Eviran koulutus-/luentomateriaali. Lääkepäivä
|
|
- Niko Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eviran koulutus-/luentomateriaali Lääkepäivä
2
3 Lääkepäivä Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Pasila Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Ratapihantie 9, Helsinki Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvi Avajaissanat Yksikönjohtaja Jaana Mikkola, Evira Lääkitsemislainsäädännön uudistaminen Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, MMM / ELO Vuoden 2010 valvonnan tuloksia Ylitarkastaja Jenni Kiilholma, Evira FINRES-Vet raportin esittely Erikoistutkija Lasse Nuotio, Evira MRSP tapaukset Suomessa Erikoiseläinlääkäri ELT Merja Rantala, HYELTDK Keskustelua Lounas (omakustanteinen) Hevosten lääkitys Dosentti Marja Raekallio, HYELTDK Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Eläinlääkäri Tuomas Herva, A-Tuottajat OY Kahvi EU:n lääkearviointi tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Keskustelua Päivä päättyy
4 Lainsäädännön muutostyö koskien lääkkeiden luovutusta terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara/MMMELO Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä mittava urakka koskien lääkkeiden luovuttamista koskevan lainsäädännön uudistamista. Uudistuksen tarkoituksena on vastata eläintuotannon rakenteen muutokseen sekä huomioida terveydenhuoltotyön merkitys aikaisempaa paremmin. Uudistus edellyttää lakitason muutoksia eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin (617/1997) ja lääkelakiin (395/1987) sekä mahdollisesti myös eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin (29/2000). Lisäksi lääkkeiden luovutuksesta terveydenhuoltotiloille tulevaa tarvetta varten tehdään oma asetus. Aikaisempaa laajempi oikeus luovuttaa lääkkeitä tulevan tarpeen varalle edellyttää koko järjestelmältä suurempaa läpinäkyvyyttä ja kattavampaa valvontaa. Laajennettu lääkkeenluovutusoikeus tullaankin sitomaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009)12 mukaisiin valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin, joiden edellytyksistä on säädetty yksityiskohtaisesti samassa pykälässä. Lääkkeiden luovutusta koskevien säännösten kannalta olennaisia ovat hyötyeläinten omistajan tai haltijan mahdollisuus hankkia ohjelman mukaiset palvelut samansisältöisinä sekä asianmukainen järjestelmä ohjelman toteutumisen seurantaa varten. Toistaiseksi näitä valtakunnallisia terveydenhuolto-ohjelmia on vain sioille ja naudoille. Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia koskien lääkitsemistietojen tallentamista terveydenhuoltoohjelmien tietojärjestelmiin, viranomaisten tiedonsaantioikeutta näistä järjestelmistä sekä terveydenhuolto-ohjelman omavalvonta, joka luonnollisesti sisältää myös terveydenhuoltotyön laadunvalvonnan. Samoin viranomaisten tekemästä valvonnasta tullaan säätämään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Mikä muuttuu lääkkeenluovutuksessa? Suunnitellut muutokset noudattavat maa- ja metsätalousministeriön asettaman lääkkeenluovutusta pohtineen työryhmän ehdotuksia. Uudistuksella pyritään ohjaamaan eläinten lääkitsemistä siten, että yksittäiset eläimet hoidettaisiin heti niiden sairastuttua. Sen vuoksi ollaankin ehdottamassa lievennyksiä injektiona annettavien mikrobilääkkeiden luovuttamiselle yksilölääkintää varten. Injektiona annettavista mikrobilääkkeistä laajennetun luovutusoikeuden ulkopuolelle suljettaisiin kuitenkin tietyt laajakirjoiset injektiona annettavat mikrobilääkkeet kuten fluorokinolonit, kefalosporiinit ja makrolidit. Paljon kritiikkiä herättäneistä käyttötarkoituskohtaisista rajoituksista ei tulla pääsemään eroon kuin sikojen kohdalla. Vasikoiden kohdalla ainakin hengitystieinfektioihin voisi tulevaisuudessa jättää mikrobilääkkeitä varalle. Samoin pohdittavana on mikrobilääkkeiden luovuttaminen sorkkavälitulehdusten varalle nautatiloille. Utaretulehdusten kohdalla on mahdollista, että laajennettu luovutusoikeus rajataan koskemaan vain intramammaareja. Prostaglandiinin luovuttamisrajoituksista ollaan myös luopumassa. Immunologisten valmisteiden tai muiden farmaseuttisten valmisteiden kuin mikrobilääkkeiden luovuttamiseen ei ole tulossa muutoksia, vaan niitä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Terveydenhuoltokäyntien määrään on tulossa muutoksia. Tarkoituksena on porrastaa käyntimäärät eläinmäärien mukaan. Lisäksi mikrobilääkkeiden luovutuksen edellytyksiksi on esitetty taudinaiheuttajien laboratorioeristyksiä ja mikrobien lääkeherkkyysmäärityksiä. Mikrobilääkkeitä ei saisi myöskään luovuttaa varalle tarvetta suurempaa määrää. Tarve tulisi arvioida tilan sairastavuustietojen ja aikaisemman lääkekäytön perusteella. Jos lääkkeiden käyttötarve lisääntyy, eläinlääkärin on selvitettävä sen aiheuttanut syy ja käytävä tilalla tiheämmin, kunnes sairastavuus saadaan hallintaan. Lakitason muutokset sekä uusi asetus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2012 aikana.
5 Lääkepäivä FINRES-Vet raportin esittely Lasse Nuotio, Evira Mikrobiologian tutkimusyksikkö V 2002 aloitetun FINRES-Vet ohjelman tarkoituksena on seurata eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutusta, antibioottiresistenssin esiintyvyyttä zoonoottisissa, eläintauteja aiheuttavissa sekä indikaattoribakteereissa, ja analysoida resistenssin esiintymisen kehityssuuntia. Ohjelman tuloksia on esitelty yhteenvetoraporteissa vuosilta , 2004 ja Käsillä oleva ohjelman neljäs raportti kattaa vuodet Lisäyksenä aikaisempiin raportteihin siinä on katsaus metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin esiintymiseen seura- ja tuotantoeläimissä. Raportti on ladattavissa Eviran internet -sivulta
6 Lääkepäivä Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Kliininen opettaja, ELTDK, HY MRSP tapaukset Suomessa Taustaa Resistenssitilanne on viime vuosien aikana hälyttävästi huonontunut koirien Staphylococcus pseudintermedius -bakteerin (ent. Staphylococcus intermedius) osalta. S. pseudintermedius on erittäin yleinen taudinaiheuttaja koirien iho- ja pehmytosatulehduksissa. Metisilliinille resistenttejä S. pseudintermedius kantoja (MRSP) alkoi esiintyä enenevässä määrin Suomessa vuonna Evirassa tutkituista S.pseudintermedius -kannoista MRSP-kantojen osuus oli n % vuoteen 2008 saakka, mutta vuonna 2009 vastaava osuus oli jo > 25 %. Samaan aikaan resistenssi myös muille stafylokokkilääkkeille nousi jyrkästi. Vaikka tutkittujen kantojen määrä on melko pieni ja vaikka kannat todennäköisesti ovat peräisin hankalimmista infektioista, on kehitys erittäin huolestuttava. Tilanne vuonna 2010 Eläinlääketieteellisen tiedekunnan laboratoriossa on koirilta tai kissoilta eristetty ajalla viimeisen vuoden aikana metisilliiniresistenttejä koagulaasipositiivisia stafylokokkikantoja seuraavasti: MRSP: 50 kantaa (S. pseudintermedius) MRS: 6 kantaa (Staph. schleiferi ssp. coagulans) MRSA: 1 kanta koiralta (S.aureus) Koska nimittäjätietoja ei ole tässä vaiheessa saatavilla, ei voida luotettavasti sanoa kuinka suuri osuus eristetyistä S. pseudintermedius kannoista on ollut MRSPkantoja, mutta arviomme mukaan osuus on n %. Näytteenotto myös lievemmistä infektioista on lisääntynyt huomattavasti, joten aineisto ei ole painottunut vain vakavimpiin tapauksiin. MRSP kannoista noin 20 liittyy YES:ssä marraskuussa 2010 ja uudelleen helmikuussa 2011 havaittuun MRSP epidemiaan. Näissä ryvästymissä todettiin 10 eriasteista infektiota ja 10 kolonisaatiota. Tämä kanta oli erittäin resistentti, kuten alla olevasta profiilista näkyy. Oksasilliini Erytromysiini Klindamysiini Tetrasykliini Sulfa-trimetopriimi Fusidiinihappo Enrofloksasiini Gentamisiini Kloramfenikoli Nitrofurantoiini Rifampisiini Vankomysiini R R R R S R R S S S R R
7 Loput MRSP-kannoista eristettiin yksittäisiltä potilailta, joilla ei ollut yhteyttä epidemiaan. Kantoja eristettiin sekä YES:n että muiden klinikoiden näytteistä. Yllä olevan resistenssiprofiilin omaavia kantoja on eristetty myös muualta tulleista näytteistä. Tämä osoittaa, että ko. kanta leviää helposti. Kanta pystyy aiheuttamaan vaikeitakin infektioita. Mistä lääkkeitä? Tällä hetkellä markkinoilla ei ole myyntiluvallista lääkeainetta, jota voitaisiin käyttää tällaisen MRSP-kannan aiheuttamien infektioiden systeemihoidossa tai kirurgisessa profylaksiassa. Vaikka suuri osa infektioista hoitui kohtuullisella menestyksellä paikallishoidolla, osa infektioista oli hitaasti paranevia ja pitkittyneitä. Olemme tulleet tilanteeseen, joka muistuttaa aikaa ennen mikrobilääkkeitä. Mikäli MRSP yleistyy tätä tahtia, sen voidaan katsoa uhkaavan jopa nykyaikaisen eläinlääketieteen kehitystä pieneläinpotilailla. Vakavissa syvissä infektioissa tehokkaan lääkityksen tarve on ilmeinen kuten myös leikkausinfektioprofylaksiassa. Tehokkaita lääkkeitä on olemassa, mutta niiden käyttöä on lainsäädännöllä rajoitettu. Tämä onkin järkevää, sillä tietyt lääkkeet on varattava ihmisten infektioiden hoitoon. Silti olisi syytä pohtia, voisiko joitain lääkekieltoasetuksessa (847/2008) mainittuja lääkkeitä käyttää ja millaisin ehdoin (esim. patogeenin tunnistus ja herkkyysmääritys). Toisaalta, jos lääkekieltoasetuksen lääkevalikoimasta voisi käyttää tiettyjä lääkkeitä, tulisi eläinlääkäreiden miettiä erityisen tarkoin, minkälaisille potilaille näitä reservilääkkeitä voi tai kannattaa käyttää. Onko esimerkiksi iho- ja korvakroonikoiden kohdalla mikrobilääketie jo katsottu? Pitäisikö näiden ongelmien ratkaisuun kehittää muita lähestymisvaihtoehtoja kuin systeeminen mikrobilääkehoito (aikainen kortikosteroidihoito, paikallishoidot, muu tukihoito, jalostus jne)? Toisaalta, mikäli tilanne on se, että lääkekieltoasetuksen lääkkeitä ei tulla sallimaan eläinten infektioiden hoidossa kansanterveydellisistä syistä, tarvittaisiin eläinlääkärikunnalta ja viranomaisilta yhteistä kannanottoa siitä, kuinka esimerkiksi MRSP-infektioita sairastavan eläinpotilaiden kohdalla tulisi toimia. S. pseudintermedius zoonoosina S. pseudintermedius voi aiheuttaa infektioita ihmisillä. Infektiot ovat lähinnä puremahaavainfektioita, mutta kirjallisuudesta löytyy myös muutamia raportteja invasiivisista infektioista. S. pseudintermedius, mukaan lukien MRSP, voi kolonisioida ihmisen, mutta ei tiedetä, onko kolonisaatio väliaikaista vai pysyvää. MRSP-kantoja on eristetty eläinsairaalan henkilökunnalta. Kirjallisuudessa ei tietääkseni ole yhtään MRSP-kannan aiheuttamaa infektioraporttia, mutta tämä lienee vain ajan kysymys. Ei ole kuitenkaan viitteitä siitä, että MRSP olisi sopeutunut hyvin ihmiseen, sillä toistaiseksi suurin osa ihmisten stafylokokki-infektioista on S. aureus- bakteerin aiheuttamia. Vaikka MRSP ei ole ainakaan vielä merkittävä zoonoosi, tulee sen zoonoosipotentiaali pitää mielessä. Eläinten MRSP kantojen yleistyminen voi vaikeuttaa puremahaavainfektioiden hoitoa ihmisillä. Miksi MRSP kannat ovat yleistyneet Resistenssitilanteen huononeminen voi johtua useista eri syistä. Tärkein resistenssiä valikoiva tekijä on mikrobilääkkeiden käyttö. Erityisesti monet iho- ja korvatulehduspotilaat ovat loputtomassa mikrobilääkekierteessä. Toinen syy resistenssin leviämiselle voi olla resistenttien kantojen klonaalinen leviäminen, kuten MRSP-kantojen kohdalla on osoitettu käyneen. Vaikka resistenssitilanne tullee vääjäämättä kehittymään huonompaan suuntaan, jokainen eläinlääkäri voi toimillaan ehkäistä resistenssin kehittymistä ja leviämistä. Näitä keinoja ovat mm.
8 1) jokaisen mikrobilääkehoidon tulee olla perusteltu 2) mikrobilääkkeen anto riittävän suurella annoksella: farmakokinetiikan ja dynamiikan huomioonotto 3) autetaan elimistöä parantumaan: tulehduseritteiden poisto, paiseen avaus jne 4) mikrobilääkkeiden turhan käytön välttäminen tilanteissa, jossa niitä ei tarvita: esim. paikallishoito pienissä ihovaurioissa/haavoissa 5) mahdollisimman kapeakirjoisten lääkkeiden käyttö 6) diagnoosin varmistaminen ja taustasyyn selvittäminen tilanteissa, jossa mikrobilääkkeellä ei ole selvää vastetta muutamassa päivässä 7) näytteenotto aikaisessa vaiheessa infektiofokuksista: tietoa voidaan käyttää yksilökohtaiseen hoidon suunnitteluun ja tiedon kartuttua ensilinjan hoitovaihtoehtojen valintaan 8) moniresistenttejä mikrobeja kantavien potilaiden tunnistaminen ja niiden käsittely eläinlääkäriasemilla siten, että tartunnat eivät leviä potilaasta toiseen: eläinlääkäriasemien hygieniaohjelmat 9) ammattikunnan eettinen pohdinta: a. kuinka pitkälle hoitoa ylipäätään jatketaan esimerkiksi moniongelmaisilla kroonikkopotilailla b. kuinka voitaisiin esimerkiksi jalostuksen keinoin mikrobilääkkeiden käyttöä vähentää
9 Hevosten lääkitsemiseen liittyvä lainsäädäntö ja muut määräykset Marja Raekallio ELT, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri HY, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Hevoselle saa käyttää hevosille ja muille tuotantoeläimille käytettäväksi hyväksyttyjä lääkkeitä kaskadin mukaisesti. Evira julkaisee luetteloa tuotantoeläimille myyntiluvallisista lääkevalmisteista ja niille määrätyistä varoajoista. Erityisluvalliset lääkevalmisteet ja niille määrätyt varoajat löytyvät Fimean sivuilta. Tämän lisäksi hevoselle saa käyttää myös hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelossa lueteltuja lääkeaineita asetuksessa annettuihin käyttöaiheisiin. Tällöin eläinlääkärin on merkittävä lääkkeen antopäivämäärä ja käytetyn lääkkeen tai lääkeaineen nimi hevospassiin, ja lääkityksestä seuraa 6 kuukauden varoaika teurastukselle. Hevosen omistaja voi hevospassin lääkityssivulla allekirjoituksellaan ilmoittaa, että hevosen teurastaminen elintarvikkeeksi on kielletty. Kielto kestää hevosen koko elämän ajan, ja se on vahvistettava Hippoksen edustajalla. Hevosia, joiden tunnistusasiakirjaan on merkitty, että hevosen teurastaminen elintarvikkeena käytettäväksi on kielletty, eivät koske tuotantoeläinten lääkitsemistä koskevat rajoitukset ja kiellot. Lainsäädännössä mainittujen teurastusta koskevien määräysten lisäksi Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ovat antaneet omat määräyksensä ja ohjeensa lääkkeiden käytöstä niiden järjestämissä eläintapahtumissa. Hevosten lääkitsemiseen liittyviä linkkejä: Eläinlääkintölainsäädäntö, B-hakemisto, Lääkkeet Komission asetus (EY) 1950/2006: Hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelo Evira: Lääkeluettelot Fimea: Erityisluvat eläimille: Evira: Mikrobilääkesuositukset hevosille Hevosten lääkitysopas Suomen Hippos, Lääkintämääräykset Suomen Hippos, Lääkintä ja lääkeainevalvonta Suomen ratsastajainliitto, Dopingmääräykset
10 Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Lääkepäivät, , 13:00-13:40, Tuomas Herva, AtriaNauta Vasikan hengitystietulehdukset ennalta ehkäisy ongelmatapausten arviointi hoito ja lääkitys ilmanvaihdon arviointi ja säätäminen Kiitos materiaalista: ETU yhteistyöryhmä Heidi Härtel/LSO Foods Jeroen van den Ven/ Intervet Vasikoiden ja lihanautojen hengitystietulehdus tyypillinen monisyytauti kyseessä tautikompleksi lypsykarjatilojen vasikoiden yleisin kuolinsyy lihanautakasvattamoiden taloudellisesti tärkein sairaus yleinen kaikkialla maailmassa merkitys lisääntynyt Suomessa vasikkaryhmien suurenemisen myötä Hengitystie-tulehduksen oireet Silmävuoto ensioireena Syytä avata silmät ja tutkia eläimet Harmaa sierainvuoto usein merkkinä kroonistumisesta yskä, voimistunut tai vaikeutunut hengitys kuume, nuopeus heikko kasvu oireet vaihtelevat runsaasti tapausten ja tilojen välillä akuutti vai krooninen? leviämisnopeus oireiden voimakkuus kuolleisuus paraneminen
11 Etiologia ja altistavat tekijät vastuskyky ja stressi ympäristöolosuhteet infektiiviset taudinaiheuttajat stressi- ja riskitekijät yhtä aikaa aktiivisina hengitysteiden puolustusmekanismien häiriytyminen Altistavat tekijät Nautojen keuhkojen rakenne Suhteellisen pienet keuhkot Keuhkot täysin kehittyneet vasta 2 v iässä Voimakkaasti lohkottuneet Lihaskudosta bronkioleihin saakka yms. Huono ilmanvaihto Lämpötilan vaihtelu, kosteus ja vetoisuus Suuri eläinmäärä ja >10 vasikan ryhmäkoko Nuoret ja vanhat eläimet, erityisesti vanhemmat vasikat samassa tilassa Stressi Eläinten yhdistely ja siirto Jatkuva-täyttöisyys Suuri eläintiheys Ruokinnalliset ripulit Tartunta Yskökset, pisaratartunta Suora kontakti, tutit???!!! Ilman mukana Eri ikäiset, vanhemmat eläimet Vasikan omat hengitystiet! Mikrobit Elinkeinon ja EVIRAN tutkimus 2003 Sekä terveillä (bakteerieristyksiä 33%) että sairailla (bakteerieristyksiä 60%) vasikoilla Tartunta voimistuu mikrobilajimäärä tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä Virukset, mykoplasmat (soluseinättömiä, vain solun sisällä eläviä bakteereita) ja
12 bakteerit Taudinaiheuttamiskyvyssä ja tarttuvuudessa eroja mikrobilajien välillä Virukset Corona virus tarttuu herkästi Parainfluenssavirus, PI3 vasta-aineet yleisiä sairauden oireet usein lieviä voi olla merkittävä muille infektioille altistava tekijä RS-virus aiheuttaa voimakkaita oireita ja kuolleisuutta etenkin teinivasikoilla Näitä kutakin vajaalla puolella vasikoista vajaalla puolella vähintään 2 virusta, sekainfektiot pahentavat oireita Ulkomailla BVDV, IBRV ovat merkittäviä Adenovirustutkimus? Mykoplasmat Ureaplasma diversum tärkeimpiä taudinaiheuttajia Suomessa esiintyvyys sairailla 44%, terveillä 25% M.dispar, M.bovirhinis noin puolella sekä terveillä että sairailla M.bovirhinis on viimeisimpien tutkimusten perusteella mahdollisesti patogeeni Mykoplasma bovis merkittävä ulkomailla ei todettu Suomessa Bakteerit Toissijaisia, mutta vääjäämättömiä Pasteurella multocida yleisin taudinaiheuttaja Suomessa esiintyvyys sairailla 47%, terveillä 25 % Haemophilus somnus esiintyvyys 1%, todettu vain sairailla kenttäkokemuksen perusteella yleisin äkkikuolema epidemioiden aiheuttaja peruste hoitokynnyksen laskemiselle Mannheimia haemolytica yms. merkittävä kuljetustaudin aiheuttaja ulkomailla Suomessa toistaiseksi vähän merkitystä Talvella ainakin 1 vahvistettu tapaus Raju taudinkuva, kroonistui tavallista selvemmin Aracanob. pyogenes kroonisissa tapauksissa
13 Hengitystieongelman selvitys sairauden esiintyminen, tappiot olosuhteet, ruokinta ja hoito eläimet, yleiskuva, kliininen tutkimus näytteenotto terveydenhuoltosuunnitelma tilannearvio (altistavat tekijät, infektiiviset aiheuttajat, sairauden merkitys tilalle) ennaltaehkäisy ja hoitosuunnitelma Hengitystietulehdus tutkimukset Tilakäynnillä kuolleet vasikat obdusoidaan säännönmukaisesti Hengitystietulehdusten aiheuttajien seuranta n. vuosittain sekä voimakkaiden taudinpurkausten yhteydessä: Raadonavausnäytteet, syväsivelyt tai keuhkohuuhtelu ärhäkät mikrobit : Coronavirukset leviävät tavanomaisista varotoimista huolimatta osastosta toiseen RS-virukset aiheuttavat usein vakavia hengitystietulehduksia, mikä lienee syytä huomioida lääkityksessä Histophilus somni infektioiden yhteydessä hoitorajoja on syytä laskea äkkikuolemien ehkäisemiseksi. resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia) Antibiootin valntaperusteita Lääkevalinnasta Viimeistään silloin, kun oireet ovat voimakkaat tai niihin liittyvät selvät yleisoireet, antibioottilääkitykseen tulee yhdistää tulehduskipulääke. Siitä on yleensä hyötyä jo lievemmissäkin tapauksissa ja vakavissa tapauksissa tulehduskipulääkkeiden merkitys paranemisen kannalta on kaikista oleellisin. Tulehduskipulääkkeet voidaan antaa pistoksena tai suun kautta mutta mikrobilääkitys on parasta antaa pistoksena. Mikrobilääkehoidon tulee kestää vähintään viisi päivää ja sitä suositellaan jatkettavan vielä kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen. Jos mikrobilääkityksellä ei ole havaittavaa tehoa kahdessa vuorokaudessa, tulee se vaihtaa toiseen. Viimeistään tässä vaiheessa taudinaiheuttaja tulisi sevittää. tetrasykliineitä Usein ensisijaisina antibioottina Penisilliineihin verrattuna etuna parempi kulkeutuminen keuhkoihin ja teho mykoplasmoihin Vastuullinen antibiootti politiikka Riittävien keuhkopitoisuuksien saavuttamiseksi tulee pitkävaikutteisia tetrasykliinejä annostella joka toinen päivä. Päivittäin annosteltavien lyhytvaikutteisten tetrasykliinien etuna on vähäisempi kudosärsyttävyys penisilliini Mikäli epäillään (kroonistunut tapaus) Arcanobacter pyogenes tai Fusobacterium necrophorum tartuntaa annostusta voidaan vasikan hengitystietulehdusten hoidossa kuitenkin nostaa yli valmistajien suositusten ( jopa IU/kg/vrk). Tämä tulee luonnollisesti huomioida varoajoissa. Makrolidit (esim. tulatromysiini tai gamitromysiini) Florfenikolia. Uusien lääkeaineiden käytöstä tulisi pidättäytyä niin kauan kun entiset vielä tehoavat ja ihmisen lääkitykseen ja resistenssiongelmiin varattujen reservilääkkeiden käyttöä tulisi välttää.
14 Hengitystietulehdusten hoito tarkka seuranta hoito riittävän aikaisin ja pitkä kuuri (5 vrk) hengitystietulehduksen oireet ja kuume lievät oireet, mutta lämpö yli 40 C (Toisena rajana käytetty 39,5 C, jos 2 muuta oiretta, mikä johtaa kokemusteni mukaan ylihoitoon silloin, kun vasikoita tarkkaillaan huolellisesti) hengitys yli 50 x/ min, onee l. nuopea l. nolo l. apea jatkuva yskä ja heikentynyt kasvu yksilöllinen antibioottilääkitys, lisäksi tulehduskipulääkitys hoidon säätäminen taudin vakavuuden mukaan tukihoito ja huolenpito metafylaksia eli suunnattu ryhmälääkitys vain erityistapauksissa Subkliininen sairaus Grade 1 Lieviä oireita Normaali ruokahalu ja mieliala Hengitystiheys < 50 Rektaalilämpö < 40 C Ei hoitoa Kliininen sairaus (Grade 2 : compensated clinical disease) Yksikin seuraavista oireista heikentynyt ruokahalu tai mieliala Hengitystiheys > C < T < 40.5 C Vakava hengitystietulehdus Grade 3 : non-compensated clinical disease Yksikin seuraavista oireista Dyspnea Hengitystiheys > 70 T > 40.5 C Laktaatti < 4 mmol/l, laktaatti mittarit sopivat kenttäkäyttöön Antibiootti ja NSAID hoidon täydentäminen muilla lääkeaineilla kiistanalaista, vaikka tarvetta
15 olisi Lääkitys (Lekeux et al) Annos (mg/kg) Antotapa Kesto Antibiootti ks. valmiste IM / SC 6 vrk Atropiini 1 % 0.06 SC 3*/ vrk, 3 vrk Tavoitteena bronkokonstriktion laukaiseminen, poistaa myös ödemin Deksametasoni 0.2 IV 1. päivänä Voimakas anti-inflammatori, kerta-annoksen immunodepressiivisyys ym. Haitat vähäisiä NSAID ks. valmiste IM / IV 2. ja 3. vrk Parantumaton sairaus Grade 4 : irreversible clinical disease Laktaatti > 4 mmol/l Läähättää suu auki Peräaukon löystyminen ja pullistuminen Orthopnea Suunnitelmallinen joukkolääkitys Eläinryhmän lääkitseminen oletetun tartuntahuipun aikaan Metafylaksia Ulkomailla suositeltu käytäntö, kun yli 10% sairastunut ja uusia tapauksia yli 5% / vrk Lääkkeiden luovutuksesta annetut säädökset vaikeuttavat vasikoiden yksilöllistä lääkitsemistä Suomessakin on käytetty eläinryhmien massalääkityksiä yleensä nupoutuksen yhteydessä Teho??,koska periaatteita ei ole juuri noudatettu Koko ryhmän lääkityksiä harkittava tarkkaan Oikea ajoitus, historia, tunnetut riskitekijät Tartunnan aiheuttajien tunteminen Kustannushyötysuhde = yllä esitetty raja tuntuvat Suomen oloissa alhaiselta Joissakin tapauksissa hyvin perusteltua, kun vasikoiden ruumiin lämpö mitattu etukäteen Kalenterin mukaan tehtyjä lääkityksiä syytä välttää Eettiset näkökohdat Korjattavia seikkoja Puutteelliset olosuhteet Lietelantanavetoissa tingitään kuivituksesta Yli 10 vasikan ryhmät Vasikoiden tehokasta ruokintaa ja hyviä olosuhteita vaikeampi järjestää pieniin ryhmiin, joten ryhmäkoon pienentäminen on haasteellista Huono ilmanvaihto Eristettyjä navetoita lähes mahdoton saada riittävän raikkaiksi Kylmistä kasvattamoista ei koeteltuja malleja äärioloissa Yhteys vanhempiin eläimiin erityisesti teinivasikoihin Suuri eläintiheys Puutteellinen ruokinta ja hoito Puutteellinen seuranta ja lääkitys
16 Rokotukset Ulkomailla osa hengitystietulehdusten vastustamista Kustannushyötysuhde vaihtelee Onnistumiseksi rokotusohjelmat on suunniteltava tarkkaan. esiintyneiden hengitystietulehdusten aiheuttajat ja niiden epidemiologia tilan tuotantomalli ja eläinkierrot rokotuksista saatavissa oleva hyöty rokotusten käytännön järjestelyt, aikataulutus ja kirjanpito saatavaa hyötyä on seurattava käytännöt on syytä päivittää vuosittain Rokotukset siten, että vasikoilla on tartuntahetkellä suoja tartunnanaiheuttajaa vastaan Välikasvattamoissa tehdyssä kokeessa tulovaiheen rokotuksista ei saatu tilastollisesti merkitsevää hyötyä Hengitystietulehdusten vastustusperiaatteet perusteellinen selvitys vastustuskyvyn parantaminen yleiskunnon parantaminen altistavien tekijöiden vähentäminen tartuntaketjun katkaisu ennaltaehkäisy, hoito ja sairausseuranta Ketjutus kuntoon Vasikkaryhmien välillä suuria eroja sairastuvuudessa joka ryhmässä erilainen kirjo infektion kantajia ja alttiita vasikoita sääolojen vaihteluilla merkitystä vasikoiden olosuhteisiin Vaikeasti saavutettavana tavoitteena iältään, kooltaan ja tartuntatilanteeltaan tasaiset ryhmät Maitotilat keskeinen lenkki Vedottomat kiinteäpohjaiset vasikkakarsinat Karsinoiden tyhjennys yhdellä kertaa Säätämisen paikat Lääkityskäytännöt Hoitorajoissa pohtimista Juuri oikealla käytännöllä merkitystä Välillä tutkittava: ärhäkät mikrobit resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia)
17 Kaikkien vasikoiden tutkimisen 2 3 vko niiden tulosta soisi yleistyvän Työteho Infektion aikainen katkaisu Ilmanvaihto balanssiin Lämmitys on osa ilmanvaihtoa Hyvissäkin kasvattamoissa ilmanvaihdon säätämisessä aina tekemistä Tarkasta lämmityksen riittävä teho ja oikea säätö Lämpötilavaihtelut altistavat tulehduksille Tuloilma raikastaa tunkkaista sisäilmaa Riittävästi oikein suunnattuja tuloilmaluukkuja Poistopuhallin on alipainepumppu Kapasiteetti, Puhtaat putket Meluntorjunta Tarkasta paikalliset virtaukset Ei vetoa Ei lämpötilaeroja Ammoniakin huuhtoutuminen
18 EU:n lääkearviointi Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitean tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm Kansallisten lääkevirastojen lisäksi lääkearviointia EU:ssa tekee Euroopan lääkevirasto (European Medicines Agency, EMA 1 ). EMA huolehtii sekä ihmisille että eläimille ns. keskitetyn menettelyn kautta hyväksyttävistä lääkkeeistä. Vastuu eläinlääkkeiden hakemusten ja markkinavalvonnan tieteellisistä lausunnoista on EMAn eläinlääkekomitealla (Committee for Medicinal Products for Veterinary Use, CVMP). Euroopan komissio tekee viralliset päätökset keskitetyn myyntiluvan myöntämisestä CVMP:n lausunnon perusteella. CVMP arvioi lisäksi farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien turvallisuuden (jäämien enimmäismäärä, Maximum Residue Limit, MRL), antaa tieteellistä neuvontaa ja toimii lisäksi sovitteluelimenä silloin, kun jäsenvaltioiden kansalliset lääkeviranomaiset ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä kansallisesti jätetyn lääkehakemuksen hyväksyttävyydestä. Muina keskeisinä tehtävinä komitea valmistelee EMAn ohjeita lääkeviranomaisille ja lääkeyrityksille, sekä osallistuu kansainväliseen harmonisointiin (mm. International Cooperation on Harmonisation of Technical Requirements for Registration of Veterinary Medicinal Products, VICH 2 ). Yhteistyötä elintarviketurvallisuuden kehittämiseksi tehdään Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (European Food Safety Agency, EFSA 3 ) ja FAO/WHO toimielinten kanssa (esim. Codex alimentarius 4 ). CVMP vastaa myös keskitetysti hyväksyttyjen valmisteiden turvallisuusseurannasta, ja jatkuvasta hyöty-haitta suhteen arvioinnista myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Jokainen EUn jäsenvaltio nimeää komiteaan yhden asiantuntijajäsenen varajäsenineen ja lisäksi komitea voi itse nimittää viisi lisäjäsentä asiantuntemustaan täydentämään. Arviointi- ja ohjaustyössä apuna käytetään pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joissa pääsääntöisesti on jäsenvaltioiden nimeämiä asiantuntijoita. Komitea kantaa huolta eläinlääkkeiden saatavuudesta. Tämän myötä on syntynyt useita periaatepäätöksiä ja menettelytapoja saatavuuden parantamiseksi. Ohjeistot ja kannanotot Useimmat CVMP:n ohjeet on suunnattu lääkeviranomaisille ja lääketeollisuudelle (mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettaminen, ympäristöturvallisuus, kohde-eläinlajin turvallisuus). Ohjeistoista osa koskee epäsuorasti myös käytännön praktiikkaa tekeviä eläinlääkäreitä. Viime vuosina on tarkasteltu erityisesti ihmisten ja eläinten lääkinnässä kriittisiä mikrobilääkkeitä (fluorokinolonit, 3. ja 4. polven kefalosporiinit, makrolidit), mikrobilääkeresistenssiä on käsitelty myös patogeenispesifisesti (esim. MRSP-ohje). Turvallisuutta koskevat ohjeistot liittyvät mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettamiseen, ympäristöturvallisuuteen, kohde-eläinlajin turvallisuuteen sekä mikrobilääkeresistenssiin. Ohjeen kehitysprosessiin kuuluu aina julkinen lausuntokierros, johon toivotaan kannanottoja mahdollisimman laajasti. Lopullinen ohje julkaistaan EMAn kotisivulla 5, jäsenvaltioiden lääkevirastojen ja eläinlääketeollisuuden käyttöön. Ajankohtaiset asiat Esityksessä tuodaan tiedoksi ja keskusteltavaksi komitean käsitteillä olevia ajankohtaisia asioita. Mikrobilääkkeisiin liittyy mm. mikrobilääkestrategian uudistaminen ja kannanottoja mikrobilääkeresistenssiin liittyen. Saatavuuden parantamiseksi luodut prosessit ja hankkeet esitellään. Lääkevalmisteen ympäristöriskejä ja niiden hallintaan käytettyjä keinoja arvioidaan ja näihin toivotaan kannanottoja. Lisäksi selvitetään lääkkeiden arviointia, hyväksyntää ja turvallisuusseurantaa ohjaavia nykyperiaatteita, jotka praktiikkaa tekevän eläinlääkärin on hyvä tuntea / Document search
19
20 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, Helsinki Puhelin Faksi
Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta
Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten
LisätiedotHevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta
LisätiedotMitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden
LisätiedotHevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotTiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.
1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan
LisätiedotLääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotYmmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet
Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet
LisätiedotVasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.
Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotLääkityskäytäntösuosituksia
Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla
LisätiedotEU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri
EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen
LisätiedotUusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
LisätiedotEläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
LisätiedotAjankohtaista lääkitsemisen valvonnasta
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Hevosten lääkitysopas Löytyy täältä Ajankohtaista
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien
LisätiedotVILJELIJÄTUKI-INFOT 2015
VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä
LisätiedotUusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
LisätiedotLUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa
LUONNOS/13.1.2017 Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa Harmaalla pohjalla WHO:n edellyttämät aihealueet, joita on
LisätiedotAjankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ex tempore lääkkeet eli apteekissa tilauksesta valmistettavat itsehoito- tai reseptilääkkeet
Lisätiedotxxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotLääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö
Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotVasikoiden hengitystietulehdus
Vasikoiden hengitystietulehdus ELL Aino Wainio Emovet Oy Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-SA Tässä luennossa: Hengitystietulehduksen taloudellinen merkitys, oireet ja aiheuttajat
LisätiedotFimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.
ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle
LisätiedotOriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015
Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla ollut varsin tasaista, mutta vuonna 2015 kokonaismyynti väheni noin tuhat kiloa.
LisätiedotEläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö
Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö Koulutus kalojen lääkinnästä kalanviljelylaitoksia hoitaville/valvoville eläinlääkäreille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira 1 Lääkitsemislainsäädäntö
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotEläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui
Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden
Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista, mutta vuosina 2015-2016 kokonaismyynti väheni
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA 1 (5) YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista. Vuodesta 2014 vuoteen 2016
Lisätiedotxxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä 1 Soveltamisala 2 Suhde muihin säädöksiin
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotNAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE
NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKalataudit vuonna 2014
Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)
LisätiedotMitä pitikään osata huumausaineista?
Mitä pitikään osata huumausaineista? Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Evira Lainsäädäntö Huumausainelaki 373/2008 VNa huumausaineiden valvonnasta (548/2008)
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2008/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä
Lisätiedot- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto
- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen
LisätiedotResistenssiseuranta elintarvikeketjussa
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Mikrobit hyvässä ja pahassa-seminaari 29.11.2016 Satu Olkkola, erikoistutkija, ELT Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotUudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki
Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Yli 20 vuotta mikrobilääkesuosituksia
LisätiedotNOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotTAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA
TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotPysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla
Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen
LisätiedotEviran ohje 15509/2. Hevosten lääkitysopas
Eviran ohje 15509/2 Hevosten lääkitysopas Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 15509/2 Viranomaisen toiminnan tulee perustua lainsäädännössä määriteltyyn toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee noudattaa
LisätiedotLuomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot
Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2225/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä 19 päivänä marraskuuta
LisätiedotTilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä 21.5.2013 Teija Kokkonen
Tilannearvio tilalla ja näytteenotto Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä 21.5.2013 Teija Kokkonen Diagnostiikan ja ennaltaehkäisyn vaatimukset Tilakoko Hoidon, lääkitysten, rokotusten
LisätiedotHevosten lääkitysopas
Eviran ohje 155090/1 Hevosten lääkitysopas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 15509/1 Eviran ohje 15509/1 Käyttöönotto 11/2009 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
Lisätiedotluonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.
1 luonnos 6.7.2017 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden
LisätiedotAjankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla
Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira
LisätiedotLääkkeiden luovutus siipikarjatiloille. Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira
Lääkkeiden luovutus siipikarjatiloille Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira Lääkeluovutusasetus (6/EEO/2008) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotUtaretulehdus on ongelma muuallakin
Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian
LisätiedotLiite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae
LisätiedotBroilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi
Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotEläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.
29.1.2014 Mycoplasma bovis -tartuntojen vastustaminen nautatiloilla ETT ry:n seurantaohjelma Yleistä Mycoplasma bovis -tartunta ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tuottajat ja yritykset
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotHengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä
Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä Nasevan lääkekirjanpito hyötykäyttöön Nasevan lääkekirjanpito kertoo hengitystietulehdusten
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotErityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 FIMEAN TOIMINTA Erityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa Suvi Loikkanen, Piia Salo / Kirjoitettu 26.10.2018
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotVasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille
Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille Vasikan vastustuskyky Rakenteellinen (iho ja limakalvot) Erilaiset valkosolut ja niiden erittämät
LisätiedotAluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta
Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aura ja Mynämäki 6 ja 10.2.2015 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Marja Pihlajamäki 6 ja 10.2.2015 1 - Täydentävien
LisätiedotTilastot kertovat lihanaudoista
Tilastot kertovat lihanaudoista Lihanautojen kuolleisuus Lihanautojen sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteiden ottaminen ja lähettäminen Mitä lihanaudat sairastavat? Loppukasvatuksessa eläinlääkärin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017 2021 (AMR NAP, AMR National Action Plan) STM, MMM, YM, OKM Kansallinen mikrobilääkeresistenssin asiantuntijaryhmä (MTKA) Ylitarkastaja
LisätiedotANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä Antibioottiresistenssin torjunta on yhteinen asia, johon voidaan vaikuttaa jokaisella tilalla Hyvä
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää täysikasvuisilla sonneilla, joita on tarkoitus käyttää jalostukseen.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nuflor vet Minidose 450 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Florfenikoli 450.00 mg Apuaine(et):
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
Lisätiedotvälisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..
3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotETU-yhteistyöryhmän kokous Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri
ETU-yhteistyöryhmän kokous 27.4.2016 Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri Nasevan kattavuus tilanne 17.12.2015 Kaikki tilat Eläinmäärä Tiloja Nasevassa kpl Tiloja yhteensä kpl Nasevan osuus kaikista
LisätiedotESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
Lisätiedot