Eurooppalainen ja Itämeren alueen verkkosuunnittelu. Jussi Jyrinsalo

Transkriptio

1 Eurooppalainen ja Itämeren alueen verkkosuunnittelu Jussi Jyrinsalo

2 2 Kansainvälinen verkkosuunnittelu 1. Pohjoismainen Nordel-yhteistyö synnytti kolme yhteistä verkkosuunnitelmaa: 2002: Pullonkaulojen analysointi 2004: Viiden priorisoidun vahvistuksen nimeäminen 2008: Suunnitelman laajentaminen kattamaan yhteydet ulos Nordel-alueelta ja kolmen uuden vahvistuksen nimeäminen 2. Baltian verkkosuunnitelma 2009: Yhteistyössä Nordelin, Baltian ja Puolan verkkoyhtiöiden kesken Itämeren alueen markkinasimulointimalli ja analyysit vuodelle 2025 koskien kolmea siirtoyhteyttä ulos Baltiasta 3. ENTSO-E yhteistyö alkaen vuodesta 2009: Saksa uutena maana mukaan Itämeren alueen suunnitteluyhteistyöhön Alueellisen näkökulman lisäksi eurooppalainen näkökulma

3 3 ENTSO-E numeroina Edustettuna 42 TSO:ta 34 maasta 525 miljoonaa asukasta 828 GW tuotantoa 305,000 km siirtojohtoja 3,400 TWh/a kulutusta Korvaa vanhat TSOyhteistyöorganisaatiot: ATSOI, BALTSO, ETSO, NORDEL, UCTE, UKTSOA

4 4 ENTSO-E:n ylätason organisaatio Assembly Kaikki 42 jäsentä edustettuina Puheenjohtaja: Daniel Dobbeni, Elia System Operator (BE) Varapuheenjohtaja: Jukka Ruusunen, Fingrid (FI) Legal & Regulatory Group Toimii lainopillisena neuvonantajana kaikissa ENTSO- E:n aktiviteeteissa Puheenjohtaja: Jacqueline van Overbeek de Meyer, TenneT TSO (NE) Board : 12 Assemblyn nimittämää jäsentä. Puheenjohtaja: Graeme Steele, National Grid (UK) Varapuheenjohtaja: Malgorzata Klawe, PSE Operator (PL)

5 5 ENTSO-E:n komiteat Järjestön keskeinen toiminta jakautuu kolmeen komiteaan: Markkinakomitea Käyttökomitea Suunnittelukomitea. Kunkin komitean alla on Eurooppa-tason työryhmiä ja alueellisia ryhmiä. Alueellisten ryhmien alla on myös omia työryhmiään. Järjestön kautta siirtoverkonhaltijoiden asema yhteiseurooppalaisten verkko- ja markkinasääntöjen kehittäjänä virallistuu ja kaikkeen toimintaan tulee alueellinen ja eurooppalainen näkökulma. Energiasääntelyvirasto ACERin myötä myös valvonta vahvistuu ja yhtenäistyy. - Komissio asettaa prioriteetit ja pyytää ACERia ja ENTSOa valmistelemaan sääntöjä - ACER laatii yleisempiä periaatepapereita (framework guidelines) - ENTSO laatii edellisten puitteissa yksityiskohtaisempia sääntöjä, jotka komissio ENTSO hyväksyttää ns. komitologiamenettelyssä Komissio ACER Jussi Jyrinsalo

6 Assembly 6 Board Secretariat Legal & Regulatory Group System Development. Committee Puh.joht: Jean Verseille, Réseau de Transport d Electricité (FR) System Operations Committee Puh.joht: Klaus Kleinekorte, Amprion (DE) Market Committee Puh.joht: Juha Kekkonen, Fingrid (FI) Working Groups European Planning Standards Network Modeling and Data 10 Year Network Develop. Plan Research and Development S. Adequacy & Market Develop. Asset Implem. & Management EWIS Project European Operational Standards Critical Systems Protection Market Integration Ancillary Services Market Information ( incl. EDI) Economic Framework RES Voluntary Regional Groups Northern Europe Isolated Systems Regional Groups North Sea Baltic Sea Continental CE Continental CS Continental SE Continental SW Cont. Europe Nordic Baltic Great Britain Ireland - N. Ireland

7 Verkkosuunnitteluyhteistyö R o I N I U K F R E S P T C H I T A U S I A L G R F Y R O M R O H U C Z S K P L D E B E N L D K N O S E F I E S T L LV T B G C r o M E B A R S L U C Y ENTSO-E yhteistyö verkkosuunnittelussa: kuusi suunnittelualuetta, mm. Itämeren ja Pohjanmeren alueet kymmenvuotiset verkkosuunnitelmat, ensimmäinen vuonna 2010 yhteiset skenaariot ja näkemykset verkon kehittämiseen yhteiset suunnittelu- ja liittämissäännöt sekä suunnittelutyökalut Jussi Jyrinsalo 7

8 8 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E:n on joka toinen vuosi hyväksyttävä ja julkaistava yhteisön laajuinen kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma. Yhteisön laajuiseen verkon kehittämissuunnitelmaan on sisällyttävä integroidun verkon mallintaminen, skenaarioiden laatiminen, Euroopan tuotannon riittävyysnäkymät sekä verkon häiriönkestävyyden arviointi. 2. Alueellinen taso Siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä ENTSO-E:n puitteissa alueellista yhteistyötä. Niiden on erityisesti julkaistava joka toinen vuosi alueellinen investointisuunnitelma, ja ne voivat sen perusteella tehdä investointipäätöksiä. 3. Kansallinen taso Siirtoverkonhaltijan on toimitettava joka vuosi sääntelyviranomaiselle kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma, joka perustuu nykyisiin ja ennakoituihin toimituksiin ja kysyntään.

9 9 Suunnitelmien koordinointi ja seuranta 1. Kantaverkko-organisaatiot: Entso-E:n kautta tarkistetaan alueellisten ja eurooppalaisten suunnitelmien yhteensopivuus, sillä ne julkaistaan käytännössä yhtenä kokonaisuutena. 2. Sääntelyviranomaiset: Sääntelyviranomaiset kuulevat verkon käyttäjiä sekä kansallisesti että eurooppalaisella tasolla ja tarkistavat, onko käyttäjien tarpeet huomioitu riittävästi. Viranomaiset tarkistavat myös yhteistyössä keskenään, ovatko kansalliset kehittämissuunnitelmat johdonmukaisia eurooppalaisen kehittämissuunnitelman kanssa sekä antavat asiasta lausuntoja ja vaativat tarvittaessa muutoksia suunnitelmiin. Eurooppalainen sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER seuraa ENTSO- E:n tehtävien suorittamista ja raportoi asiasta komissiolle.

10 10 Eurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman sisältö Verkon kehittämisen haasteet Epävarmuudet, myös lyhyt aikaväli Skenaariot Tuotannon riittävyys, markkina-analyysit Verkon pullonkaulat ja heikkoudet Kriteerit riippuvat Siirtokapasiteetin riittävyys paikallisesta säädännöstä Suunnitellut siirtoverkkoprojektit Taloudelliset tarkastelut ja kriteerit, käyttövarmuus Tekniikka: nykytilanne ja kehitysnäkymät Johtopäätökset, seuraavan suunnitelman lähtökohdat Liitteet

11 11 Ensimmäinen kymmenvuotissuunnitelma (10yNDP) Perustuu tehtyihin suunnitelmiin, mutta lisäksi otetaan huomioon: Kolmannen lakipaketin vaatimukset Sidosryhmien tarpeiden kartoitus TSOiden suunnittelukäytäntöjen kartoitus Käytettyjen skenaarioiden kartoitus Ensimmäinen yritys yhdenmukaistaa sisältö eurooppalaisella tasolla Samalla ensimmäinen kattava raportti: Skenaarioiden kuvaus, investointihankkeet, teknologiat ja esteet ja kehittämistarpeiden kartoitus seuraavaa suunnitelmaa varten Aikataulu: Syksy/09: 10yNDP luonnoksen valmistelu (olemassaolevan materiaalin läpikäynti, lisätiedon kerääminen, riittävyystarkastelut,...) Helmikuu/10: luonnoksen sisäinen hyväksyminen ENTSO-E:ssä Maaliskuu/10: virallinen kommentointiprosessi alkaa Kesäkuu/10: ensimmäisen 10yNDP:n julkaisu (sisältäen myös suuntaviivat seuraavan suunnitelman rakenteeksi ja sisällöksi).

12 12 Kehitystä tapahtuu myös alueellisella tasolla Euroopanlaajuisen 10yNDP:n lisäksi Alueellinen verkkosuunnitteluyhteistyö laajenee ja murtaa synkronialueiden rajat Keskeisiä kehityskohteita ovat yhteiset skenaariot, siirtotarpeiden määrittelu markkinamallisimuloinnein, kannattavuustarkasteluiden yhdenmukaistaminen ja alueelliset sidosryhmäkonsultaatiot. Itämeren alueen suunnitteluyhteistyöhön osallistuu yhdeksän TSO:ta: Fingrid, Svenska Kraftnät, Energinet.dk, Statnett, Elering, Lietuvos Energija, Augstsprieguma tikls, PSE Operator, Vattenfall Europe Transmission Gmbh Puheenjohtajana Maarit Uusitalo Fingridistä (ensimmäinen kaksivuotiskausi) Tavoitteena kehittää alueellista verkkosuunnittelua, mihin sisältyvät tuotannon riittävyysanalyysit sekä markkinoiden kehittymisen analyysi ja sitä tukevat investoinnit. Työ koordinoidaan ENTSO-E:n eurooppalaisen tason analyysien ja suunnitelmien kanssa.

13 13 Itämeren alueen työryhmät ja niiden tehtävät System Adequacy and Market Modelling group: markkinasimulointimallien ylläpito ja kehittäminen tuotanto- ja kulutusskenaarioiden määrittely, tuotannon riittävyyden arviointi siirtotarpeiden määrittely kussakin skenaariossa verkkoinvestointien markkinahyötyjen laskenta työ aloitetaan pohjoismaisia markkinasimulointimalleja (EMPS/Samlast) käyttämällä Network Development group: tehonjako- ja dynamiikkamallien (PSS/E) ylläpito ja kehittäminen siirtotarpeiden täyttämiseksi tarvittavien verkon vahvistusvaihtoehtojen määrittely alueellisen kymmenvuotissuunnitelman tekeminen (osaksi eurooppalaista suunnitelmaa) Muita tehtäviä: Tiedonvaihdon kehittäminen Meneillään olevien projektien seuranta Investointien yksikkökustannusten seuranta Suunnittelukriteerien ja -metodien kehittäminen Uusiutuvien energialähteiden liittämisen alueellinen näkökulma

14 14 Ajankohtaista pohjoismaisista verkkoselvityksistä Laajeneva kansainvälinen verkkosuunnitteluyhteistyö ei poista tarvetta esim. pohjoismaiden välisiin verkkoselvityksiin Erillisiä selvityksiä tulee kuitenkin koordinoida (esim. yhtenevät tuotanto- ja kulutusennusteet), jolloin ne tarjoavat yhteensopivaa "raaka-ainetta" alueellisiin ja eurooppalaisiin verkkosuunnitelmiin Pohjoismaisen verkkosuunnitelman 2008 hankkeista ovat vielä tarkemman suunnittelun alla SouthWest Link ja Skagerrak IV Parhaillaan ovat menossa mm. seuraavat pohjoismaiset selvitykset: Fingrid/Svenska Kraftnät: Kolmannen vaihtosähköyhdysjohdon tarve Fingrid/Statnett/Svenska Kraftnät: Arctic Circle Statnett/Svenska Kraftnät: Pohjois-etelä siirtokapasiteetin vahvistaminen Energinet/Svenska Kraftnät: Kriegers Flak

15 15 SouthWest Link Kuvaus: Statnett ja Svenska Kraftnät suunnittelevat kolminapaista VSC HVDC-yhteyttä Oslon alueelta Skåneen. Keskinavasta toteutetaan 400 kv vaihtosähköyhteys Hallsbergiin. Tilanne: SvK:n investointipäätös 2005 Tekninen ratkaisu päätetty 2008 YVA menossa eri reittivaihtoehtojen suhteen Investointikustannus: 702 miljoonaa euroa Avainluvut: Tyyppi: Pituus: Jännite: Teho: VSC HVDC ja AC OHL 436 km + Norjan yhteys 380 km 420 kv AC ±320 kv HVDC MW Aikataulu: Ruotsin puoleiset osat Q Yhteys Norjaan 2015/

16 16 Skagerrak IV Kuvaus: Skagerrak on nykyisin 1000 MW tehoinen yhteys Norjan Kristiansandin ja Tanskan Tjelen välillä. Statnett ja Energinet.dk ovat lisäämässä neljännen kaapelin avulla yhteyden kapasiteettia noin 700 MW:lla. Tilanne: Statnett and Energinet.dk käynnistivät lupaprosessin 2008 Tarjouspyyntöasiakirjoja valmistellaan. Investointikustannus: 396 miljoonaa euroa Avainluvut: Tyyppi: Pituus: Teho: HVDC 245 km 700 MW Aikataulu: Aikaisintaan

17 17 Kolmas 400 kv vaihtosähköyhteys Ruotsiin Keskeisiä faktoja: Lisääntyvä tuulivoima Pohjois-Ruotsissa kääntää siirtoja Suomeen päin Keminmaa-Markbygden 200 km, kokonaiskustannus 94 miljoonaa euroa Arvioidut kokonaistuotot 175 miljoonaa euroa, joista 115 miljoonaa markkinahyötyjä Toteutusaikataulu siirtynee lähemmäksi vuotta Jussi Jyrinsalo

18 18 Arctic Circle Pohjois-Norjaan tulossa tuulivoimaa ja lisää kulutusta (kaasu- ja öljyteollisuus) Suomen ja Norjan välinen lisäyhteys edellyttänee myös uutta Ruotsin yhteyttä Tilanne vuonna 2016: Tilanne vuonna 2025: 400 kv verkon silmukoiminen? Jussi Jyrinsalo

19 19 Ruotsin ja Norjan verkkojen siirtokyvyn lisääminen Lähtokohtana noin 8000 MW uutta tuulivoimaa sinisen leikkauksen molemmin puolin Tavoitteena noin 1000 MW suuruinen siirtokyvyn lisäys leikkauksessa Snitt2: tasasähköyhteys?

20 20 Kriegers Flak Söderåsen Gørløsegård Barsebäck Hurva Herslev Hovegård Sege Kruseberg Erillisratkaisut Kingstrup Fraugde Storebælt Rislev Bjæverskov Radsted Rødsand Kontek Baltic I Kriegers Flak Yhdistetty ratkaisu Kriegers Flak yht MW tuulivoimaa Audorf Kiel Baltic Line Lüdershagen Rostock Bentwisch Lubmin Lübeck Herrenwyk Siems Güstrow Siedenbrünzow Haasteena erilaisten markkinasääntöjen lisäksi tekniikka: tasasähköyhteyksien silmukoiminen kestämään yksittäisten yhteyksien vikoja, offshore-asemat

21 21 Baltian uudet yhteydet Eurooppaan

22 22 NordBalt Tilannekatsaus: Osapuolten välinen Memorandum of Understanding (MoU) allekirjoitettu heinäkuussa 2008 Hanke sisältää tasasähköyhteyden lisäksi verkkovahvistuksia Latviassa Hankkeeseen anottu EU-tukea Merenpohjatutkimus ja teknisen konsultin valinta menossa Avainluvut: Tyyppi: Pituus: Jännite: Teho: VSC 440 km 300 tai 320 kv 700 MW Investointikustannus: 552 miljoonaa euroa Suunniteltu käyttöönotto:

23 23 Liettua - Puola Tilannekatsaus: Hankkeeseen kuuluu back-to-back tasasähköasema sekä tarvittavat verkkovahvistukset kummassakin maassa Uusien 400 kv avojohtojen YVAtarjouskysely ja reittisuunnittelu menossa Aseman suunnittelu menossa Avainluvut: Tyyppi: Pituus: Jännite: Teho: Back-to-Back ja AC 154 km 330 kv (LT), 400 kv (PO) 2x500 MW Investointikustannus: 237 miljoonaa euroa Suunniteltu käyttöönotto: 500 MW vuonna 2015, 1000 MW vuonna Jussi Jyrinsalo 23

24 24 EstLink2 Tilannekatsaus: Tekniikka valittu Esisuunnittelu ja tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu menossa Reittisuunnittelu tehty EU-tukirahaa anottu. Investointikustannus: Noin 300 miljoonaa euroa Avainluvut: Tyyppi: Pituus: Jännite: Teho: HVDC 165 km 450 kv 650 MW Suunniteltu käyttöönotto: 2014 (jos tukiraha saadaan) 24

25 25 Uuden yhteyden vaikutus häiriöriskiin Suomessa Pietarin seudun häiriö ei aiheuta suurhäiriötä Suomessa, mutta häiriön jälkeinen käyttötilanne saattaa joissain tilanteissa olla hankala. Koko Venäjän verkon häiriö voi joissakin tilanteissa aiheuttaa suurhäiriön Suomessa. Laajojen voimajärjestelmien välillä ei näihin vikoihin varauduta, koska riski on pieni. Verkkosuoja

26 26 Seuraava askel: Euroopan laajuinen superverkko?

27 Jussi Jussi Jyrinsalo Jyrinsalo 27

28 Onko Superverkko jo syntymässä askel askeleelta? Pohjoismaiden väliset yhteydet: Nea-Järpströmmen 2009 Skåreheia-Holen 2009 Great Belt 2010 Fennoskan Örskog-Fardal 2013 Skagerrak IV 2014 South-West link 2015 Linkit muille alueille: Norja - Alankomaat lisäys 700 MW Norja - Saksa MW Tanska-Alankomaat (Cobra) Jyllanti-Saksa 500 MW MW Kriegers Flak Estlink 2 Suomi - Viro Suomi - Venäjä kaksisuuntaiseksi Ruotsi - Baltia Puola-Liettua PolLit 28