulta puhemies määrää tämän puheensa sisällyksen. Riippuu hänestä, laskeeko hän jonkun kohdan eduskunnassa äänestyksen alaiseksi. Itse hän lopulta vastaa sen sisällyksestä sekä sentähden myös päättää, mitä se sisältää. Ed. Listo: Olen rohjennut pyytää puheenvuoroa tämän keskustelun johdosta. Minun käsitykseni mukaan puhemies aluksi määrää sen tavan, millä asiat täällä käsitellään, kuri hänen määräämänsä käsittely vain pysyy valtiopäiväjärjestyksen asettamissa rajoissa. Puhemiehen vallassa on ymmärtääkseni ensin määrätä, onko joku asia esitettävä yksityisessä istunnossa. Vasta sitten kuin itse asian käsittelyyn käydään, on eduskunnan määrättävä, kuinka asia on käsiteltävä, yksityisestikö vaiko julkisesti. Minä ehdottaisin, että eduskunta tässäkin tapauksessa jättäisi puhemiehen

5 20 Istunto 24 p. toukokuuta nyt määrättäväksi, ovatko nämät kaksi puheena olevaa asiaa esitettävät julkisessa, vaiko yksityisessä istunnossa. Ed. af Ursin: Valtiopäiväjärjestyksen 24 :ssä sanotaan selvin sanoin:,,tämän jälkeen eduskunta puhemiehen kautta ilmituo alamaisen kunnioituksen." Minun käsitykseni mukaan on mahdotonta tästä paikasta tulla muuhun käsitykseen kuin siihen, että eduskunta tässä puhuu, mutta koska koko eduskunta ei voi puhua, niin puhemies puhuu sen puolesta. Mitä sähkösanomaan tulee, niin minusta olisi sopivampi, että siitä täällä julkisesti keskusteltaisiin. Ed. Väinö Vuolijoki: Koska minusta valtiopäiväjärjestys ei pakoita puhemiestä alistamaan puhettaan eduskunnan tarkastettavaksi, vaan riippuu hänen menettelynsä tässä suhteessa siitä, millä tavoin hän tulkitsee valtiopäiväjärjestystä, niin minä luovun vaatimuksestani, että tämän puheen tarkastuskäsittely olisi julkinen, mutta pysyn ehdotuksessani, että telegrammiasian käsittely olisi julkinen. Ed. Setälä: Valtiopäiväjärjestyksen 49 määrää:»asiain käsittelyt eduskunnan täysi-istunnoissa ovat julkiset, jollei eduskunta erikoistapauksessa toisin määrää". Näin ollen Valtiopäiväjärjestyksen mukaan eduskunnan eikä puhemiehen on määrättävä, mitkä asiat ovat yksityisistunnoissa käsiteltävät. Koska hra Vuolijoki on nyt peruuttanut sen ehdotuksen, että puhemiehen puhe käsiteltäisiin julkisessa istunnossa, niin ei siitä tarvinne enempää puhua. Minä puolestani, vaikka katsonkin että Valtiopäiväjärjestyksen 24 on niin tulkittava kuin siinä selvästi sanotaan, että nimittäin eduskunta puhemiehensä kautta julkituo ajatuksensa, ja että siis puhemiehen puhe on eduskunnan hyväksyttävä, olen joka tapauksessa sitä mieltä että tämänlaatuinen asia on yksityisessä istunnossa käsiteltävä. Sitä vastoin en vastusta sitä, että kysymys sähkösanomasta valtakunnanduumalle käsitellään julkisessa istunnossa. Ed. Castren: En tahdo vastustaa ehdotusta että vastaus Venäjän Duumalle käsiteltäisiin julkisessa täysi-istunnossa, vaan oli minun tarkotukseni ainoastaan lähemmin selittää, mikä olisi seurauksena, jos Puhemiehen valtaistuinsalissa Eduskunnan puolesta pidettävä puhe julkisesti esitettäisiin ja tarkastettaisiin eduskunnassa. Siitä olisi seu-

6 Vastaussähkösanoma Duumalle. 21 rauksena että valtaistuinpuhe tulisi julkaistuksi ennenkun se esitetään valtaistuinsalissa. Tämähän olisi sellainen muodottomuus, että jokaisen pitäisi käsittämän että puheenalainen asia on ja täytyy olla sitä luonnetta että se vaan eduskunnan ja puhemiehen välisenä asiana on käsiteltävä sulettujen ovien sisällä. Puhemies: Minun mielestäni 49 Valtiopäiväjärjestyksessä sisältää sen että eduskunta se määrää, onko keskustelujen julkisuus erikoistapauksissa poistettava. Sikäli kuin minä saatoin keskustelua seurata, niin kaikki olivat yksimielisiä siitä että puheeni olisi yksityisistunnossa luettava. Samoin minusta ei kukaan vastustanut sitä että vastaus Venäjän Duuman sähkösanomaan käsiteltäisiin julkisessa istunnossa. Kun nyt esitettiin kysymys duumalle lähetettävän vastaussähkösanoman sanamuodosta, ilmoitti Puhemies pumiehistön äänestyksen jälkeen päättäneen ehdottaa, että Eduskunta antaisi puhemiehillensä toimeksi lähettää duuman puheenjohtajalle Golovinille seuraavan vastaussähkösanoman:,,eduskunta vilpittömällä kiitollisuudella ja ilolla vastaanottaa Duuman veljellistä myötätuntoa henkivän tervehdyksen ja toivoo, että Duuma menestyisi työssään Venäjän kansan valtiollisen vapauden ja taloudellisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi." Keskustelu: Ed. af Ursin: Väärinkäsityksen välttämiseksi pyydän ilmoittaa, että puhemiesneuvostossa nykyään on ainoastaan kolme jäsentä, siis kaksi on äänestänyt puhemiehen esittämän vastausehdotuksen puolesta ja yksi sitä vastaan. Puhemies: Tämän johdosta saan ilmoittaa, että luulen lausuneeni «puhemiehistö" ja sen luulen merkitsevän puhemiestä ja varapuhemiehiä. Ed. Paimen: Koska minä en ole katsonut ehdotetun sähkösanoman sanamuodon loppupuolta täysin tyydyttäväksi eikä puhemiesneuvostossa pidetä mitään pöytäkirjaa, pidän asianani ilmoittaa, että olisin suonut sähkösanoman loppusanat "näin kuuluviksi:,,suomen Eduskunta toivoo, että valtakunnan Duuma menestyisi tärkeässä työssään Ve-

7 22 Istunto 24 p. toukokuuta näjän hyväksi". Miten hartaalla myötätunnolla me ajattelemmekin Venäjän kansanedustuksen toimintaa, niin minun mielestäni kansainvälinen hienotunteisuus jo vaatii, että emme näennäisestikään esiinny toisen kansan sisällisten kysymysten arvostelijoina. Minä olisin sentähden tahtonut poistaa muutamat sanat, koska niitä kenties voisi tulkita toisin, kuin niitä on ajateltu. Ed. af Ursin: Minun huomautukseni johtui siitä, että Valtiopäiväjärjestyksen 73 :ssä sanotaan:,,puhemiesneuvostoon kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sehä valiokuntien puheenjohtajat". Nyt ei ole vielä viimemainittuja, ja se Oli syynä, minkätähden huomautin, että puhemiesneuvostossa on ainoastaan kolme jäsentä. Ed. Y. K. Yrjö-Koskinen: Minä pyydän kannattaa sitä sanamuotoa, jonka vapaaherra Paimen esitti. Ed. Sirola: Minä katson sähkösanoman tässä muodossa vastaavan sitä evästystä, jonka eilen lausuin, ja pyydän siis sitä kannattaa. Ed. Estlander: Jag ber för min del att få uttrycka den mening, att församlingen kunde godkänna den af ordföranden framförda formuleringen af telegrammet. Såvidt jag fattade friherre Palmen, ville han i telegrammet i stället för ett uttalande om hvad som är den ryska nationen till nytta, ha ett uttalande om det, som länder Ryssland till nytta. Enligt min tanke kan Ryssland till nytta lända endast det, som gagnar det ryska folket. Ed. Schybergson: På sätt jag i går förespådde har en tämligen öfverflödig diskussion uppstått om telegrammets ordalydelse. Såsom saken nu ställer sig, synes det vara skäl att, med afböjande af såväl talmännens som hr Palmens förslag, inskränka sig till en tacksägelse för det anlända telegrammet. Detta vore det höfligaste. Man har ingen anledning att uti ett svarstelegram gå in på den andra partens angelägenheter och inblanda sig i dem. Jag föreslår att den senare delen af telegrammet skall utgå. Ed. Neovius: Jag tillåter mig på samma grunder som hr Estlander understöda det utaf talmännen upplästa förslaget till telegram.

8 Vastaussahkosanoma Duumalle. ' > Äänestysesitykset ja päätökset: 1 :o Ken vastaehdotukseksi puhemiehistön ehdotukselle hyväksyy edustaja Paimenin ehdotuksen, että sähkösanoma tulisi kuulumaan seuraavasti: Eduskunta vilpittömällä kiitollisuudella ja ilolla vastaanottaa Duuman veljellistä myötätuntoisuutta henkivän tervehdyksen ja toivoo että Valtakunnan Duuma menestyisi tärkeässä työssään Venäjän hyväksi, vastaa jaa: jos ei voittaa, jääpi sähkösanomasta pois jälkimäinen osa: ja toivoo, että Valtakunnan Duuma menestyisi tärkeässä työssään Venäjän hyväksi. Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olleen voitolla. 2:o Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta hyväksynyt ed. Paimenin ehdotuksen sähkösanoman muodoksi. Lippuäänestyksessä annettiin 126 jaa- ja 67 ei-ääntä, joten oli hyväksytty puhemiehistön ehdottama sanamuoto sähkösanomalle, joka suomenkielisenä oli lähetettävä ja johon liittyisi venäjänkielinen käännös. Istunto päättyi klo 9, 03 i. p., jonka jälkeen tunnin kuluttua oli yksityinen istunto. Pöytäkirjan vakuudeksi: F. W. Kadenius. Lauantaina 25 p. toukokuuta 1907 klo 10,30 a. p. kokoontui Kansaneduskunta istuntosaliinsa palokunnan talolle lähteäkseen sieltä juhlakulussa. valtiopäiväjumalanpalvelukseen Nikolainkirkkoon klo 11 a. p., kulkueen etupäässä Puhemies ja varapuhemiehet. Klo 11,15 saapui hänen ylhäisyytensä kenraalikuvernööri seurueinensa. Kirkon ovella oli hänen ylhäisyyttänsä vastaanottamassa Porvoon hiippakunnan piispa H. Råbergh rovastien G. Arokallion ja A. O. Vuorimaan seuraamana, jolloin piispa tervehti kenraalikuvernööriä raamatunlauseella (Ps. 84: 11 13).

9 24 25 p. toukokuuta Piispan ja rovastin johdattamana astui kenraalikuvernööri kirkkoon ja kävi istumaan vasemmalle puolelle alttarista kuoriin asetetulle istuimelle. Kenraalikuvernöörin astuessa kirkkoon alkoi kirkkomusiikki, jonka jälkeen jumalanpalvelus heti alkoi. Alttaripalveluksen toimitti kirkkoherra F. W. Sipilä ja varapastori A. R. Hedberg. Valtiopäiväsaarnan piti suomeksi ja ruotsiksi elustaja, Lapuan kirkkoherra, rovasti V. Malmivaara, tekstinä Joh. ev. 3:7.: teidän täytyy syntyä uudesti. Lopuksi veisattiin virsi..sinua Jumala, Me tunnustamme nyt" rumpujen ja torvien soidessa. Jumalanpalveluksen päätyttyä lähtivät kenraalikuvernööri, senaatin varapuheenjohtajat, jäsenet ja prokuraattori, valtiopäiväin puhemies ja varapuhemiehet sekä edustajat kuin myös muut henkilöt, jotka tulisivat olemaan läsnä juhlamenoissa valtaistuinsalissa Valtaistuinsaliin Sittenkuin valtioäiväjumalanpalvelus Nikolain kirkossa oli päättynyt, tapahtui valtiopäivien varsinainen juhlallinen avaus Keisarillisen linnan valtaistuinsalissa. Juhlamenojen ohjaajan osotuksen mukaan asettuivat Eduskunnan jäsenet paikoilleen pitkin salin sivuseiniä oikealle ja vasemmalle salin perällä sijaitsevasta valtaistuimesta. Eduskunnan puhemies asettui tällöin esimmäksi oikealle puolelle ja varapuhemiehet sijoilleen lähinnä häntä: Vasemmalle valtaistuimesta oli asetettu pöytä, jonka ääressä senaatin talousosaston kanslian esittelijäsihteerillä A. Degerholm'illa, joka armossa oli määrätty valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, oli sijansa. Sittenkuin kaikki näin olivat kokoontuneet valtaistuinsaliin, ilmoitti juhlamenojenohjaaja sen kenraalikuvernöörille joka lähti sinne, jolloin ne, jotka häntä saattoivat, astuivat hänen edellään ja jälessään seuraavassa järjestyksessä. Edellä kävivät ensiksi valtiopäiväin juhlamenojenohjaaja, esittelijäsihteeri H. Rautapää, hänen jälkeensä senaatin prokuraattori ja jäsenet, kaksi aina rinnakkain, prokuraattori ja nuorin jäsen ensinnä sekä muut siinä järjestyksessä, jossa senaatissa istuvat, nuoremmat aina vanhempain edellä, sitten senaatin molempien osastojen varapuheenjohtajat. Heidän jälkeensä tuli kenraalikuvernööri ja hänen takanaan kenraalikuvernöörin seurueeseen kuuluvat henkilöt.

10 Avajaiset vaitaihiuinsalissj. 3 Saavuttuaan valtaistuinsaliin, asettui kenraalikuvernööri valtaistuimen portaiden eteen. Senaatin varapuheenjohtajat, jäsenet ja prokuraattori sijoittuivat valtaistuimen viereen oikealle puolelle sekä kenralikuvernöörin seurue valtaistuimen vasemmalle puolelle. Nyt julisti kenraalikuvernööri Hallitsijan puolesta valtiopäivät avatuiksi, lukemalla julki venäjäksi Keisarin ja Suuriruhtinaan seuraavan armollisen tervehdyspuheen. Suomen kansan edustajat! Julistuskirjani mukaan lokakuun 22 (marraskuun 4) päivältä 1905 Suomen Suuriruhtinaanmaassa on julaistu uusi Valtiopäiväjärjestys ynnä uusi Vaalilaki, joiden nojalla ensimäiset lakimääräiset Valtiopäivät nyt avataan. Tervehtien teitä Suomen kansan valitsemina, odotan teiltä hyödyllistä työtä ja väsymätöntä velvollisuuksienne käyttämistä; toivon menestyksellisen toimintanne vakaannuttavan ne periaatteet, joita on pantu toteutuneen uudistuksen perustaksi. Ehdotuksia uusiksi, kansallisen elämän eri puoliin ulottuviksi laeiksi annetaan teidän harkittavaksenne osaksi nyt, osaksi myöhemmin edustajatoimenne kestäessä. Rukoillen Korkeimman siunausta teille ja teidän työllenne, julistan Minä Valtiopäivät avatuiksi. NIKOLAI. Sen jälkeen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, senaattori L. Mechelin kenraalikuvernöörin siihen määräämänä, luki julki saman puheen suomeksi ja ruotsiksi käännettynä. Tämän perästä puhemies ilmitoi kenraalikuvernöörille eduskunnan alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle seuraavassa suomeksi lukemassaan puheessa:,,teidän Ylhäisyytenne! Armollinen julistuskirja 4 päivältä marraskuuta 1905 on merkkikäänne Suomen kansan vaiheissa. Se poisti vieraan hallitusjärjestelmän; se on lähtökohtana uudelle kehitysjaksolle. Siinä lausuttiin myös uuden Eduskunnan syn-

11 26 25 p. toukokuuta tysanat. Riemulla on kansa tervehtinyt tätä uudistusta, jonka kautta kaikille Suomen kansalaisille, miehille ja naisille, on suotu yhtäläinen vaikutusvalta Kansaneduskunnan kokoonpanoon. Hallitsijansa kutsumuksesta kokoontuu Suomen Eduskunta nyt ensi kerran 1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Se työ, minkä yhteiskunnan kaikkien kerrosten lähettämät edustajat suorittavat, on parhaiten saavuttava kansan luottamuksen. Samoin on edustajain yhteistoiminta omiansa tasoittamaan eriävät mielipiteet sekä saattamaan kansalaiset keskinäiseen ymmärtämykseen. Ja ennen kaikkea johtavat tähän toivottuun tulokseen toimenpiteet vähäväkisten taloudellisen tilan parantamiseksi ja henkiseksi kohottamiseksi, minkä Eduskunta tuntee yhdeksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistään. Samalla kun Suomen kansa uuden eduskunnan työstä odottaa suotuisia tuloksia, samalla se myöskin vakaasti luottaa siihen, että ne ylevät periaatteet: Suomen oikeuden arvossa pitäminen ja Suomen kansan perustuslaissa säädettyjen oikeuksien kehittäminen, jotka Keisarillinen Majesteetti marraskuun mannifestissa on julistanut, tulevat toteutumaan niilläkin aloilla, missä se tähän asti ei ole tapahtunut. Suomen kansan ylimpänä toivona on omistautua sivistystehtävänsä suorittamiseen ja kansallisen olemassaolonsa voimassapitämiseen, ja tämän toiminnan varmimpana turvana se pitää Suomen sisällistä itsenäisyyttä. Suomen eduskunta pyytää minun kauttani Teidän Ylhäisyytenne saattamaan nämät alamaisen kunnioituksen ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Suomen Suuriruhtinaan tietoon." Kenraalikuvernööri julki luki sen jälkeen venäjänkielellä laaditun luettelon niistä esityksistä, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on tahtonut eduskunnalle antaa ja jotka jo avajaistilaisuuteen ovat ehtineet valmistua. Näitä esityksiä oli luvultaan 15. Tämän luettelon luki sitten myös suomeksi ja ruotsiksi senaattori Mechelin. Suomeksi oli luettelo seuraava N:o 1, teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla; N:o 2, järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta;

12 Avajaiset valuiistuinsalissn. 27 N:o 3, oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista; N:o 4, Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi; N:o 5, sisältävä ehdotuksen Laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta; N:o 6, eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen perusteista; N:o 7, koskeva Suomen Pankille 19 p.iä Helmikuuta 1895 annetun Ohjesäännön 2 :n 6 kohdan, semmoisena kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa 10 p:ltä Heinäkuuta 1901, muuttamista toisin kuuluvaksi; N:o 8, koskeva muutettuja määräyksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen panemisesta; N:o 9, leimasuostunnasta; N:o 10, koskeva suostuntaveroa pelikorteista; N:o 11, varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen; N:o 12, kyytitoimesta; N;o 13, paloapuyhdistyksistä; N:o 14, ynnä ehdotus Laiksi työstä leipomoissa; ja N:o 15, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä. Lopuksi (edustaja N. E. Huoposen esityksestä) kohotettiin kolmenkertainen eläköönhuuto Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle. Kun tämä oli tapahtunut, palasi kenraalikuvernööri sisähuoneisiin takaisin samalla tavalla ja samassa järjestyksessä saatettuna kuin valtaistuinsaliin tullessaankin, jonka jälkeen eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja jäsenet sekä muut läsnä olevat myös poistuivat salista. 3. Lauantaina 25 p. toukokuuta 1907 klo 6 i. p. Nimenhuudossa olivat saapuvilla eduskunnan kaikki muut jäsenet paitsi ed. Runeberg.