SFS. Aalto yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Aalto yliopisto Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää missään muodossa ilman SFS:n erillistä kirjallista lupaa. Julkaisu on tekijänoikeuslain suojaama. Electronic file of the SFS-standard Finnish Standards Association SFS You shall not in any form further distribute this publication without a specific permission by SFS. This publication is protected by the copyright law. SFS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO PL 130, HELSINKI (MALMINKATU 34) PUH , FAKSI Sähköposti: sales@sfs.fi Internet: FINNISH STANDARDS ASSOCIATION P.O.B 130, FI HELSINKI (MALMINKATU 34) TEL , FAX sales@sfs.fi Internet:

2

3 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS STANDARDI SFS-EN ISO MET Standardisointi MET Standards Vahvistettu (1 + 58) COPYRIGHT SFS. OSITTAINENKIN JULKAISEMINEN JA JÄLJENTÄMINEN SALLITTU VAIN SFS:N LUVALLA. TÄTÄ STANDARDIA MYY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO ICS ; Ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti. In case of interpretation disputes the English text applies. Suomenkielisen käännöksen päivämäärä Date of translation into Finnish VUOROVAIKUTTEISTEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELUPROSESSI Human-centred design processes for interactive systems Tämä standardi sisältää eurooppalaisen standardin EN ISO 13407:1999 Human-centred design processes for interactive systems (ISO 13407:1999) englanninkielisen tekstin. Standardi sisältää myös englanninkielisen tekstin suomenkielisen käännöksen. Eurooppalainen standardi EN ISO 13407:1999 on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. This standard consists of the English text of the European Standard EN ISO 13407:1999 Human-centred design processes for interactive systems (ISO 13407:1999). The standard also contains a Finnish translation of the English text. The European Standard EN ISO 13407:1999 has the status of a Finnish national standard. Edita Prima Oy SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS ry HELSINKI FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS

4

5 EUROOPPALAINEN STANDARDI EUROPEAN STANDARD NORME EUROPÉENNE EUROPÄISCHE NORM EN June 1999 ICS Descriptors: English version Human-centred design processes for interactive systems (ISO 13407:1999) Processus de conception centrée sur l'opérateur humain pour les systèmes interactifs (ISO 13407:1999) Benutzer-orientierte Gestaltung interaktiver Systeme (ISO 13407:1999) This European Standard was approved by CEN on 19 May CEN members are bound to comply with the CEN/CENELEC Internal Regulations which stipulate the conditions for giving this European Standard the status of a national standard without any alteration. Up-to-date lists and bibliographical references concerning such national standards may be obtained on application to the Central Secretariat or to any CEN member. This European Standard exists in three official versions (English, French, German). A version in any other language made by translation under the responsibility of a CEN member into its own language and notified to the Central Secretariat has the same status as the official versions. CEN members are the national standards bodies of Austria, Belgium, Czech Republic, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland and United Kingdom. EUROPEAN COMMITTEE FOR STANDARDIZATION COMITÉ EUROPÉEN DE NORMALISATION EUROPÄISCHES KOMITEE FÜR NORMUNG Central Secretariat: rue de Stassart, 36 B-1050 Brussels 1999 CEN All rights of exploitation in any form and by any means reserved worldwide for CEN national Members. Ref. No. EN ISO 13407:1999 E

6 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 2 Sisällys Sivu 1 Soveltamisala Määritelmät Tämän standardin rakenne Käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin käyttöönoton perusteluja Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet Yleistä Käyttäjien aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä ymmärtäminen Tarkoituksenmukainen toimintojen jakaminen käyttäjien ja tekniikan välillä Suunnitteluratkaisujen iterointi Monialainen suunnittelu Käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin suunnittelu Käyttäjäkeskeiset suunnittelutoiminnot Yleistä Ymmärrä ja määrittele käyttötilanne Määrittele käyttäjävaatimukset ja organisaation vaatimukset Tuota suunnitteluratkaisuja Arvioi suunnitelmat vaatimusten suhteen Standardinmukaisuus Liite A (opastava) Tietoja muista asiaan liittyvistä standardeista Liite B (opastava) Esimerkki käytettävyyden arviointiraportin rakenteesta Liite C (opastava) Esimerkkimenetelmä tämän kansainvälisen standardin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi Kirjallisuus Opastavia tietoja

7 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 3 Contents Page 1 Scope Terms and definitions Structure of this International Standard Rationale for adopting a human-centred design process Principles of human-centred design General The active involvement of users and a clear understanding of user and task requirements An appropriate allocation of function between users and technology Iteration of design solutions Multi-disciplinary design Planning the human-centred design process Human-centred design activities General Understand and specify the context of use Specify the user and organizational requirements Produce design solutions Evaluate designs against requirements Conformance Annex A (informative) Guidance on other relevant standards Annex B (informative) Example of a structure of a usability evaluation report Annex C (informative) Sample procedure for demonstrating conformance to this International Standard Bibliography

8 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 4 Eurooppalaisen standardin esipuhe Tämän standardin on laatinut ISOn tekninen komitea ISO/TC 159 Ergonomia yhteistyössä CENin teknisen komitean CEN/TC 122 Ergonomia kanssa, jonka sihteeristönä toimii DIN. Tälle eurooppalaiselle standardille on annettava kansallisen standardin asema joko julkaisemalla standardin kanssa yhtäpitävä teksti tai ilmoittamalla sen voimaansaattamisesta viimeistään joulukuun 1999 loppuun mennessä. Lisäksi ristiriidassa olevat kansalliset standardit on kumottava viimeistään joulukuun 1999 loppuun mennessä. CEN/CENELECin sisäisten sääntöjen mukaan seuraavat maat ovat velvoitettuja vahvistamaan tämän eurooppalaisen standardin: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. Voimaansaattamisilmoitus CEN hyväksyi kansainvälisen standardin ISO 13407:1999 eurooppalaiseksi standardiksi muutoksitta.

9 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 5 Foreword The text of the International Standard ISO 13407:1999 has been prepared by Technical Committee ISO/TC 159 "Ergonomics" in collaboration with Technical Committee CEN/TC 122 "Ergonomics", the secretariat of which is held by DIN. This European Standard shall be given the status of a national standard, either by publication of an identical text or by endorsement, at he latest by December 1999, and conflicting national standards shall be withdrawn at the latest by December According to the CEN/CENELEC Internal Regulations, the national standards organizations of the following countries are bound to implement this European Standard: Austria, Belgium, Czech Republic, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland and the United Kingdom. NOTE FROM CEN/CS: The foreword is susceptible to be amended on reception of the German language version. The confirmed or amended foreword, and when appropriate, the normative annex ZA for the references to international publications with their relevant European publications will be circulated with the German version. Endorsement notice The text of the International Standard ISO 13407:1999 was approved by CEN as a European Standard without any modification.

10 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 6 Esipuhe ISO (the International Organization for Standardization) on maailmanlaajuinen kansallisten standardisoimisjärjestöjen (ISOn jäsenet) liitto. ISO-standardit valmistellaan tavallisesti ISOn teknisissä komiteoissa. Jokaisella jäsenellä, joka on kiinnostunut teknisen komitean tehtäväalueella olevasta asiasta, on oikeus olla edustettuna komiteassa. Myös kansainväliset ISOn kanssa yhteistyössä olevat viranomais- ja muut organisaatiot osallistuvat työhön. ISO työskentelee läheisessä yhteistyössä IEC:n (the International Electrotechnical Commission) kanssa kaikissa sähkötekniseen standardisointiin liittyvissä asioissa. Kansainväliset standardit laaditaan ISO/IEC:n sääntöjä (ISO/IEC Directives, Part 3) noudattaen. Teknisten komiteoiden hyväksymät kansainväliset standardiehdotukset jaetaan ISOn jäsenille äänestystä varten. Kansainvälisen standardin julkaiseminen edellyttää, että vähintään 75 % äänestäneistä hyväksyy ehdotuksen. Teknisen komitean ISO/TC 159, Ergonomics, alakomitea SC 4, Ergonomics of human-system interaction on valmistellut standardin ISO Tämän kansainvälisen standardin liitteet A, B ja C ovat opastavia.

11 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 7 Foreword ISO (the International Organization for Standardization) is a worldwide federation of national standards bodies (ISO member bodies). The work of preparing International Standards is normally carried out through ISO technical committees. Each member body interested in a subject for which a technical committee has been established has the right to be represented on that committee. International organizations, governmental and non-governmental, in liaison with ISO, also take part in the work. ISO collaborates closely with the International Electrotechnical Commission (IEC) on all matters of electrotechnical standardization. International Standards are drafted in accordance with the rules given in the ISO/IEC Directives, Part 3. Draft International Standards adopted by the technical committees are circulated to the member bodies for voting. Publication as an International Standard requires approval by at least 75 % of the member bodies casting a vote. International Standard ISO was prepared by Technical Committee ISO/TC 159, Ergonomics, Subcommittee SC 4, Ergonomics of human-system interaction. Annexes A, B and C of this International Standard are for information only.

12 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 8 Johdanto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on vuorovaikutteisten järjestelmien kehittämisen lähestymistapa, joka keskittyy järjestelmien käytettävyyteen. Se on monialaista toimintaa, joka yhdistää inhimilliset tekijät sekä ergonomiatiedot ja -menetelmät. Inhimillisten tekijöiden ja ergonomian soveltaminen vuorovaikutteisten järjestelmien suunnittelussa parantaa tehokkuutta ja työskentelyolosuhteita sekä ehkäisee mahdollisten haitallisten tekijöiden vaikutuksia käyttäjien terveyteen, turvallisuuteen ja suorituskykyyn. Ergonomia osana järjestelmien suunnittelua merkitsee käyttäjän kykyjen, taitojen, rajoitusten ja tarpeiden huomioon ottamista. Käyttäjäkeskeiset järjestelmät avustavat käyttäjiä ja motivoivat heitä oppimaan. Käyttäjäkeskeisyydellä saavutettaviin etuihin kuuluvat mm. tuottavuuden lisääntyminen, työn laadun parantuminen, tuki- ja koulutuskustannusten väheneminen sekä parantunut käyttäjätyytyväisyys. Vaikka ergonomiatietoa onkin paljon siitä, kuinka tällaisia suunnitteluprosesseja organisoidaan ja toteutetaan tehokkaasti, suuri osa tästä tiedosta on vain ergonomian asiantuntijoilla. Tämä kansainvälinen standardi auttaa laite- ja ohjelmistokehityshankkeista vastaavia henkilöitä käyttäjäkeskeisen työtavan tehokkaassa ja oikea-aikaisessa toteuttamisessa. Standardi täydentää olemassa olevia suunnittelumenetelmiä ja -metodeja.

13 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 9 Introduction Human-centred design is an approach to interactive system development that focuses specifically on making systems usable. It is a multi-disciplinary activity which incorporates human factors and ergonomics knowledge and techniques. The application of human factors and ergonomics to interactive systems design enhances effectiveness and efficiency, improves human working conditions, and counteracts possible adverse effects of use on human health, safety and performance. Applying ergonomics to the design of systems involves taking account of human capabilities, skills, limitations and needs. Human-centred systems support users and motivate them to learn. The benefits can include increased productivity, enhanced quality of work, reductions in support and training costs, and improved user satisfaction. Although there is a substantial body of human factors and ergonomics knowledge about how such design processes can be organized and used effectively, much of this information is only well-known by specialists in these fields. This International Standard aims to help those responsible for managing hardware and software design processes to identify and plan effective and timely human-centred design activities. It complements existing design approaches and methods.

14 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 10 1 Soveltamisala Tässä kansainvälisessä standardissa esitetään käyttäjäkeskeistä suunnittelua koskevia ohjeita tietokonepohjaisten vuorovaikutteisten järjestelmien koko elinkaarta ajatellen. Standardi on tarkoitettu tuotesuunnitteluhankkeista vastaaville henkilöille, ja se antaa opastusta käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan liittyvistä tietolähteistä ja standardeista Standardi käsittelee vuorovaikutteisia järjestelmiä sekä laitteiston että ohjelmiston kannalta. HUOM. Tietokonepohjaisten vuorovaikutteisten järjestelmien koko ja monimutkaisuus vaihtelee. Esimerkkejä ovat suoraan hyllystä ostettavat ohjelmistotuotteet, räätälöidyt toimistojärjestelmät, tuotantolaitosten valvontajärjestelmät, automatisoidut pankkijärjestelmät ja kuluttajatuotteet. Standardi käsittelee käyttäjäkeskeisen lähestymistavan suunnittelua ja toteuttamista. Se ei käsittele kaikkia projektin hallintaan liittyviä asioita. Standardi esittää kokonaiskuvan käyttäjäkeskeisen suunnittelun toimista. Standardi ei käsittele yksityiskohtaisesti käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä ja tekniikoita eikä vastaavasti myöskään terveys- ja turvallisuusasioita. Tämän standardin pääasiallisia käyttäjiä ovat projektipäälliköt. Tämän vuoksi standardi käsittelee teknistä ergonomiatietoa vain sen verran, mikä tarvitaan projektipäälliköiden vakuuttamiseksi ergonomian merkityksestä ja tärkeydestä koko suunnitteluprosessissa. Lisätietoa näistä asioista saa standardista ISO 9241 (ks. liite Kirjallisuus ), joka täydentää tätä standardia ja on tarkoitettu järjestelmien suunnittelijoille, määrittelijöille ja ostajille. Kuitenkin kaikkien käyttäjäkeskeisten järjestelmien kehittämisessä mukana olevien, myös järjestelmien käyttäjien, olisi huomattava tämän standardin ohjeet merkityksellisiksi. 2 Määritelmät Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä ja määritelmiä. 2.1 vuorovaikutteinen järjestelmä laitteisto- ja ohjelmisto-osien muodostama yhdistelmä, joka saa käyttäjältä syötteitä ja joka välittää käyttäjälle palautetta tämän suorittaman tehtävän tukemiseksi HUOM. Termiä järjestelmä käytetään useimmissa kohdissa termin vuorovaikutteisen järjestelmän sijaan. 2.2 prototyyppi tuotteen tai järjestelmän tai sen osan usein epätäydellinen malli, jota voidaan käyttää arviointiin 2.3 käytettävyys mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisinä. [ISO :1998, määritelmä 3.1] 2.4 tuloksellisuus tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet [ISO :1998, määritelmä 3.2] 2.5 tehokkuus voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet [ISO :1998, määritelmä 3.3] 2.6 tyytyväisyys epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön [ISO :1998, määritelmä 3.4] 2.7 käyttötilanne käyttäjät, tehtävät, laitteet (laitteisto, ohjelmisto ja aineistot) sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, jossa tuotetta käytetään [ISO :1998, määritelmä 3.5] 2.8 käyttäjä järjestelmän kanssa vuorovaikutuksessa oleva henkilö [ISO :1996, määritelmä 2.2]

15 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 11 1 Scope This International Standard provides guidance on human-centred design activities throughout the life cycle of computerbased interactive systems. It is aimed at those managing design processes and provides guidance on sources of information and standards relevant to the human-centred approach. This International Standard is concerned with both hardware and software components of interactive systems. NOTE: Computer-based interactive systems vary in scale and complexity. Examples include off-the-shelf (shrink wrap) software products, custom office systems, plant monitoring systems, automated banking systems and consumer products. This International Standard addresses the planning and management of human-centred design. It does not address all aspects of project management. This International Standard provides an overview of human-centred design activities. It does not provide detailed coverage of the methods and techniques required for human-centred design, nor does it address health and safety aspects in detail. The main users of this International Standard will be project managers. This International Standard therefore addresses technical human factors and ergonomics issues only to the extent necessary to allow managers to understand their relevance and importance in the design process as a whole. Such issues are dealt with more fully in ISO 9241 (see bibliography) which is complementary to this International Standard and is aimed at system developers, specifiers and purchasers of systems. Nonetheless, all parties involved in human-centred system development, including the end-users of systems, should find the guidance in this International Standard relevant. 2 Terms and definitions For the purposes of this International Standard, the following terms and definitions apply. 2.1 interactive system combination of hardware and software components that receive input from, and communicate output to, a human user in order to support his or her performance of a task NOTE: The term system is often used rather than interactive system. 2.2 prototype representation of all or part of a product or system that, although limited in some way, can be used for evaluation 2.3 usability extent to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use [ISO :1998, definition 3.1] 2.4 effectiveness accuracy and completeness with which users achieve specified goals [ISO :1998, definition 3.2] 2.5 efficiency resources expended in relation to the accuracy and completeness with which users achieve goals [ISO :1998, definition 3.3] 2.6 satisfaction freedom from discomfort, and positive attitudes to the use of the product [ISO :1998, definition 3.4] 2.7 context of use users, tasks, equipment (hardware, software and materials), and the physical and social environments in which a product is used [ISO :1998, definition 3.5] 2.8 user individual interacting with the system [ISO :1996, definition 2.2]

16 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 12 3 Tämän standardin rakenne Kohdassa 4 esitetään käyttäjäkeskeiseen suunnitteluprosessiin siirtymisen syyt. Näillä voidaan perustella käyttäjäkeskeisten menetelmien valintaa tai auttaa resurssien priorisoinnissa hankkeen aikana. Kohdassa 5 annetaan ohjeita käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteista. Kohdassa 6 luetellaan keskeiset huomioon otettavat asiat käyttäjäkeskeistä toimintatapaa suunniteltaessa sekä tarkastellaan näiden merkitystä järjestelmäsuunnittelun päämäärien kannalta. Kohta 7 on tämän standardin ydin. Se kuvaa neljä olennaista käyttäjäkeskeistä toimintoa, jotka olisi toteutettava suunnitteluprosessissa. Kohdassa 8 annetaan lisäohjeita käyttäjäkeskeisen toiminnan raportointiin. 4 Käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin käyttöönoton perusteluja Kaikkien työjärjestelmien olisi noudatettava standardissa ISO 6385:1981 kuvattuja ergonomisia periaatteita. Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeisyys merkitsee huomattavaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Useimmissa maissa työnantajilla ja järjestelmien toimittajilla on lainsäädännön mukaan velvollisuus suojella käyttäjiä terveys- ja turvallisuusriskeiltä. Järjestelmien käytettävyyden kehittäminen voi auttaa näiden päämäärien saavuttamisessa tyydyttämällä käyttäjien ja organisaation tarpeita paremmin. Tällöin ne a) ovat helpompia ymmärtää ja käyttää vähentäen näin koulutus- ja tukikustannuksia b) parantavat käyttäjätyytyväisyyttä sekä vähentävät epämukavuutta ja stressiä c) parantavat käyttäjien tuottavuutta sekä organisaation toimintatehokkuutta ja d) parantavat tuotteen laatua, miellyttävät käyttäjiä ja voivat synnyttää kilpailuetua. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun kokonaisedut voidaan määritellä ottamalla huomioon järjestelmän elinkaaren kokonaiskustannukset mukaan lukien luonnossuunnittelun, suunnittelun, käyttöönoton, käyttötuen, käytön ja ylläpidon kustannukset. 5 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet 5.1 Yleistä Tietokonepohjaisten vuorovaikutteisten järjestelmien suunnittelua varten on olemassa monia teollisuus- ja omistusoikeudellisia standardimenetelmiä. Tämä standardi ei edellytä minkään erityisen standardisuunnitteluprosessin käyttämistä, eikä se käsittele kaikkia tarpeellisia vaiheita tehokkaan järjestelmäsuunnittelun varmistamiseksi. Se täydentää nykyisiä suunnittelumenetelmiä ja tarjoaa käyttäjäkeskeisen näkökulman, joka voidaan yhdistää erilaisiin suunnitteluprosesseihin kulloinkin parhaiten sopivalla tavalla. Kaikki kohdassa 7 esitettävät käyttäjäkeskeiset suunnittelutehtävät ovat sovellettavissa laajemmin tai suppeammin kaikissa järjestelmän kehitysvaiheissa. Riippumatta suunnitteluprosessista, vastuu- tai roolijaosta käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan kuuluvat seuraavat asiat: a) käyttäjien aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä ymmärtäminen b) tarkoituksenmukainen toimintojen jakaminen käyttäjien ja tekniikan välillä c) suunnitteluratkaisujen iterointi d) monialainen suunnittelu. 5.2 Käyttäjien aktiivinen osallistuminen sekä käyttäjä- ja tehtävävaatimusten selkeä ymmärtäminen Käyttäjien osallistuminen kehitysprosessiin tarjoaa arvokasta tietoa käyttötilanteesta, tehtävistä sekä siitä, kuinka käyttäjät todennäköisesti työskentelevät tulevan tuotteen tai järjestelmän kanssa. Käyttäjän osallistumisen tuloksellisuus kasvaa sitä mukaa, kun kanssakäyminen kehittäjien ja käyttäjien välillä lisääntyy. Käyttäjän osallistumisen luonne vaihtelee riippuen meneillään olevasta suunnitteluvaiheesta. Asiakaskohtaisia tuotteita kehitettäessä voivat oletetut käyttäjät sekä suoritettavat tehtävät olla suoraan yhdistettynä kehitysprosessiin. Järjestelmän hankkivalla organisaatiolla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan suunnitteluun sen edetessä ja tulevat todelliset käyttäjät voivat itse arvioida ratkaisuja. Tällainen osallistuminen lisää myös käyttäjien antamaa hyväksyntää ja sitoutumista.

17 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 13 3 Structure of this International Standard Clause 4 outlines the reasons for adopting a human-centred design process. These can be used to provide a rationale for the use of human-centred methods, or to determine priorities for resource allocation during a project. Clause 5 gives guidance on the principles of human-centred design. Clause 6 lists the issues to be considered when planning human-centred design activities and discusses how these should relate to system design goals. Clause 7 is the core of this International Standard. It describes each of the four essential human-centred activities which should take place during the design process. Clause 8 gives further guidance on reporting human-centred activities. 4 Rationale for adopting a human-centred design process All work systems should follow the ergonomic principles described in ISO 6385:1981. Making interactive systems more human-centred has substantial economic and social benefits. In most countries, employers and system providers have legal obligations to protect users from risks to their health and safety. Making systems more usable means systems can contribute to these aims, meeting user and organizational needs better. They a) are easier to understand and use, thus reducing training and support costs, b) improve user satisfaction and reduce discomfort and stress, c) improve the productivity of users and the operational efficiency of organizations, and d) improve product quality, appeal to the users and can provide a competitive advantage. The complete benefits of human-centred design can be determined by taking into account the total life-cycle costs of the system including conception, design, implementation, support, use and maintenance. 5 Principles of human-centred design 5.1 General There are many industry and proprietary standard methods for the design of computer-based interactive systems. This International Standard does not assume any one standard design process, nor does it cover all the different activities necessary to ensure effective system design. It is complementary to existing design methods and provides a human-centred perspective that can be integrated into different forms of design process in a way that is appropriate to the particular context. All the human-centred design activities identified in clause 7 are applicable, to a greater or lesser extent, at any stage in the development of a system. Whatever the design process and allocation of responsibilities and roles adopted, the incorporation of a human-centred approach is characterized by the following: a) the active involvement of users and a clear understanding of user and task requirements; b) an appropriate allocation of function between users and technology; c) the iteration of design solutions; d) multi-disciplinary design. 5.2 The active involvement of users and a clear understanding of user and task requirements The involvement of users in the development process provides a valuable source of knowledge about the context of use, the tasks, and how users are likely to work with the future product or system. The effectiveness of user involvement increases as the interaction between the developers and the users increases. The nature of user involvement varies depending on the design activities which are being undertaken. When custom-made products are being developed, the proposed users and the tasks performed can be directly linked to the development process. The organization procuring the system has the opportunity to have a direct influence on the design as it emerges, and solutions can be evaluated by those who are actually going to be working with them. Such involvement and participation also increase user acceptance and commitment.

18 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 14 Yleis- ja kuluttajatuotteita kehitettäessä käyttäjäkunta on hajaantunut ja käyttäjiä voi olla vaikea tavoittaa. On silti välttämätöntä, että käyttäjät tai sopivat käyttäjien edustajat osallistuvat kehittämiseen, jotta asiaankuuluvat käyttäjä- ja tehtävävaatimukset voidaan tunnistaa niiden sisällyttämiseksi järjestelmän määrittelyyn ja jotta testaamalla saadaan palautetta ehdotetuista suunnitteluratkaisuista. 5.3 Tarkoituksenmukainen toimintojen jakaminen käyttäjien ja tekniikan välillä Yksi tärkeimpiä käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita on tarkoituksenmukainen toimintojen jakaminen sen määrittäminen, mitkä toiminnot olisi käyttäjien vastuulla ja mitkä tekniikan. Nämä suunnittelupäätökset määräävät, miten laajasti kukin työ, tehtävä, toiminto tai vastuu automatisoidaan tai osoitetaan ihmisten tehtäväksi. Päätösten olisi perustuttava moniin tekijöihin, kuten ihmisen ja tekniikan suhteellisten kykyjen ja rajoitusten vertailuun luotettavuuden, nopeuden, tarkkuuden, kestävyyden, joustavuuden, kustannusten sekä tehtävän onnistuneen ja oikea-aikaisen suorittamisen tärkeyden ja käyttäjän hyvinvoinnin kannalta. Päätöksiä ei olisi pelkästään perustettava siihen, että ensin määritetään tekniikan avulla suoritettavissa olevat toiminnot ja että loput toiminnot yksioikoisesti jätettäisiin käyttäjien tehtäväksi luottaen käyttäjien joustavuuteen saada järjestelmä toimimaan. Käyttäjien osalle jäävien toimintojen olisi muodostettava mielekäs tehtävien kokonaisuus. Edustavien käyttäjien olisi yleensä osallistuttava näiden päätösten tekoon. Standardeissa ISO ja ISO on lisäopastusta. 5.4 Suunnitteluratkaisujen iterointi Iteroivissa suunnittelutavoissa käyttäjien palautteesta muodostuu ratkaiseva tiedonlähde. Aktiiviseen käyttäjien osallistumiseen yhdistetty iterointi on tehokas tapa minimoida riskiä siitä, ettei järjestelmä täytä käyttäjien ja organisaation vaatimuksia (mukaan lukien vaatimukset, jotka ovat piileviä tai vaikea määrittää yksiselitteisesti). Iterointi mahdollistaa alustavien suunnitteluratkaisujen testaamisen "todellisissa" tilanteissa ja tuloksia käytetään hyväksi asteittaisessa ratkaisun parantamisessa. Iterointi voidaan yhdistää myös muihin suunnittelutapoihin. Jopa "vesiputous" mallissa, jossa suunnittelupäätöksillä on systemaattinen ylhäältä-alas hierarkia ja eri vaiheiden järjestys yleisesti estää iteroinnin vaiheiden välillä, voidaan iteroida laajasti kunkin vaiheen sisällä. 5.5 Monialainen suunnittelu Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tarvitaan monenlaisia taitoja. Monien eri alojen ihmiset ovat tarpeen suunnitelman inhimillisiä tekijöitä tarkasteltaessa. Tämän takia käyttäjäkeskeiseen suunnitteluprosessiin osallistuvien työryhmien olisi oltava monialaisia. Työryhmät voivat olla pieniä, dynaamisia ja olla koossa vain projektin ajan. Työryhmän kokoonpanon olisi peilattava teknisestä kehittämisestä vastuussa olevan organisaation ja asiakkaan suhdetta. Jäsenten roolit voivat olla: a) loppukäyttäjä b) ostaja, käyttäjän esimies c) sovellusalan asiantuntija, talousanalyytikko d) järjestelmäasiantuntija, järjestelmäsuunnittelija, ohjelmoija e) markkinoija, myyjä f) käyttöliittymän suunnittelija, graafikko g) inhimillisten tekijöiden ja ergonomian asiantuntija, ihminen-tietokonevuorovaikutuksen asiantuntija h) tekninen kirjoittaja, kouluttaja ja tukihenkilö. Ryhmän yksittäinen jäsen voi edustaa useita eri osaamisalueita ja näkökulmia. Monialaisten työryhmien ei tarvitse olla suuria, mutta ryhmän olisi oltava riittävän monialainen pystyäkseen tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja.

19 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 15 When generic or consumer products are being developed, the user population is dispersed and is perhaps not easily accessible. It is still essential that users or appropriate representatives are involved in development, in order that the relevant user and task requirements can be identified for inclusion in the system specification, and in order to provide feedback through testing of the proposed design solutions. 5.3 An appropriate allocation of function between users and technology One of the most important human-centred design principles concerns the appropriate allocation of function the specification of which functions should be carried out by the users and which by the technology. These design decisions determine the extent to which a given job, task, function or responsibility is to be automated or assigned to human performance. The decisions should be based on many factors, such as relative capabilities and limitations of humans versus technology in terms of reliability, speed, accuracy, strength, flexibility of response, financial cost, the importance of successful or timely accomplishment of tasks and user well-being. They should not simply be based on determining which functions the technology is capable of performing and then simply allocating the remaining functions to users, relying on their flexibility to make the system work. The resulting human functions should form a meaningful set of tasks. Representative users should generally be involved in these decisions. For further guidance, see ISO and ISO Iteration of design solutions In iterative design approaches, feedback from users becomes a critical source of information. Iteration, when combined with active user involvement, provides an effective means of minimizing the risk that a system does not meet user and organizational requirements (including those requirements that are hidden or difficult to specify explicitly). Iteration allows preliminary design solutions to be tested against real world scenarios, with the results being fed back into progressively refined solutions. Iteration can be incorporated in other design approaches. Even in the waterfall model, where there is a systematic topdown hierarchy of design decisions and the relationship between the stages generally precludes iteration between them, there can be extensive iteration within a stage. 5.5 Multi-disciplinary design Human-centred design needs a variety of skills. A range of personnel is necessary to address the human aspects of the design. This means that multi-disciplinary teams should be involved in a user-centred design process. These can be small, dynamic and need only last the life of the project. The composition of the teams should reflect the relationship between the organization responsible for technical development and the customer. The roles can include the following a) end-user; b) purchaser, manager of user; c) application domain specialist, business analyst; d) systems analyst, systems engineer, programmer; e) marketer, salesperson; f) user interface designer, visual designer; g) human factors and ergonomics expert, human-computer interaction specialist; h) technical author, trainer and support personnel. Individual team members can cover a number of different skill areas and viewpoints. Multi-disciplinary teams do not have to be large but the team should be sufficiently diverse to make appropriate design trade-off decisions.

20 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 16 6 Käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin suunnittelu Käyttäjäkeskeisen toiminnan liittämisestä koko järjestelmän kehitysprosessiin olisi laadittava suunnitelma. Suunnitelman olisi yksilöitävä: a) kohdassa 7 esitetyt käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin toiminnot, ts. käyttötilanteen ymmärtäminen ja määrittely, käyttäjän ja organisaation vaatimusten erittely, prototyyppien laatiminen ja suunnitelmien arviointi käyttäjäkriteerien mukaisesti b) menettelytavat näiden toimintojen integroimiseksi muihin järjestelmän kehitystoimintoihin, esim. analyysiin, suunnitteluun ja testaukseen c) käyttäjäkeskeisistä suunnittelutoiminnoista vastuussa olevat henkilöt ja organisaatiotahot sekä heidän osaamisalansa ja näkökulmansa d) tehokkaat menettelytavat käyttäjäkeskeisiä suunnittelutoimintoja koskevan palautteen ja kommunikoinnin luomiseksi siltä osin kuin se vaikuttaa muihin suunnittelutoimintoihin sekä menetelmät näiden toimintojen dokumentointiin e) tarkoituksenmukaiset välitavoitteet koko suunnittelu- ja kehitysprosessiin integroitaville käyttäjäkeskeisille toiminnoille f) riittävästi aikaa palautteen ja mahdollisten suunnittelumuutosten sisällyttämiseksi projektin aikataulun puitteissa. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessisuunnitelman olisi oltava osa koko järjestelmän kehityshankkeen prosessisuunnitelmaa ja sen suhteen olisi noudatettava samoja projektin sääntöjä (esim. vastuut, muutoksenhallinta) kuin muissa projektin avaintoiminnoissa, jotta suunnitelman noudattaminen ja tehokas toimeenpano voidaan varmistaa. Suunnitelma olisi tarkistettava vaatimusten muuttuessa sekä päivitettävä toimintojen tilan mukaan. Projektisuunnittelun olisi sallittava iterointimahdollisuus sekä käyttäjäpalautteen mukaan ottaminen. Aikaa on myös varattava suunnitteluryhmän sisäiseen kommunikointiin sekä mahdollisten ristiriitojen sovittamiseen ja valintojen tekemiseen. Projekti hyötyy työryhmän jäsenten välisestä kanssakäymisestä pulppuavasta luovuudesta ja ideoista, koska ryhmällä on yhdessä laaja tietopohja. Lisäkommunikointi ja keskustelu ongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi projektin alkuvaiheissa saattaa johtaa huomattaviin säästöihin myöhemmissä vaiheissa, jolloin muutokset ovat yleensä kalliimpia. Suunnitteluorganisaatioiden olisi sisällytettävä käyttäjäkeskeinen suunnittelu olemassa oleviin sisäisiin menetelmiinsä sekä kehitysstandardeihinsa. Näitä voivat olla organisaation menettelyt koskien prototyyppejä, testausta, käyttäjien osallistumisen järjestämistä ja sopivien taitojen sekä pätevyyksien varmistamista kehitystyöryhmässä. Jos kehitysorganisaatiolla on laatujärjestelmä sekä siihen liittyvät järjestelmäkehityksen laatusuunnitelmat, käyttäjäkeskeisestä suunnitteluprosessista olisi oltava erillinen suunnitelma, joka kattaa sekä sen tyyppisen kehitysprosessin että laadunohjauksen menettelyt. 7 Käyttäjäkeskeiset suunnittelutoiminnot 7.1 Yleistä On olemassa neljä käyttäjäkeskeistä suunnittelutoimintoa, joiden olisi oltava osa järjestelmän kehitysprojektia. Nämä toiminnot ovat: a) käyttötilanteen ymmärtäminen ja määrittely b) käyttäjävaatimusten ja organisaation vaatimusten määrittely c) suunnitteluratkaisujen tuottaminen d) suunnitelmien arviointi vaatimusten suhteen. Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi olisi aloitettava mahdollisimman aikaisessa projektin vaiheessa (esim. kun tuotteen tai järjestelmän alustavaa konseptia muodostetaan), ja sitä olisi toistettava iteratiivisesti, kunnes järjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset, kuten kuvassa 1 esitetään.

21 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 17 6 Planning the human-centred design process A plan should be developed to specify how the human-centred activities fit into the overall system development process. The plan should identify: a) the human-centred design process activities described in clause 7, i.e. understanding and identifying context of use, specifying user and organizational requirements, producing prototypes and evaluating designs according to user criteria; b) procedures for integrating these activities with other system development activities, e.g. analysis, design, testing; c) the individuals and the organization(s) responsible for the human-centred design activities and the range of skills and viewpoints they provide; d) effective procedures for establishing feedback and communication on human-centred design activities as they affect other design activities, and methods for documenting these activities; e) appropriate milestones for human-centred activities integrated into the overall design and development process; f) suitable timescales to allow feedback, and possible design changes, to be incorporated into the project schedule. This human-centred design process plan should form part of the overall system development project plan and should also be subject to the same project disciplines (e.g. responsibilities, change control) as other key activities to ensure that it is followed through and implemented effectively. The plan should be revised as requirements change and updated to reflect the status of activities. Project planning should allow for iteration and for incorporating user feedback. Some time is also required for effective communication among design team participants and for reconciling potential conflicts and trade-offs. Projects benefit from additional creativity and ideas from the interaction of team members who, collectively have an extensive skill base. Extra communication and discussion to identify and resolve problems early on in the project can result in significant savings at later stages when changes are generally more costly. Design organizations should incorporate human-centred design into their existing internal procedures and development standards. This can include organization procedures for prototyping, for testing, for establishing appropriate user involvement, for ensuring the right mix of skills and competence in the development team. If the developing organization has a quality system and associated quality plans for system development, then a specific plan should be included for the human-centred design process covering both the type of development process adopted and the quality control measures. 7 Human-centred design activities 7.1 General There are four human-centred design activities that should take place during a system development project. These activities are a) to understand and specify the context of use, b) to specify the user and organizational requirements, c) to produce design solutions, d) to evaluate designs against requirements. The human-centred design process should start at the earliest stage of the project (e.g. when the initial concept for the product or system is being formulated), and should be repeated iteratively until the system meets the requirements, as illustrated in Figure 1.

22 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 18 Käyttäjäkeskeisen suunnittelutavan tarve tunnistetaan järjestelmän toiminnallisista tavoitteista esim. jotta asiakkaan käytettävyysvaatimukset voidaan täyttää. Järjestelmän kehitysprojektia suunniteltaessa olisi tarkasteltava kunkin toiminnon ja sen alatehtävien kuvauksia ja niitä olisi käytettävä apuna suunniteltaessa ja valittaessa käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä ja tekniikoita toimintojen toteuttamiseksi sekä edistymisen ja tulosten raportoimiseksi. Vaikka kaikki tässä kohdassa kuvailtavat käyttäjäkeskeiset toiminnot ovat yleisesti merkityksellisiä, painopisteen valinta ja panostus niihin riippuvat tuotteen koosta ja tyypistä; esim. suuressa projektissa tai kun kyseessä on uusi tuote tai järjestelmä voisi olla laaja monialainen työryhmä, jossa on jäsen jokaisesta asiaankuuluvasta tahosta, ja lisäksi sovellettaisiin kaikkia tässä kohdassa suositeltuja käyttäjäkeskeisiä suunnittelutoimintoja. Toisaalta pienissä projekteissa tai olemassa olevan tuotteen tai järjestelmän kehittämisessä tai kapeille tai pienille markkinoille suunnatun tuotteen kohdalla voisi olla pienempi suunnitteluryhmä, jossa yksittäiset jäsenet edustavat useampia rooleja ja jossa käytettäisiin suppeampaa menetelmien ja tekniikkojen valikoimaa toimintojen toteuttamiseksi. Tunnista käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarve Ymmärrä ja määrittele käyttötilanne Arvioi suunnitelmat vaatimusten suhteen Järjestelmä täyttää määritetyt käyttäjävaatimukset ja organisaation vaatimukset Määrittele käyttäjävaatimukset ja organisaation vaatimukset Tuota suunnitteluratkaisuja Käyttäjäkeskeisten suunnittelutoimintojen liittyminen toisiinsa 7.2 Ymmärrä ja määrittele käyttötilanne Käyttäjien ominaisuudet, tehtävät sekä organisatorinen ja fyysinen ympäristö määrittelevät järjestelmän käyttötilanteen. On tärkeää ymmärtää ja tunnistaa käyttötilanteen yksityiskohdat, jotta alkuvaiheen suunnittelupäätöksiä voidaan ohjata ja jotta saadaan perusta arvioinnille. Uusien tuotteiden ja järjestelmien käyttötilanteista olisi kerättävä tietoja. Jos olemassa olevaa järjestelmää päivitetään tai parannetaan, tätä tietoa saattaa jo olla käytettävissä, mutta se pitäisi tarkistaa. Jos käytettävissä on runsaasti käyttäjäpalautetta, käyttötuen raportteja ja muuta materiaalia, nämä tarjoavat perustan käyttäjävaatimusten tärkeysjärjestykseen asettamiselle järjestelmän muutoksia ja parannuksia varten.

23 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 19 The need for a human-centred design approach will be identified from the operational objectives of the system, for example, to satisfy customer requirements for usability. When planning a system development project, the description of each activity and its sub-tasks should be studied and used as guidance in designing or selecting the human-centred design methods and techniques for carrying out the activity and reporting progress and findings. Whereas all of the human design activities described in this clause are generally relevant, the relative focus and overall investment in them will depend on the size and type of the product; for example, a large project, new product or new system could have a full multi-disciplinary team with a member for each relevant role and implement all the human-centred design activities recommended in this clause. In contrast, small projects, existing legacy products or systems or products targeted at niche or small markets could have a smaller design team with individual members representing multiple roles and use a more limited range of methods and techniques to support the activities. Identify need for human-centred design Understand and specify the context of use Evaluate designs against requirements System satisfies specified user and organizational requirements Specify the user and organizational requirements Produce design solutions 7.2 Understand and specify the context of use Figure 1 The interdependence of human-centred design activities The characteristics of the users, tasks and the organizational and physical environment define the context in which the system is used. It is important to understand and identify the details of this context in order to guide early design decisions, and to provide a basis for evaluation. Information should be gathered about the context of use of new products and systems. If an existing system is to be upgraded or enhanced, this information may already be available but should be checked. If there are extensive results from user feedback, help desk reports and other data, these provide a basis for prioritizing user requirements for system modifications and changes.

24 FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS 20 Järjestelmän tuleva käyttötilanne olisi tunnistettava seuraavien tekijöiden avulla: a) Tarkoitettujen käyttäjien ominaisuudet: merkityksellisiä käyttäjien ominaisuuksia voivat olla tiedot, taidot, kokemus, koulutus, harjaantuminen, fyysiset ominaisuudet, tavat, mieltymykset ja kyvyt. Määrittele tarvittaessa erityyppisten käyttäjien ominaisuudet, kuten eri kokemustasot tai eri roolit (ylläpitäjät, asentajat jne.). b) Tehtävät, joita käyttäjät tulevat suorittamaan: kuvauksen olisi sisällettävä järjestelmän käytön päätarkoitus. Ne tehtävien ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa käytettävyyteen, olisi kuvailtava, esim. suorituksen toistuvuus ja kesto. Mahdolliset terveys- ja turvallisuusvaikutukset olisi myös kuvailtava, esim. tietokoneohjatun tuotantokoneen käytön ohjaus. Kuvauksen olisi sisällettävä toimintojen sekä toimintavaiheiden jakaminen käyttäjien ja tekniikan välillä. Tehtäviä ei saisi kuvata pelkästään tuotteen tai järjestelmän toimintojen tai ominaisuuksien avulla. c) Ympäristö, jossa käyttäjät tulevat käyttämään järjestelmää: ympäristöön sisältyvät laitteet, ohjelmistot ja käytettävät materiaalit. Näiden kuvaukset voidaan tehdä yhteenkuuluvien lopputulosten mukaan, joista yksi tai useampi voi olla käyttäjäkeskeisen erittelyn tai arvioinnin kohteena, tai se voidaan tehdä laitteiden, ohjelmistojen ja käytettävien materiaalien ominaisuuksien tai suoritusarvojen mukaan. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön merkitykselliset ominaisuudet olisi myös kuvailtava. Näitä voivat olla keskeiset standardit, laajemman teknisen ympäristön ominaisuudet (esim. lähiverkko), fyysinen ympäristö (esim. työpiste, kalusteet), ympäristöolot (esim. lämpötila, kosteus), lainsäädännöllinen ympäristö (esim. lait, asetukset ja direktiivit) sekä sosiaalinen ja kulttuuriympäristö (esim. työkäytännöt, organisaation rakenne ja asenteet) Tämän toiminnan tuloksena olisi synnyttävä kuvaus keskeisistä käyttäjien, tehtävien ja ympäristön ominaisuuksista, jotka määrittelevät ne asiat, joilla on tärkeä vaikutus järjestelmän suunnitteluun. (Ks. standardista ISO lisätietoja käyttötilanteesta ja esimerkkiraportista.) HUOM. Kuvaus ei todennäköisesti ole yksittäinen ja kertaluontoisesti määriteltävä tulos. Yleisimmin se on työdokumentti, joka aluksi laaditaan hahmotelmana ja jota sitten uudistetaan, laajennetaan sekä päivitetään suunnittelu- ja kehitysprosessin ajan. Käyttötilanteen kuvauksen olisi a) määriteltävä tarkoitetut käyttäjät, tehtävät ja ympäristöt riittävällä tarkkuudella tukeakseen suunnittelutoimintaa b) oltava koottu sopivista lähteistä c) oltava käyttäjien tai, jos käyttäjiä ei ole saatavilla, heitä prosessissa edustavien vahvistama d) oltava riittävästi dokumentoitu e) oltava suunnitteluryhmän käytettävissä asianmukaisissa yhteyksissä ja sopivissa muodoissa tukeakseen suunnittelutoimintaa. 7.3 Määrittele käyttäjävaatimukset ja organisaation vaatimukset Useimmissa suunnitteluprosesseissa keskeinen toiminto on tuotteen tai järjestelmän toiminnallisten ja muiden vaatimusten määrittely. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tämä olisi laajennettava koskemaan myös käyttäjävaatimuksia ja organisaation vaatimuksia suhteessa käyttötilanteen kuvaukseen. Seuraavia asioita olisi pohdittava merkityksellisten vaatimusten tunnistamiseksi: a) uuden järjestelmän vaadittu suorituskyky suhteessa toiminnallisiin ja taloudellisiin päämääriin b) asiaankuuluvat pakolliset tai lakisääteiset vaatimukset mukaan lukien turvallisuus ja terveys c) käyttäjien ja muiden asiaankuuluvien osapuolten välinen yhteistyö ja kommunikointi d) käyttäjien työt (mukaan lukien tehtävien jakaminen, käyttäjien hyvinvointi ja motivaatio) e) tehtävän suorittaminen f) työn suunnittelu ja organisointi g) muutoksen hallinta mukaan lukien koulutus ja henkilöstö, jota muutos koskee h) toiminnan ja huollon toteutettavuus i) ihminen-tietokonekäyttöliittymä ja työaseman toteutus.