Tilannekatsaus. Ajankohtaista Onnistunut muutto Käpylään viikolla 49. EstLink 2 kaapelinlasku Suomessa alkaen

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Tilannekatsaus Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista Onnistunut muutto Käpylään viikolla 49 valvomoiden yhdistäminen tammikuussa 2013 EstLink 2 kaapelinlasku Suomessa alkaen kaapelin peittäminen käynnissä Käyttövarmuuspäivä Tietoverkot ja kyberturvallisuus, tuotantorakenteen muutos, talven tehotilanne, käyttötoiminnan verkkosäännöt, käyttötoiminta

2 Asiakohta 5 Sähkömarkkinaintegraation eteneminen Neuvottelukunta Vaikea vuosi markkinoille Raja Pullonkaulatunnit (%) kokonaisajasta Suomen ja Ruotsin välillä ennätykselliset pullonkaulakustannukset ( : 83 M ) Pohjoismainen vesitilanne Fenno-Skan 2 kaapelivika Venäjän tuonnin romahdus Pullonkaulakustannus (M ) NO2-DK1 51 % 53 SE3-DK1 42 % 28 SE1-FI 41 % 53 SE3-FI 37 % 30 FI-EE 36 % 12 SE4-DK2 33 % 42 NO1-SE3 32 % SE3-SE4 12 % 66 SE2-SE3 4 % 30 Joulukuu 2012 NO2 28,1 NO1 28,4 DK1 DK1 36,3 DE 43,2 NO4 30,0 SE3 31,3 SE4 33,3 SE2 30,7 Elspot hinnat [EUR/MWh] F SE1 30,6 FI EE 38,8 LT 45,7 35,7 2

3 5 Markkinoiden mielestä hintaerot säilyvät jatkossakin Hyvä vesitilanne Pohjoismaissa ja pienentynyt Venäjän tuonti pitävät Suomen hintatasoa korkealla Ruotsiin verrattuna Viron ja Suomen hintatasot lähenevät EstLink 2 käyttöönoton myötä Aluehintaero ( /MWh) HEL-SE1 HEL-SE3 HEL-TAL 2012* 5,1 4,4-3,1 Q1/2013 4,9 2,6 1,3 Q2/2013 3,7 2,4 1,5 Q3/2013 7,8 6,5 1,3 Q4/2013 5,7 3, ,1 3,0 0, ,6 2,3 0,2 Aluehintaerojen laskenta perustuu CfD-tuotteiden noteeraukseen (Nasdaq OMX) *) Toteuma ajalta Joulukuu Pohjoismainen integraatio syvenee Nordic Balance Settlement yhteispohjoismainen taseselvitys luo samat toimintaedellytykset pohjoismaisilla markkinoilla Säätösähkömarkkinoiden tehostaminen mitä voidaan hoitaa yhteisesti ja mitä kansallisesti? Tulisiko siirtokapasiteetin määrittämisessä ottaa huomioon mm. tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen (flow-based -menetelmä)? Muita selvitettäviä asioita: 15 min tase, reservimarkkinat, kysynnän aktivointi, ym. Joulukuu

4 7 Suomen ja Venäjän sähkökauppa kaksisuuntaiseksi Suomen ja Pietarin alueen sähkön hinnat tasoittuneet. Sähkö Pietarissa ajoittain kalliimpaa kuin Suomessa. Tavoitteena siirto halvan hinnan alueelta kalliin hinnan alueelle => tuonti ja vienti Venäjän kapasiteettimarkkinat romahduttaneet Venäjän tuonnin. Kaupan normalisoituminen vaatisi muutoksia Venäjän sisäisiin markkinasääntöihin. Kehityspolkua itärajalla Helposti saatavan markkinainformaation tärkeys korostuu Yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseen kauppaan, mutta aikataulu auki EstLink2 lisää kaupankäyntimahdollisuutta Suomen ja Venäjän välillä Kauppatapojen edelleen kehitys ja markkinaehtouistaminen (esim. eksplisiittiset huutokaupat, pörssien välinen kauppa) Venäjän tuonti (TWh/a) * 2014* Vuodet arvioitu Source: SKM Long Term Power Outlook Joulukuu Pohjoismaiden ja Baltian integroituminen jatkuu Itämeren alueen sähkömarkkinat hahmottuvat Kaikki Baltian maat Elspotmarkkinoilla Elbas 2014? Riippumattomat järjestelmävastaavat EU:n markkinasäännöt Baltian uudet EU-yhteydet Suomi 2014 (650 MW) Ruotsi 2016 (700 MW) Puola 201X (500 MW) Siirtokapasiteetin niukkuutta Viron ja Latvian rajalla Venäjän yhteydet Joulukuu

5 9 Eurooppalaiset "Elspot"-markkinat 2015 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä etenee positiivisesti 2010 mid-2013 end Central West + Pohjoismaat + UK + Baltia + Central South + Iberia + Central East + South-East Eurooppalainen tavoitemalli Joulukuu 2012 Sähkömarkkinat 2013: 13 maata Sähkön kulutus 1900 TWh/a Maiden rajat ylittävä kauppa 200 TWh/a 10 Markkinasäännöt eurooppalaistuvat Mikä voisi muuttua Pohjoismaissa? Häviökustannusten huomiointi rajajohdoilla edellyttää kansantaloudellista hyötyä ja regulaattorin hyväksyntä kahden tarjousalueen välillä olisi aina hintaero, joka olisi vähintään häviökustannusten suuruinen ylittävätkö haitat hyödyt? Siirtokapasiteetin määrittämisen ottamalla huomioon mm. tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen (flow-based -menetelmä) ilmeiset hyödyt vahvasti silmukoidussa Pohjoismaiset hyödyt selvitetään Sähkökaupan taseselvitysjaksoksi max. 30 min (nykyinen 60 min) Voimalaitoskohtaisen tuotannon julkaiseminen, yli 100 MW Joulukuu

6 11 Kapasiteettikorvaukset uhka sähkön sisämarkkinoille? Eurooppalainen tavoitemalli perustuu "energy only" markkinoihin. Tuuli ja aurinkovoiman laajamittainen markkinoille tulo muuttanut markkinoita säätävän lauhdevoimatuotannon käyttöaika lyhentynyt ja kannattavuus heikennyt säädön tarve lisääntynyt säätävän lauhdekapasiteetin riittävyys? Kansallisen toimitusvarmuuden turvaaminen => kansalliset kapasiteettikorvaukset uhkana kansallisten mallien heikko yhteensopivuus tavoitemallin kanssa kapasiteettikorvauksesta voi muodostua merkittävä kaupan este ja hidaste tavoitemallin toimeenpanolle esim. Venäjän kapasiteettimarkkinoiden vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan Joulukuu Komission tiedonanto sähkön sisämarkkinoista Keskeistä kansalliset kapasiteettikorvaukset ja uusiutuvien tuki Tuki markkinakehitykselle ja tavoitemallille Huoli kansallisten päätösten vaikutuksista Kriteerit kansallisten kapasiteettikorvausten arvioimiseksi Konsultaatio toimitusvarmuuden turvaamisesta ja kapasiteettimekanismeista Kokonaisuudessaan tiedonanto on askel positiiviseen suuntaan Brussels, COM(2012) 663 final COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Making the internal energy market work EN {SWD(2012) 367 final} {SWD(2012) 368 final} EN Joulukuu

7 13 Sähkömarkkinoiden kehittäminen (Fingridin strategiasta) Markkinoiden tehokkuus Suomi pidetään yhtenä hinta-alueena ja rajakapasiteettia rajoitetaan mahdollisimman vähän Taseselvityksen korkea laatutaso ylläpidetään (nopeus ja virheettömyys) Luodaan edellytykset markkinatoimijoiden tehokkaalle tiedonvaihdolle Parannetaan markkinatiedon läpinäkyvyyttä Parannetaan säätävän tuotannolle ja kulutusjouston markkinaedellytyksiä Uusia markkinapaikkoja reserveille Markkinaintegraatio Länsi-Eurooppa ja Itämeren alue: NWE markkinakytkentä, Baltia osaksi pohjoismaisia markkinoita Pohjoismaat: tasepalvelut yhdistetään ja säätösähkömarkkinoita tehostetaan Venäjä: kaksisuuntainen kauppa käynnistetään Pelisääntöjen harmonisointi Vaikutetaan aktiivisesti eurooppalaisten markkinasääntöjen valmisteluun Suomelle ja Baltialle yhteensopivat rajakaupan periaatteet Venäjän suuntaan Markkinoiden läpinäkyvyys Euroopassa pohjoismaiselle tasolle Joulukuu 2012 Asiakohta 6 Suomen kantaverkon mitoitus ja verkkosuunnittelu Itämeren alueella Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta

8 15 Tuotannon ja kulutuksen muutokset Suomessa ja lähialueilla pakottavat verkkoinvestointeihin Kantaverkko mitoitetaan tuotanto- ja kulutusennusteiden perusteella riittäville siirtokapasiteeteille, muutokset naapurimaissa vaikuttavat myös siirtoihin Voimajärjestelmän on kestettävä kaikissa tilanteissa minkä tahansa yksittäisen kohteen vika eli (n-1): varattava riittävästi reservitehoa sekä voimalaitoksista että siirtoverkosta Verkkoa rakennetaan vaiheittain pitkän aikavälin suunnitelmiin perustuen Investoinnit optimoidaan perusparannus- ja kunnonhallintatarpeiden kanssa Investointitoiminta kokonaisuudessaan suunnitellaan siten, että Fingrid pystyy täyttämään sille asetetut velvoitteet samalla, kun yhtiön talous on kestävällä pohjalla ja ohjelman toteutus on realistinen Jussi Jyrinsalo 16 Investoinnit lähtevät eri tarpeista Kehittämisvelvoitteen ja järjestelmävastuun hoidon edellyttämät hankkeet Varaudutaan tuotanto- ja kulutusmuutoksiin kotimaassa Investoinnit käytännössä pakko tehdä, jotta kapasiteetti riittää Kustannukset peritään kantaverkkotariffin kautta, mutta asiakkaan suorat liityntäkustannukset peritään erillisellä liittymismaksulla. Sähkömarkkinoiden edistämiseksi tehtävät hankkeet Pienennetään yhteisen markkina-alueen pullonkauloja Kannattavuutta arvioidaan myös kansantaloudellisten hyötyjen kannalta Kustannukset sovitaan TSOiden kesken ja peritään kantaverkkotariffien kautta. Markkina-alueen ulkopuoliseen maahan suuntautuvat hankkeet Kyseessä Suomen energiapolitiikan mukaiset kapasiteetin muutokset Venäjän suuntaan Otetaan huomioon hankkeen vaikutus sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja käyttövarmuuteen. Myös taloudelliset riskit arvioidaan ja niihin varaudutaan. Kustannukset peritään yhteyden kautta tapahtuvalta sähkönsiirrolta erillisellä rajasiirtotariffilla Jussi Jyrinsalo 8

9 17 Kansantaloudellisten hyötyjen arviointi Suunnittelualueen markkinahyödyt analysoidaan ilman investointia ja sen kanssa: tuottajahyöty kuluttajahyöty pullonkaulatulot verkkohäviöt. Jotkut muutoksista negatiivisia, jotkut positiivisia. Hyötyjen laskemiseksi tarvittavat siirtojen pysyvyydet ja pullonkaulatunnit saadaan selville markkinasimuloinnein Jussi Jyrinsalo 18 Eri tason verkkosuunnitelmat Kansallinen verkkosuunnitelma (Fingrid) Joka toinen vuosi Alueellinen verkkosuunnitelma (ENTSO-E) Suomi kuuluu Itämeren alueryhmään (9 maata) julkaistaan yhdessä Eurooppalainen kymmenvuotissuunnitelma (ENTSO-E) Sisältää kuusi alueellista suunnitelmaa Sisältää arvion tuotannon riittävyydestä (5/15 vuotta) Päivitetään parillisina vuosina: pilotti julkaistiin 2010, ja ensimmäinen top-down suunnitelma Jussi Jyrinsalo 9

10 19 Kansallinen investointiohjelma Fenno-Skan 2 Seinäjoki - Tuovila Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Keminmaa - Pyhänselkä Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Hirvisuo 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos Keminmaa Pyhänselkä Tuovila : 400 kv voimajohtoja noin 1500 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Seinäjoki Ulvila Huutokoski Voimajohdoista yli 90% rakennetaan nykyisten johtojen paikalle tai rinnalle. Lieto Forssa Hikiä Yllikkälä Jussi Jyrinsalo 20 Verkon lisäksi on mitoitettava reservit Taajuusohjattu käyttöreservi säätää koko ajan: pyörivät voimalaitokset sekä Venäjän ja Viron tasasähkölinkit Säätösähkömarkkinoita käytetään 70% tunneista: vesivoimaa ja tuontia Taajuusohjattu häiriöreservi korjaa automaattisesti taajuutta häiriötilanteissa: pyörivät voimalaitokset ja irtikytkettävät kuormat Nopea häiriöreservi aktivoidaan manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi: kaasuturbiinit ja irtikytkettävät kuormat Hz 50,1 50,0 49,9 Taajuusohjattu käyttöreservi Reaaliaikainen tehotasapainon ylläpito käyttötunnin aikana Säätösähkömarkkinat Taajuusohjattu häiriöreservi Nopea häiriöreservi Huom: Pohjoismaissa tulossa käyttöön uusi reservilaji taajuuden palauttamiseen, aluksi 100 MW Jussi Jyrinsalo 10

11 21 Ydinvoima lisää häiriöreservien tarvetta Suomeen suunniteltu 2500 MW tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta, mutta ei häiriöreservien tarvetta, sillä sen tehonmuutokset ovat ennustettavissa Olkiluoto 3 ( MW) lisää taajuusohjatun ja nopean häiriöreservin tarvetta Mahdolliset uudet suuret laitosyksiköt lisäävät edelleen reservien tarvetta järjestelmäsuojan irtikytkemiä kuormia ei saada palautettua riittävän nopeasti toisen yksikön käyttöön Lisäksi suuri yksikkö varaa myös verkosta siirtokapasiteettia Suomen osuus taajuusohjatusta häiriöreservistä vs. suurin laukeava teho (MW) Jussi Jyrinsalo 22 Yksikkökoolle on rajansa Suuren laitosyksikön vikaantuminen tulee kestää ilman sähkönkuluttajiin kohdistuvia katkoksia: tehonvajaussuojaus toimii eri puolilla pohjoismaita taajuuden laskiessa alle 49 Hz Rajoittavana tekijänä on Pohjoismaisen voimajärjestelmän tahtikäytössä toimivien voimalaitosten pyörivä massa, joka on edelleen pienenemässä tuulija aurinkovoiman korvatessa synkronikoneita Taajuus / Hz 50 49,9 49,8 49,7 49,6 49,5 49,4 49,3 49,2 49, ,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30, MW tehonmuutos kesäkauden tuotantotilanteessa (Wkin=150GWs) nykyverkko, johon lisätty häiriöreservejä yksikkökokoa vastaavasti Jussi Jyrinsalo 11

12 23 Inertian määrä vaikuttaa tehorajaan Tällä hetkellä inertian määrä saadaan selville vain vikojen yhteydessä. Alla arvioitu inertian riittävyytta kahdelle eri laukeavalle teholle: 1800 MW: 48% ajasta 1650 MW: 86% ajasta 1800 MW: 47% ajasta 1650 MW: 92% ajasta Jussi Jyrinsalo 24 Alueellinen suunnitteluyhteistyö laajentunut nopeasti Pohjoismaiset verkkosuunnitelmat (Nordel, neljä TSO:ta) 2002: pullonkaulojen analysointi 2004: viisi priorisoitua hanketta 2008: kolme uutta hanketta, manner- Euroopan yhteyksien analysointi Baltian maiden liittäminen (kuusi TSO:ta) 2009: kolme hanketta alueen liittämiseksi Itämeren alueen verkkosuunnittelu (ENTSO-E alueryhmä, yhdeksän TSO:ta) 2010: ensimmäinen hankelista 2012: ensimmäinen yhteisiin analyyseihin perustuva aluesuunnitelma Jussi Jyrinsalo 12

13 25 Tulevaisuuden siirtotarpeet Itämeren alueella Pääsiirtosuunta keskimääräisessä tilanteessa pohjoisesta etelään, mutta suuria ajallisia vaihteluita (esim. säätötarpeet) Paljon epävarmuuksia, osin myös poliittisia: tuulivoiman kasvu alueen ydinvoimalaitokset Baltian alueen puuttuvat yhteydet EU-Venäjä rajapinta Saksan tehotase Jussi Jyrinsalo Uutta tuotantoa Suljettavaa tuotantoa ja suuri kulutus 26 Itämeren alueelle suunnitellut verkkovahvistukset vuoteen 2022 Pohjoismaiden väliset vahvistukset, uutta kapasiteettia 2800 MW Baltian integrointi Pohjoismaihin, uutta kapasiteettia 1350 MW Baltian integrointi Puolaan, uutta kapasiteettia 1000 MW Yhteydet Norjasta ja Tanskasta Länsi- Eurooppaan, uutta kapasiteettia 4500 MW Eri maiden sisäiset vahvistukset, jotka tekevät mahdolliseksi tuuli- ja ydinvoiman liittämisen sekä kasvavat rajasiirtokapasiteetit Jussi Jyrinsalo 13

14 27 Uudet pohjoismaiset rajasiirtoyhteydet Project Connection points Capacity [MW] Planned commissioning Estlink 2 (DC) FI-EE Skagerrak 4 (DC) Nor-DK NordBalt (DC) Swe-Lit /16 Cobra (DC) DK-Neth West DK-Germany (AC) DK-Ger 1000/ NORD.LINK (DC) Nor-Ger NSN (DC) Nor-UK South-West Link (DC) Nor-Swe * Finland-Sweden (AC) Fin-Swe * Kriegers Flak CGS (DC) DK-Ger NA NA Jussi Jyrinsalo * jatkoharkinnassa Koko Eurooppaan syntymässä paljon uutta siirtokapasiteettia vuoteen 2022 mennessä 19% 14% 28% < 1 GW GW 2.0 to 3.9 GW 39% 4 GW & beyond Yhteensä noin 500 eurooppalaista merkitystä omaavaa siirtoverkkohanketta, joiden kustannusarvio noin 100 miljardia euroa Komissio haluaa kiihdyttää hankkeiden toteutusta energiainfra-asetuksen (EIP) avulla: Projects of Common Interest (PCI), joille luvitus- ja rahoitushelpotuksia

15 Verkon riittävyys vuonna Asiakohta 7 Fingridin asiakastoiminnan kehittäminen Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta

16 31 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi: Siirrämme luotettavasti sähköä Edistämme aktiivisesti sähkömarkkinoita Kehitämme pitkäjänteisesti kantaverkkoa Arvot Avoimuus Tasapuolisuus Tehokkuus Vastuullisuus Jussi Jyrinsalo 32 Fingridin toimintaa suunnitellaan tasapainoisesti eri näkökulmien mukaisesti Asiakkaat ja sidosryhmät Turvaamme yhteiskunnalle varman kantaverkon ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakkaillemme korkealaatuiset palvelut ja edullisen hinnoittelun. Talous Olemme kustannustehokas ja tuotamme arvoa omistajille Siirtokapasiteetin varmistaminen Teemme investoinnit ja kunnossapidon tehokkaasti oikeaan aikaan Sisäiset prosessit Käyttövarmuuden hallinta Olemme ennakoiva ja luotettava järjestelmävastaava Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Olemme sähkömarkkinoiden aktiivinen ylläpitäjä ja kehittäjä Henkilöstö ja osaaminen Toimintamme tukipilari on tuottava, innovatiivinen ja hyvinvoiva työyhteisö Toimintasuunnitelma

17 33 Keskustelun tavoitteena on kartoittaa, millaisia odotuksia neuvottelukunnalla on Fingridin asiakastoiminnan kehittämisen suhteen: 1. Millaisena toimijana haluatte kokea Fingridin? Yhdessä tekemistä vai ohjaamista? Toimiiko sama lähestymistapa kaikkien asioiden hoitamisessa? 2. Kuinka asiakasnäkökulma varmistetaan Fingridin toiminnassa? Mitkä ovat palveluidemme ja asiakastoimintamme tärkeimmät kehityskohteet? Jussi Jyrinsalo Asiakohta 8 Neuvottelukunnan kokoonpano Matti Tähtinen Neuvottelukunta

18 Asiakohta 9 Neuvottelukunnan 60 kokousta ja 15 vuotta Matti Tähtinen Neuvottelukunta

19 Ote Neuvottelukunnan 1. kokouksen muistiosta Ote Neuvottelukunnan 1. kokouksen muistiosta 19

20 Fingrid välittää. Varmasti. 20