JULKAISUJA 4/2001 ETURAUHASSYÖPÄ LISÄÄNTYY - DIAGNOSTIIKKA JA HOITO. Toimittanut

Transkriptio

1 JULKAISUJA 4/2001 ETURAUHASSYÖPÄ LISÄÄNTYY - DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Toimittanut

2 Ulrica Gabrielsson

3 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Eturauhassyöpä lisääntyy - diagnostiikka ja hoito". Tilaisuudessa alustajina toimivat professori Lyly Teppo Suomen Syöpärekisteristä, professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistolta sekä kaupunkineuvos Juha Sipilä. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

4 SISÄLLYS Eturauhasen syöpä Suomessa - missä ollaan, minne mennään 1 Professori Lyly Teppo, Suomen Syöpärekisteri Eturauhassyövän diagnostiikka ja hoito 4 Professori Teuvo Tammela, Tampereen yliopistollinen sairaala Eturauhassyövän seulonta 8 Professori Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto Eturauhassyöpäpotilaan näkökulma 10 Kaupunkineuvos Juha Sipilä

5 1 Professori Lyly Teppo Suomen Syöpärekisteri ETURAUHASEN SYÖPÄ TÄNÄÄN Eturauhasen syövän ikävakioitu ilmaantuvuus suureni Syöpärekisterin tilastojen mukaan Suomessa hitaasti ja tasaisesti 1950-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun (taulukko 1). Tuolloin tapahtui yhtäkkinen käänne, ja ilmaantuvuus alkoi suurentua huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Kuolleisuuden kehityssuunta ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan ikävakioitu luku on jo parinkymmenen vuoden ajan pysynyt varsin vakioisena. Ilmaantuvuuskehitys on ollut samansuuntainen kaikilla viidellä syövänhoidon vastuualueella (kaikissa "miljoonapiireissä"), eikä eri ikäryhmienkään välillä ole todettavissa mainittavia eroja. Levinneen vaiheen eturauhassyöpien yleisyys on pysynyt aikaisemmalla tasolla, joten kokonaisilmaantuvuuden suureneminen pitkällä aikavälillä ja erityisesti taudin "ylimääräinen" yleistyminen 1990-luvulla koskevat yksinomaan paikallisia kasvaimia. Mitä on tapahtunut ja tapahtumassa? Vaihtoehtoja on periaatteessa useita: 1) Syöpärekisterin koodituskäytäntö on voinut muuttua. Tämän mukaan syöpätilastoihin on alettu ottaa mukaan potilaita aikaisemmasta poikkeavin kriteerein, jolloin trendimuutos ei kuvasta syövän todellista yleistymistä. Näin ei ole todettu käyneen, ja ja 1990-luvun eturauhassyöpäaineistot ovat esim. diagnoosin varmistuksen osalta varsin samanlaisia. 2) Eturauhasen syövän tunnettujen tai tuntemattomien vaaratekijöiden vaikutus miesväestöön on voinut varmistua, jolloin ilmaantuvuuden suureneminen on todellista. Koska latenssiaika vaaratekijöiden vaikutuksen alkamisesta syövän ilmaantumiseen on kohtalaisen pitkä ja vaihtelee suuresti yksilöittäin, ilmaantuvuuskäyrän yhtäkkinen muutos ei yleensä voi johtua syövän syiden voimistuneesta vaikutuksesta. 3) Piilevien eturauhassyöpien muuttuminen kliinisiksi kasvaintaudeiksi on voinut nopeutua syövän kasvua nopeuttavien tekijöiden vaikutuksen voimistumisen takia, jolloin kliininen tauti on todella yleistynyt. Teoriassa tämä on mahdollista mutta epätodennäköistä. 4) Eturauhasen syövän diagnostiset kriteerit, lähinnä mikroskooppiset, ovat voineet muuttua aikaisempaa lievemmiksi, jolloin ilmaantuvuusluvun suureneminen on luonteeltaan teknistä ja koskee lähinnä vain keskimääräistä hyvänlaatuisemmin käyttäytyviä kasvainmuotoja. Patologien kriteerit toki täsmentyvät ja muuttuvatkin ajan myötä, mutta periaatteessa tällainen muutos aiheuttaa ilmaantuvuuskäyrän tason (joskus jopa yhtäkkisen) kertaluonteisen muutoksen, ei niinkään ilmaantuvuusluvun jatkuvaa suurenemista.

6 5) Väestössä on kaiken aikaa ollut joukko (piileviä) eturauhassyöpiä, joita diagnostisen aktiivisuuden lisääntymisen seurauksena on alettu etsiä ja diagnosoida aikaisempaa tehokkaammin; tällöin itse tauti ei todellisuudessa yleisty, mutta kliinisesti diagnosoitu tauti yleistyy. Diagnostiikan tehostumien voi periaatteessa johtaa ilmaantuvuusluvun suurenemisnopeuden muuttumiseen. Yksi mahdollisuus on seerumin prostataspesifisen antigeenin eli PSA:n pitoisuuden määrityksen rutiinimaisen käytön lisääntyminen: kohonneen PSA-tason perusteella käynnistyneet tutkimukset johtavat nykyään syöpädiagnoosiin sellaisissakin tapauksissa, jotka aikaisemmin olisivat jääneet diagnosoimatta. Käynnissä oleva satunnaistettu seulontatutkimus alkoi vasta vuonna 1996, joten se ei voi olla luvun alkupuoliskoon ajoittuvan trendimuutoksen taustalla. Vaihtoehto 5 vaikuttaa eturauhassyöpäilmaantuvuuden nopean suurenemisen todennäköisimmältä selitykseltä. Vaikka näin löytyykin aikaisempaa useammin pieniä piileviä oireettomia eturauhassyöpiä, voi tällainen syöpä olla mikroskooppiselta rakenteeltaan ja myös taudinkulultaan selvästi pahanlaatuinen. Jos näiden syöpien aikaisella diagnoosilla ja tehokkaalla hoidolla voidaan estää taudin leviäminen ja potilaan kuolema, PSA-määritys on hyödyllinen. Vastapainona ovat sellaiset syövät, jotka miehen elinaikana eivät ehtisi aiheuttaa kliinistä tautia ja jotka siis diagnosoidaan tavallaan "turhaan". Näiden kahden ääripään väliltä on varmaan löydettävissä tasapaino: hoidetaan ne, jotka hoitoa tarvitsevat, ja suhtaudutaan pidättyvämmin sellaisten kasvainten hoitoon, jotka todennäköisesti eivät ole leviävää tyyppiä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yksinkertaista keinoa syövän käyttäytymisen ennustamiseen. Taulukko 1. Eturauhasen syövän uusien tapausten määrä ja ikävakioitu ilmaantuvuus vuosina sekä eturauhasen syöpään kuolleiden määrä ja ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus vuosina Suomessa (Suomen Syöpärekisteri). 2 Vuosi Uusia tapauksia Ilmaantuvuus* Kuolemia Kuolleisuus*

7 3 Vuosi Uusia tapauksia Ilmaantuvuus* Kuolemia Kuolleisuus* * Per henkilövuotta, vakiointi "maailman standardiväestöön".

8 4 Professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistollinen sairaala ETURAUHASSYÖVÄN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Mikä eturauhanen on? Eturauhanen tuottaa nestettä, joka siemensyöksyssä sekoittuu siemennesteeseen. Parikymmenvuotiaan miehen eturauhanen painaa noin g. Eturauhasen sairaudet Hyvänlaatuinen liikakasvu Eturauhasen tulehdus Syöpä - voivat esiintyä samanaikaisesti tai erikseen - yhteyttä toisiinsa ei ole todettu Eturauhassyöpä - miesten tavallisin pahanlaatuinen kasvain uutta tapausta vuodessa, yleistyy nopeasti - lähes 800 kuolee vuosittain - sairastuneiden keski-ikä 71 vuotta, alkaa esiintyä 50 v. iästä alkaen Mikä aiheuttaa eturauhassyöpää? - tiedetään huonosti - mieshormonivaikutus - perinnöllinen alttius (n. 5 % varsinaisesti perinnöllistä) - ruokavalio (mm. eläinrasvat) Eturauhassyöpä/ "syövän aihe" - 80-vuotiaista miehistä %:lta löytyy eturauhasen syöpä - kliininen syöpä elinaikana n. 5 %:lle miehistä - Helposti käsitys, että eturauhasen syöpä ei ole mikään oikea syöpä, koska tulee puolelle miehistä - tärkeää erottaa syöpä ja "syövän aihe" Syyt eturauhassyövän tapausmäärän lisääntymiseen

9 5 Varhaistunut diagnostiikka - PSA, parantanut koepalanottotekniikka Ikärakenteen muutos - vanhoja miehiä aikaisempaa enemmän Yleistyy sinänsä - liittyy länsimaiseen elämänmuotoon ja ruokavalioon Samanaikaisesti sekä varhaisvaiheen että levinneitä syöpiä Eturauhassyövän luonnollinen kulku - vaihtelee kovasti riippuen pahanlaatuisuusasteesta ja levinneisyydestä - ajan mittaan polymorfismi lisääntyy, ilmaantuu pahanlaatuise,mpia alueita - sattumalöydöksenä todettu aiheuttaa oireita keskimäärin 5 v. ja ylikuolleisuutta 10 v. kuluttua Eturauhassyövän oireet - ei oireita varhaisvaiheessa - virtsaamisvaivat - kipu etäispesäkkeestä Eturauhassyövän diagnostiikka - PSA koholla - kyhmy tai kovettuma eturauhasessa - koepalat - ultraäänitutkimus - magneettikuvaus - luustokartta Eturauhassyövän hoito - Aktiivinen seuranta - radikaali poistoleikkaus - sädehoito - hormonihoidot Aktiivinen seuranta - lievästi pahanlaatuinen kasvain, jonka luonnollinen kulku hidas - iäkkäät potilaat - ei haluta hormonihoidon haittoja ennen kuin sairaus selkeästi etenee - säännölliset kontrollit Radikaali leikkaus Tulee kysymykseen, kun - potilas on korkeintaan 70-vuotias - kasvain ei ole levinnyt eturauhasen ulkopuolelle

10 6 Eturauhanen ja siemenrakkulat poistetaan Komplikaatiot - potenssin menetys - virtsan karkaaminen Sädehoito Vaihtoehto radikaalileikkaukselle Kevyt hoito - tulee kyseeseen myös potilaille, jotka eivät kestä leikkausta Komplikaatiot: - virtsarakon ja peräsuolen ärsytysoireet - impotenssi Hormonihoito Eturauhasen syöpä on lähes aina mieshormonista riippuvainen Mieshormonin vaikutus estetään: - poistetaan kiveskudos - annetaan pistoksina lääkettä (LHRH-agonisti), joka lopettaa mieshormonin erityksen - annetaan pistoksina naishormonia - estetään mieshormonin sitoutumista kudokseen (antiandrogeenit) Kiveskudoksen poisto Poistetaan vain hormonia tekevä osa kiveksistä Muuta hoitoa ei tarvita, mutta peruuttamaton Halpa Sivuvaikutukset: - kuumat aallot - impotenssi - Hb laskee, lihasvoima heikkenee Mieshormonin erityksen lopetus pistoksilla (LHRH-agonistit) Pistos 1-3 kuukauden välein, muistettava Helppo aloittaa ja voidaan tarvittaessa lopettaa Maksaa yhteiskunnalle n mk/kk Sama teho ja samat haittavaikutukset kuin kirurgisella kiveskudoksen poistolla Hormonihoito eturauhassyövässä Teho menee ennemmin tai myöhemmin ohi, jolloin sairaus alkaa uudelleen edetä Usein hoitovastetta saadaan hormonihoitoja muuttelemalla Estramustiinifosfaatti Onkologiset hoidot ym. oireita lievittävät hoidot Naishormonit

11 7 Pistos kerran kuussa Lopettaa mieshormonin erityksen (teho yhtä hyvä) Haittavaikutukset: - naisistuminen - impotenssi - veritulpan vaara lisääntyy Eturauhassyövän ennuste Radikaalileikkauksella hoidettu eturauhaseen rajoittunut syöpä - elinajassa ei eroa muuhun väestöön Paikallisesti levinnyt - 5 v. kuluttua elossa % Luustossa etäispesäkkeitä - 5 v. kuluttua elossa 20 % - keskimääräinen elinaika 2.5 vuotta

12 8 Professori Anssi Auvinen Tampereen yliopisto ETURAUHASSYÖVÄN SEULONTA Mitä PSA-seulonnasta tiedetään? Seulonnan avulla löydetään huomattava määrä eturauhassyöpiä ja seulonnalla löydetyt syövät ovat usein varhaisia. Mitä PSA-seulonnasta ei tiedetä? Tärkeitä päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Näitä ovat vaikutus kuolleisuuteen, elämänlaatuvaikutukset ja kustannusvaikuttavuus. Kuolemia voidaan estää vain jos löydetään ja pystytään hoitamaan niitä syöpiä, jotka ilman seulontaan etenisivät ja aiheuttaisivat kuolemia. Suositukset Maailman terveysjärjestö WHO ja Kansainvälinen syöpäunioni UICC ovat suosittaneet, että seulontojen laajamittaista aloittamista koskevia päätöksiä tehdään vasta käynnissä olevien satunnaistettujen tutkimusten tuloksien pohjalta, sillä asiaa ei tunneta riittävästi vielä tällä hetkellä. Yhdysvalloissa kansallinen syöpäinstituutti NCI ja maan suurin lääkäriliitto ACP ovat samoilla linjoilla WHO:n ja UICC:n kanssa. Sen sijaan urologinen yhdistys ja syöpäyhdistys ovat suosittaneet päätöksentekoa tapauskohtaisesti keskustelun perusteella. Suomalainen tutkimus Suomessa on käynnistetty laaja tutkimus eturauhassyövän seulonnasta jo vuonna Tutkimus kattaa noin miestä, joista seulontaryhmään kuuluu yli ja vertailuryhmään lähes miestä. Tutkittavat miehet ovat tutkimuksen alussa iältään vuotta. Seulonta toistetaan 4 vuoden välein ja tällä hetkellä on käynnissä toinen seulontakierros. Ensimmäinen seulontakierros toteutettiin vuosina Kansainvälinen yhteistyö Suomalainen tutkimus on osa eurooppalaista yhteistutkimusta, johon osallistuvat Suomen ohella Ruotsi, Hollanti, Italia, Espanja, Belgia, Sveitsi ja Ranska. Yhteensä eurooppalaisessa tutkimuksessa on mukana miestä ja Suomi on suurin tutkimuskeskus. Yhteistyötä on suunniteltu myös Yhdysvalloissa käynnissä olevan tutkimuksen kanssa. Tällöin päästäisiin miestä kattaviin analyyseihin.

13 9 Miksi tutkimukset ovat tärkeitä? Tällä hetkellä eturauhassyövän seulonnan vaikutuksia ei tunneta riittävästi. Kannanotot ovat vain mielipiteitä, sillä niiden tueksi ei ole tutkittua tietoa. Vain laajat, huolellisesti toteutetut tutkimukset voivat tuoda uutta tietoa. Satunnaistetut tutkimukset perustuvat keskenään vertailukelpoisten ryhmien analyysiin ja välttävät useita vääristäviä tekijöitä (valikoituminen, sekoittavat tekijät). Satunnaistettujen tutkimusten avulla saadaan tietoja sekä haitoista että hyödyistä. Tällä hetkellä on liian myöhäistä käynnistää uusia tutkimuksia, koska tieteellisten tutkimusten ulkopuolella seulonta on jo liian yleistä. Suomalaisen tutkimuksen etuna on mahdollisuus käyttää Väestörekisteriä ja Syöpärekisteriä, mikä helpottaa ja nopeuttaa suuren tutkimuksen toteutusta. Toinen vahvuus on väestön myönteinen asennoituminen. Johtopäätökset Eturauhassyövän seulonnassa tietoon perustuva päätöksenteko ei ole vielä mahdollista. Tutkimustulokset ovat käytettävissä 5-10 vuoden kuluessa. Tutkimusten jatkaminen on tämän vuoksi keskeisen tärkeää. Ellei tutkimuksia jatketa, seulonta leviää ilman että sen vaikutuksista olisi riittävää näyttöä. Tämä aiheuttaisi Suomessakin kymmenien, ellei satojen miljoonien kustannukset vuosittain. Ellei tutkimuksia nyt viedä loppuun, emme koskaan enää saa tilaisuutta selvittää luotettavasti kaikkia seulonnan vaikutuksia.

14 10 Kaupunkineuvos Juha Sipilä ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN NÄKÖKULMA Eturauhassyöpä alkaa olla Suomessa kuin kansantauti. Uusien potilaiden lukumäärä vuosittain on yli 3 000, lähes sama kuin uusien rintasyöpäpotilaiden. Miesten tapa ryhtyä toimiin eturauhassyöpäpotilaiden tukemiseksi ja edunvalvojaksi on miehille tyypillinen. Kun näet kyseessä on - kuten sattuvasti on sanottu - miehisyyden aralle alueelle osuva sairaus, ei koko asiasta haluta tai uskalleta puhua. Miesten saunailloissa lasketaan tyhmää leikkiä potenssiongelmista tai virtsaamishäiriöistä ja torjutaan itse asiassa nämä pelottavat asiat. Yli viisikymppisen miehen uhoaminen, jonka mukaan hän pystyy edelleen kahdeksaan kertaan yössä, puhuu selvää kieltään miehisyyden menettämisen pelosta. Asenteet ja puhetapa ovat olleet varsin samanlaiset ainakin läntisissä maissa. Vakava keskustelu ja eturauhassyöpäpotilaiden tukitoiminnan aloittaminen ovat vieneet aikaa. Vasta noin kymmenen vuotta sitten eturauhassyöpään sairastuneet miehet ryhtyivät tekemään jotain itsensä ja toisten potilaiden auttamiseksi. Syntyi eturauhassyöpäpotilaiden potilasjärjestöjä keskinäisen keskustelun avaamiseksi, tukitoiminnan organisoimiseksi ja potilaiden edunvalvojiksi. Suomessa organisoitu toiminta alkoi lokakuussa Järjestönä on siis toimittu noin neljä vuotta. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksessä oli vuoden 1999 lopussa 450 jäsentä, nyt noin Itse asiassa jäsenmäärä kaksinkertaistui vuodessa. Kun uusia potilaita tulee yli vuodessa, voi jäsenmäärä kaksinkertaistua jälleen varsin lyhyessä ajassa - valitettavasti. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on potilaiden tukemisen ja edunvalvonnan ohella informaation lisääminen. Se tarkoittaa muun muassa eturauhassyövän näkökulmasta riski-ikäisten miesten aktivoimista tarkkailemaan itseään ja pelon poistamista tai sen vähentämistä. Pelko on usein kynnys, jonka yli ei päästä lääkärin puheille. Miesten kesken on liiankin tuttua puhua nk. vanhojen miesten vaivasta, jolla tarkoitetaan tavallisesti virtsaamisvaikeuksia, jotka taas usein johtuvat eturauhasen liikakasvusta. Tämä "kansanperinne" on myös saanut aikaan sen, että vaikeatkin vaivat kuitataan luonnollisella selityksellä vanhan miehen vaivasta eikä hankkiuduta tutkittavaksi. Vaivat voivat kuitenkin olla oireita vakavammastakin asiasta, jonka hoitaminen on tietysti sitä vaikeampaa, mitä myöhemmin hoitoon päästään käsiksi. Eturauhassyöpä on kyllä vanhojen tai sellaisiksi luettavien miesten sairaus, koska keskimäärin diagnoosi todetaan noin 72-vuotiailla. Sairautta esiintyy kuitenkin myös nuoremmilla. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenten keski-ikä on noin kymmenen vuotta alempi. Oma eturauhassyöpäni todettiin kun olin 58-vuotias, vuonna Sitkeän tutkimisen jälkeen diagnoosi varmistui ensimmäisestä tutkimuksesta lukien yli puolen vuoden kuluttua. Tauti oli aggressiivista tyyppiä, mutta kiitos suomalaisen korkeatasoisen urologian, nykyisten hoitomuotojen, geenieni ja osittain

15 ehkä hyvän fyysisen kunnonkin, olen kestänyt hormonihoidon, sädehoidon, antiandrogeenihoidon ja sytostaattihoidon hyvin ja ollut työkykyinen. Sairaus on kuitenkin aktiivinen edelleen - valitettavasti. Amerikkalainen eturauhassyöpäpotilas on antanut varsin tunnetun omaa sairastumistaan koskevan kirjan ensimmäisen jakson otsakkeeksi "Hiljainen tappaja". Tauti ei välttämättä anna mitään merkkiä itsestään. Ei virtsaamisvaivoja, ei kipuja, ei mitään poikkeavaa. Arvelisin, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisen potilasyhdistyksen jäsenistä on saanut tiedon sairaudestaan sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä tai käynnissä olevassa seulontatutkimuksessa niissä kaupungeissa, joissa tutkimus on meneillään. On helppo arvata, että tuhannet potilaat lähiomaisineen ovat ehdottomasti sitä mieltä, että riskiikäiset miehet tulisi seuloa naisten rintasyöpäseulonnan tai kohdunkaulasyöpäseulonnan tavoin. Painostusryhmänä tuo joukko on jo kymmeniä tuhansia. Tulisiko siis seuloa vaiko ei tulisi seuloa. Vastaus kysymykseen saadaan, kun meneillään oleva seulontatutkimus saadaan loppuun suoritetuksi. Loppuun suorittamisessa on kysymys rahasta. Minun mielestäni pienestä rahasta - 1,5 Mmk vuositasolla noin seitsemäksi vuodeksi. Eduskunnasta sai aikanaan vastauksen, jonka mukaan summa on niin pieni, ettei sitä voi erikseen osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa, vaan sen tulee sisältyä sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin. Sieltä taas sain vastauksen, että summa on liian suuri. Toistan vielä: minun mielestäni summa on todella pieni. Tutkijat sen paremmin kuin potilasyhdistyskään eivät ole sotineet seulonnan pikaisen aloittamisen ja toteuttamisen puolesta, vaan tutkimuksen loppuun saattamisen puolesta. Tutkimushan vastaa keskeisiin kysymyksiin: pidentääkö seulonta elinikää, parantaako se elämisen laatua ja paljonko se maksaa. Kiitos Suomen syöpärekisterin ja suomalaisen syöpätutkimuksen, eurooppalainen seulontatutkimus nojaa Suomen tutkimukseen. Jos tutkimusta ei Suomessa saatettaisi loppuun, raunioittaisi se koko eurooppalaisen tutkimuksen. Se taas olisi korvaamaton vahinko suunnattaessa voimia eturauhassyövän diagnostiikkaan ja hoitoon ja olisi tietysti noloa maallemme, joka on syöpätutkimuksen johtavia maita maailmassa. Olen pitänyt omalaatuisena sitä, että keskustelussa seulontatutkimuksen rahoituksesta on tutkimus sekoitettu seulonnan aloittamiseen. Olen kuullut sanottavan, että seulonta aiheuttaisi tarpeettomia leikkauksia. Eikö siis luoteta suomalaiseen urologiaan? Mielestäni suomalaiset urologit tietävät milloin on leikkaamisen paikka, eivätkä tee turhia leikkauksia. Olen myös kuullut sanottavan, että seulonnalla peloteltaisiin miehiä. Naisia kuitenkin kutsutaan seulontatutkimuksiin. Onko niin, että naisia saa pelotella mutta miehiä ei? Seulontatutkimuksia suorittavien tutkijoiden ohella kaikkien eturauhassyöpää sairastavien miesten ja heidän omaistensa tahto on, että seulontatutkimukselle osoitetaan varat ja tutkimus saatetaan loppuun. Sen jälkeen tehdään päätökset tulevia potilaita ja heidän hoitoaan ajatellen. 11

16 TUTKAKSEN julkaisusarjassa on ilmestynyt: 1980 Syntyvyyden kehitys maassamme 1981 Alkoholin taloudelliset vaikutukset 1981 Budjetti ja tutkimus 1982 Arvofilosofia ja politiikka 1983 Aikakauslehtikatsaus 1983 Pienet radioaktiiviset annokset 1983 Eri energiamuotojen vaikutukset ympäristöön 1984 Suomalaisen kansanvallan kasvot tänään 1984 Energia, kehitys, elämänlaatu 1984 Suurvoimalan valintapäätös 1985 Nainen kansanedustajana 1985 Vaihtoehtoinen sosiaalipolitiikka 1986 Aids - uusi tartuntatauti 1986 Suomalainen yhteiskunta - tekniikka, työ, tulevaisuus 1986 Kansallinen suvereniteetti ja kansainvälisyys 1987 Onko tulevaisuus eduskunnan käsissä? 1988 Biotekniikka tänään ja huomenna 1989 Rooman klubi: Ajattele maailmanlaajuisesti - toimi paikallisesti 1989 "Oot sä mukana" 1989 Hyvinvointi - toimintakykyisyys - yhteiskuntapolitiikka - Liikunta ihmisen ja yhteiskunnan palvelijana 1989 "Muuttuva Eurooppa" 1989 "Julkinen kuuleminen metsänkasvatuksen tutkimuksesta" 1990 Väkivalta yhteiskunnassamme - onko torjuntakeinoja? 1990 Maailman väestöräjähdys ja Suomi 1990 Säteilyriskit ja kemialliset ympäristöriskit 1990 Kierrätys ja säästävä teknologia 1991 Valtiomiestekoja vai kilpalaulantaa: ns. suomettumisilmiö 1970-luvun Suomessa 1992 Tutkaksen tulevaisuusseminaari 1993 "Nuoret lama-suomessa" 1993 Väestö ja kehitys kansainvälisen yhteistyön kohteena 1994 OECD:n arviointi Suomen korkeakoulupolitiikasta 1995 Matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen - portti osaamisen Suomeen 1995 Peruskoulun ja lukion arvioinnista 1996 Hullun lehmän tauti 1996 Työllisyyden harhakuvat 1996 Ilmansaasteiden terveysriskit 1996 Työllisyys ja yhteiskunnalliset innovaatiot 1996 Eutanasia - elämän loppuvaiheen etiikka 1996 Liikkuvuus, kuljetukset, liikenne; kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta 1997 Elinikäisen oppimisen kansallinen strategia - mitä se voi olla? 1997 Geeniteknologia ja ihminen 1997 Teollisuuden sähköntarve ja ilmastosopimukset - selviääkö Suomi? 1997 Keinoalkuinen lisääntyminen 1997 Uudet materiaalit ja lähitulevaisuus 1997 Mihin tiedepolitiikkaa tarvitaan? - Suomalainen tiede Mitä uutta suomalaisessa aivotutkimuksessa 1998 Globaalistuminen luo paineita ja tarjoaa mahdollisuuksia Suomen metsäsektorille 1998 Huipputekniikan tutkimus - Suomen kehityksen moottori? 1998 Kipu - hoitamaton ongelma terveyden-huollossamme 1999 Energia ja ilmastonmuutos - selviääkö Suomi Kioton tavoitteista? 1999 Biotieteiden tutkimus ja soveltaminen. Tulevaisuuden odotuksia ja kehittämistarpeita 2000 Suomen tutkimuksen rahoitus - tarpeet ja suuntaus 2000 Laatuyhteiskuntaseminaari 2000 Kaksi tietä asiantuntijuuteen - mihin kahden väylän korkeakoulutusta tarvitaan? 2000 Tutkimuspolitiikan merkitys globalistuvassa maailmassa 2000 Liikenneväylät; kustannus- vai menestystekijä? 2000 Nuoret perheet tänään 2001 Globaalitalouden hallinnan keinot -ohjataanko markkinoita kaduilta vai kabineteista? 2001 Suomalainen avaruustutkimus 2001 Vihreä kaupunki? Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on perustettu vuonna Seuran tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle. Osoite: Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - Föreningen för forskare och riksdagsmän, EDUSKUNTA, puh. (90) , s-posti ulrica.gabrielsson@eduskunta.fi.