A K A A N K A U P U N G I N K A A V O I T U S K A T S A U S

Transkriptio

1 A K A A N K A U P U N G I N K A A V O I T U S K A T S A U S

2 2

3 Sisältö YLEISTÄ... 4 KAAVOITUSPROSESSI... 5 YLEISET TAVOITTEET... 6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 6 toimiva aluerakenne... 7 eheytyvä yhdyskuntarakenne... 7 selvitykset... 7 MAAKUNTAKAAVOITUS... 8 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA... 8 YLEISKAAVOITUS... 9 AKAAN VAHVISTETUT YLEISKAAVAT AKAAN STRATEGINEN KEHITYSKUVA VIREILLÄ OLEVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVOITUS...11 VIIME AIKOINA VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT JA SUUNNITELMAT VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT RANTAKAAVOITUS POIKKEAMISET JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUT...12 KAAVOITUSYKSIKKÖ...13 RAKENNUSTARKASTUS...14 MITTAUS- JA PAIKKATIETOPALVELUT

4 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisäksi tulee kaavoituksen kuluessa tiedottaa yksityiskohtaisemmin kunkin kaavan osallisille riittävän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallistaminen on lain mukaan keskeistä, ja sen on tarkoitus vähentää valituksia. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös rekisteröidyt yhteisöt (asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset ym.) sekä yritykset. Osallisia ovat myös viranomaiset, joiden toimialaan kaavalla on vaikutusta. Kaavoituksesta on tiedotettava niin, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavoista tiedottaminen vaihtelee kaavamuodon ja kaavan merkittävyyden mukaan. Akaassa käytettyjä tiedottamiskeinoja ovat ilmoitukset Akaan Seutu lehdessä, maanomistajille ja muille osallisille lähetettävät kirjeet, kaavoista järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä suorat yhteydenotot suunnittelijoiden ja osallisten kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävinä kolmessa paikassa: Akaan kaupungintalon 2. kerroksessa kaavoituksen ilmoitustaululla, Akaan kaupunginkirjastossa ja Viialan kirjastossa, sekä Akaan kaupungin internetsivuilla. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Akaassa parhaillaan tekeillä olevista ja lähiaikoina aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden mittaan tulla vireille muitakin kohteita. Kaavoituskatsaus hyväksytetään kaupunginhallituksessa ja pannaan nähtäville samalla tavoin kuin kaava-asiakirjat. Kaavoituskatsaukseen voi tutustua myös Akaan kaupungin internetsivuilla 4

5 Kaavoitusprosessi Kaavoitustarpeeseen aloite tulee yksityiseltä, kaavoittajalta tai luottamuselimeltä. Näin kaava saadaan vireille. Kaavatyöt priorisoi kaupunginhallitus kaavoitusohjelmissa. OAS = suunnitelma osallistumisesta, kaavan vaikutuksista luonnos: kaavakartta, määräykset ja selostus ehdotus: kaavakartta, määräykset ja selostus 5

6 hyväksyminen - kaupunginhallitus ja -valtuusto tarkentavat suunnitelmat: mm. rakentamistapaohjeet kaikki vaiheet - valmistelee kaavoitusyksikkö - hyväksyy luottamuselin kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta Yleiset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :ssä korostetaan, että tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteeksi asetetaan myös osallistumismahdollisuuksien, suunnittelun laadun, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen turvaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, rakennetun ympäristön kauneutta, kulttuuriympäristön vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille ja niitä toteutetaan eri kaavamuotojen sisältövaatimuksien kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden suunnittelua varten on neljä tasoa. Näistä ensimmäinen on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita ei ole esitetty kartalla, vaan sanallisena. Ne täydentävät kaavajärjestelmää valta- 6

7 kunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteet jakaantuvat kahteen tyyppiin: yleistavoitteisiin, jotka ovat luonteeltaan alueiden käytön ja sen suunnittelun periaatteellisia linjauksia, sekä erityistavoitteisiin, jotka ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. VAT ei koske ainoastaan kaavoja, vaan myös muuta maankäyttöä, kuten poikkeamislupien myöntämistä, ympäristölupia jne. Valtakunnalliset ohjeet ja velvoitteet laadittiin uuden lain myötä vuonna Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Ilmastonmuutosta hillitään etenkin liikennemäärien vähentämisellä, johon pyritään yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä. Myös sillä, millä välineellä liikutaan, on suuri merkitys kasvihuonekaasujen määrään. Tämän vuoksi tavoitteissa painotetaan joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Tavoitekokonaisuudet ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. toimiva aluerakenne Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. eheytyvä yhdyskuntarakenne Elinympäristön laadun katsotaan suoraan olevan yhteydessä yhdyskuntarakenteen eheyteen. Toimiva yhdyskuntarakenne on eheä, taloudellinen ja ekologisesti kestävä. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytykset muun muassa toimivalle joukkoliikenteelle, palvelujen saavutettavuudelle ja luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on myös suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. selvitykset Valtakunnalliseen ohjaukseen kuuluu selvityksiä, jotka velvoittavat suunnittelua. Tällainen on mm. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Akaassa valtakunnallisesti merkittävä arkkitehtuurikohde on Viialan kirkko. Myös valtakunnallisesti merkittävät maisemat on luetteloitu. Akaata 7

8 lähinnä on Rapolanharju. Muut arvokkaat rakennukset, kulttuuriympäristöt ja maisemat ovat joko maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita. Lisätietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa osoitteesta Maakuntakaavoitus Kaavatasot ovat päällekkäisiä siten, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua. Laaja-alaisin kaavatasoista on maakuntakaava. Maakuntakaavojen laatimista ohjaavat osittain valtakunnan, osittain seudun tavoitteet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Vuoden 2008 jälkeen on laadittu joitakin vaihemaakuntakaavoja, 1. turvetuotannon sekä 2. liikenteen ja logistiikan osalta. Niissä on pureuduttu em. aihepiirien suunnittelutarpeisiin ja kysymyksiin. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kokonaismaakuntakaavatyöhön ryhdyttiin päivitystarpeiden vuoksi. Uusi kaava korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Maakuntavaltuusto teki linjauksen neljän maankäyttövaihtoehdon ja niistä saadun palautteen pohjalta keväällä Tämän jälkeen maakuntakaavatyö etenee kaavaluonnosvaiheeseen, joka näillä näkymillä valmistuu alkuvuodesta Maakuntakaavan perusratkaisuilla tähdätään koko Pirkanmaan maakunnan kehittämiseen, turvaamalla niin taajamien kuin maaseudun kehittymismahdollisuudet. Arvioitujen vaikutusten ja saadun palautteen pohjalta maakuntakaavan perustan muodostavat maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina, joita ovat: - Varaudutaan pääradan asemanseutujen vahvaan kehittämiseen Toijalassa ja Viialassa. - Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. - Käsitellään joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. - Vahvistetaan ja tiivistetään nykyisiä kuntakeskuksia. - Kehitetään Valkeakosken keskustaa seutukeskuksena. - Huomioidaan valtatien 9 kehittämisvyöhyke yli maakuntarajan. 8

9 - Tuetaan palveluiden hyvää saavutettavuutta. - Maankäyttöratkaisuilla tuetaan selkeästi profiloituneiden työpaikka-alueiden syntymistä; sekä sekoittuneessa rakenteessa että yritysalueina. - Päivittäistavara- ja keskustahakuinen erikoiskauppa suunnataan ensisijaisesti keskusta-alueille. Työn tärkein tavoite on luoda pohjaa Etelä-Pirkanmaan yhteiselle näkemykselle alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. Lisätietoa maakuntakaavoituksesta saa Pirkanmaan liitosta. Pirkanmaan liitto, Nalkalankatu 12 (PL 76), Tampere, Maakuntakaava 2040:lla on omat sivut: Yleiskaavoitus Yleiskaava on kunnan oma, kaikkein yleispiirteisin suunnitelma toimintojen sovittamisesta. Se on tapana tarkistaa koko kunnan alueella n. 20 vuoden välein. Viime aikoina yleisen tason suunnitteluun on tullut erilaisia strategisia työkaluja, joilla voidaan ohjata yhdyskuntarakennetta. Seudulle voidaan laatia rakennemalli, kuntaan kehityskuva ja maaseudulle kyläsuunnitelma. Mikään näistä ei ole välttämätön, mikään ei ole laissa velvoitettu laadittavaksi. Suunnitelmien sisältöäkään ei ole vakioitu. Kyse on siitä, mikä taso koetaan tärkeäksi, ja kuinka paljon suunnitteluun aiotaan satsata. Myöskään kehityskuvan laatimiseen osallistumiselle ei ole lakisääteisiä ohjeita. 9

10 Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osaan kunnasta (osayleiskaava). Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava määrittää yleispiirteisesti kunnan maankäyttöä ja toimintojen, kuten esim. asumisen, teollisuuden, tärkeiden liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden sijoittumista. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Yleiskaavan hyväksyy kunta ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Esimerkkejä teemoista: rakenne: toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus liikenteen, vesi- ja jätehuollon järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen esim. melu rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Akaan vahvistetut yleiskaavat Akaan kaupungin alueelle on laadittu vuosien saatossa 1960-luvulta alkaen kymmenkunta yleiskaavaa tai yleiskaavatasoista suunnitelmaa luvulla laaditut ovat jo vanhentuneet muun muassa siksi, että ne on tehty Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken itsenäisinä pysymisen lähtökohdista. Useimmat yleiskaavat on myös laadittu oikeusvaikutuksettomina, mikä vähentää niiden tehokkuutta maankäytön ohjauksen välineinä. Akaan alueelle on laadittu seuraavat yleiskaavalliset suunnitelmat (viim. 20 vuotta): Viialan yleiskaava (1994) Viialan keskustan osayleiskaava (1996, oik.vaik.) Kylmäkosken kirkonseudun osayleiskaava (1993) Yritys-Konhon osayleiskaava (2008 Toijalan yleiskaava 2020 (1998) Toijalan sataman (1999) Kylmäkoski: Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja haja-asutusalueet osayleiskaava (2002) oik.vaik.) Sataman osayleiskaava (2010 oik.vaik.) 10

11 Akaan strateginen kehityskuva Akaan maankäytön strateginen kehityskuva laadittiin kaupungin yleiskaavatyön tavoitteiden pohjaksi, ja sen avulla haluttiin nostaa ajankohtaiset ja keskeiset teemat julkiseen keskusteluun ja esitellä niitä kartalla ja selostuksella. Perusselvitysraportti laadittiin keväällä 2011, ja ohjausryhmä hyväksyi alustavan strategiapaperin toukokuussa Vireillä oleva yleiskaava Yleiskaavatyö ei ole edennyt aiemmin kaavaillun aikataulun mukaan. Mukanaolo maakuntakaavaprosessissa on osaltaan yleiskaavatyötä tukevaa, ja tällä hetkellä on tarkoituksenmukaista odottaa maakuntakaavaluonnoksen valmistumista. Asemakaavoitus Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaava on tarkin kaavamuoto ja se vaaditaan alueiden yksityiskohtaisen käytön järjestämiseen. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita; asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- ja virkistysalueineen, joskus puolestaan vain yhtä tonttia. Asemakaava sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikki- ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä ym. Mitä merkittävämmästä alueesta kunnan kannalta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Asemakaavaan liittyy myös selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Aloite asemakaavan laatimiseen voi tulla myös yksityiseltä taholta, mutta sen hyväksymisestä vastaa kunta vahvistuneet asemakaavat ja suunnitelmat -Arvo Ylpön koulun pysäköintialue, kortteli 25 asemakaavan muutos -Yritys-Konhon asemakaava -Sampolantien asemakaavan muutos -Veteraanitien korttelin asemakaavan muutos 11

12 Vireillä olevat asemakaavat -Aseman seudun asemakaavan muutos, vaihe II -Haittilanmäen asemakaavan muutos -Hämeentie, korttelin 26 osan asemakaavan muutos -Lentilän korttelien 4008 ja 4009 osan asemakaavan muutos -Myllytie 5 asemakaavan muutos -Ylhäistentien kevyenliikenteenväylän asemakaavan muutos -Tolvilan Turuntien eteläpuolisen alueen asemakaavan muutos -Riekontie 5 asemakaavan muutos Kaavojen materiaali ja ajantasaista tietoa on Akaan kaupungin nettisivuilla. Vireille tulevat asemakaavat Kaupungin omistukseensa hankkimat maa-alueet Viialan Sarasteen tilalta (etuosto) ja Toijalan Hinkan alueelta on tarkoituksenmukaista kaavoittaa lähitulevaisuudessa. Asemakaavoitushankkeita saattaa tulla vireille enemmänkin, sillä niitä käynnistetään tarpeen mukaan. Rantakaavoitus Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa vapaa-ajan asutuksen sijoittumista. Maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kunta päättää rantaasemakaavan hyväksymisestä samojen vaiheiden kautta kuin asemakaavankin. Akaassa ei ole tällä hetkellä vireillä kaavahankkeita ranta-alueilla. Valmiita rantakaavoja on Kylmäkoskella Soilujärven rantakaava, Viialassa Väänteenvuolteen rantakaava ja Toijalassa Rätön, Makkaran, Saariston kesäkylän ja Järvelän rantakaavat. Poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa, eikä aluetta saa käyttää kaavan vastaisesti. Vähäisen poikkeamisen kaavasta myöntää kunta, suuremman ELY-keskus. Rakennettaessa asemakaavoittamattomalle alueelle on selvitettävä, onko kyse suunnittelutarvealueesta. Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät alueet, jotka vastaavat aiempaa taaja-asutuksen määritelmää. Niihin sisältyy myös rakentaminen, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia tai josta on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai haittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Akaan kaupungin rakennusjärjestyksessä on määritelty em. alueet. 12

13 Ratkaisun antaminen on ikään kuin laajennettu rakennuslupamenettely. Rakentamisen erityiset edellytykset harkitaan. Erityisesti taajaman lievealueella on syytä olla hyvissä ajoin yhteydessä kaavoitusyksikköön, mikäli suunnittelee rakentamista metsä- tai maatalousmaalle. Suunnittelutarveratkaisun myöntää kaupunkisuunnittelulautakunta. Rantarakentamisessa päätösvalta on ELY-keskuksella. Akaassa huomattava osuus rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella tarvitsee suunnittelutarveluvan. Rakennustarkastaja ja suunnitteluavustajat neuvovat suunnittelutarveratkaisuihin liittyvissä asioissa. Kaavoitusyksikkö Akaan kaupungissa kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaa kaupunginhallitus. Valmistelevana elimenä toimii kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunginjohtajalle kuuluu strateginen maankäytön ohjaus. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari / Käytännön maankäytön suunnittelun, hallinnoinnin ja kaavatyön tekee kaupungin kaavoitusyksikkö. Kaavoitusta ja maankäyttöä koskevista asioista saa tietoa kaupungintalon 2. kerroksessa sijaitsevasta kaavoitusyksiköstä seuraavilta henkilöiltä: Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen / / jyri.sarkkinen@akaa.fi yleiskaavatyö maankäyttösopimukset maapolitiikka: maan osto ja myynti alueidenkäyttöluvat etuosto-oikeuspäätökset tonttien varauspäätökset osoitenumerointi ja asemakaavan ulkopuolisen tiestön nimeäminen Kaavasuunnittelija Johanna Fingerroos / / johanna.fingerroos@akaa.fi asemakaavoitusta koskevat kysymykset, selvitykset poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut rakentamistapaohjeet Suunnitteluavustaja Helena Keva / / helena.keva@akaa.fi asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu osoiteasiat 13

14 kaavojen piirtäminen, nähtäville laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt Suunnitteluavustaja Liisa Similä / / liisa.simila@akaa.fi asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu kaavojen nähtäville laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt osoiteasiat Rakennustarkastus Vastaava rakennustarkastaja Anu Hytönen / / anu.hytonen@akaa.fi Rakennustarkastaja Ossi Kohijoki / / ossi.kohijoki@akaa.fi - rakennusluvat - toimenpideluvat ja -ilmoitukset - rakentamismääräykset - rakennusoikeuden määrä tontilla - säilyttämis- ja kaupunkikuva-asiat - maa-ainesluvat, maisematyöluvat Mittaus- ja paikkatietopalvelut Maanmittausinsinööri Heikki Knuutila / / heikki.knuutila@akaa.fi - tonttijaot - kiinteistötoimitukset - kaupan vahvistaminen - mittaus- ja karttapalvelut Kiinteistösihteeri Soile Minkkinen / / soile.minkkinen@akaa.fi - kiinteistötoimitushakemukset - otteet kiinteistötietojärjestelmästä - kiinteistötoimitusten valmistelu Suunnitteluavustaja Tero Taimela / / tero.taimela@akaa.fi - CAD-kuvat - tonttikartat Kartoittaja Olli Hietanen / / olli.hietanen@akaa.fi 14

15 - kiinteistötoimitusten maastotyöt - maastotyön johtaminen - kartoitukset - rakennusten paikan merkintä Kaavoituskatsauksen laati Jyri Sarkkinen Liitekartta: Vireillä olevat asemakaavat 15