Eurooppalainen näkökulma kantaverkkojen suunnitteluun ENTSO-E:n 10-vuotissuunnitelma. Sähkömarkkinapäivä Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Transkriptio

1 Eurooppalainen näkökulma kantaverkkojen suunnitteluun ENTSO-E:n 10-vuotissuunnitelma Sähkömarkkinapäivä Fingrid Oyj

2 2 Verkkosuunnittelua yli rajojen Nordel-yhteistyönä 2002: Pullonkaulojen analysointi 2004: Viiden priorisoidun vahvistuksen nimeäminen 2008: Suunnitelman laajentaminen, yhteydet ulos Nordel-alueelta ja kolmen uuden vahvistuksen nimeäminen Baltian verkkosuunnitelma 2009 yhteistyössä Nordelin, Baltian ja Puolan verkkoyhtiöiden kesken Itämeren alueen markkinasimulointimalli ja analyysit vuodelle 2025 koskien kolmea siirtoyhteyttä ulos Baltiasta ENTSO-E yhteistyö alkaen vuodesta 2009 Saksa mukaan Itämeren alueen yhteistyöhön Alueellisen näkökulman lisäksi eurooppalainen näkökulma Yhteiset suunnittelu- ja liittämissäännöt sekä suunnittelutyökalut Yhteiset verkkosuunnitelmat joka toinen vuosi

3 3 ENTSO-E:ssä on monen tason yhteistyötä ENTSO-E ENTSO = European Network of Transmission System Operators, 42 jäsentä Markkina Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen taso -"komiteat" Markkina Pohjois- Eurooppa ja Baltia Käyttö Pohjoismaat Järjestelmän kehittäminen Itämeren alue Alueellinen yhteistyö pohjoismaisesta näkökulmasta eri toiminnoilla erilaiset alueet alueet muuttuvat kehityksen mukana

4 4 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla Eurooppalainen taso Joka toinen vuosi hyväksyttävä ja julkaistava kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma Sisältää myös integroidun verkon mallintamisen, skenaarioiden laatimisen, tuotannon riittävyysnäkymät sekä verkon häiriönkestävyyden arvioinnin Alueellinen taso ENTSO-E:n puitteissa tapahtuva alueellinen yhteistyö Joka toinen vuosi alueellinen investointisuunnitelma Kansallinen taso Siirtoverkonhaltijan toimitettava joka vuosi sääntelyviranomaiselle kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma

5 5 Suunnitelmien koordinointi ja seuranta Kantaverkko-organisaatiot Kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten suunnitelmien yhteensopivuus Sääntelyviranomaiset Sääntelyviranomaiset kuulevat verkon käyttäjiä ja tarkistavat, onko käyttäjien tarpeet huomioitu riittävästi. Viranomaisten keskinäinen yhteistyö Sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER seuraa ENTSO-E:n tehtävien suorittamista ja raportoi asiasta komissiolle

6 6 Eurooppalainen kymmenvuotissuunnitelma EU:n kolmas lakipaketti määrittelee suunnitelman ja sen sisällön karkealla tasolla, voimaantulo maaliskuussa 2011 Kesällä 2009 ENTSO-E käynnisti pilottiprojektin siten, että ensimmäinen suunnitelma julkaistaan jo vuonna 2010 Luonnos valmistui kommenteille maaliskuun alussa Lopullinen versio julkistetaan kesäkuussa Seuraavan suunnitelman teko on jo alkanut menetelmien ja metodien kehittämisellä: Tavoitteena top-down lähestyminen perustuen yleiseurooppalaisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin Käytössä yhteiset skenaariot ja lähtötiedot Alueelliset verkkosuunnitelmat vuoden 2011 aikana

7 7 Ensimmäisen kymmenvuotissuunnitelman sisältö Ten Year Network Development Plan vuosille Johdanto Luvut 1-3 Skenaariot ja suunnitelma Luvut 4-6 Herkkyystarkastelu Luvut Johdanto 2. Eurooppalainen voimajärjestelmä 3. Verkkosuunnittelun haasteet Tuotanto- ja kulutusskenaariot 5. Verkon investointitarpeet 6. Suunnitellut verkkoinvestoinnit 7. Tekniset analyysit ja kriteerit 8. Taloudelliset analyysit ja priorisointikriteerit 9. Teknologiat tänään ja huomenna 10. Järjestelmäanalyysit ja pitkän aikavälin tavoitteet

8 8 Tuotanto- ja kulutusskenaariot Kulutuksen oletetaan kasvavan varsin maltillisesti: Tuotannolle kaksi vaihtoehtoista skenaariota: A: tiedossa olevat voimalaitoshankkeet B: lisätty todennäköiset hankkeet Uusiutuvaa tuotantoa 933 TWh vuonna 2020 ja sen osuus tuotannosta 25,5% Tuotanto riittää kattamaan kulutuksen molemmissa skenaarioissa

9 9 Verkkosuunnittelun lähtökohdat eri alueilla Tuulivoiman lisääntyminen Pohjois-Euroopassa sijainti poikkeaa kuormituskeskusten sijainnista pohjoismaista vesivoimaa tarvitaan muutoksia tasaamaan Uusiutuvan tuotannon lisääntyminen Lounais- Euroopassa tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa Espanjassa ja Portugalissa liityntä keskisen Euroopan verkkoihin Markkinaintegraatio Kaakkois-Euroopassa sähkön tuonti alueelle Alppien yli uutta tuotantoa tulossa Itä-Eurooppaan, myös pumppuvoimalaitoksia Alpeille Turkin, Moldovan ja Ukrainan synkronointi?

10 10 Verkkosuunnittelun lähtökohdat eri alueilla Baltian maiden integrointi uudet yhteydet Suomeen, Ruotsiin ja Puolaan sekä Baltian maiden sisäiset vahvistukset markkinoiden integrointi Uudet "perinteiset" voimalaitokset yli 100 GW eri puolilla Eurooppaa, osa korvaamaan poistuvaa kapasiteettia Tiettyjen alueiden syötön varmistaminen varsinkin Keski-Euroopassa vaikeaa rakentaa johtoja Markkinaintegraatio varmistamaan kohtuuhintaisen ja katkeamattoman sähkön saanti eri puolilla Eurooppaa tuotannon vaihtelevuus ja rajasiirtokapasiteetin riittävyys

11 Eurooppalaisen verkon tarpeet lisäkapasiteetille March 22,

12 12 Karkea yhteenveto lähitulevaisuuden siirtotarpeista

13 Suunnitelmaan sisältyy noin 500 eurooppalaista merkitystä omaavaa hanketta tai hankekokonaisuutta

14 14 Hankkeet täyttävät eri tarpeita EU:n energiapolitiikan kolme ajuria: Yhteisten sähkömarkkinoiden kehittäminen (IEM) Uusiutuvan tuotannon verkkoon liittäminen (RES) Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden varmistaminen (SoS) Lähtökohtana käyttövamuus km Lähtökohtana uusiutuvan tuotannon integrointi km Lähtökohtana markkinoiden edistäminen km ~14% nykyisistä johtokilometreistä

15 15 Suurimmat investoinnit Pohjois-Euroopassa Yhteensä mrd

16 16 Itämeren alueen verkon kehittämisen ajurit Lähivuosina markkinaintegraatio Baltian maiden liittäminen eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin Pohjoismaisen verkon pullonkaulojen poistaminen Uudet yhteydet manner-eurooppaan Vuoden 2015 jälkeen uusiutuvien energialähteiden liittäminen tavoitteet edellyttävät runsaasti uutta tuulivoimaa Suomeen suunnitteilla myös uutta ydinvoimaa Pohjoismaihin syntyy selkeä tuotantoylijäämä Tehonsiirrot muuttuvat: pohjois-etelä -suuntaisia vahvistuksia ja lisää yhteyksiä muuhun Eurooppaan

17 17 Itämeren alueen hankkeet Vuoteen 2014 mennessä: Vuodesta 2015 eteenpäin: Pvm Esityksen nimi / Tekijä

18 18 NordBalt: 700 MW VSC HVDC Noin 550 miljoonaa euroa Suunniteltu käyttöönotto 2015/ EstLink2: 650 MW HVDC Noin 300 miljoonaa euroa Suunniteltu käyttöönotto aikaisintaan vuoden 2013 lopussa Liettua-Puola: 2*500 MW DC km AC Noin 240 miljoonaa euroa Suunniteltu käyttöönotto 2015 (500 MW) (1000 MW) 18

19 19 EstLink2 tilannekatsaus Esisuunnittelu aikataulussa: esisopimus allekirjoitettu ja rajajohtolupahakemus jätetty. Ympäristö-, luonto-, Natura-, vesiekologia- ja merenpohjaselvitykset tehty. Vesilain mukainen lupahakemus jätetty ja voimajohdon lunastuslain mukainen lupahakemus on valmistumassa. Lupapäätöksiä odotetaan viimeistään syksyllä EU-komission tukipäätös talouden elvytyspaketista tehty. Lopullinen hankekohtainen ja ehdollinen 100 miljoonan euron tukipäätös on luvattu huhtikuussa NordPool Spot hinta-alue Estlink käynnistyy Tavoitteena investointipäätös ennen kesää ja sen jälkeen Fingridin ja Eleringin välinen sopimus

20 20 Rajasiirtotarpeita myös pohjoisessa Lisääntyvä tuulivoima Pohjois-Ruotsissa kääntää siirtoja lähivuosina Suomeen päin Rajajohtohankkeen kokonaiskustannus vajaat 100 miljoonaa euroa ja arvioidut kokonaishyödyt 175 miljoonaa euroa, joista 115 miljoonaa markkinahyötyjä Toteutusaikataulu Pohjois-Norjaan tulossa lisää tuulivoimaa ja myös kulutusta (kaasu- ja öljyteollisuus) Alueelle rakennettava 400 kv yhteys vaatii varmentamista, eräänä vaihtoehtona yhdysjohto Suomeen Kustannukset ja hyödyt selvityksen alla Mahdollinen toteutus

21 Tulevaisuuden haasteet ja niiden hallinta Verkkoinvestointien kannattavuuden analysointimenetelmät Markkinasimulointi kiinteäksi osaksi verkkosuunnittelua koko Euroopassa Arviointimenetelmien yhtenäistäminen eri suunnittelualueilla Lainsäädäntö ja regulaatio Eurooppalaisten markkinasääntöjen yhtenäistäminen Voimajohtojen hyväksyttävyyden varmistaminen Luvituskäytäntöjen nopeuttaminen Hankkeiden rahoituksen varmistaminen Tuotannon ja kulutuksen epävarmat kehitystrendit Jatkuva tiedonvaihto sidosryhmien kanssa Top-Down lähestyminen Käyttövarmuuden hallinta järjestelmän laajetessa Tuotannon ja siirtojen kasvava vaihtelevuus Häiriöiden leviäminen osajärjestelmästä toiseen Uudet teknologiat Uudet tuotanto- ja kulutustavat, meriverkot, "superverkot",... Nyt tehtävien ratkaisujen soveltuminen osaksi tulevaisuuden verkkoa