HÄMEENLINNAN KAUPUNGINKIRJASTON HÄMEEN MAAKUNTAKIRJASTON MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA 2016

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGINKIRJASTON HÄMEEN MAAKUNTAKIRJASTON MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA 2016 Maakunnan yksitoista kuntaa kuuluvat kolmeen eri talousalueeseen eli Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutuun. Seutukunnallinen yhteistyö toteutuu erityisesti kirjastojen kimpoissa. Forssan seudulla sijaitsevat Louna kirjastot: Forssan, Ypäjän, Jokioisten, Tammelan ja Humppilan kaupungin tai kunnankirjastot. Hämeenlinnan seudun Vanajanverkkoon kuuluvat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lisäksi Hattulan ja Janakkalan kuntien kirjastot. Riihimäen seudun kirjastot muodostavat Ratamon, johon kuuluvat Kanta Hämeen maakunnan puolelta Riihimäki ja Hausjärvi ja Uudenmaan maakunnan puolelta Hyvinkää ja Nurmijärvi. Kanta Hämeen maakuntaan kuuluva Lopen kunnankirjasto tekee yhteistyötä Ratamo kirjastojen kanssa. Kanta Hämeen kirjastoissa käytetään sekä Axiellin vanhempia kirjastojärjestelmiä Origoa ja PallasProta että uudempaa Auroraa. Uudempi verkkokirjastoratkaisu Axiellin Arena on käytössä Vanamo kirjastoissa, Lopen asiakasliittymänä on Arenan miniversio Axiell Web Opac. Kirjastojärjestelmät ja asiakasliittymät Kanta Hämeen kirjastoissa Louna kirjastot: Origo ja Web Origo Vanamo kirjastot: Origo ja Axiell Arenaan perustuva Vanamo Ratamo kirjastot: PallasPro ja Intro Kanta Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastokimpoilla on edessään kirjastojärjestelmän vaihto. Vanamo kirjastot ja Louna kirjastot kilpailuttivat kirjastojärjestelmän syksyllä Kilpailutuksessa oli optiona myös käyttöpalvelu, verkkokirjasto ja koulukirjastokokonaisuus. Kilpailutus toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Tarjouspyyntöön vastasivat Open Library Solutions Finland Oy ja Axiell Finland Oy. Toimittajaksi valittiin Open Library Solutions Oy ja tulevaksi kirjastojärjestelmäksi Mikromarc. Axiell Finland Oy teki päätöksestä oikaisupyynnön sekä valituksen markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden hylkäävä päätös Axiell Finland Oy:n valituksesta tuli joulukuussa Sopimusneuvottelut Open Library Solutions Oy:n kanssa aloitettiin tavoitteena Mikromarc-järjestelmän käyttöönotto syksyllä Ratamo-kirjastojen kirjastojärjestelmän kilpailutus julkaistiin HILMA Julkiset hankinnat sivustolla joulukuussa. Kanta-Hämeen maakuntakirjastoalueen edustajaksi yleisten kirjastojen neuvostoon kaudelle valittiin kirjastonjohtaja Laura From Humppilasta ja hänen varalleen kirjastotoimenjohtaja Matti Karvinen Janakkalasta. Maakuntakirjastotoimintaan saatiin todellisiin kustannuksiin perustuvaa korotettuna yksikköhintana maksettavaa valtionapua euroa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeen maakuntakirjaston informaatikkona toimi vuonna 2016 Seija Shemeikka. 1. KAUKOPALVELU Kaukopalvelu jaetaan tilaavaan ja lähettävään kaukopalveluun: edellisessä tilataan omille henkilöasiakkaille muista kirjastoista materiaalia, jälkimmäisessä lähetetään muille kirjastoille Hämeenlinnan kaupunginkirjaston materiaalia.

2 Kaukolainat omille henkilöasiakkaille (tilaava kaukopalvelu) Saatuja kaukolainoja yhteensä 562 (1261 vuonna 2015) Näistä lainoina saatuja 557 (1247 vuonna 2015) Kirjastoista saatuja 292 (648 vuonna 2015) Monikielisestä kirjastosta saatuja 265 (599 vuonna 2015) Kopioina saatuja 5 (14 vuonna 2015) Kaikki lainat olivat kotimaasta. Kaukolainat muille kirjastoille (lähettävä kaukopalvelu) Lähetettäviä kaukolainoja oli yhteensä 1569 (1293 vuonna 2015) Tässä luvussa ovat mukana uusinnat Pyynnöt 857 (691 vuonna 2015) Toimitetut 833 (683 vuonna 2015) Pyynnöistä 24 (8 vuonna 2015)) raukesi eli joko niitä ei voitu halutussa tilausajassa toimittaa tai ne peruttiin tai pyydettyä materiaalia ei ollut Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, vaan jossakin toisessa Vanajanverkon kirjastossa. Toimitetuista lainoja oli 833 (683 vuonna 2015) ja uusintoja 736 (610 vuonna 2015). Seutulainojen kuljetus Vanajanverkon kirjastojen seutukuljetukseen osallistuivat vuonna 2015 Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot. Seutukuljetus järjestettiin kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenlinnasta Hattulan kirjastoon. Janakkalan kirjastossa käytiin kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin. Seutukuljetuksen tarkoitus oli saada kirjastojen kokoelmat tehokkaaseen kiertoon ja tarjota seudun kirjastojen asiakkaille mahdollisuus tilata aineistoa, jota oman kirjaston kokoelmassa ei ollut. Asiakkaat voivat palauttaa omista kirjastoistaan lainaamaansa aineistoa maksutta mihin tahansa seutukuljetuksen piirissä olevaan kirjastoon. Vuonna 2016 Hämeenlinnassa lainattiin muiden seutukuljetukseen osallistuneiden kirjastojen (Hattula ja Janakkala) aineistoa 7243 nidettä (7857 nidettä vuonna 2015) ja Hämeenlinnan kokoelmista lähetettiin (Hattulaan ja Janakkalaan) 5866 nidettä seutulainaan (5181 nidettä vuonna 2015). 2. ETÄTIETOPALVELU Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu vastasi 114 kysymykseen. Muista Kanta Hämeen kirjastoista verkkotietopalvelussa oli mukana Riihimäen kaupunginkirjasto. Hämeenlinnan kirjasto vastasi muiden kantahämäläisten kirjastojen alueelta tulleisiin kysymyksiin.

3 3. MAAKUNTAKIRJASTON JÄRJESTÄMÄT KOKOUKSET JA KOULUTUSTILAISUUDET Hämeenlinnan kaupunginkirjaston koulutus jakautuu muodollisesti maakunnalliseen ja kirjaston sisäiseen koulutukseen. Kirjaston henkilökuntakin on luonnollisesti osa maakuntaa, ja toisaalta oman henkilökunnan koulutus voidaan useimmiten suunnata maakunnan kirjastoille. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto järjesti 11 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 246 henkilöä. Neljä koulutuspäivää järjestettiin yhteistyössä Etelä Suomen aluehallintoviraston kanssa. Koulutuksiin osallistuneilta on kerätty palautetta vuodesta 2013 alkaen. Koulutuksista annettu palaute on ollut kiitettävää; asteikolla 1 5 koulutukset saivat yleisarvosanaksi yli neljä. Koulutuksiin osallistui henkilökuntaa kaikista muista Kanta Hämeen alueen kirjastoista paitsi Hausjärveltä. Osallistujia oli myös Asikkalan, Askolan, Espoon, Heinolan, Helsingin, Hyvinkään, Joroisen, Jyväskylän, Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Kirkkonummen, Kotkan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Liperin, Mikkelin, Nurmijärven, Oulun, Porin, Porvoon, Sastamalan, Tampereen, Turun, Rovaniemen, Vantaan ja Ylöjärven kirjastoista. Hämeen maakuntakirjasto piti huhtikuussa työpalaverin luontoisen maakuntakirjastopalaverin, jossa vaihdettiin kuulumisia Kanta Hämeen alueen kirjastojen kesken, arvioitiin maakuntakirjastotoiminnan lähimenneisyyttä ja suunniteltiin tulevaisuutta. Palaverissa keskusteltiin Kanta Hämeen kirjastojen tämän hetkisestä tilanteesta ja koko suomalaisesta kirjastokentästä. Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen toi kuulumisia yleisten kirjastojen neuvoston kokouksesta. Suomen kirjastoseuran uusi toiminnanjohtaja Rauha Maarno kertoi seuran toiminnasta. ESAVI tiedotti ajankohtaisista asioista. Päivi Litmanen-Peitsala avasi Yleisten kirjastojen suunta asiakirjaa ja kertoi Suomi 100 vuotta juhlavuodesta. LM Tietopalvelut kertoivat emagz palvelun etäkäyttöpilotista HelMet -kirjastoissa ja BTJ kertoi uudesta osallistavasta hankintatyökalustaan. Maakuntakirjastokokous pidettiin marraskuussa järjestämällä Kanta-Hämeen alueen kirjastolaisille tutustumismatka Helsinkiin Töölön vastaremontoituun kirjastoon ja Espooseen Ison Omenan uudistettuun kirjastoon. Tilausbussissa pidettiin kokous menomatkalla. Ylitarkastaja Kristiina Kontiainen kertoi ESAVIn kuulumisia ja Kanta-Hämeen alueen kirjastonjohtajat tiedottivat omien kirjastojensa tilanteesta. Töölön kirjastossa tutustuttiin remontoituun kirjastoon ja kuunneltiin Vantaan kirjaston kehittämispäällikkö Ritva Nybergin esitys Lean-ajattelusta ja Vantaan mallista. Iltapäivällä tutustuttiin Espoon Ison Omenan kirjastoon. Maakunnallinen ammatillinen täydennyskoulutus Pelien perusteet haltuun koulutusta peleistä ja pelikulttuureista. Koulutuspäivässä palvelukoordinaattori gamebrarian Heikki Marjomaa (Kirjastot.fi) kertoi peleistä ilmiöinä ja tarkasteli pelikulttuureita monesta näkökulmasta. Koulutuspäivään sisältyi myös Minecraft- ja Team Fortress 2- pelien pelaamista. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Koulutuspäivän järjesti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto pelitila Bunkkerissa. Osanottajia: 17. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hämeenlinna, Forssa Saduista draamaan näkymiä lastenkirjastotyöhön. Koulutuspäivä oli suunnattu lastenkirjastotyötä tekeville kirjastolaisille ja muille tähän työhön osallistuville. Päivän tavoitteena oli avata satutuokioiden pedagogisia perusteita ja draamallisia keinoja lastenkirjastotyöhön pelejä unohtamatta. Draamaopettaja Tomi Välimaa (Dramagia Action Oy) kertoi toiminnallisista lasten satutuokioista, ohjaaja Aino Tabell ja kirjastovirkailija Taina Valkeajärvi esittelivät Hämeenlinnan kirjaston satujooga-hankkeen, kulttuurituottaja Minna Rimpilä Helsingin kaupunginkirjastosta puhui

4 draamallisuudesta lastenkirjastotyössä, palvelukoordinaattori gamebrarian Heikki Marjomaa (Kirjastot.fi) selitti pelillistä otetta ja pelikasvatusta lastenkirjastotyössä. Koulutuspäivän järjestivät Hämeenlinnan kirjasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta- Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Osanottajia: 28. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Järvenpää, Kirkkonummi, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sastamala, Vantaa, Ylöjärvi, Ypäjä Maakuntakirjastopalaveri. Palaverissa vaihdettiin alueen kirjastojen kuulumisia ja kuultiin terveiset YKN:n kokouksesta Rovaniemeltä. Suomen kirjastoseuran uusi toiminnanjohtaja Rauha Maarno kertoi seuran toiminnasta. ESAVI tiedotti ajankohtaisista asioistaan. Päivi Litmanen- Peitsala avasi Yleisten kirjastojen suunta asiakirjaa ja kertoi Suomi 100 vuotta juhlavuodesta. LM Tietopalvelut kertoivat emagz palvelun etäkäyttöpilotista HelMet kirjastoissa ja BTJ kertoi uudesta osallistavasta hankintatyökalustaan. Kokouksessa valittiin myös maakunnan alueen edustajat YKN:n kokoukseen. Laura From Humppilasta valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja Matti Karvinen Janakkalasta varajäseneksi. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Palaverin järjesti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Osanottajia: 29. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki Kulttuurista hyvinvointia! Kirjastokortillako pitempi elämä? Koulutuspäivän tavoitteena oli miettiä keinoja parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä tunnistaa kulttuurin hyvinvointimahdollisuudet aiempaa paremmin. Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen puhui aiheesta: Projektista prosentiksi, taide osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Ph.D. Kai Lehikoinen Taideyliopistosta piti esitelmän: ArtsEqual ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. TaT, FM Pia Strandmanin aiheena oli: Lisääkö kulttuuri hyvinvointia? Tilaisuuden lopuksi oli kirjaston asiakkaillekin suunnattu FT Minna Huotilaisen luento: Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä. Tätä esitystä oli kuuntelemassa yli 60 henkilöä. Koulutuspäivän järjestivät Hämeenlinnan kirjasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät ja kulttuurin parissa toimijat. Osanottajia päivän koulutuksessa oli 24. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hattula, Heinola, Hämeenlinna, Jokioinen, Järvenpää ja Sastamala sekä Museo Militariasta, Lasten- ja nuorten kulttuurikeskus Arxista, Hämeen Ely-keskuksesta sekä Hämeenlinnan taidemuseosta Kirjallisuutta, kyllä kiitos! Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo loi katsauksen kovaan, pehmeään ja psykologiseen jännityskirjallisuuteen. Hän esitteli myös vuoden 2015 kaunokirjallisuuden helmiä. Kustannustoimittaja, kirjailija Hanna Matilainen kertoi spekulatiivisesta fiktiosta. Koulutuspäivän järjestivät Hämeenlinnan kirjasto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Osanottajia: 32. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hattula, Helsinki, Hämeenlinna, Hyvinkää, Janakkala, Jokioinen, Karkkila, Nurmijärvi, Tammela, Vantaa, Ylöjärvi Jokavinkkarin työkalupakki. Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo piti kaksipäiväisen koulutuksen vinkkareille. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa ja monipuolistaa vinkkaus- ja kirjanesittelytilaisuuksien laatua ja rohkaista vinkkareita kokeilemaan kaikkea uutta. Koulutuksessa opetettiin käytännön esimerkeillä koukuttavia ja nykytekniikkaa hyödyntäviä tapoja avata kirja kuulijoille. Päivän aikana pohdittiin teosten valintaa ja niiden vinkkausjärjestystä, hyvää aloitusta ja lopetusta ja esityksen rytmitystä ja mielenkiinnon ylläpitämistä. Koulutus antoi vinkkejä esiintymiseen ja jännittämisen vähentämiseen. Pienryhmissä kokeiltiin vinkkaamista. Koulutuksessa käytetyt esimerkit ja harjoitusvinkkauskirjat olivat aikuisten kirjallisuutta mutta kaikki opit olivat

5 sovellettavissa myös lasten vinkkauksiin. Koulutuspäivän järjestivät Hämeenlinnan kirjasto ja Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Osanottajia: 22. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Asikkala, Askola, Espoo, Forssa, Hattula, Heinola, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Kotka, Lappeenranta, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki, Vantaa ATK-ihmisten kokoontumisajot. Kaksipäiväisessä kirjastojen atk-ammattilaisten tapahtumassa olivat puhumassa: Petri Tonteri (Tampereen kaupunginkirjasto): Melinda, Susanna Sandell ja Sari Toivanen (Turun kaupunginkirjasto) sekä Matti Sarmela (Kirjastot.fi): Finna, Liisa Rossi (Kuopion kaupunginkirjasto): Aurora, Maija Saraste (Oulun kaupunginkirjasto): Koha, Sami Varjo (Vaasan kaupunginkirjasto): Mikromarc, Matti Sarmela (Kirjastot.fi): Kifi-palvelujen tulevaisuudennäkymät, kansallinen palveluarkkitehtuuri ja Suomi.fi-palvelukokonaisuus, Romeo Pulli (Helsingin kaupunginkirjasto): Helsingin logistiikkaprosessin ja tekniikan kehittäminen, Esa Peltonen (Axiell Finland Oy) ja Mikael Bäckman (Open Library Solutions), kommentit Koha-kirjastoista: Raportointipalvelut kirjastojärjestelmissä, Marko Akkanen (Lahden kaupunginkirjasto, omatoimikirjastot), Sami Varjo (Vaasan kaupunginkirjasto, asiakastyöasemaympäristöt; Chrome Oslaitteet ja hallinta), Jaana Käki (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto): RFID-tekniikan hyödyntäminen. Kohderyhmä: Koko Suomen kirjastojen atk-ammattilaiset, Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Koulutuspäivän järjesti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Osanottajia: 34. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hämeenlinna, Helsinki, Joroinen, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Liperi, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Tampere, Turku, Rovaniemi Maakuntakirjastokokous pyörillä. Maakuntakirjastokokous kutsui Kanta-Hämeen alueen kirjastolaiset tutustumismatkalle Helsinkiin Töölön vastaremontoituun kirjastoon ja Espooseen Ison Omenan uudistettuun kirjastoon. Tilausbussissa pidettiin kokous menomatkalla ja kuultiin ESAVIn kuulumisia ylitarkastaja Kristiina Kontiaisen kertomana sekä tilannekatsauksia Kanta-Hämeen alueen kirjastonjohtajilta. Töölön kirjastossa tutustuttiin remontoituun kirjastoon ja Vantaan kirjaston kehittämispäällikkö Ritva Nyberg kertoi Lean-ajattelusta ja Vantaan mallista. Iltapäivällä tutustuttiin Espoon Ison Omenan kirjastoon. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Kokouksen järjesti Hämeenlinnan kirjasto. Osanottajia: 37. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hämeenlinna, Forssa, Hattula, Humppila, Jokioinen, Jyväskylä, Riihimäki Kuljetusalan onnettomuustilanteet ja alkusammutus. Koulutus oli lakisääteistä ammatillista täydennyskoulutusta Kanta-Hämeen alueen kirjastoautojen kuljettajille. Koulutuspäivän järjestävät Hämeenlinnan kaupunginkirjasto - Hämeen maakuntakirjasto yhdessä Aikuiskoulutuskeskus Sedun kanssa. Koulutuksen tavoitteena oli, että kuljettaja tiedostaa erilaiset onnettomuusmahdollisuudet ja osaa suorittaa alkusammutuksen alkusammutuskalustolla. Koulutus edisti kuljettajan turvallisuusajattelua ja -toimintaa. Opetusmenetelminä oli luento, ryhmätyöskentely, harjoitukset sekä kuljetusalan onnettomuustilanteet ryhmätyöskentelynä ja alkusammutusharjoitus. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen kirjastoautojen kuljettajat. Koulutuspäivän järjesti Hämeenlinnan kirjasto. Osanottajia: 13. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hämeenlinna, Forssa, Hattula, Janakkala, Loppi, Nurmijärvi, Tammela. 24. ja Haiseva käsi ja poika joka pelastui Oksettavimmat ja herkimmät kirjavinkkaukset. Reetta Saine vinkkasi ala- ja yläkoululaisille lukemaan innostavia kaunokirjoja sekä kertoi kirjastojen henkilökunnalle, mistä onnistunut vinkkaustuokio koostuu. Kahden päivän aikana pidettiin kaksi samanlaista tilaisuutta, joihin osallistui Kanta-Hämeen alueen kirjastojen

6 henkilökuntaa ja elävänä yleisönä Hämeenlinnan ala- ja yläkoululaisia sekä opettajia. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen työntekijät. Koulutuspäivän järjesti Hämeenlinnan kirjasto. Osanottajia: 10. Osallistujat olivat seuraavien kaupunkien ja kuntien kirjastoista: Hämeenlinna, Hattula, Forssa. 4. HANKKEET Muistot jakoon tapahtumakiertue ( ) Hanke sai rahoitusta euroa Etelä Suomen aluehallintovirastolta vuonna Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Hattulan, Janakkalan, Lopen, Jokioisten ja Tammelan kunnankirjastot sekä Forssan kaupunginkirjasto. Muistot jakoon hankkeessa kerättiin talteen kirjaston asiakkaiden kotiseutumuistoja valokuvien, dokumenttien, esineiden ja haastattelujen muodossa. Varsinaisia keräystilaisuuksia järjestettiin yhteensä yksitoista Hämeenlinnan pääkirjastossa, Hauhon kirjastossa, Lammin kirjastossa, Hattulan kirjastossa, Janakkalan kirjastossa, Tammelan kirjastossa, Forssan kirjastossa ja Jokioisten kirjastossa. Aineistoa saatiin myös yksittäisiltä henkilöiltä varsinaisten tapahtumien ulkopuolelta. Lopen kirjastossa ei järjestetty varsinaista aineistonkeruutapahtumaa vaan kuvia pyydettiin tuomaan kirjastoon skannattavaksi loka-marraskuun aikana. Aineisto tallennettiin digitaaliseen muotoon. Haastattelut tallennettiin äänitiedostoiksi, joista ne myöhemmin litteroitiin ja muokattiin julkaistavaan muotoon. Muistot jakoon -aineistoa julkaistaan sekä ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ylläpitämässä yhteisöllisesti tuotetussa maakunnallisessa tietopankissa Häme-Wikissä sekä digitoidun aineiston verkkopalvelussa Lydiassa. Kiertueen toteuttamista varten palkattiin projektityöntekijä kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi hankkeen käytettävissä oli Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastoharjoittelija. Hankkeen kuvaus ja hankeraportti: Yhdessä Hämeen härkäteillä Seudullisen kirjastoautotoiminnan kartoitus ( ) Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella toteutetussa hankkeessa olivat mukana Hattulan kunnankirjasto, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja Janakkalan kunnankirjasto. Hattulan emännöimä hanke toteutettiin vuosina Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia tehdä seudullista yhteistyötä nykyisillä resursseilla ja varautua tilanteeseen, jossa kolmen naapurikunnan autot tulevat samanaikaisesti käyttöikänsä päähän. Hankkeessa löydetyistä yhteistyömahdollisuuksista helpoimmin toteutettavia ovat Hattulan ja Hämeenlinnan yhteisreitit kuntarajan läheisyydessä. Käynnissä tai suunnitteilla olevat kirjasto- ja kouluverkkojen muutokset vaikuttavat kirjastoautotoimintaan, ja niiden yhteydessä voidaan tarkastella myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteisen seudullisen kirjastoauton hankinta on kuntien nykyisessä taloudellisessa tilanteessa haastava hanke, jonka eteenpäin vieminen jäi vielä mietittäväksi. Hankkeen kuvaus ja hankeraportti: h%c3%a4meen-h%c3%a4rk%c3%a4teill%c3%a4-seudullisen-kirjastoautotoiminnan-kartoitus

7 5. MUUTA ALUEELLISTA JA KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA Hämeenlinnan pääkirjastossa järjestettiin maakuntakirjastojen verkkopalveluasiantuntijoiden tapaaminen nimellä Atk-ihmisten kokoontumisajot Päiville kokoontui kolmisenkymmentä osallistujaa 15 maakunnan alueelta vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan mm. Finnasta, Melindasta, Suomi.fi-palveluista, logistiikkaratkaisuista, RFID-tekniikan hyödyntämisestä ja kirjastojärjestelmien raportointipalveluista. Palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi vieraili lokakuussa 2016 puhumassa Tampereen ja Keravan kaupunginkirjastoissa. Irmeli Isokivijärvi puhui aiheesta Hämeenlinnan kaupunginkirjasto: joustava, nopea, kokeileva Tampereella Länsi-Suomen maakuntakirjastokokouksessa, jonka teemana oli Omatoimikirjasto vai muita ratkaisuja? Keravalla Irmeli esityksen aiheena oli Pin-koodista palveluun - omatoimisen kirjaston seuraava askel: Uusi näkymä omatoimikirjastoon ja sen palveluihin. Johtava informaatikko Varpu Vallbacka ja musiikkikirjastonhoitaja Ilkka Marjanen osallistuivat marraskuussa 2016 kirjastoalan asiantuntijoiden Tanskan ja Ruotsin kirjastoihin suuntautuneelle opintomatkalle. Matkaraportti: Ajatuksia herättävä kirjastokiertue Tanskaan ja Ruotsiin (kirjoittaja Maisa Hopeakunnas) Hämeenlinnan kaupunginkirjasto osallistui Jyväskylän kaupunginkirjaston Työkierrolla uutta osaamista organisaatioon -hankkeeseen, jossa jyväskyläläisiä tuli työkiertoon Hämeenlinnan kirjastoon ja Hämeenlinnasta lähdettiin työkiertoon Jyväskylään. Työkierrolla uutta osaamista organisaatioon -hanke (2016) 6. TIEDOTTAMINEN Tiedotus alueen kirjastoille tapahtui sähköpostin, puhelimen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotisivujen välityksellä sekä maakuntakirjastokokouksissa, koulutuksissa ja palavereissa. Kouluyhteistyötä edistävästä toiminnasta ja koulutuksesta tiedotettiin myös Hämeenlinnan ja Kanta Hämeen alueen opettajille. Verkkoyhteisöt Facebook ja Instagram Kirjasto oli mukana verkkoyhteisö Facebookissa ja Instagramissa. Kirjasto mainosti ja markkinoi verkkoyhteisöissä palvelujaan ja tapahtumiaan sekä kertoi ajankohtaisia uutisia. Vuoden 2016 lopussa Facebookissa oli noin 2300 ja Instagramissa noin 700 seuraajaa. 7. MAAKUNTAKOKOELMA Maakunnallista aineistoa hankittiin harkinnan mukaan lainakappaleiksi aikuistenosastolle. Varsinaiseen kotiseutukokoelmaan hankittiin vain Hämeenlinnan seutua koskevaa aineistoa. Osa materiaaleista saatiin lahjoituksina. Vuonna 2016 pääkirjaston ja lähikirjastojen kotiseutukokoelmat karttuivat yhteensä 399 niteellä, joista oli kirjoja 129 ja muita aineistoja 270 nidettä. Muiden aineistojen määrä oli poikkeuksellisen suuri, koska vuonna 2016 kokoelmaa täydennettiin

8 hankkimalla kaikki puuttuvat Hämeen Sanomien mikrofilmatut sanomalehdet, yhteensä 249 kappaletta. 8. TIETOKANNAT JA -VERKOT Hämeenlinnan kirjasto on aktiivinen toimija ja osallistui 2016 seuraaviin valtakunnallisiin työryhmiin: Axiell verkkopalveluiden asiantuntijaryhmä, Yleisten kirjastojen hankerekisterin työryhmä. Maakuntakirjasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää monipuolisia verkkoaineistoja yhteiseen käyttöön: Verkkokirjasto Vanamo Axiell Arenaan perustuvan Vanamon käyttö kasvoi edelleen. Vuonna 2016 Vanamossa tilastoitiin yhteensä käyntiä, joista Hämeenlinnan suhteellinen osuus oli Sekä hakujen määrä että sisältösivujen katselukerrat kasvoivat edelleen. Vanamo-verkkokirjaston ulkoasu uudistettiin. Sivuston käyttöliittymä muutettiin responsiiviseksi, jolloin näkymä mukautuu aina käytettävän laitteen mukaan. Kokoelman selaaminen ja lainojen uusiminen on helpompaa myös älypuhelimilla ja tablettilaitteilla. Tällä hetkellä sivuston kävijöistä jo noin kolmannes käyttää puhelinta tai tablettia. Kirjastojen yhteys- ja aukioloaikatiedoissa käytetään pohjana valtakunnallisen Kirjastot.fi:n palvelun Suomen kirjastojen yhteistä kirjastohakemistoa, josta tiedot tuodaan Vanamon sivuille. Uudistetulla etusivulla korostuvat nyt kirjastojen ajankohtaiset uutiset, tapahtumatarjonta ja näyttelyt. Kirjaston monipuolista aineistoa tuodaan esille vaihtuvissa teemanäyttelyissä ja luku ja musiikkivinkit tarjoavat uusia tuttavuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Arvi artikkeliviitetietokanta Arvi artikkeliviitetietokantaan kerätään Vanajanverkon aluetta käsitteleviä artikkeliviitteitä. Tietokantaa ylläpidetään pääasiassa maakuntakirjastossa. Alueen kirjastot osallistuvat ylläpitoon resurssiensa mukaan. Vuoden 2016 lopussa tietokannassa oli noin artikkeliviitettä. Tietokannassa oli lisäksi 108 linkkiä digitaaliseen aineistoon. Kotiseutuaineiston digitointi, Lydia digipankki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitoidun aineiston kokoelma Lydia sisältää kuvia, karttoja, asemakaavoja, artikkeleita, pienpainatteita ja kirjallisuutta pääasiassa 1800 luvun lopun ja 1900 luvun alkupuolen Hämeenlinnasta. Aineisto on paikallishistoriallisesti merkittävää, tekijänoikeuksista vapaata ja valtakunnallisestikin usein kysyttyä. Lydia sisältää yli 700 digitoitua teosta, ja aineistoa pyritään kartuttamaan jatkuvasti. Häme Wiki Elokuussa 2009 avattua Häme Wikiä käytettiin edelleen ahkerasti. Palvelussa oli vuonna 2016 yli käyntiä. Häme-Wikin ulkoasu modernisoitiin ja käytettävyyttä parannettiin. Sivusto skaalautuu nyt sujuvasti myös pienille näytöille kuten älypuhelimiin. Editointitila Pääkirjaston editointitilaa ja digitointipisteitä käytettiin edelleen ahkerasti. Pääkirjaston editointitila avattiin syksyllä 2009 ja lähikirjastojen käyttöön hankittiin kesäkuussa 2010 kiertävä digitointipiste.

9 Kirjasampo Kirjasto pyrkii edelleen osallistumaan valtakunnallisen kirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sisällöntuotantoon, erityisesti Kanta Hämeen maakunnan alueen kirjailijatietojen ja teosten sisällönkuvailun ylläpitoon. Maksulliset e-aineistot Kirjaston asiakastyöasemille hankitaan vuosittain sähköistä aineistoa kirjastossa tehtävää tiedonhakua varten. Asiakaskäytössä oli lisäksi verkkomusiikkipalvelu sekä sähköisiä lehtipalveluita kotimaisista ja ulkomaisista sanomalehdistä. Asiakkaat voivat myös lainata sähköisiä kirjoja Ellibspalvelun kautta. Kaikki kirjaston hankkimat sähköiset aineistot ovat käytössä jokaisessa kaupunginkirjaston toimipisteessä, joten lähikirjastossakin voidaan hyödyntää näitä aineistoja. Osa sähköisistä palveluista on etäkäytössä, jolloin asiakkaat pystyvät käyttämään niitä kotoa käsin tarvitsematta tulla kirjastoon. Etäkäytössä ovat Naxoksen eri verkkopalvelut, lehtipalvelu Library PressDisplay ja sähköisten kirjojen Ellibs-palvelu. Vain kirjastossa käytettäviä aineistoja ovat Netmot-sanakirjat, RedFox-sanakirjapalvelu sekä kotimaiset sähköiset lehtipalvelut epress ja emagz. Maakuntakirjastorahoituksella kustannettiin koko Kanta Hämeen maakuntakirjastoalueelle kuuden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi Library PressDisplay palveluun sekä RedFox-sanakirjapalvelu. Sähköisen aineiston tehostettua markkinointia jatkettiin vuoden aikana. Kirjaston e-pisteissä sähköisiä lehtiä voi lukea sekä tabletilla että tietokoneella. Asiakkaiden oli mahdollista saada jatkuvasti henkilökohtaista ohjausta e-aineiston käyttöön sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Elektroniset sanakirjat eri kielillä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, venäjä sekä Kielitoimiston sanakirja) RedFox-sanakirjapalvelu, joka oli käytössä vain kirjaston asiakaskoneilta ja verkosta eli palveluun ei ollut etäkäyttömahdollisuutta. Sanakirjapalveluun tehtiin vuoden aikana hakua. Vuonna 2016 Hämeenlinnan maakuntakirjasto kustansi kaikille Kanta Hämeen kirjastoille sanakirjapalvelun. Ellibs Vanamo kirjastojen yhteinen sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa e kirjoja voi ladata maksutta suoraan omalle tietokoneelle, älypuhelimeen, tabletille tai erilliseen lukulaitteeseen. Ellibspalvelusta lainattiin vuonna e-kirjaa. Kokoelma sisälsi 1094 e-kirjaa. Uutuutena palveluun tuli lainattavaksi myös e-äänikirjoja. Lisääntyneen hankinnan ja aktiivisen markkinoinnin takia e- kirjojen lainaus kasvoi yli 55 % edelliseen vuoteen verrattuna. emagz Kotimaisia sähköisiä aikakauslehtiä sisältävä palvelu, joka otettiin käyttöön kesäkuussa Palveluun pääsee vain Hämeenlinnan kirjastojen asiakastietokoneilla ja tableteilla tai asiakkaiden omilla laitteilla, jotka käyttävät kirjaston langatonta verkkoa. Lehdet ovat luettavissa 12 kuukauden ajan. emagz-palvelussa oli käytössä 50 kotimaista sähköistä aikakauslehteä, joita ladattiin vuoden

10 aikana 8232 kertaa. Käyttö kasvoi vuodessa yli 120 %. Samaa lehteä voi lukea yksi käyttäjä kerrallaan. Palveluun ei ole etäkäyttöoikeuksia. epress epress sisältää 232kotimaista paikallis ja maakuntalehteä, jotka ovat näköislehtinä luettavissa 12 kuukauden ajan. Kanta Hämeen alueen lehdistä mukana ovat Aamuposti, Forssan Lehti, Hämeen Sanomat, Hämeenkulma, Janakkalan Sanomat, Keski Häme, Lopen lehti ja Riihimäen seudun viikkouutiset. Palveluun on kolmen yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. Vuonna 2016 epressin sähköisiä lehtiä ladattiin kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 84 %. Palveluun ei ole etäkäyttöoikeuksia. Library PressDisplay Palvelu tarjoaa pääsyn etäkäyttönä yli 4000 sanomalehteen 100 maasta 60 eri kielellä. Lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivästä lähtien 60 päivän ajan. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Vuonna 2016 Hämeenlinnan maakuntakirjasto kustansi kaikille Kanta Hämeen kirjastoille kuuden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssin tietokannan käyttöön. Lehtipalvelu Library PressDisplaysta ladattiin sähköisiä lehtiä 3542 kertaa. Palvelun käyttö kasvoi vuodessa 65 %. Naxos Music Library Verkkomusiikkipalvelu, johon kirjastolla on kolmen yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. Palvelu on Hämeenlinnan kirjastonasiakkaiden etäkäytössä. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Musiikin verkkopalvelu Naxoksessa kuunneltiin vuoden aikana tiedostoa. Musiikin verkkopalvelu Naxoksen käyttö lisääntyi vuodessa 65 %. Uusina e-palveluina hankittiin etäkäyttöön Naxos World Music (337 kuunneltua tiedostoa), Naxos Video (104 katseltua tiedostoa) ja Naxos Spoken Word (349 kuunneltua tiedostoa). Näihin jokaiseen oli kahden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssit. sekä RedFox-sanakirjapalvelu, johon tehtiin vuoden aikana hakua.