A K A A N K A U P U N G I N K A A V O I T U S K A T S A U S

Transkriptio

1 Oheismateriaali KAUPSULA Oheismateriaali KH A K A A N K A U P U N G I N K A A V O I T U S K A T S A U S

2 2

3 Sisältö 3

4 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisäksi tulee kaavoituksen kuluessa tiedottaa yksityiskohtaisemmin kunkin kaavan osallisille riittävän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallistaminen on lain mukaan keskeistä, ja sen on tarkoitus vähentää valituksia. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös rekisteröidyt yhteisöt (asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset ym.) sekä yritykset. Osallisia ovat myös viranomaiset, joiden toimialaan kaavalla on vaikutusta. Kaavoituksesta on tiedotettava niin, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavoista tiedottaminen vaihtelee kaavamuodon ja kaavan merkittävyyden mukaan. Akaassa käytettyjä tiedottamiskeinoja ovat ilmoitukset Akaan Seutu lehdessä, maanomistajille ja muille osallisille lähetettävät kirjeet, kaavoista järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä suorat yhteydenotot suunnittelijoiden ja osallisten kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävinä kolmessa paikassa: Akaan kaupungintalon 2. kerroksessa kaavoituksen ilmoitustaululla, Akaan kaupunginkirjastossa ja Viialan kirjastossa, sekä Akaan kaupungin internetsivuilla. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Akaassa parhaillaan tekeillä olevista ja lähiaikoina aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden mittaan tulla vireille muitakin kohteita. Kaavoituskatsaus hyväksytetään kaupunginhallituksessa ja pannaan nähtäville samalla tavoin kuin kaava-asiakirjat. Kaavoituskatsaukseen voi tutustua myös Akaan kaupungin internetsivuilla 4

5 Kaavoitusprosessi Kaavoitustarpeeseen aloite tulee yksityiseltä, kaavoittajalta tai luottamuselimeltä. Näin kaava saadaan vireille. Kaavatyöt priorisoi kaupunginhallitus kaavoitusohjelmissa. OAS = suunnitelma osallistumisesta, kaavan vaikutuksista luonnos: kaavakartta, määräykset ja selostus ehdotus: kaavakartta, määräykset ja selostus 5

6 hyväksyminen - kaupunginhallitus ja -valtuusto tarkentavat suunnitelmat: mm. rakentamistapaohjeet kaikki vaiheet - valmistelee kaavoitusyksikkö - hyväksyy luottamuselin kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta Yleiset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :ssä korostetaan, että tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteeksi asetetaan myös osallistumismahdollisuuksien, suunnittelun laadun, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen turvaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, rakennetun ympäristön kauneutta, kulttuuriympäristön vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille ja niitä toteutetaan eri kaavamuotojen sisältövaatimuksien kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden suunnittelua varten on neljä tasoa. Näistä ensimmäinen on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita ei ole esitetty kartalla, vaan sanallisena. Ne täydentävät kaavajärjestelmää valta- 6

7 kunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteet jakaantuvat kahteen tyyppiin: yleistavoitteisiin, jotka ovat luonteeltaan alueiden käytön ja sen suunnittelun periaatteellisia linjauksia, sekä erityistavoitteisiin, jotka ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. VAT ei koske ainoastaan kaavoja, vaan myös muuta maankäyttöä, kuten poikkeamislupien myöntämistä, ympäristölupia jne. Valtakunnalliset ohjeet ja velvoitteet laadittiin uuden lain myötä vuonna Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Ilmastonmuutosta hillitään etenkin liikennemäärien vähentämisellä, johon pyritään yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä. Myös sillä, millä välineellä liikutaan, on suuri merkitys kasvihuonekaasujen määrään. Tämän vuoksi tavoitteissa painotetaan joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Tavoitekokonaisuudet ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Toimiva aluerakenne Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne Elinympäristön laadun katsotaan suoraan olevan yhteydessä yhdyskuntarakenteen eheyteen. Toimiva yhdyskuntarakenne on eheä, taloudellinen ja ekologisesti kestävä. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytykset muun muassa toimivalle joukkoliikenteelle, palvelujen saavutettavuudelle ja luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on myös suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Selvitykset Valtakunnalliseen ohjaukseen kuuluu selvityksiä, jotka velvoittavat suunnittelua. Tällainen on mm. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Akaassa valtakunnallisesti merkittävä arkkitehtuurikohde on Viialan kirkko. Myös valtakunnallisesti merkittävät maisemat on luetteloitu. Akaata 7

8 lähinnä on Rapolanharju. Muut arvokkaat rakennukset, kulttuuriympäristöt ja maisemat ovat joko maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita. Lisätietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa osoitteesta Maakuntakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan 1. maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Vuoden 2008 jälkeen on laadittu joitakin vaihemaakuntakaavoja, 1. turvetuotannon sekä 2. liikenteen ja logistiikan osalta. Niissä on pureuduttu em. aihepiirien suunnittelutarpeisiin ja kysymyksiin. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Koko kaavaprosessin arvioidaan kestävän vuoteen Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin joulukuussa 2011 ja maakuntahallitus hyväksyi palautteiden perusteella täydennetyn OAS:n Kiikoisten kunnan liityttyä osaksi Sastamalan kaupunkia 8

9 myös maakuntaraja Pirkanmaan ja Satakunnan välillä muuttui, ja keväällä 2013 ilmoitettiinkin maakuntakaavan vireille tulosta entisten Kiikoisten alueella. Perusratkaisujen pohjalta maakuntakaavaluonnokseen ja -ehdotukseen Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Pirkanmaan maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen vaiheittain ja antaa siihen vastineensa syksyn 2015 aikana. Tämän jälkeen kaavaluonnos tarkennetaan kaavaehdotukseksi. Kuva:Pirkanmaan aluerakenteen perusratkaisut. 9

10 Kuva: Akaa maakuntakaavaluonnoksessa Kuva: Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmä. 10

11 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaa varten on laadittu maakäyttövaihtoehtojen lisäksi useita taustaselvityksiä. POSKI hanke Pirkanmaan POSKI hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä. Hankkeella pyritään turvaamaan laadukkaiden maa- ja kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten sekä edistämään arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Hankkeessa selvitettiin 2015 aikana maanvastaanotto- ja kierrätysalueita Tampereen kaupunkiseudun osalta sekä tehdään vielä kiviaineskohteisiin liittyviä lisäselvityksiä. Tampereen läntiset väylähankkeet Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2-kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä uuteen paikkaan. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Lisäksi työssä käsitellään uusia maankäyttöratkaisuja väylien läheisyydessä, erityisesti Lempäälän ja Pirkkalan alueilla. Työ tehdään Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Vaikutusten arvioinnin ja saatujen lausuntojen pohjalta valitaan kaavaehdotukseen lopulliset sijainnit väylille. Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet selvitys Vuoden 2014 lopussa käynnistetyn selvitystyön tavoitteena on kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeiden määrittely ja rajaaminen. Tehtävänä on selvittää ja kirjata yhtenäiset kriteerit sekä esittää perusteltu rajaus maakunnan kasvutaajamien rakennettujen alueiden tuntumassa oleville kehittämisalueille, jossa hajarakentamisen paine on suuri, mutta tulevaisuudessa on nähtävissä tarve myös maankäytön muulle kehittämiselle. 11

12 Maakuntakaavan vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaa arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavan perusratkaisuihin, voimassa oleviin maakuntakaavoihin sekä muihin maakunnallisiin tavoitteisiin. Kaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointeja täydennetään kokonaisvaikutusten osalta vielä maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Muita hankkeita Muita maakuntakaavan selvitysaineistoja täydennetään tarvittaessa kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen, maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi. Maakuntakaavaa varten laadittuja taustaselvityksiä ovat olleet mm. tuulivoimaa, joukkoliikenteen vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintiä, palveluverkkoa, työpaikka-alueita, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, puuterminaalien sijaintia, ekologisia yhteyksiä, hyviä peltoalueita sekä lentomelua koskevat tarkastelut. Lisäksi Pirkanmaan liitto osallistuu ELY -keskuksen johdolla tehtävän Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Pirkanmaalle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka maakuntahallitus on hyväksynyt Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella, joka allekirjoitettiin lokakuussa Aiesopimuksen toteutumista seurataan ja siihen kirjattuja kehittämistoimia toteutetaan vuosina Aiesopimuksen seurantaryhmä on vuonna 2014 laatinut katsauksen aiesopimuksen kehittämistoimien etenemisestä. Vuonna 2015 liikennejärjestelmätyön painopisteenä on mm. liityntäpysäköinnin kehittäminen. (Seurantaryhmässä Etelä-Pirkanmaata edustaa Akaan kaavoituspäällikkö) Yleiskaavoitus Yleiskaava on kunnan oma, kaikkein yleispiirteisin suunnitelma toimintojen sovittamisesta. Se on tapana tarkistaa koko kunnan alueella n. 20 vuoden välein. Viime aikoina yleisen tason suunnitteluun on tullut erilaisia strategisia työkaluja, joilla voidaan ohjata yhdyskuntarakennetta. Seudulle voidaan laatia rakennemalli, kuntaan kehityskuva ja maaseudulle kyläsuunnitelma. Mikään näistä ei ole välttämätön, mikään ei ole laissa velvoitettu laadittavaksi. Suunnitelmien sisältöäkään ei ole 12

13 vakioitu. Kyse on siitä, mikä taso koetaan tärkeäksi, ja kuinka paljon suunnitteluun aiotaan satsata. Myöskään kehityskuvan laatimiseen osallistumiselle ei ole lakisääteisiä ohjeita. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osaan kunnasta (osayleiskaava). Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava määrittää yleispiirteisesti kunnan maankäyttöä ja toimintojen, kuten esim. asumisen, teollisuuden, tärkeiden liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden sijoittumista. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Yleiskaavan hyväksyy kunta ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Esimerkkejä teemoista: rakenne: toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus liikenteen, vesi- ja jätehuollon järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen esim. melu rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Akaan vahvistetut yleiskaavat Akaan kaupungin alueelle on laadittu vuosien saatossa 1960-luvulta alkaen kymmenkunta yleiskaavaa tai yleiskaavatasoista suunnitelmaa luvulla laaditut ovat jo vanhentuneet muun muassa siksi, että ne on tehty Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken itsenäisinä pysymisen lähtökohdista. Useimmat yleiskaavat on myös laadittu oikeusvaikutuksettomina, mikä vähentää niiden tehokkuutta maankäytön ohjauksen välineinä. Akaan alueelle on laadittu seuraavat yleiskaavalliset suunnitelmat (viim. 20 vuotta): Viialan yleiskaava (1994) Viialan keskustan osayleiskaava (1996, oik.vaik.) Kylmäkosken kirkonseudun osayleiskaava (1993) Toijalan yleiskaava 2020 (1998) Toijalan sataman osayleiskaava (1999) Kylmäkoski: Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja haja-asutusalueet osayleiskaava (2002) <ULW\V.RQKRQRVD\OHLVNDDYDoik.vaik. 13

14 Sataman osayleiskaava (2010 oik.vaik.) Akaan strateginen kehityskuva Akaan maankäytön strateginen kehityskuva laadittiin kaupungin yleiskaavatyön tavoitteiden pohjaksi, ja sen avulla haluttiin nostaa ajankohtaiset ja keskeiset teemat julkiseen keskusteluun ja esitellä niitä kartalla ja selostuksella. Perusselvitysraportti laadittiin keväällä 2011, ja ohjausryhmä hyväksyi alustavan strategiapaperin toukokuussa Vireillä oleva yleiskaava Yleiskaavasuunnittelussa noudatetaan maakuntakaavan maankäytön linjauksia. Tällä hetkellä on perusteltua odottaa maakuntakaavan vahvistumista. Maakuntakaavaprosessissa mukana oleminen on osaltaan yleiskaavatyötä tukevaa, ja tulevissa Akaan yleiskaavoissa voidaan hyödyntää maakuntakaavaa varten laadittuja selvityksiä. Asemakaavoitus Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaava on tarkin kaavamuoto ja se vaaditaan alueiden yksityiskohtaisen käytön järjestämiseen. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita; asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- ja virkistysalueineen, joskus puolestaan vain yhtä tonttia. Asemakaava sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikki- ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä ym. Mitä merkittävämmästä alueesta kunnan kannalta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Asemakaavaan liittyy myös selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Aloite asemakaavan laatimiseen voi tulla myös yksityiseltä taholta, mutta sen hyväksymisestä vastaa aina kunta vahvistuneet asemakaavat ja suunnitelmat - Riekontie 5 asemakaavan muutos - Ylhäistentien kevyenliikenteenväylän asemakaavan muutos - Myllytie 5 asemakaavan muutos - Lentilän korttelien 4008 ja 4009 osan asemakaavan muutos 14

15 Toijalan keskusta-alueen arkkitehtuurikilpailu Alkuvuodesta 2015 päätökseen saatu Toijalan keskusta-alueen arkkitehtuurikilpailu sai kiitettävästi huomioita eri tiedotusvälineissä, ja etenkin palkintoluokkaan valikoituneita suunnitelmia pidettiin ansiokkaina. Ehdotuksia kilpailuun jätettiin kaikkiaan 86 kpl, joista palkittiin kolme ja lunastettiin kaksi. Voittanut työ Kenno sisältää paljon ideoita kaupunkikuvan elävöittämiseen ja toiminnallisuuden lisäämiseen keskustassa. Palkittujen töiden ideoita valikoimalla ja yhdistämällä on mahdollista laatia toimiva ja kauaskantoinen keskustan kehittämissuunnitelma. Kuva: Arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus Kenno Vireillä olevat asemakaavat - Hämeentie, korttelin 26 osan asemakaavan muutos - Aseman seudun asemakaavan muutos, vaihe II 15

16 - Haittilanmäen asemakaavan muutos -Tolvilan Turuntien eteläpuolisen alueen asemakaavan muutos -Viialan entisen museon ympäristön asemakaavan muutos -Toijalan ABC:n alueen asemakaavan muutos -Torkon teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavojen materiaali ja ajantasaista tietoa on Akaan kaupungin nettisivuilla. Vireille tulevat asemakaavat Toijalan Lentilän alueella on tarkoituksenmukaista kaavoittaa aiemmin kaavoittamatta jätettyjä alueita. Niin ikään ainakin Toijalan Hinkan ja Viialan Sarasteen tilan alueitaon tarkoituksenmukaista kaavoittaa lähivuosina. Asemakaavoitushankkeita saattaa tulla vireille enemmänkin, sillä niitä käynnistetään tarpeen mukaan. Rantakaavoitus Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa vapaa-ajan asutuksen sijoittumista. Maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kunta päättää rantaasemakaavan hyväksymisestä samojen vaiheiden kautta kuin asemakaavankin. Akaassa ei ole tällä hetkellä vireillä kaavahankkeita ranta-alueilla. Valmiita rantakaavoja on Kylmäkoskella Soilujärven rantakaava, Viialassa Väänteenvuolteen rantakaava ja Toijalassa Rätön, Makkaran, Saariston kesäkylän ja Järvelän rantakaavat. Poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa, eikä aluetta saa käyttää kaavan vastaisesti. Vähäisen poikkeamisen kaavasta myöntää kunta, suuremman ELY-keskus. Rakennettaessa asemakaavoittamattomalle alueelle on selvitettävä, onko kyse suunnittelutarvealueesta. Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät alueet, jotka vastaavat aiempaa taaja-asutuksen määritelmää. Niihin sisältyy myös rakentaminen, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia tai josta on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai haittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Akaan kaupungin rakennusjärjestyksessä on määritelty em. alueet. Ratkaisun antaminen on ikään kuin laajennettu rakennuslupamenettely. Rakentamisen erityiset edellytykset harkitaan. Erityisesti taajaman lievealueella on syytä olla hyvissä ajoin yhteydessä kaavoitusyksikköön, mikäli suunnittelee rakentamista metsä- tai maatalousmaalle. 16

17 Suunnittelutarveratkaisun myöntää kaupunkisuunnittelulautakunta. Rantarakentamisessa päätösvalta on ELY-keskuksella. Akaassa huomattava osuus rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella tarvitsee suunnittelutarveluvan. Rakennustarkastaja ja suunnitteluavustajat neuvovat suunnittelutarveratkaisuihin liittyvissä asioissa. Kaavoitusyksikkö Akaan kaupungissa kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaa kaupunginhallitus. Valmistelevana elimenä toimii kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunginjohtajalle kuuluu strateginen maankäytön ohjaus. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari / Käytännön maankäytön suunnittelun, hallinnoinnin ja kaavatyön tekee kaupungin kaavoitusyksikkö. Kaavoitusta ja maankäyttöä koskevista asioista saa tietoa kaupungintalon 2. kerroksessa sijaitsevasta kaavoitusyksiköstä seuraavilta henkilöiltä: Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen / / jyri.sarkkinen@akaa.fi yleiskaavatyö maankäyttösopimukset maapolitiikka: maan osto ja myynti alueidenkäyttöluvat etuosto-oikeuspäätökset tonttien varauspäätökset osoitenumerointi ja asemakaavan ulkopuolisen tiestön nimeäminen Kaavasuunnittelija Johanna Fingerroos / / johanna.fingerroos@akaa.fi asemakaavoitusta koskevat kysymykset, selvitykset poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut rakentamistapaohjeet Suunnitteluavustaja Helena Keva (poissa asti) Sij. Sari Ahola-Mäenpää / / sari.ahola-maenpaa@akaa.fi asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu osoiteasiat kaavojen piirtäminen, nähtäville laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt Suunnitteluavustaja Liisa Similä / / liisa.simila@akaa.fi 17

18 asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu kaavojen nähtäville laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt osoiteasiat Rakennustarkastus Vastaava rakennustarkastaja Henri Salonen / / henri.salonen@akaa.fi - rakennusluvat - lupavalmistelu lautakuntaan - rakentamismääräykset - rakennusoikeuden määrä tontilla - säilyttämis- ja kaupunkikuva-asiat - maa-ainesluvat, maisematyöluvat Rakennustarkastaja Ossi Kohijoki ( alkaen töissä ti-to) / / ossi.kohijoki@akaa.fi - rakennusluvat - toimenpideluvat ja -ilmoitukset - rakennusoikeuden määrä tontilla - maa-ainesluvat, maisematyöluvat Mittaus- ja paikkatietopalvelut Maanmittausinsinööri Heikki Knuutila / / heikki.knuutila@akaa.fi - tonttijaot - kiinteistötoimitukset - kaupan vahvistaminen - mittaus- ja karttapalvelut Kiinteistösihteeri Soile Minkkinen / / soile.minkkinen@akaa.fi - kiinteistötoimitushakemukset - otteet kiinteistötietojärjestelmästä - kiinteistötoimitusten valmistelu 18

19 Suunnitteluavustaja Tero Taimela (poissa asti) / tero.taimela@akaa.fi - CAD-kuvat - tonttikartat Kartoittaja Olli Hietanen / / olli.hietanen@akaa.fi - kiinteistötoimitusten maastotyöt - maastotyön johtaminen - kartoitukset - rakennusten paikan merkintä Kaavoituskatsauksen laati Jyri Sarkkinen 19