Eviran koulutus-/luentomateriaali. Lääkepäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eviran koulutus-/luentomateriaali. Lääkepäivä 20.5.2011"

Transkriptio

1 Eviran koulutus-/luentomateriaali Lääkepäivä

2

3 Lääkepäivä Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Pasila Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditorio, Ratapihantie 9, Helsinki Ohjelma Ilmoittautuminen ja aamukahvi Avajaissanat Yksikönjohtaja Jaana Mikkola, Evira Lääkitsemislainsäädännön uudistaminen Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, MMM / ELO Vuoden 2010 valvonnan tuloksia Ylitarkastaja Jenni Kiilholma, Evira FINRES-Vet raportin esittely Erikoistutkija Lasse Nuotio, Evira MRSP tapaukset Suomessa Erikoiseläinlääkäri ELT Merja Rantala, HYELTDK Keskustelua Lounas (omakustanteinen) Hevosten lääkitys Dosentti Marja Raekallio, HYELTDK Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Eläinlääkäri Tuomas Herva, A-Tuottajat OY Kahvi EU:n lääkearviointi tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Keskustelua Päivä päättyy

4 Lainsäädännön muutostyö koskien lääkkeiden luovutusta terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Eläinlääkintöylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara/MMMELO Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä mittava urakka koskien lääkkeiden luovuttamista koskevan lainsäädännön uudistamista. Uudistuksen tarkoituksena on vastata eläintuotannon rakenteen muutokseen sekä huomioida terveydenhuoltotyön merkitys aikaisempaa paremmin. Uudistus edellyttää lakitason muutoksia eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin (617/1997) ja lääkelakiin (395/1987) sekä mahdollisesti myös eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin (29/2000). Lisäksi lääkkeiden luovutuksesta terveydenhuoltotiloille tulevaa tarvetta varten tehdään oma asetus. Aikaisempaa laajempi oikeus luovuttaa lääkkeitä tulevan tarpeen varalle edellyttää koko järjestelmältä suurempaa läpinäkyvyyttä ja kattavampaa valvontaa. Laajennettu lääkkeenluovutusoikeus tullaankin sitomaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009)12 mukaisiin valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin, joiden edellytyksistä on säädetty yksityiskohtaisesti samassa pykälässä. Lääkkeiden luovutusta koskevien säännösten kannalta olennaisia ovat hyötyeläinten omistajan tai haltijan mahdollisuus hankkia ohjelman mukaiset palvelut samansisältöisinä sekä asianmukainen järjestelmä ohjelman toteutumisen seurantaa varten. Toistaiseksi näitä valtakunnallisia terveydenhuolto-ohjelmia on vain sioille ja naudoille. Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia koskien lääkitsemistietojen tallentamista terveydenhuoltoohjelmien tietojärjestelmiin, viranomaisten tiedonsaantioikeutta näistä järjestelmistä sekä terveydenhuolto-ohjelman omavalvonta, joka luonnollisesti sisältää myös terveydenhuoltotyön laadunvalvonnan. Samoin viranomaisten tekemästä valvonnasta tullaan säätämään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Mikä muuttuu lääkkeenluovutuksessa? Suunnitellut muutokset noudattavat maa- ja metsätalousministeriön asettaman lääkkeenluovutusta pohtineen työryhmän ehdotuksia. Uudistuksella pyritään ohjaamaan eläinten lääkitsemistä siten, että yksittäiset eläimet hoidettaisiin heti niiden sairastuttua. Sen vuoksi ollaankin ehdottamassa lievennyksiä injektiona annettavien mikrobilääkkeiden luovuttamiselle yksilölääkintää varten. Injektiona annettavista mikrobilääkkeistä laajennetun luovutusoikeuden ulkopuolelle suljettaisiin kuitenkin tietyt laajakirjoiset injektiona annettavat mikrobilääkkeet kuten fluorokinolonit, kefalosporiinit ja makrolidit. Paljon kritiikkiä herättäneistä käyttötarkoituskohtaisista rajoituksista ei tulla pääsemään eroon kuin sikojen kohdalla. Vasikoiden kohdalla ainakin hengitystieinfektioihin voisi tulevaisuudessa jättää mikrobilääkkeitä varalle. Samoin pohdittavana on mikrobilääkkeiden luovuttaminen sorkkavälitulehdusten varalle nautatiloille. Utaretulehdusten kohdalla on mahdollista, että laajennettu luovutusoikeus rajataan koskemaan vain intramammaareja. Prostaglandiinin luovuttamisrajoituksista ollaan myös luopumassa. Immunologisten valmisteiden tai muiden farmaseuttisten valmisteiden kuin mikrobilääkkeiden luovuttamiseen ei ole tulossa muutoksia, vaan niitä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Terveydenhuoltokäyntien määrään on tulossa muutoksia. Tarkoituksena on porrastaa käyntimäärät eläinmäärien mukaan. Lisäksi mikrobilääkkeiden luovutuksen edellytyksiksi on esitetty taudinaiheuttajien laboratorioeristyksiä ja mikrobien lääkeherkkyysmäärityksiä. Mikrobilääkkeitä ei saisi myöskään luovuttaa varalle tarvetta suurempaa määrää. Tarve tulisi arvioida tilan sairastavuustietojen ja aikaisemman lääkekäytön perusteella. Jos lääkkeiden käyttötarve lisääntyy, eläinlääkärin on selvitettävä sen aiheuttanut syy ja käytävä tilalla tiheämmin, kunnes sairastavuus saadaan hallintaan. Lakitason muutokset sekä uusi asetus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2012 aikana.

5 Lääkepäivä FINRES-Vet raportin esittely Lasse Nuotio, Evira Mikrobiologian tutkimusyksikkö V 2002 aloitetun FINRES-Vet ohjelman tarkoituksena on seurata eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutusta, antibioottiresistenssin esiintyvyyttä zoonoottisissa, eläintauteja aiheuttavissa sekä indikaattoribakteereissa, ja analysoida resistenssin esiintymisen kehityssuuntia. Ohjelman tuloksia on esitelty yhteenvetoraporteissa vuosilta , 2004 ja Käsillä oleva ohjelman neljäs raportti kattaa vuodet Lisäyksenä aikaisempiin raportteihin siinä on katsaus metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin esiintymiseen seura- ja tuotantoeläimissä. Raportti on ladattavissa Eviran internet -sivulta

6 Lääkepäivä Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Kliininen opettaja, ELTDK, HY MRSP tapaukset Suomessa Taustaa Resistenssitilanne on viime vuosien aikana hälyttävästi huonontunut koirien Staphylococcus pseudintermedius -bakteerin (ent. Staphylococcus intermedius) osalta. S. pseudintermedius on erittäin yleinen taudinaiheuttaja koirien iho- ja pehmytosatulehduksissa. Metisilliinille resistenttejä S. pseudintermedius kantoja (MRSP) alkoi esiintyä enenevässä määrin Suomessa vuonna Evirassa tutkituista S.pseudintermedius -kannoista MRSP-kantojen osuus oli n % vuoteen 2008 saakka, mutta vuonna 2009 vastaava osuus oli jo > 25 %. Samaan aikaan resistenssi myös muille stafylokokkilääkkeille nousi jyrkästi. Vaikka tutkittujen kantojen määrä on melko pieni ja vaikka kannat todennäköisesti ovat peräisin hankalimmista infektioista, on kehitys erittäin huolestuttava. Tilanne vuonna 2010 Eläinlääketieteellisen tiedekunnan laboratoriossa on koirilta tai kissoilta eristetty ajalla viimeisen vuoden aikana metisilliiniresistenttejä koagulaasipositiivisia stafylokokkikantoja seuraavasti: MRSP: 50 kantaa (S. pseudintermedius) MRS: 6 kantaa (Staph. schleiferi ssp. coagulans) MRSA: 1 kanta koiralta (S.aureus) Koska nimittäjätietoja ei ole tässä vaiheessa saatavilla, ei voida luotettavasti sanoa kuinka suuri osuus eristetyistä S. pseudintermedius kannoista on ollut MRSPkantoja, mutta arviomme mukaan osuus on n %. Näytteenotto myös lievemmistä infektioista on lisääntynyt huomattavasti, joten aineisto ei ole painottunut vain vakavimpiin tapauksiin. MRSP kannoista noin 20 liittyy YES:ssä marraskuussa 2010 ja uudelleen helmikuussa 2011 havaittuun MRSP epidemiaan. Näissä ryvästymissä todettiin 10 eriasteista infektiota ja 10 kolonisaatiota. Tämä kanta oli erittäin resistentti, kuten alla olevasta profiilista näkyy. Oksasilliini Erytromysiini Klindamysiini Tetrasykliini Sulfa-trimetopriimi Fusidiinihappo Enrofloksasiini Gentamisiini Kloramfenikoli Nitrofurantoiini Rifampisiini Vankomysiini R R R R S R R S S S R R

7 Loput MRSP-kannoista eristettiin yksittäisiltä potilailta, joilla ei ollut yhteyttä epidemiaan. Kantoja eristettiin sekä YES:n että muiden klinikoiden näytteistä. Yllä olevan resistenssiprofiilin omaavia kantoja on eristetty myös muualta tulleista näytteistä. Tämä osoittaa, että ko. kanta leviää helposti. Kanta pystyy aiheuttamaan vaikeitakin infektioita. Mistä lääkkeitä? Tällä hetkellä markkinoilla ei ole myyntiluvallista lääkeainetta, jota voitaisiin käyttää tällaisen MRSP-kannan aiheuttamien infektioiden systeemihoidossa tai kirurgisessa profylaksiassa. Vaikka suuri osa infektioista hoitui kohtuullisella menestyksellä paikallishoidolla, osa infektioista oli hitaasti paranevia ja pitkittyneitä. Olemme tulleet tilanteeseen, joka muistuttaa aikaa ennen mikrobilääkkeitä. Mikäli MRSP yleistyy tätä tahtia, sen voidaan katsoa uhkaavan jopa nykyaikaisen eläinlääketieteen kehitystä pieneläinpotilailla. Vakavissa syvissä infektioissa tehokkaan lääkityksen tarve on ilmeinen kuten myös leikkausinfektioprofylaksiassa. Tehokkaita lääkkeitä on olemassa, mutta niiden käyttöä on lainsäädännöllä rajoitettu. Tämä onkin järkevää, sillä tietyt lääkkeet on varattava ihmisten infektioiden hoitoon. Silti olisi syytä pohtia, voisiko joitain lääkekieltoasetuksessa (847/2008) mainittuja lääkkeitä käyttää ja millaisin ehdoin (esim. patogeenin tunnistus ja herkkyysmääritys). Toisaalta, jos lääkekieltoasetuksen lääkevalikoimasta voisi käyttää tiettyjä lääkkeitä, tulisi eläinlääkäreiden miettiä erityisen tarkoin, minkälaisille potilaille näitä reservilääkkeitä voi tai kannattaa käyttää. Onko esimerkiksi iho- ja korvakroonikoiden kohdalla mikrobilääketie jo katsottu? Pitäisikö näiden ongelmien ratkaisuun kehittää muita lähestymisvaihtoehtoja kuin systeeminen mikrobilääkehoito (aikainen kortikosteroidihoito, paikallishoidot, muu tukihoito, jalostus jne)? Toisaalta, mikäli tilanne on se, että lääkekieltoasetuksen lääkkeitä ei tulla sallimaan eläinten infektioiden hoidossa kansanterveydellisistä syistä, tarvittaisiin eläinlääkärikunnalta ja viranomaisilta yhteistä kannanottoa siitä, kuinka esimerkiksi MRSP-infektioita sairastavan eläinpotilaiden kohdalla tulisi toimia. S. pseudintermedius zoonoosina S. pseudintermedius voi aiheuttaa infektioita ihmisillä. Infektiot ovat lähinnä puremahaavainfektioita, mutta kirjallisuudesta löytyy myös muutamia raportteja invasiivisista infektioista. S. pseudintermedius, mukaan lukien MRSP, voi kolonisioida ihmisen, mutta ei tiedetä, onko kolonisaatio väliaikaista vai pysyvää. MRSP-kantoja on eristetty eläinsairaalan henkilökunnalta. Kirjallisuudessa ei tietääkseni ole yhtään MRSP-kannan aiheuttamaa infektioraporttia, mutta tämä lienee vain ajan kysymys. Ei ole kuitenkaan viitteitä siitä, että MRSP olisi sopeutunut hyvin ihmiseen, sillä toistaiseksi suurin osa ihmisten stafylokokki-infektioista on S. aureus- bakteerin aiheuttamia. Vaikka MRSP ei ole ainakaan vielä merkittävä zoonoosi, tulee sen zoonoosipotentiaali pitää mielessä. Eläinten MRSP kantojen yleistyminen voi vaikeuttaa puremahaavainfektioiden hoitoa ihmisillä. Miksi MRSP kannat ovat yleistyneet Resistenssitilanteen huononeminen voi johtua useista eri syistä. Tärkein resistenssiä valikoiva tekijä on mikrobilääkkeiden käyttö. Erityisesti monet iho- ja korvatulehduspotilaat ovat loputtomassa mikrobilääkekierteessä. Toinen syy resistenssin leviämiselle voi olla resistenttien kantojen klonaalinen leviäminen, kuten MRSP-kantojen kohdalla on osoitettu käyneen. Vaikka resistenssitilanne tullee vääjäämättä kehittymään huonompaan suuntaan, jokainen eläinlääkäri voi toimillaan ehkäistä resistenssin kehittymistä ja leviämistä. Näitä keinoja ovat mm.

8 1) jokaisen mikrobilääkehoidon tulee olla perusteltu 2) mikrobilääkkeen anto riittävän suurella annoksella: farmakokinetiikan ja dynamiikan huomioonotto 3) autetaan elimistöä parantumaan: tulehduseritteiden poisto, paiseen avaus jne 4) mikrobilääkkeiden turhan käytön välttäminen tilanteissa, jossa niitä ei tarvita: esim. paikallishoito pienissä ihovaurioissa/haavoissa 5) mahdollisimman kapeakirjoisten lääkkeiden käyttö 6) diagnoosin varmistaminen ja taustasyyn selvittäminen tilanteissa, jossa mikrobilääkkeellä ei ole selvää vastetta muutamassa päivässä 7) näytteenotto aikaisessa vaiheessa infektiofokuksista: tietoa voidaan käyttää yksilökohtaiseen hoidon suunnitteluun ja tiedon kartuttua ensilinjan hoitovaihtoehtojen valintaan 8) moniresistenttejä mikrobeja kantavien potilaiden tunnistaminen ja niiden käsittely eläinlääkäriasemilla siten, että tartunnat eivät leviä potilaasta toiseen: eläinlääkäriasemien hygieniaohjelmat 9) ammattikunnan eettinen pohdinta: a. kuinka pitkälle hoitoa ylipäätään jatketaan esimerkiksi moniongelmaisilla kroonikkopotilailla b. kuinka voitaisiin esimerkiksi jalostuksen keinoin mikrobilääkkeiden käyttöä vähentää

9 Hevosten lääkitsemiseen liittyvä lainsäädäntö ja muut määräykset Marja Raekallio ELT, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri HY, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Hevoselle saa käyttää hevosille ja muille tuotantoeläimille käytettäväksi hyväksyttyjä lääkkeitä kaskadin mukaisesti. Evira julkaisee luetteloa tuotantoeläimille myyntiluvallisista lääkevalmisteista ja niille määrätyistä varoajoista. Erityisluvalliset lääkevalmisteet ja niille määrätyt varoajat löytyvät Fimean sivuilta. Tämän lisäksi hevoselle saa käyttää myös hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelossa lueteltuja lääkeaineita asetuksessa annettuihin käyttöaiheisiin. Tällöin eläinlääkärin on merkittävä lääkkeen antopäivämäärä ja käytetyn lääkkeen tai lääkeaineen nimi hevospassiin, ja lääkityksestä seuraa 6 kuukauden varoaika teurastukselle. Hevosen omistaja voi hevospassin lääkityssivulla allekirjoituksellaan ilmoittaa, että hevosen teurastaminen elintarvikkeeksi on kielletty. Kielto kestää hevosen koko elämän ajan, ja se on vahvistettava Hippoksen edustajalla. Hevosia, joiden tunnistusasiakirjaan on merkitty, että hevosen teurastaminen elintarvikkeena käytettäväksi on kielletty, eivät koske tuotantoeläinten lääkitsemistä koskevat rajoitukset ja kiellot. Lainsäädännössä mainittujen teurastusta koskevien määräysten lisäksi Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ovat antaneet omat määräyksensä ja ohjeensa lääkkeiden käytöstä niiden järjestämissä eläintapahtumissa. Hevosten lääkitsemiseen liittyviä linkkejä: Eläinlääkintölainsäädäntö, B-hakemisto, Lääkkeet Komission asetus (EY) 1950/2006: Hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelo Evira: Lääkeluettelot Fimea: Erityisluvat eläimille: Evira: Mikrobilääkesuositukset hevosille Hevosten lääkitysopas Suomen Hippos, Lääkintämääräykset Suomen Hippos, Lääkintä ja lääkeainevalvonta Suomen ratsastajainliitto, Dopingmääräykset

10 Vasikoiden hengitystieinfektioiden hoito Lääkepäivät, , 13:00-13:40, Tuomas Herva, AtriaNauta Vasikan hengitystietulehdukset ennalta ehkäisy ongelmatapausten arviointi hoito ja lääkitys ilmanvaihdon arviointi ja säätäminen Kiitos materiaalista: ETU yhteistyöryhmä Heidi Härtel/LSO Foods Jeroen van den Ven/ Intervet Vasikoiden ja lihanautojen hengitystietulehdus tyypillinen monisyytauti kyseessä tautikompleksi lypsykarjatilojen vasikoiden yleisin kuolinsyy lihanautakasvattamoiden taloudellisesti tärkein sairaus yleinen kaikkialla maailmassa merkitys lisääntynyt Suomessa vasikkaryhmien suurenemisen myötä Hengitystie-tulehduksen oireet Silmävuoto ensioireena Syytä avata silmät ja tutkia eläimet Harmaa sierainvuoto usein merkkinä kroonistumisesta yskä, voimistunut tai vaikeutunut hengitys kuume, nuopeus heikko kasvu oireet vaihtelevat runsaasti tapausten ja tilojen välillä akuutti vai krooninen? leviämisnopeus oireiden voimakkuus kuolleisuus paraneminen

11 Etiologia ja altistavat tekijät vastuskyky ja stressi ympäristöolosuhteet infektiiviset taudinaiheuttajat stressi- ja riskitekijät yhtä aikaa aktiivisina hengitysteiden puolustusmekanismien häiriytyminen Altistavat tekijät Nautojen keuhkojen rakenne Suhteellisen pienet keuhkot Keuhkot täysin kehittyneet vasta 2 v iässä Voimakkaasti lohkottuneet Lihaskudosta bronkioleihin saakka yms. Huono ilmanvaihto Lämpötilan vaihtelu, kosteus ja vetoisuus Suuri eläinmäärä ja >10 vasikan ryhmäkoko Nuoret ja vanhat eläimet, erityisesti vanhemmat vasikat samassa tilassa Stressi Eläinten yhdistely ja siirto Jatkuva-täyttöisyys Suuri eläintiheys Ruokinnalliset ripulit Tartunta Yskökset, pisaratartunta Suora kontakti, tutit???!!! Ilman mukana Eri ikäiset, vanhemmat eläimet Vasikan omat hengitystiet! Mikrobit Elinkeinon ja EVIRAN tutkimus 2003 Sekä terveillä (bakteerieristyksiä 33%) että sairailla (bakteerieristyksiä 60%) vasikoilla Tartunta voimistuu mikrobilajimäärä tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä Virukset, mykoplasmat (soluseinättömiä, vain solun sisällä eläviä bakteereita) ja

12 bakteerit Taudinaiheuttamiskyvyssä ja tarttuvuudessa eroja mikrobilajien välillä Virukset Corona virus tarttuu herkästi Parainfluenssavirus, PI3 vasta-aineet yleisiä sairauden oireet usein lieviä voi olla merkittävä muille infektioille altistava tekijä RS-virus aiheuttaa voimakkaita oireita ja kuolleisuutta etenkin teinivasikoilla Näitä kutakin vajaalla puolella vasikoista vajaalla puolella vähintään 2 virusta, sekainfektiot pahentavat oireita Ulkomailla BVDV, IBRV ovat merkittäviä Adenovirustutkimus? Mykoplasmat Ureaplasma diversum tärkeimpiä taudinaiheuttajia Suomessa esiintyvyys sairailla 44%, terveillä 25% M.dispar, M.bovirhinis noin puolella sekä terveillä että sairailla M.bovirhinis on viimeisimpien tutkimusten perusteella mahdollisesti patogeeni Mykoplasma bovis merkittävä ulkomailla ei todettu Suomessa Bakteerit Toissijaisia, mutta vääjäämättömiä Pasteurella multocida yleisin taudinaiheuttaja Suomessa esiintyvyys sairailla 47%, terveillä 25 % Haemophilus somnus esiintyvyys 1%, todettu vain sairailla kenttäkokemuksen perusteella yleisin äkkikuolema epidemioiden aiheuttaja peruste hoitokynnyksen laskemiselle Mannheimia haemolytica yms. merkittävä kuljetustaudin aiheuttaja ulkomailla Suomessa toistaiseksi vähän merkitystä Talvella ainakin 1 vahvistettu tapaus Raju taudinkuva, kroonistui tavallista selvemmin Aracanob. pyogenes kroonisissa tapauksissa

13 Hengitystieongelman selvitys sairauden esiintyminen, tappiot olosuhteet, ruokinta ja hoito eläimet, yleiskuva, kliininen tutkimus näytteenotto terveydenhuoltosuunnitelma tilannearvio (altistavat tekijät, infektiiviset aiheuttajat, sairauden merkitys tilalle) ennaltaehkäisy ja hoitosuunnitelma Hengitystietulehdus tutkimukset Tilakäynnillä kuolleet vasikat obdusoidaan säännönmukaisesti Hengitystietulehdusten aiheuttajien seuranta n. vuosittain sekä voimakkaiden taudinpurkausten yhteydessä: Raadonavausnäytteet, syväsivelyt tai keuhkohuuhtelu ärhäkät mikrobit : Coronavirukset leviävät tavanomaisista varotoimista huolimatta osastosta toiseen RS-virukset aiheuttavat usein vakavia hengitystietulehduksia, mikä lienee syytä huomioida lääkityksessä Histophilus somni infektioiden yhteydessä hoitorajoja on syytä laskea äkkikuolemien ehkäisemiseksi. resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia) Antibiootin valntaperusteita Lääkevalinnasta Viimeistään silloin, kun oireet ovat voimakkaat tai niihin liittyvät selvät yleisoireet, antibioottilääkitykseen tulee yhdistää tulehduskipulääke. Siitä on yleensä hyötyä jo lievemmissäkin tapauksissa ja vakavissa tapauksissa tulehduskipulääkkeiden merkitys paranemisen kannalta on kaikista oleellisin. Tulehduskipulääkkeet voidaan antaa pistoksena tai suun kautta mutta mikrobilääkitys on parasta antaa pistoksena. Mikrobilääkehoidon tulee kestää vähintään viisi päivää ja sitä suositellaan jatkettavan vielä kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen. Jos mikrobilääkityksellä ei ole havaittavaa tehoa kahdessa vuorokaudessa, tulee se vaihtaa toiseen. Viimeistään tässä vaiheessa taudinaiheuttaja tulisi sevittää. tetrasykliineitä Usein ensisijaisina antibioottina Penisilliineihin verrattuna etuna parempi kulkeutuminen keuhkoihin ja teho mykoplasmoihin Vastuullinen antibiootti politiikka Riittävien keuhkopitoisuuksien saavuttamiseksi tulee pitkävaikutteisia tetrasykliinejä annostella joka toinen päivä. Päivittäin annosteltavien lyhytvaikutteisten tetrasykliinien etuna on vähäisempi kudosärsyttävyys penisilliini Mikäli epäillään (kroonistunut tapaus) Arcanobacter pyogenes tai Fusobacterium necrophorum tartuntaa annostusta voidaan vasikan hengitystietulehdusten hoidossa kuitenkin nostaa yli valmistajien suositusten ( jopa IU/kg/vrk). Tämä tulee luonnollisesti huomioida varoajoissa. Makrolidit (esim. tulatromysiini tai gamitromysiini) Florfenikolia. Uusien lääkeaineiden käytöstä tulisi pidättäytyä niin kauan kun entiset vielä tehoavat ja ihmisen lääkitykseen ja resistenssiongelmiin varattujen reservilääkkeiden käyttöä tulisi välttää.

14 Hengitystietulehdusten hoito tarkka seuranta hoito riittävän aikaisin ja pitkä kuuri (5 vrk) hengitystietulehduksen oireet ja kuume lievät oireet, mutta lämpö yli 40 C (Toisena rajana käytetty 39,5 C, jos 2 muuta oiretta, mikä johtaa kokemusteni mukaan ylihoitoon silloin, kun vasikoita tarkkaillaan huolellisesti) hengitys yli 50 x/ min, onee l. nuopea l. nolo l. apea jatkuva yskä ja heikentynyt kasvu yksilöllinen antibioottilääkitys, lisäksi tulehduskipulääkitys hoidon säätäminen taudin vakavuuden mukaan tukihoito ja huolenpito metafylaksia eli suunnattu ryhmälääkitys vain erityistapauksissa Subkliininen sairaus Grade 1 Lieviä oireita Normaali ruokahalu ja mieliala Hengitystiheys < 50 Rektaalilämpö < 40 C Ei hoitoa Kliininen sairaus (Grade 2 : compensated clinical disease) Yksikin seuraavista oireista heikentynyt ruokahalu tai mieliala Hengitystiheys > C < T < 40.5 C Vakava hengitystietulehdus Grade 3 : non-compensated clinical disease Yksikin seuraavista oireista Dyspnea Hengitystiheys > 70 T > 40.5 C Laktaatti < 4 mmol/l, laktaatti mittarit sopivat kenttäkäyttöön Antibiootti ja NSAID hoidon täydentäminen muilla lääkeaineilla kiistanalaista, vaikka tarvetta

15 olisi Lääkitys (Lekeux et al) Annos (mg/kg) Antotapa Kesto Antibiootti ks. valmiste IM / SC 6 vrk Atropiini 1 % 0.06 SC 3*/ vrk, 3 vrk Tavoitteena bronkokonstriktion laukaiseminen, poistaa myös ödemin Deksametasoni 0.2 IV 1. päivänä Voimakas anti-inflammatori, kerta-annoksen immunodepressiivisyys ym. Haitat vähäisiä NSAID ks. valmiste IM / IV 2. ja 3. vrk Parantumaton sairaus Grade 4 : irreversible clinical disease Laktaatti > 4 mmol/l Läähättää suu auki Peräaukon löystyminen ja pullistuminen Orthopnea Suunnitelmallinen joukkolääkitys Eläinryhmän lääkitseminen oletetun tartuntahuipun aikaan Metafylaksia Ulkomailla suositeltu käytäntö, kun yli 10% sairastunut ja uusia tapauksia yli 5% / vrk Lääkkeiden luovutuksesta annetut säädökset vaikeuttavat vasikoiden yksilöllistä lääkitsemistä Suomessakin on käytetty eläinryhmien massalääkityksiä yleensä nupoutuksen yhteydessä Teho??,koska periaatteita ei ole juuri noudatettu Koko ryhmän lääkityksiä harkittava tarkkaan Oikea ajoitus, historia, tunnetut riskitekijät Tartunnan aiheuttajien tunteminen Kustannushyötysuhde = yllä esitetty raja tuntuvat Suomen oloissa alhaiselta Joissakin tapauksissa hyvin perusteltua, kun vasikoiden ruumiin lämpö mitattu etukäteen Kalenterin mukaan tehtyjä lääkityksiä syytä välttää Eettiset näkökohdat Korjattavia seikkoja Puutteelliset olosuhteet Lietelantanavetoissa tingitään kuivituksesta Yli 10 vasikan ryhmät Vasikoiden tehokasta ruokintaa ja hyviä olosuhteita vaikeampi järjestää pieniin ryhmiin, joten ryhmäkoon pienentäminen on haasteellista Huono ilmanvaihto Eristettyjä navetoita lähes mahdoton saada riittävän raikkaiksi Kylmistä kasvattamoista ei koeteltuja malleja äärioloissa Yhteys vanhempiin eläimiin erityisesti teinivasikoihin Suuri eläintiheys Puutteellinen ruokinta ja hoito Puutteellinen seuranta ja lääkitys

16 Rokotukset Ulkomailla osa hengitystietulehdusten vastustamista Kustannushyötysuhde vaihtelee Onnistumiseksi rokotusohjelmat on suunniteltava tarkkaan. esiintyneiden hengitystietulehdusten aiheuttajat ja niiden epidemiologia tilan tuotantomalli ja eläinkierrot rokotuksista saatavissa oleva hyöty rokotusten käytännön järjestelyt, aikataulutus ja kirjanpito saatavaa hyötyä on seurattava käytännöt on syytä päivittää vuosittain Rokotukset siten, että vasikoilla on tartuntahetkellä suoja tartunnanaiheuttajaa vastaan Välikasvattamoissa tehdyssä kokeessa tulovaiheen rokotuksista ei saatu tilastollisesti merkitsevää hyötyä Hengitystietulehdusten vastustusperiaatteet perusteellinen selvitys vastustuskyvyn parantaminen yleiskunnon parantaminen altistavien tekijöiden vähentäminen tartuntaketjun katkaisu ennaltaehkäisy, hoito ja sairausseuranta Ketjutus kuntoon Vasikkaryhmien välillä suuria eroja sairastuvuudessa joka ryhmässä erilainen kirjo infektion kantajia ja alttiita vasikoita sääolojen vaihteluilla merkitystä vasikoiden olosuhteisiin Vaikeasti saavutettavana tavoitteena iältään, kooltaan ja tartuntatilanteeltaan tasaiset ryhmät Maitotilat keskeinen lenkki Vedottomat kiinteäpohjaiset vasikkakarsinat Karsinoiden tyhjennys yhdellä kertaa Säätämisen paikat Lääkityskäytännöt Hoitorajoissa pohtimista Juuri oikealla käytännöllä merkitystä Välillä tutkittava: ärhäkät mikrobit resistenssi (todettu meillä vain yksittäistapauksia)

17 Kaikkien vasikoiden tutkimisen 2 3 vko niiden tulosta soisi yleistyvän Työteho Infektion aikainen katkaisu Ilmanvaihto balanssiin Lämmitys on osa ilmanvaihtoa Hyvissäkin kasvattamoissa ilmanvaihdon säätämisessä aina tekemistä Tarkasta lämmityksen riittävä teho ja oikea säätö Lämpötilavaihtelut altistavat tulehduksille Tuloilma raikastaa tunkkaista sisäilmaa Riittävästi oikein suunnattuja tuloilmaluukkuja Poistopuhallin on alipainepumppu Kapasiteetti, Puhtaat putket Meluntorjunta Tarkasta paikalliset virtaukset Ei vetoa Ei lämpötilaeroja Ammoniakin huuhtoutuminen

18 EU:n lääkearviointi Euroopan lääkeviraston eläinlääkekomitean tehtävät, ohjeistot ja ajankohtaiset asiat Eläinlääkäri Fia Westerholm Kansallisten lääkevirastojen lisäksi lääkearviointia EU:ssa tekee Euroopan lääkevirasto (European Medicines Agency, EMA 1 ). EMA huolehtii sekä ihmisille että eläimille ns. keskitetyn menettelyn kautta hyväksyttävistä lääkkeeistä. Vastuu eläinlääkkeiden hakemusten ja markkinavalvonnan tieteellisistä lausunnoista on EMAn eläinlääkekomitealla (Committee for Medicinal Products for Veterinary Use, CVMP). Euroopan komissio tekee viralliset päätökset keskitetyn myyntiluvan myöntämisestä CVMP:n lausunnon perusteella. CVMP arvioi lisäksi farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien turvallisuuden (jäämien enimmäismäärä, Maximum Residue Limit, MRL), antaa tieteellistä neuvontaa ja toimii lisäksi sovitteluelimenä silloin, kun jäsenvaltioiden kansalliset lääkeviranomaiset ovat tehneet erilaisia johtopäätöksiä kansallisesti jätetyn lääkehakemuksen hyväksyttävyydestä. Muina keskeisinä tehtävinä komitea valmistelee EMAn ohjeita lääkeviranomaisille ja lääkeyrityksille, sekä osallistuu kansainväliseen harmonisointiin (mm. International Cooperation on Harmonisation of Technical Requirements for Registration of Veterinary Medicinal Products, VICH 2 ). Yhteistyötä elintarviketurvallisuuden kehittämiseksi tehdään Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (European Food Safety Agency, EFSA 3 ) ja FAO/WHO toimielinten kanssa (esim. Codex alimentarius 4 ). CVMP vastaa myös keskitetysti hyväksyttyjen valmisteiden turvallisuusseurannasta, ja jatkuvasta hyöty-haitta suhteen arvioinnista myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Jokainen EUn jäsenvaltio nimeää komiteaan yhden asiantuntijajäsenen varajäsenineen ja lisäksi komitea voi itse nimittää viisi lisäjäsentä asiantuntemustaan täydentämään. Arviointi- ja ohjaustyössä apuna käytetään pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joissa pääsääntöisesti on jäsenvaltioiden nimeämiä asiantuntijoita. Komitea kantaa huolta eläinlääkkeiden saatavuudesta. Tämän myötä on syntynyt useita periaatepäätöksiä ja menettelytapoja saatavuuden parantamiseksi. Ohjeistot ja kannanotot Useimmat CVMP:n ohjeet on suunnattu lääkeviranomaisille ja lääketeollisuudelle (mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettaminen, ympäristöturvallisuus, kohde-eläinlajin turvallisuus). Ohjeistoista osa koskee epäsuorasti myös käytännön praktiikkaa tekeviä eläinlääkäreitä. Viime vuosina on tarkasteltu erityisesti ihmisten ja eläinten lääkinnässä kriittisiä mikrobilääkkeitä (fluorokinolonit, 3. ja 4. polven kefalosporiinit, makrolidit), mikrobilääkeresistenssiä on käsitelty myös patogeenispesifisesti (esim. MRSP-ohje). Turvallisuutta koskevat ohjeistot liittyvät mm. lääkevalmisteen varoaikojen asettamiseen, ympäristöturvallisuuteen, kohde-eläinlajin turvallisuuteen sekä mikrobilääkeresistenssiin. Ohjeen kehitysprosessiin kuuluu aina julkinen lausuntokierros, johon toivotaan kannanottoja mahdollisimman laajasti. Lopullinen ohje julkaistaan EMAn kotisivulla 5, jäsenvaltioiden lääkevirastojen ja eläinlääketeollisuuden käyttöön. Ajankohtaiset asiat Esityksessä tuodaan tiedoksi ja keskusteltavaksi komitean käsitteillä olevia ajankohtaisia asioita. Mikrobilääkkeisiin liittyy mm. mikrobilääkestrategian uudistaminen ja kannanottoja mikrobilääkeresistenssiin liittyen. Saatavuuden parantamiseksi luodut prosessit ja hankkeet esitellään. Lääkevalmisteen ympäristöriskejä ja niiden hallintaan käytettyjä keinoja arvioidaan ja näihin toivotaan kannanottoja. Lisäksi selvitetään lääkkeiden arviointia, hyväksyntää ja turvallisuusseurantaa ohjaavia nykyperiaatteita, jotka praktiikkaa tekevän eläinlääkärin on hyvä tuntea / Document search

19

20 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, Helsinki Puhelin Faksi

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden

Lisätiedot

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10. Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Lääkityskäytäntösuosituksia

Lääkityskäytäntösuosituksia Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla

Lisätiedot

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä

Lisätiedot

Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus

Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Hevosten lääkitysopas Löytyy täältä Ajankohtaista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä

Lisätiedot

LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa

LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa LUONNOS/13.1.2017 Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa Harmaalla pohjalla WHO:n edellyttämät aihealueet, joita on

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ex tempore lääkkeet eli apteekissa tilauksesta valmistettavat itsehoito- tai reseptilääkkeet

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Vasikoiden hengitystietulehdus

Vasikoiden hengitystietulehdus Vasikoiden hengitystietulehdus ELL Aino Wainio Emovet Oy Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-SA Tässä luennossa: Hengitystietulehduksen taloudellinen merkitys, oireet ja aiheuttajat

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI 1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla ollut varsin tasaista, mutta vuonna 2015 kokonaismyynti väheni noin tuhat kiloa.

Lisätiedot

Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö

Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö Koulutus kalojen lääkinnästä kalanviljelylaitoksia hoitaville/valvoville eläinlääkäreille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira 1 Lääkitsemislainsäädäntö

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN 1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista, mutta vuosina 2015-2016 kokonaismyynti väheni

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA 1 (5) YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista. Vuodesta 2014 vuoteen 2016

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä 1 Soveltamisala 2 Suhde muihin säädöksiin

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä 1 Soveltamisala 2 Suhde muihin säädöksiin xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Kalataudit vuonna 2014

Kalataudit vuonna 2014 Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)

Lisätiedot

Mitä pitikään osata huumausaineista?

Mitä pitikään osata huumausaineista? Mitä pitikään osata huumausaineista? Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Evira Lainsäädäntö Huumausainelaki 373/2008 VNa huumausaineiden valvonnasta (548/2008)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2008/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Mikrobit hyvässä ja pahassa-seminaari 29.11.2016 Satu Olkkola, erikoistutkija, ELT Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki

Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Yli 20 vuotta mikrobilääkesuosituksia

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Eviran ohje 15509/2. Hevosten lääkitysopas

Eviran ohje 15509/2. Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 15509/2 Hevosten lääkitysopas Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 15509/2 Viranomaisen toiminnan tulee perustua lainsäädännössä määriteltyyn toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee noudattaa

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2225/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä 19 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä 21.5.2013 Teija Kokkonen

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä 21.5.2013 Teija Kokkonen Tilannearvio tilalla ja näytteenotto Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä 21.5.2013 Teija Kokkonen Diagnostiikan ja ennaltaehkäisyn vaatimukset Tilakoko Hoidon, lääkitysten, rokotusten

Lisätiedot

Hevosten lääkitysopas

Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 155090/1 Hevosten lääkitysopas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Hevosten lääkitysopas Eviran ohje 15509/1 Eviran ohje 15509/1 Käyttöönotto 11/2009 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

luonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.

luonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017. 1 luonnos 6.7.2017 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

Lääkkeiden luovutus siipikarjatiloille. Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira

Lääkkeiden luovutus siipikarjatiloille. Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira Lääkkeiden luovutus siipikarjatiloille Ylitarkastaja, ELT Jonna Oravainen Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Valvontaosasto, Evira Lääkeluovutusasetus (6/EEO/2008) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Utaretulehdus on ongelma muuallakin Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian

Lisätiedot

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm) Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae

Lisätiedot

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski. 29.1.2014 Mycoplasma bovis -tartuntojen vastustaminen nautatiloilla ETT ry:n seurantaohjelma Yleistä Mycoplasma bovis -tartunta ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tuottajat ja yritykset

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä

Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä Nasevan lääkekirjanpito hyötykäyttöön Nasevan lääkekirjanpito kertoo hengitystietulehdusten

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Erityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa

Erityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 FIMEAN TOIMINTA Erityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa Suvi Loikkanen, Piia Salo / Kirjoitettu 26.10.2018

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Lisätiedot

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille Vasikan vastustuskyky Rakenteellinen (iho ja limakalvot) Erilaiset valkosolut ja niiden erittämät

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aura ja Mynämäki 6 ja 10.2.2015 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Marja Pihlajamäki 6 ja 10.2.2015 1 - Täydentävien

Lisätiedot

Tilastot kertovat lihanaudoista

Tilastot kertovat lihanaudoista Tilastot kertovat lihanaudoista Lihanautojen kuolleisuus Lihanautojen sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteiden ottaminen ja lähettäminen Mitä lihanaudat sairastavat? Loppukasvatuksessa eläinlääkärin

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan) Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017 2021 (AMR NAP, AMR National Action Plan) STM, MMM, YM, OKM Kansallinen mikrobilääkeresistenssin asiantuntijaryhmä (MTKA) Ylitarkastaja

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä

ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä Antibioottiresistenssin torjunta on yhteinen asia, johon voidaan vaikuttaa jokaisella tilalla Hyvä

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää täysikasvuisilla sonneilla, joita on tarkoitus käyttää jalostukseen.

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää täysikasvuisilla sonneilla, joita on tarkoitus käyttää jalostukseen. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nuflor vet Minidose 450 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Florfenikoli 450.00 mg Apuaine(et):

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

ETU-yhteistyöryhmän kokous Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri

ETU-yhteistyöryhmän kokous Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri ETU-yhteistyöryhmän kokous 27.4.2016 Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri Nasevan kattavuus tilanne 17.12.2015 Kaikki tilat Eläinmäärä Tiloja Nasevassa kpl Tiloja yhteensä kpl Nasevan osuus kaikista

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot