Oulunkaaren logistiikkaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren logistiikkaselvitys"

Transkriptio

1 Oulunkaaren logistiikkaselvitys 2011

2 Oulunkaaren logistiikkaselvitys 2011 ALKUSANAT Oulunkaaren logistiikkaselvityksessä on selvitetty alueen logistiikan kehittämistarpeet ja -potentiaalit. Logistiikkaselvityksen suunnittelutyö käynnistettiin kesällä 2010 ja työ valmistui helmikuussa Työn tilaajana on ollut Oulunkaaren kuntayhtymä. Työssä on kuultu alueella toimivia logistiikan palveluyrityksiä sekä teollisuuden ja kaupan yrityksiä. Selvitystyötä on Oulunkaaren elinkeinotiimi, jossa ovat edustettuina seuraavat henkilöt: Ilkka Pirttikoski Juha Airaksinen Ari Alatossava Jouni Jurva Jari Jussila Mikko Kälkäjä Asko Merilä Ilkka Pakonen Veijo Rautiainen Oulunkaaren kuntayhtymä (puh. joht.) Vaala Iilaakso Oy Utajärvi Pudasjärvi Pudasjärvi Utajärvi Ii Vaala Hankkeen vastuullisena konsulttina on toiminut Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tuomo Pöyskö, Sonja Aarnio, Topi Hyötylä, Toni Joensuu, Susanna Harvio ja Anna-Sofia Hyvönen. Alikonsulttina työssä on toiminut VTT, josta työhön osallistuivat Jenni Eckhardt, Marko Palola ja Pekka Leviäkangas. 2

3 SISÄLTÖ 3 ALKUSANAT... 2 TIIVISTELMÄ TAUSTAA TAVOITTEET JA TULOKSET SELVITYSTYÖN TOTEUTUS LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ OULUNKAAREN ALUEENA SIJAINTI JA LIIKENNEYHTEYDET TIEYHTEYDET RAUTATIEYHTEYDET LENTOYHTEYDET VESILIIKENTEEN YHTEYDET YRITYKSET LOGISTIIKKAPALVELUT LOGISTIIKKAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT KULJETUKSET JA TAVARAVIRRAT MAANTIEKULJETUKSET RAUTATIEKULJETUKSET LENTOKULJETUKSET ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSET OULUNKAARI LOGISTISENA SIJOITTUMISPAIKKANA HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS JA ANALYYSI HENKILÖLIIKENTEEN YHTEYDET HENKILÖLIIKENNEYHTEYDET OULUUN LIITYNNÄT VALTAKUNNALLISIIN JOUKKOLIIKENNEYHTEYKSIIN OULUNKAAREN KUNTIEN VÄLINEN LINJA-AUTOLIIKENNE KUNTIEN SISÄINEN HENKILÖLIIKENNE HENKILÖKULJETUSTEN HANKINTAKUSTANNUKSET AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN HANKINTAKUSTANNUKSET OPETUSTOIMEN KULJETUSTEN HANKINTAKUSTANNUKSET SOSIAALITOIMEN KULJETUSTEN HANKINTAKUSTANNUKSET TERVEYDENHUOLLON KULJETUKSET TIETOJÄRJESTELMÄT TIEDON JA DOKUMENTTIEN SIIRTO TUNNISTAMISTEKNIIKAT TERMINAALI- JA VARASTOTEKNIIKAT PAIKANNUS JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET OULUNKAAREN YRITYSTEN LOGISTISET TARPEET TAUSTATIEDOT KULJETUKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN ARVIOINTI SIJAINTIKUNNAN MERKITYS YRITYKSEN TOIMINNASSA LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN TASO KUNNAN JÄRJESTÄMÄT PUITTEET YRITYSTOIMINNALLE... 43

4 7.3.4 MAANKÄYTÖLLISET VALMIUDET TYÖVOIMAN LAATU JA SAATAVUUS LOGISTIIKKAPALVELUIDEN SAATAVUUS LOGISTIIKKATOIMINTOJEN KEHITTÄMISAJATUKSET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUT LOGISTIIKAN KEHITTÄMISTARPEET TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN YRITYSTEN VÄLISEN TIEDONSIIRRON JA YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN SWOT OULUNKAAREN LOGISTISET MAHDOLLISUUDET LOGISTISTEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTARPEET TOIMENPITEET LIIKENNEINFRASTRUKTUURI HENKILÖKULJETUKSET TIETOLIIKENNEYHTEYDET KUNTALOGISTIIKKA LOGISTIIKKAPALVELUT LOGISTIIKAN KEHITYSTYÖN TOTEUTUS

5 TIIVISTELMÄ Oulunkaaren logistiikkaselvitys on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän toimeksiannosta osana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa valtakunnallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa. Työn tavoitteena on ollut logistiikan nykytilan sekä kehittymisnäkymien ja -tarpeiden selvittäminen. Kehittämistarpeiden pohjalta työssä on määritetty logistiikan kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu tarpeelliset logistiikan kehittämistoimenpiteet. Suunnittelualueena on ollut Oulunkaari, johon kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. Selvitystyö on toteutettu analysoimalla lähtökohtavaiheessa Oulunkaaren kuntien logistiikkatoimintoja tilastojen, rekistereiden sekä tutkimusaineistojen pohjalta. Oulunkaaren saavutettavuutta ja logistista asemaa on työssä arvioitu paikkatietoaineistojen avulla. Lisäksi osana selvitystyön toteutusta järjestettiin neuvottelut kuntalogistiikan tilasta ja kehittämistapeista Oulunkaaren kuntien edustajien kanssa lokakuussa Keskeinen työmenetelmä elinkeinoelämän toimintamallien ja tarpeiden selvittämisessä on ollut toteutettu yrityskysely, jolla kartoitettiin yritysten logistisia tarpeita sekä näkemyksiä toimintaympäristöstä, logistiikan kehittämistarpeista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lisäksi työn aikana järjestettiin työseminaari, jossa ideoitiin ja priorisoitiin yhteysyössä kuntien sekä alueen yritysten kanssa toimenpiteitä logistiikan kehittämiseksi. Oululla on Oulunkaaren kunnille keskeinen asema logistiikan palvelutarjonnassa ja liikenneyhteyksissä. Tavaraliikenteessä Oulunkaari kuuluukin kiinteästi Oulun jakelualueeseen ja vaikutuspiiriin eikä muodostaa omaa logistista aluettaan. Alue sijaitsee useiden alueellisten kehittämisvyöhykkeiden ja kansainvälisten liikennekäytävien vaikutuspiirisissä. Seutukunnan kannalta keskeisimmät kansainväliset käytävät ovat Perämerenkaari (Bothnian Corridor) sekä Oulu-Kajaani (OUKA) -kehittämisvyöhyke (Northern Axis). Maakuntatasolla tärkeitä kehittämissuuntia ovat valtateihin 4 ja 20 perustuvat matkailu-/logistiikkakäytävät. Seutukunnan logistiset yhteydet on järjestetty suurelta osin Oulun kautta, jonne ovat sijoittuneet myös merkittävimmät logistiikkapalveluiden tarjoajat terminaaleineen. Oulunkaaren kuntien logistiikkatoimialan palvelut painottuvat vahvasti kuljetusten ja varastointipalvelujen tuottamiseen. Logistiikan näkökulmasta keskeisen liikenneverkon muodostavat valtatiet 4, 20 ja 22; pääratayhteydet sekä Oulun satama ja lentoasema. Alempiasteisen verkon taso ja kunnossapito ovat tärkeitä alueen maa- ja metsätalouden sekä energiaraaka-aineiden kuljetuksissa. Oulunkaaren kuntien väliset kuljetustarpeet ovat vähäisiä. Oulunkaaren vahvuuksina logistisena sijaintipaikkana ovat Oulun läheisyys (markkinoiden läheisyys) ja valtatieyhteydet (liikenneyhteyksien taso) sekä luonnonvarat, raaka-ainevarannot ja matkailulliset mahdollisuudet. Oulunkaaren kuntiin on sijoittunut maa- ja metsätaloustoimialojen yritysten lisäksi merkittävä määrä teollista tuotantoa. Logistiikkapalvelujen käyttäjinä merkittäviä toimialoja ovat myös vähittäiskauppa ja matkailu. Tulevaisuudessa lisääntyvä bioraaka-aineiden ja malmivarannon hyödyntäminen mm. Koillismaalla ja Kainuussa sekä matkailutoimialan kehitys lisäävät kuljetus- ja palvelutarpeita Oulunkaarella sekä parantavat osaltaan kuntien houkuttelevuutta yritysten sijoittumisalueena. Logistisena heikkoutena voidaan pitää alueen laajuutta ja hajanaisuutta: hajanaisuus ei edistä yhteistyön kehittymistä tai helpota alueen profiloitumista yhtenä kokonaisuutena. 5 Oulunkaaren kuntien henkilöliikenne suuntautuu voimakkaasti Ouluun. Oulunkaaren kuntien väliset henkilöliikenteen kuljetustarpeet ja liikennetarjonta ovat vähäisiä. Merkittävimmät alueen sisäiset pendelöintivirrat ovat Vaalan Utajärven välillä. Ouluun suuntautuvaa henkilöliikennettä hoidetaan sekä linja-auto- että raideliikenteenä. Linja-autoliikenteen yhteydet Ouluun ovat parhaat Iistä ja Pu-

6 dasjärveltä. Raideliikenteessä yhteydet Ouluun ovat Utajärveltä ja Vaalasta. Oulun kautta on nykyisin hyvät rautatie- ja lentoliikenteen yhteydet Helsinkiin ja muihin tärkeimpiin maakuntakeskuksiin. Oulunkaaren kunnissa on lakisääteisten koulu- ja sosiaalitoimenkuljetusten lisäksi myös kuntien järjestämää kuntien sisäistä avointa joukkoliikennettä. Oulunkaaren kunnat käyttivät kaikkiaan kuljetuspalveluiden hankintaan vuonna 2008 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, ja kustannustaso uhkaa edelleen nousta. Korkeimmat väestömäärään suhteutetut kuljetusten hankintakustannukset ovat pitkien etäisyyksien Pudasjärvellä ja matalimmat Iissä. Yritykset näkevät toteutetun kyselyn perusteella Oulunkaaren kuljetusten kannalta keskeisinä logistiikan solmupisteinä logistiikkaterminaalit Oulussa sekä Oulun sataman ja lentoaseman. Yritysten toimintaympäristö Oulunkaarella sai kokonaisuutena ja myös infrastruktuurin osalta tyydyttävän arvosanan. Työvoiman laatu ja saatavuus arvioitiin kohtalaisen hyväksi etenkin logistiikka-alan yrityksissä. Logistiikkapalvelujen saatavuus koettiin hyväksi lukuun ottamatta Vaalaa, jossa palvelujen saatavuudessa nähtiin olevan ongelmia. Joukkoliikenteen katsottiin palvelevan heikosti yritysten henkilöstön ja asiakkaiden liikkumistarpeita. Tietoliikenneinfrastruktuurin kehitystarve Oulunkaarella nousee erityisen vahvasti esille yritysten vastauksissa. Kehittämistarpeita nähtiin olevan lisäksi etenkin kuntien sisäisen tie- ja katuverkon, logistiikkapalvelujen ja kuljetusyhteyksien kehittämisessä. Logistiikkapalvelujen osalta kehittämistarpeet koskivat nykyisten toimijoiden palveluiden ja yhteistyön kehittämistä sekä kuljetusten tehokkaampaa yhdistämistä. Alueen elinkeinoelämän ja kuntien esiin nostamiin logististen ongelmien ja työn aikana esiin nousseiden kehittämisajatusten pohjalta koostettiin työn viimeisessä vaiheessa esitys tarvittavista logistiikan kehittämistoimenpiteistä. Toimenpiteet on jaettu infrastruktuurin, henkilölogistiikan, tietoliikenteen, kuntalogistiikan ja logistiikkapalvelujen kehittämistoimiin. Kehittämistyön toteutus ja koordinointi vastustetaan esityksen mukaan Oulunkaaren kuntayhtymälle ja kunnille. 6

7 1 TAUSTAA Oulunkaari on neljän Oulun ympäristökunnan, Pudasjärven, Iin, Utajärven ja Vaalan, muodostama kuntayhtymä. Oulunkaaren kunnille Oulu on Pohjois-Suomen logistisena keskuksena merkittävässä asemassa niin rautateiden, valtateiden kuin sataman, lentokentänkin suhteen. Vaalan kunta kuuluu Kainuun hallinnolliseen alueeseen ja palvelut on osin toteutettu yhteistyössä muiden Kainuun kuntien kanssa. Seutukunnan kehittämiseen vaikuttavat lisäksi kolme laajempaa kehittämisvyöhykettä: Perämerenkaari, Oulu-Kajaani-Arkangeli ja Koillismaavyöhyke. Logistiikan nykytilan ja logististen mahdollisuuksiensa kartoittamiseksi Oulunkaaren kuntayhtymä käynnisti syksyllä 2010 alueellisen logistiikkaselvityksen. Selvityksessä on tutkittu logistiikan kehittämistarpeita kunnan ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Nykytilan kartoituksen lisäksi selvityksessä on arvioitu logistiikan kehittämisen tarpeet ja innovatiiviset mahdollisuudet. Selvitykseen sisältyi myös henkilökuljetusten nykytilan ja kehittämistarpeiden tarkastelu. Logistiikkaselvitys toteutettiin osana Oulunkaaren seutukunnan KOKO-ohjelman toimenpidekokonaisuutta 2 (saavutettavuus), josta vetovastuussa on ollut Pudasjärven kaupunki. Työn tavoite on kehittää logistista toimintaympäristöä ja prosesseja sekä innovoida uusia tehokkaampia toimintamalleja. 2 TAVOITTEET JA TULOKSET Logistiikkaselvityksen maantieteellinen kohdealue on Oulunkaaren seutukunta, johon kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. Työ jakaantuu kahteen osatehtävään, joita ovat logistiikan nykytilanselvittäminen sekä logistiikan kehittämissuunnitelman laatiminen. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin osa osatehtävien sisältö. 1) Logistiikan nykytilan selvittäminen - Logistiikan prosessien ja palvelurakenteiden selvittäminen - Tärkeimmät henkilöliikenteen sekä materiaali- ja tavaraliikenteen virrat suunnittelualueella - Logistiikan ongelmien ja kehittämiskohteiden kartoitus - Logistiset palvelutoiminnat (palveluliikenne, joukkoliikenne, tavaraliikenteen kaukokuljetus ja jakelu, terminaalit, logistiikkapalvelut jne.) - Logistiikan palvelun tason arviointi (palvelutarjonnan ja kysynnän kohtaaminen) - Logistiikka-alan yhteistyö ja mahdolliset muodot - yhteistyö jakelujärjestelmien ja ohjauskeskusten kehittämiseksi (julkisen sektorin rooli?) - Kehityskäytävät ja kehittämisvyöhykkeiden mahdollisuudet logistiikan kehittämistyössä - Logistiikan alueellinen merkittävyys (makrologistiikka) ja kehittämistarpeet/-mahdollisuudet alueellisen kehityksen näkökulmasta - Logististen tekijöiden vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen - Logistiikan toimijoiden käyttämät tietojärjestelmät 2) Logistiikan kehittämissuunnitelman laatiminen - Prosessien ja ongelmien parannusehdotukset - Uusia innovatiivisia ratkaisuvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia - Kehittämissuunnitelma toimenpide-ehdotuksineen - Ulkoisten tekijöiden vaikutukset kehittämistarpeisin ja toimenpiteisiin 7

8 Työn tuloksena oli tavoitteena laatia Oulunkaaren logististen toimintojen kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu logistisen järjestelmän kehittämiseksi ja houkuttelevuuden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja tahot. Työ on tarkkuustasoltaan yleissuunnitelmatasoinen. Tarkempi toimenpiteiden toteutukseen tähtäävä suunnittelu toteutetaan esitetyissä jatkosuunnitteluhankkeissa. 3 SELVITYSTYÖN TOTEUTUS Selvitystyö on toteutettu analysoimalla lähtökohtavaiheessa alueen elinkeinoelämästä, kuljetuksista ja logistiikkatoiminnoista saatavilla olevat tilastot, rekisterit, raportit sekä kaikki muut käytössä olleet aineistot. Oulunkaaren saavutettavuutta ja logistista asemaa on työssä arvioitu lisäksi paikkatietoaineistojen avulla. Osana työn toteutusta järjestettiin neuvottelut Oulunkaaren kuntien edustajien kanssa lokakuussa Keskusteluissa käytiin kuntien edustajien kanssa läpi kuntalogistiikkaan, elinkeinotoiminnan logistiikkaan ja seudulliseen logistiikkayhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sekä kuntien tavoitteita. Keskeinen työmenetelmä elinkeinoelämän toimintamallien ja tarpeiden selvittämisessä oli lokakuun aikana toteutettu yrityskysely. Kyselyllä kartoitettiin yritysten kuljetuksia (kulkumuoto, reitit, solmupisteet jne.), näkemyksiä toimintaympäristöstä (mm. infrastruktuurin nykytila, maankäytölliset valmiudet ja osaavan työvoiman saatavuus) sekä ajatuksia logistiikan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Yrityskysely toteutettiin Internet-pohjaisella ZEF -kyselysovelluksella, johon kutsuttiin sähköpostitse 270 Oulunkaaren alueella toimivaa yritystä. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymän kotisivuilla julkaistiin julkinen linkki kyselyyn. 8

9 4 LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Oulunkaaren alueena Oulunkaaren seutukuntaan ja kuntayhtymään kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. Ii, Pudasjärvi ja Vaala kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa ja Vaala Kainuun maakuntaan. Yli-Iin kunta ei ole enää kuntayhtymän jäsen Oulun kanssa tehtävän kuntaliitoksen vuoksi. Kuntayhtymän alueella asuu noin asukasta ja maapinta-alaa on noin km 2. Iin väestökehitys on ollut positiivinen. Sen sijaan Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kuntien väkiluku on viime vuosina vähentynyt. Vuonna 2009 työllisten määrä alueella oli 8338 ja työttömien Pudasjärvi on kuntayhtymän kunnissa työpaikkaomavaraisin. Iistä noin puolet työntekijöistä kävi töissä oman kunnan ulkopuolella vuonna 2008, mutta kunta on myös merkittävä työssäkäyntialue. Muissa kunnissa työvoima löytyy pääosin kunnan sisältä. Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli suurin Utajärvellä. Teollisuuden työpaikkoja on vähän kaikissa kunnissa: suurimmat prosenttiosuudet ovat Iissä ja Pudasjärvellä. Taulukko 1. Oulunkaaren kuntien perustiedot vuonna 2009 (Tilastokeskus 2010, TE-keskus 2010). Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Maapinta-ala, km ,5 5638,6 1671,0 1302,5 Väkiluku vuotiaiden osuus väestöstä, % ,1 61,3 61,3 59,6 Muuttovoitto/-tappio, henkilöä Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Työssäkäyvien henkilöiden osuus väestöstä, % ,6 41,4 43,1 41,9 18,9 13,0 12,8 15,1 35,0 31,0 33,4 31,2 Keskimääräinen työttömyysaste, % ,8 17,1 13,8 16,9 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 2008 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % * Teollisuuden työpaikkojen osuus, % * Palveluiden työpaikkojen osuus, % * 50,9 81,5 71,0 72,1 8,5 13,0 20,1 11,6 10,5 6,7 11,2 5,8 47,5 51,4 52,7 40,7 Yritystoimipaikkojen lukumäärä

10 4.2 Sijainti ja liikenneyhteydet Kuva 1. Kuljetuskäytävät ja arvioidut tulevaisuuden kuljetusvirrat rataverkolla. Oulunkaari sijaitsee useiden alueellisten kehittämisvyöhykkeiden ja kansainvälisten liikennekäytävien tuntumassa. Seutukunnan kannalta keskeisimmät ovat Perämerenkaari (Bothnian Corridor) sekä Oulu-Kajaani (OUKA) -kehittämisvyöhyke, jonka kautta on linjattu myös EU:n ja ympäröivät alueet yhdistävä Northern Axis käytävä. Lisäksi maakuntatasolla kehitetään valtateihin 4 ja 20 perustuvia matkailu-/logistiikkakäytäviä. Oulusta Pudasjärven kautta Koillismaalle ja Kemijärvelle suunniteltu rautatieyhteys yhdistäisi kansainväliset liikennekäytävät Pudasjärven ja Koillismaan matkailukeskuksiin ja 10

11 mahdollisiin tulevaisuuden kaivoksiin. Kehityskäytävien avulla eri toimijoiden rajallisia resursseja voidaan suunnata yhdessä kuljetuskäytävien pitkäjänteiseen kehittämiseen. Elinkeinoelämää kilpailukykyisellä infrastruktuurilla ja tehokkaalla logistiikalla palvelevat kehityskäytävät luovat mahdollisuuden vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Barentsin alueen kansainvälisillä kuljetusmarkkinoilla. Pohjoisilla lähialueilla on vireillä tai aloittamassa toimintaa merkittävä määrä uusia kaivoksia sekä lähivuosina myös uudet ydinvoimalan rakennustyö. Toimiva liikennejärjestelmä luo edellytyksiä myös alueiden verkostomaiselle toimintatavalle alueen yhteistoiminnassa. Kuntayhtymän kuntien läpi kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti valtatiet 4, Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 sekä Oulun ja Kajaanin välinen valtatie 22. Kantateistä Pudasjärven kaupungin läpi kulkee KT 78. Vaala ja Utajärvi sijaitsevat Oulu Kontiomäki -radan varressa ja Ii Oulun ja Kemi välisen rataosan varressa. Oulunkaaren kunnista on hyvät liikenneyhteydet Oulun satamaan sekä lentoasemalle. Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymä ja liikenneverkko (tiestöaineisto liikennevirasto Digiroad 2010). 11

12 4.2.1 Tieyhteydet Valtatie 4 on Pohjois-Suomen keskeisin pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys. Oulunkaaren kunnista Ii sijoittuu valtatien 4 varrelle. Tie kuuluu valtakunnallisesti määritettyyn ns. keskeiseen päätieverkkoon. Valtatie 4 on myös osa Perämerenkaaren tieyhteyttä, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen asutuksen ja teollisuuden. Oulun ja Kemin lentoasemat, Perämeren satamat sekä yhteys Tornion kautta Ruotsiin, lisäävät tien kansainvälistä merkittävyyttä. Keskeisen liikenteellisen roolinsa ja suuren raskaan liikenteen osuuden vuoksi valtatien 4 liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavan Oulu-Kemi yhteysvälin kehittämishanke on nostettu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYkeskuksissa kärkihankkeeksi. Kehittämishankkeeseen sisältyy keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia ja erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Iin ja Oulun välillä keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. Kello Haukipudas välin parantaminen moottoritieksi sekä lisäkaistat ja moottoritien eritasoliittymien parantaminen Oulussa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on lisäksi todettu Iin ohikulkutie. Valtatie 20 on valtakunnallisesti tärkeä liikenneväylä, joka yhdistää Perämeren rannikon ja Koillismaan toisiinsa. Valtatie 20 onkin runkoyhteys Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa esitetylle matkailu-/logistiikkapainotteiselle kehittämisvyöhykkeelle. Oulunkaaren kunnista Pudasjärvi sijaitsee valtatien 20 varrella. Valtatie 20 Oulu Kuusamo on tärkeä poikittaisyhteys, jonka merkittävyyttä lisää Kuusamon rajanylityspaikka. Tien alkupäässä Hintan ja Korvenkylän välinen osuus (6 km) tieosuus oli aikaisemmin yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä kaksikaistaisista teistä. Tien rakentaminen nelikaistaiseksi alkoi marraskuussa 2006, ja parannettu tie avattiin liikenteelle lokakuussa Tie on vilkkaasti liikennöity Oulun lähistöllä, mutta Kiimingin jälkeen liikennemäärät laskevat merkittävästi. Jäälin ja Kiimingin kirkonkylä välisellä tieosuudella on tavoitetasona 4-kaistainen ja eritasoliittymin varustettu yhteys. Kiimingin ja Kuusamon välillä valtatien taso on nykyisiin liikennemääriin nähden hyvä, eikä osuudelle ole suunnitteilla merkittäviä uusia kehittämisinvestointeja. Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta yhdistävä valtatie 22 kulkee Oulunkaaren lävitse Utajärven ja Vaalan kautta. Tie on Oulu Kajaani (OUKA) kehittämisvyöhykkeen keskeisin tieyhteys ja osa Tervan tie matkailureittiä (Suomen yhdeksäs virallinen matkailutie). Länsipäässä valtatie 22 on linjattu Oulu Kontiomäki-radan tuntumaan ja kulkee Muhoksen ja Utajärven keskustaajamien lävitse. Utajärven ja Vaalan välillä tie ylittää Oulujoen, kulkee Vaalan keskustan pohjoispuolitse Paltamoon ja edelleen Kajaaniin. Valtatien 22 pahimmat liikenteelliset pullonkaulat sijaitsevat Muhoksen keskustan kohdalla, jossa valtatie kulkee suoraan kuntakeskuksen lävitse. Utajärvellä tie kulkee keskustan eteläpuolelta rautatieasemaa sivuten, eikä varsinaisesti keskusta-alueen läpi. Vaalan kohdalla tie on linjattu keskustan pohjoispuolelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus uudistaa parasta aikaan valtatie 22:n Oulu Kajaani välin kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja alueen kuntien kanssa. Valtatieverkon lisäksi maa- ja metsätalouden kuljetuksissa käytetään runsaasti myös alempiasteisen tieverkon osia. Oulunkaaren merkittäviä tieyhteyksiä ovat alemman yhteyksistä mm. seututiet 858 ja 863 (yhteydet Syötteen matkailualueelle), seututie 800 ns. Koillistie (matkailu sekä turve, puutavara ja maatalouden kuljetukset) sekä seututeiden 849 (Tannilantie) ja 855 (Siuruantie) ja yhdystien 8520 (Oijärventie) muodostama yhteys Kemin suuntaan (puukuljetusten käyttämä reitti). 12

13 4.2.2 Rautatieyhteydet Oulunkaaren kunnista Ii, Utajärvi ja Vaala sijaitsevat rataverkon piirissä. Oulu Kontiomäki-rata kulkee Vaalan ja Utajärven kuntien kautta. Vastaavasti Oulun ja Kemin välinen rataosuus kulkee Iin lävitse. Koska Koillismaalle ei nykyisin ole rautatieyhteyttä, ovat alueen sisäiset tavarakuljetukset täysin maantiekuljetusten varassa. Rataosuudet ovat tärkeitä maan sisäisen ja kansainvälisten tavarakuljetusten reittejä. Oulun ja Kemin välinen rataosuus on osa päärataa ja samalla osa kansainvälistä Bothnian Corridor liikennekäytävää. Oulu Kontiomäki Vartius ja Oulu Kemi Tornio ratayhteydet kuuluvat myös EU:n määrittämään Norhern Axis käytävään, joka yhdistää Pohjoismaat Luoteis-Venäjään ja edelleen Kaukoitään johtaviin ratayhteyksiin. Oulu Kontiomäki rataosuudella on puupölkyt ja 54E1 kiskotus. Oulu Tornio/Rovaniemi rataosuuksilla on betonipölkyt ja kiskotuksena 54E1 ja 60E1 kiskoja. Päällysrakenteen ikä on vuotta ja kaikki rataosuudet ovat sähköistettyjä. Rataosuudet ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen ratoja. Utajärven ja Vaalan asemilla pysähtyvät Oulun ja Kajaanin välillä liikennöivät henkilöjunat. Utajärven asemalla toimii myös tavaraliikenneasemana. Vaalassa ei ole nykyisin tarjolla tavaraliikenteen palveluita. Iin asemaa käytetään nykyisin ainoastaan junien kohtauspaikkana: aikaisemmin asema on toiminut henkilö- ja tavaraliikennejunaliikenteen liikennepaikkana Lentoyhteydet Oulunkaaren lähimmät lentoasemat sijaitsevat Oulussa, Kajaanissa ja Kuusamossa. Lentoasemia käytetään ensisijaisesti henkilöliikenteessä rahtiliikenteen määrä kaikilla Pohjois-Suomen lentoasemilla on nykyisin vähäinen. Edellä mainittujen lentoasemien lisäksi Pudasjärvelle suuntautuvassa matkailussa käytetään jonkin verran myös Rovaniemen lentoasema. Oulun lentoasema on matkustajamääriltään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema. Sijaintinsa ja tiheän vuorotarjontansa vuoksi se on myös Oulunkaaren kuntien tärkein lentoasema. Lentoasemalta on useita yhteyksiä Helsinkiin sekä lisäksi säännölliset yhteydet Tampereelle, Turkuun, Tukholmaan ja Riikaan. Lentoasemalla on käynnissä parhaillaan mittavat laajennustyöt, joiden on määrä valmistua Aseman laajennuksella pyritään parantamaan sekä elinkeinoelämän että kansalaisten toimivia ja tehokkaita lentoyhteyksiä. Latvialainen lentoyhtiö airbaltic on päättänyt perustaa uuden solmukohdan eli hubin Oulun lentoasemalle. Oulun lentoaseman laajennuksen valmistuttua ja solmukohdan täyden käyttöönoton jälkeen lentoyhtiö arvioi lentävänsä Oulusta kohteeseen. Kuusamon lentoasema palvelee erityisesti talvimatkailua. Kuusamon lentoaseman laajennushankkeen valmistuminen (2009) paransi merkittävästi lentoaseman palvelutasoa. Asemarakennuksen laajennuksen lisäksi tilat saneerattiin ja matkatavaroiden käsittelyyn saatiin uudet käsittely ja kaksi matkatavarakuljetinta. Kajaanin lentoasema avattiin reittiliikenteelle vuonna Arkisin lentoasemalta on yhteys Helsinkiin kolmesti ja viikonloppuisin kahdesti päivässä. Lentoasema palvelee Kainuun yritystoiminnan ja vapaa-ajan matkustuksen lisäksi laajasti matkailun tarpeita. 13

14 4.2.4 Vesiliikenteen yhteydet Oulunkaaren kuntien lähin satama on Oulun satama. Oulun satama on Suomen toiseksi vilkkain tavarasatama ja kuuluu Perämeren johtaviin metsäteollisuus- ja suuryksikkösatamiin. Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan sataman osissa vierailee vuosittain yhteensä alusta. Tavaraliikenteen määrä on vuosittain noin 3 3,5 miljoonaa tonnia. Tuonnin osuus kokonaisliikenteestä oli vuonna 2009 noin 60 prosenttia ja viennin 40 prosenttia. Merkittävin vientituote on paperi. Tuonnin kaksi suurinta tavararyhmää ovat nestemäiset polttoaineet ja metsäteollisuuden raaka-aineet. Konttiliikenteen määrä vuonna 2009 oli yli TEU:ta (eli kahdenkymmenen jalan konttia vastaava yksikkömäärä). Muita läheisiä satamia ovat Raahen, Kemin ja Tornion satamat. Myös näissä satamissa tavaraliikenne koostuu pääsääntöisesti satamien lähialueiden metsä- ja metalliteollisuuden raaka-aineiden sekä tuotteiden kuljetuksista. Perämeren satamissa ei ole henkilöliikenteen yhteyksiä. 4.3 Yritykset Oulun kaaren alueella on vahva osaaminen maa- ja metsätalouden, teollisuuden, matkailun, logistiikan, kuljetuksen ja energiatuotannon aloilla. Logistiikan palveluiden ja kuljetusten kehityksen näkökulmasta suuria tavaravirtoja toiminnassaan ja toimitusketjuissaan käsittelevillä yrityksillä on korostunut merkitys. Tällaisia ovat mm. teollisuuden ja kaupan yritykset sekä logistiikkayritysten terminaalit. Taulukko 2. Teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan ja kuljetus- ja varastointialan toimipaikkojenmäärä kunnittain (Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009) Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus- ja varastointi Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Logistiikkapalvelut Oulunkaaren alueella toimii 152 kuljetus- tai varastointipalveluja tarjoavaa yritystä. Näistä Pudasjärvelle sijoittuu 68, Iihin 44, Utajärvelle 27 ja Vaalaan 13. Yritysten palvelutarjonta painottuu voimakkaasti tiekuljetuksiin. Posti- ja kuriiritoiminnan tarjoajiksi lukeutuu yhteensä neljä toimipaikkaa ja varastotoiminnan palvelun tuottajaksi kaksi yritysten toimipaikkaa. Ilmailu- tai vesiliikenteen palveluja tarjoavia yrityksiä ei ole sijoittunut Oulunkaaren kuntiin. Valtaosa kuljetus- ja varastointialan yrityksistä on pieniä, alle neljä henkilöä työllistäviä yrityksiä. Näitä on alueella kaiken kaikkiaan 137 kappaletta. 5 9 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kuusi ja henkilöä työllistäviä seitsemän. Yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä alueella on vain yksi ja yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ei lainkaan. Suuret yritykset ovat sijoittuneet Ouluun, joka on logistiikkatoimialan tärkein keskittymä Pohjois-Suomessa. Logistiikan palveluntarjonta Oulunkaaren kunnissa onkin hyvin rajallista ja painottuu voimakkaasti kuljetuspalvelujen tarjontaan. 14

15 Kuva 3. Logistiikka- ja varastointiyritykset alueella (TK, yritys ja toimipaikkarekisteri 2009) Logistiikkapalvelujen käyttäjät Pudasjärven elinkeinorakenteen perustan luovat luonnonvarat ja niiden jalostus. Keskeisiä toimialoja ovat maaseutuyrittäjyys, mekaanisen puun jalostus sekä matkailu. Pudasjärvellä toimivista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat mekaaniseen puunjalostukseen keskittyneet Kontiotuote ja Profin. Kontiotuote Oy on kansallisesti merkittävä hirsitalotoimittaja ja sen palveluksessa oli vuonna 2005 noin 270 henkilöä. Profin Oy on puolestaan ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka tuotteet menevät pääsääntöisesti Kauko-Idän markkinoille. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy, Hotelli Iso-Syöte Oy, Oulun Seudun Setlementti ry, Metsähallituksen luontopalvelut, Caravan Iso-Syöte ja Kelosyöte Oy. 15

16 Pudasjärvellä elinkeinojen kehittämisestä ja koulutustoiminnasta vastaa kaupungin omistama Kehittämiskeskus Pohjantähti (myös Pohjantähti-Polis). Iin merkittävin yrityskeskittymä on valtatien 4 varressa sijaitseva Iilaakso, joka kasvaa vahvasta teollisuudesta, ympäristöteknologiasta, uusiutuvasta energiasta ja matkailusta. Alueella toimii noin 60 yritystä, joissa työskentelee noin 500 ihmistä. Useimmat Iilaaksossa toimivat yritykset ovat teollisuusja tuotantoperäisiä yksikköjä. Iilaakson yritystoiminnan ytimeen oleellisesti kuuluu teknologiakeskus Micropolis. Micropoliksen tilat on suunniteltu erityisesti mikroelektroniikkaa soveltavien yritysten tarpeisiin. Ensimmäiset teolliset yritykset sijoittuivat nykyiseen Iilaaksoon 80-luvun alussa. Nykyisin Iilaaksossa toimii mikroelektroniikan, konepaja- ja puuteollisuuden rinnalla myös ympäristöteknologian, energiantuotannon, kumi- ja muoviteollisuuden, pakkausteollisuuden sekä hienomekaniikan ja metallialan yrityksiä, näiden alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita sekä palveluyrityksiä. Iin kunnan omistama kiinteistö- ja kehitysyhtiö Iilaakso Oy hoitaa koko Iilaakson kehittämistä. Yhtiö rakentaa ja vuokraa teollisuus- ja toimistotiloja sekä toteuttaa yritysten kehittämisprojekteja. Iilaakso Oy:n omistuksessa on yli 10 teollisuuskiinteistöä. Utajärven Yrityspuisto Oy on Utajärven kunnan perustama teollisuuden ja elinkeinojen kehittämisyhtiö. Yrityspuistoon on sijoittunut mm. kansainvälistä muovialan yritystoimintaa, kotimaisen puun jatkojalostusta ja korkean teknologian elintarvikejalostusta. Utajärven Yrityspuisto Oy:n Mustikkakankaan teollisuusalueella toimii mm. merkittävä kansainvälinen, päätuotteenaan muoviputkia valmistava, Pipelife Oy. Toinen merkittävä painopiste on puutoimiala. Uusiutuvan energian tuotannon nopea nousu on tuonut alueelle uusia yrityksiä. Puutoimialan piirissä alueella toimii kuusi yritystä. Uusina toimialoina alueella ovat aloittaneet myös elintarvikejalostus ja virallinen metallien kierrätyskeskus. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla sijaitsee jääkauden perintöä esittelevä, Unescon suojeluksessa olevaan verkostoon kuuluva Rokua Geopark. Alueen suurin matkailualan toimija on Rokua Health & Spa -matkailukeskus, joka tarvitsee kasvavien matkailuvirtojen vuoksien tulevaisuudessa entistä enemmän henkilöliikennepalveluja. Vaalassa toimii betonielementtitehdas ja huonekalutehdas, konepaja- ja elintarviketuotantoa. Vaalan Veneheiton-Pelson alueen maatilakeskittymä on Kainuun alueen tihein käsittäen noin 130 pääasiassa suurta (luomu) maitoa tuottavaa maatilaa. Lisäksi Vaalassa sijaitsee Pelson keskusvankila. Kunta tukee yritystoimintaa rakentamalla ja vuokraamalla teollisuustilaa yritysten tarpeiden mukaisesti. Tuotantoyritysten lisäksi Oulunkaaren kunnissa oli vuonna 2009 yhteensä 202 tukku- ja vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vähittäiskaupan toimipaikkoja oli yhteensä 144 (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa). Näistä Iissä sijaitsi 51, Pudasjärvellä 59, Vaalassa 22 ja Utajärvellä 12. Oma kaupallinen palvelutarjonta riittää asukkaiden perustarpeisiin, mutta etenkin erikoistavarakaupan ostovoimaa siirtyy huomattavasti Ouluun. Vaalasta ostosliikennettä suuntautuu jonkin verran myös Kajaaniin. 16

17 4.4 Kuljetukset ja tavaravirrat Maantiekuljetukset Kotimaan kuorma-autokuljetukset painottuvat valta- ja kantatieverkolle. Tiekuljetuksissa täyskuormat kuljetetaan pääosin suoraan lähettäjältä vastaanottajalle. Kappaletavaran kuljetusketju koostuu yleensä tavaran noudosta lähettäjältä, runkokuljetuksesta terminaalien välillä ja jakelusta vastaanottajalle. Yritysten terminaaliverkon rakenne sanelee kuljetusyhteystarpeet tieverkolla edellyttäen mm. poikittaisia yhteystarpeita terminaaleihin. Oulunkaaren alueella kuorma-autoliikenteen tavarakuljetukset keskittyvät voimakkaasti Ouluun johtaville valtateille 4, 20 ja 22. Valtaosa Oulun kaaren kuntien päätieverkon raskaasta liikenteestä on läpikulkevaa liikennettä. Puu- ja metalliteollisuuden osuus kuljetuksista on merkittävä. Metsäteollisuuden raakapuukuljetukset suuntautuvat Oulunkaaren kunnista pääasiassa Oulun ja Kemin suuntiin. Valtakunnalliset runkoyhteydet ovat metsäteollisuudelle tärkeimpiä, mutta raaka-aineiden kuljetuksia on merkittävästi myös alemmalla tieverkolla sekä poikittaisilla yhteyksillä. Metsäraaka-aineiden kuljetukset ovat kasvussa bioenergian hyödyntämisen yleistyessä. Tiestön laadun kannalta metsäteollisuudelle tärkeimpiä tekijöitä ovat teiden alhainen pituuskaltevuus, talvihoidon korkea laatu sekä ajonopeuksien vähäinen vaihtelu (sujuvuus). Lämmityskaudella tieverkkoa kuormittavat merkittävästi myös turvekuljetukset mm. Pudasjärveltä Ouluun (vt 20), Vaalasta Ouluun (vt 22 ja maantie 8250 Veneheitto Muhos) ja Vaalasta Haapavedelle (seututie 800). Metalliteollisuuden kuljetukset painottuvat satamayhteyksille ja valtatielle 4. Itä-länsisuuntaiset metalliteollisuuden kuljetukset ovat vähäisiä. Tiestön laadun kannalta tärkeintä metalliteollisuuden kuljetuksille ovat alhainen pituuskaltevuus ja tienpidon korkea laatu. Ulkomaankuljetuksissa korostuvat satamayhteyksien merkitys. Kemian- ja energiateollisuuden kuljetukset painottuvat selkeästi valtatielle 4. Myös valtateillä 20 ja 22 on jonkin verran kemian ja energiateollisuuden kuljetuksia. Kemian- ja energiateollisuudelle valtakunnalliset runkoyhteydet sekä yhteydet satamiin ovat tärkeimpiä. Tienhoidon vaateista merkittävin on korkea laatu, joka korostuu etenkin vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Sujuvuuden kannalta ajonopeuden vähäinen vaihtelu ja alhainen onnettomuusriski ovat tärkeitä. Maatalous- ja elintarviketeollisuuden kuljetukset painottuvat valtatieverkolle. Oulunkaaren kuntien alueella on kuitenkin paljon ohuita maatalous- ja elintarviketeollisuuden tavaravirtoja, jotka korostavat alempiasteisen tieverkon korkeaa laatua. Tukku- ja vähittäiskaupan kuljetusten kannalta keskeiset tekijät ovat hyvä reagoitavuus markkinoilla tapahtuvaan kysyntään, tehokas hankintatoimi ja jakelu. Oulunkaaren tukku- ja vähittäiskaupan toimijoiden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat hyvät yhteydet Ouluun. Vaateet liikennepalveluille sekä tiestölle vaihtelevat kaupan segmentin mukaan. Vähittäiskaupalle saavutettavuus henkilöliikenteellä on olennainen menestystekijä. 17

18 Koko Oulunkaaren alueella haasteena ovat ohuet ja ympäristön kannalta epäedullisesti hajautuneet tavaravirrat. Maantiekuljetuksiin liittyviä keskeisiä kehittämistarpeita ovat kuljetusten keskittäminen ja kuljetuskäytävien pitkäjänteinen kehittäminen sekä Oulunkaaren logististen solmukohtien vahvistaminen Rautatiekuljetukset Oulu Kontiomäki rataosuuden kautta kulki tavaraa vuonna 2009 noin 3,4 miljoonaa tonnia ja Oulu- Kemi välillä noin 1,4 miljoonaa tonnia (kuva 4). Matkustajavirrat edellä olevalla osuudella olivat noin ja jälkimmäisellä matkustajaa. Kontiomäki Oulu-rataosuudella tavaraliikenteen tärkein kuljetusvirta muodostuu Kostamuksen pelletin transitokuljetuksista Kokkolan satamaan. Toisen merkittävän kuljetusvirran muodostavat raakapuukuljetukset, joita on rataosalla yli tonnia vuodessa. Oulun ja Kemin välisellä rataosalla kuljetukset koostuvat raakapuukuljetusten lisäksi metalli- ja metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksista. Rautatiekuljetusten kehittämisen näkökulmasta keskeinen haaste Oulunkaaren kuntien osalta on, ettei Iin ja Vaalan asemilla ole nykyisin lainkaan tavaraliikenteen palveluita. Myös Utajärvellä kuljetukset ovat vain satunnaisia raakapuukuljetuksia. Laajemmassa mittakaavassa EU:n Northern Axis verkostoon ja OuKa-vyöhykkeeseen kuuluvien rataosien tulevaisuuden haasteita ovat lisääntyvät liikennemäärät muun muassa Kainuun kaivostoiminnan kasvun myötä. Epävarmuutta näkymiin tuovat Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa tapahtuvat muutokset sekä mm. Venäjän puutullien vaikutukset puukuljetuksiin. Myös energian hinnan nousu sekä Suomen läpikulkuliikenteen kasvu tullee vaikuttamaan raideliikenteen kehittämistarpeisiin. 18

19 Kuva 4 Rautatieliikenteen tavaravirrat vuonna 2009 (Liikennevirasto 2010) Ratayhteyksien ja OuKa-käytävän kehittämiseksi on todettu tärkeimmiksi rataverkon kehittämistoimiksi Oulu Kontiomäki rataosan nykyisten välityskykyongelmien poistaminen ja ratojen välityskyvyn riittävyyden turvaaminen myös tulevaisuudessa bioenergian kuljetusten ja kaivoskuljetusten lisääntyessä. Myös transitokuljetusten Vartiuksen rajanylityspaikan kautta on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää parantaa rautatiekuljetusten ja kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä rataverkon akselipainojen noston ja puuterminaalien toteutuksen kautta. 19

20 4.4.3 Lentokuljetukset Lentorahtia käytetään pääasiassa ainoastaan suurta nopeutta vaativissa toimituksissa, esimerkiksi kiireellisten toimitusten paikkauksissa tai varaosien toimituksessa. Keskeisiä lentorahdin hyödyntäjiä Pohjois-Suomessa ovat elektroniikka- ja muu teknologiateollisuus. Pohjois-Suomen lentokentistä Oulu on vilkkain lentorahtikenttä. (Pohjois-Suomen logistiikkastrategia 2006) Vuonna 2009 Oulun lentoaseman lähtevän ja saapuvan tavaraliikenteen määrä oli tonnia 1 (rahti 642 t, posti t) ja Kajaanissa 51 tonnia (rahti 50 t, posti 1 t). Matkustajia Oulun lentoaseman kautta kulki ja Kajaanin kautta Kotimaan lentoliikenteen tavaraliikennetilasto on esitetty liitteessä Ulkomaankaupan kuljetukset Ulkomaankaupan kuljetusten määrä Oulunkaaren alueella on vähäinen. Tieverkolla ulkomaankaupan kuljetukset keskittyvät muita tiekuljetuksia enemmän pääteille ja käyttävät valta- ja kantatieverkkoa varsin kattavasti. Teollisuuden vientikuljetukset suuntautuvat tuotantolaitoksilta satamiin johtaville yhteyksille. 1 Finavian lentoliikennetilasto

21 4.5 Oulunkaari logistisena sijoittumispaikkana Yritysten sijoittumisvalinnat ovat käytännössä monen tekijän summa, josta yksittäisen tekijän vaikutusta on vaikea erottaa. Kyse on enemmänkin kokonaisoptimoinnista, johon vaikuttavat mm. yritysten ominaisuudet ja yritysstrategiat. Yrityselämän kannalta alueen sijaintiedut voidaan pelkistää alueiden välisiin eroihin hyödykkeiden tuotantokustannuksissa, raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuskustannuksissa sekä kommunikaatiokustannuksissa. Mitä suuremmat ovat kuljetuskustannukset, sitä suurempi tuottavuusedun tulee olla ja mitä suuremmat tuottavuuserot, sitä suurempi kuljetuskustannusetu tarvitaan. Liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan alentaa kuljetuskustannuksia tai parantaa yleisemmin alueen saavutettavuutta, mutta liikenneyhteyksien taso ja kehittämismahdollisuudet määräytyvät myös alueen maantieteellisen sijainnin mukaan. Alueen kilpailukykyä markkinasuuntautuneiden yritysten sijaintipaikkana on perinteisesti mitattu markkinoiden saavutettavuudella. Tarkasteltaessa Oulunkaaren mahdollisuuksia logistisena sijaintipaikkana voidaan keskeisinä vahvuuksina nostaa esille Oulun läheisyys (markkinoiden läheisyys) ja valtatieyhteydet (liikenneyhteyksien taso). Myös luonnonvarat, raaka-ainevarannot ja matkailulliset mahdollisuudet nostavat alueen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana. Tulevaisuudessa lisääntyvä bioraaka-aineiden ja malmivarannon hyödyntäminen mm. Koillismaalla ja Kainuussa lisäävät kuljetus- ja palvelutarpeita sekä parantavat kuntien houkuttelevuutta yritysten sijoittumisalueena. Kuva 5. Saavutettavuus tieverkolla maakuntakeskuksen saavutettavuus 21

22 Kuva 6. Saavutettavuus tieverkolla - Oulunkaaren kuntien keskinäinen saavutettavuus Keskeisenä heikkoutena voidaan puolestaan pitää sitä, ettei Oulunkaari näyttäydy ulospäin yhtenäisenä alueellisena kokonaisuutena. Oulunkaaren kuntien keskinäiset etäisyydet ovat osittain pidempiä kuin jäsenkuntien etäisyydet Ouluun, eikä maantiede näin ollen juurikaan tue yhteistyön kehittymistä tai helpota alueen profiloitumista yhtenä kokonaisuutena. Maantieteen ja liikenneinfrastruktuurin näkökulmasta ainoastaan Utajärven ja Vaalan voidaan katsoa muodostava luonnollisen yhtenäisen logistiikka-alueen. 22

23 5 HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS JA ANALYYSI 5.1 Henkilöliikenteen yhteydet Oulunkaaren kuntien henkilöliikenne suuntautuu voimakkaasti Ouluun. Vuonna 2008 Oulussa työskenteli noin 1580 Oulunkaaren asukasta. Näistä kaksi kolmasosaa asui Iissä (1040). Oulun lisäksi ulospendelöintiä tapahtuu jonkin verran Kemi-Tornio-alueelle sekä Kainuun suuntaan. Oulunkaaren kuntien välinen henkilöliikenne on vähäistä. Suurimmat alueen sisäiset pendelöintivirrat ovat Vaalan Utajärven välillä (Utajärvi Vaala 26 työssäkävijää ja Vaala Utajärvi 40 työssäkävijää). Kuva 7. Oulunkaaren kuntien sisäinen ja Ouluun suuntautuva työssäkäynti (Tilastokeskus 2010). 23

24 5.1.1 Henkilöliikenneyhteydet Ouluun Ouluun suuntautuvaa henkilöliikennettä hoidetaan sekä linja-auto- että raideliikenteenä. Raideliikenteen yhteydet Ouluun ovat vain Utajärveltä ja Vaalasta. Iissä on rautatieasema, mutta matkustajajunien pysähdykset asemalla lakkautettiin syyskuussa Raideliikenteen yhteydet Ouluun kestävät Utajärveltä noin 40 minuuttia ja Vaalasta noin 65 min. Arkisin Oulun ja Vaalan välillä on tarjolla 6-7 vuoroa suuntaansa (taulukko 3) ja viikonloppuisin 4-5 vuoroa suuntaansa. Taulukko 3. Henkilöliikenteen aikataulut yhteysvälillä Oulu Utajärvi Vaala (VR,Talvi 2010) Oulu Utajärvi Vaala Vaala Utajärvi Oulu 7:12 7:51 8:14 7:33 7:55 8:34 7:50 8:40 9:10 12:51 13:15 13:55 10:05 10:44 11:08 16:27 16:47 17:24 12:37 13:15 13:36 18:53 19:17 19:56 14:20 15:10 15:40 19:30 20:00 20:55 15:29 16:06 16:27 22:05 23:14 23:14 20:19 20:57 21:19 Raideliikenteen aikataulujen voidaan katsoa palvelevan kohtalaisesti opiskelu- ja työmatkaliikennettä (meno klo 7 9 ja paluu klo 15 17). Käytännössä esimerkiksi kahdeksantuntisen työpäivän tekeminen Oulussa ei kuitenkaan onnistu sujuvasti raideliikenneyhteyksien avulla, sillä ensimmäinen vuoro on perillä Oulussa vasta klo 8:35 ja paluuyhteys Utajärvelle tai Vaalaan lähtee jo ennen puoli neljää. Päivittäiset asiointiyhteydet toteutuvat hyvin. Linja-autoliikenteen yhteydet Ouluun ovat parhaat Iistä (noin 50 vuoroa/vrk). Pudasjärveltä Ouluun on vuoroa vuorokaudessa, Utajärveltä 8-10 vuoroa ja Vaalasta 5-7 vuoroa vuorokaudessa. Pudasjärven osalla ongelmana on työssäkäyntiä Oulusta Pudasjärvelle palvelevan aamuvuoron puute. Ii ja Utajärvi kuuluvat Oulun seudun seutulippualueeseen. Seutulipulla voi sen voimassaoloaikana matkustaa rajattomasti vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella. Vuonna 2009 Iissä tehtiin seutulipuilla (740 kpl) yhteensä matkaa ja Utajärvellä (55 kpl) yhteensä 1788 matkaa. 24

25 5.1.2 Liitynnät valtakunnallisiin joukkoliikenneyhteyksiin Oulusta on nykyisin hyvät rautatie- ja lentoliikenteen yhteydet Helsinkiin ja muihin tärkeimpiin maakuntakeskuksiin (kuva 8). Lentoliikenteen yhteydet tulevat lähivuosina kehittymään merkittävästi, mikä tekee Oulusta tärkeän kansavälisen lentoliikenteen solmun. Tämä avaa Oulunkaaren kuntien matkailulle enenevässä määrin mahdollisuuksia. Oulun lisäksi matkailussa käytetään Kuusamon, Kajaanin ja Rovaniemen lentoasemia. Oulunkaaren kunnista on Ouluun suhteellisen hyvät linja-autoliikenteen yhteydet(kuva 9). Utajärvelle ja Vaalaan on lisäksi 6-7 päivittäistä junaliikenteen yhteyttä. Ongelmaksi Oulun kehittyvien lentoliikenneyhteyksien hyödyntämiselle nousee suorien lentokenttäyhteyksien puute. Matkaketjujen rakentamisen kannalta suurin ongelma on Oulun lentoasema ja linja-auto/rautatieaseman yhdistävän linjan puute. Linja-autoasema on Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan linja-autonyhteyksien lähtöpaikka Oulussa. 25

26 Kuva 8. Oulunkaaren joukkoliikenteen kytkennät valvatakunnallisiin yhteyksiin Oulun kautta. Kuva 9. Yhteydetn Ouluun ja puutteet matkakejuissa lentoasemalle. 26

27 5.1.3 Oulunkaaren kuntien välinen linja -autoliikenne Oulunkaaren kuntien välinen linja-autoliikennetarjonta on vähäistä. Pudasjärven ja Iin välillä kulkee 7 vuoroa vuorokaudessa ja Utajärven ja Vaalan välillä 4 vuoroa vuorokaudessa. Muut kuntien väliset yhteydet ovat heikot (0-2 vuoroa/vrk). Kuntien välisten joukkoliikenneyhteyksien tarve on vähäinen ja tarjonnan voidaan katsoa olevan tarpeeseen nähden kohtalainen. Kuntien väliset henkilöliikennevirrat ovat ohuet, joten kannattavan joukkoliikenteen järjestäminen niiden välillä on vaikeaa Kuntien sisäinen henkilöliikenne Ii - Palvelulinja Iikka Iin palvelulinja IIKKA liikennöi aikataulun mukaista reittiä ja pysähtyy tarvittaessa. IIKKA pysähtyy matkustajien ottamista ja jättämistä varten asiakkaiden tarpeiden mukaan. Palvelulinjan aikataulu on suunniteltu niin, että se voi poiketa reitiltään esim. hakemaan asiakkaan kotipihaltaan. Merkityt aikatauluajat ovat ohjeellisia. Mikäli asiakas haluaa IIKAN poikkeavan reitiltään, hänen on ilmoitettava siitä puhelimitse. Paluu reitti ajetaan niiltä osin mihin asiakkaita on menossa. Paluu vuoron aikataulussa on vain lähtöaika. Reittiliikenteessä peritään asiakkaalta linja-autoliikenteen kertamaksu. Palvelulinja IIKAN voi tilata myös ennakkoon puhelimitse lyhyisiin siirto kuljetuksiin, esimerkiksi kotoa terveyskeskukseen tai kaupasta apteekkiin. Kuljetukset suoritetaan tilauksien ja niistä muodostuvien reittien mukaan. Kutsuohjattu liikenne rajoittuu lyhyen ajan takia pääsääntöisesti Haminan ympäristöön. Kutsuliikenteessä peritään linja-autoliikenteen kertamaksu, joka määräytyy matkan pituuden mukaan (6 km = 3, 9 km = 3,30 jne.). Alle kaksitoistavuotiaat matkustavat puoleen hintaan. Palveluliikennettä hoitaa Palveluliikenne Jukka Rajala. Utajärvi Palvelulinja UNTO Palvelulinja UNTO on Utajärven kunnan järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä. UNTO liikennöi matalalattiabussilla, jossa on kaksi pyörätuolipaikkaa. Untoon voi nousta linja-autopysäkeiltä, mutta myös muualta reitin varrelta. UNTO voi hakea asiakkaan tarvittaessa myös kotoa (ilmoitettava puhelimitse). Maksu on aikuisilta 3 euroa ja lapsilta 1,5 euroa matkan pituudesta riippumatta, ja sen voi maksaa kaikilla joukkoliikenteen maksuvälineillä. Palveluliikennettä hoitaa Suorsan liikenne Ky. Vaala Koulu- ja asiointikyyti Vaalassa kunnan toimesta järjestetään kuntien lakisääteisten koulu- ja sosiaalitoimenkuljetusten lisäksi kaikille avointa joukkoliikennettä. Asiointikyytejä järjestetään sivukylille keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Kyydit on tilattava edellisenä päivänä. keskiviikkoisin klo 9.00 Oterma Vaala, paluukyyti klo torstaisin klo 9.15 Säräisniemi Vaala, paluukyyti klo perjantaisin klo 9.00 Jaalanka (Liminpuro Kaihlanen )Vaala, paluukyyti klo klo 9.45 Nuojua Järvikylä Vaala, paluukyyti klo

28 Pudasjärvi linjaliikenne, palveluliikenne ja kutsuohjattu palveluliikenne Pudasjärvellä ajetaan linjaliikennettä kahdella reitillä ( koulupäivinä maanantai perjantaina). Reittien pituudet ovat 185 km ja 145 km. Matkasta peritään linja-auto taksan mukainen maksu. Linjaliikennereitti 1 Pudasjärvi Livo Pärjänsuo Sarajärvi Ruuhensuo Pudasjärvi Linjaliikennereitti 2 Pudasjärvi Livo Pärjänsuo Sarajärvi Pudasjärvi Linjaliikenteen lisäksi Pudasjärven palveluliikennettä ajetaan kahdella reitillä. Toista reittiä ajetaan parittomina viikkoina, torstaisin (Pudasjärvi Konttila Asmunti Ikosenniemi Pudasjärvi) ja toista parittomina viikkoina keskiviikkoisin (Pudasjärvi Naisjärvi Kollajanniemi Sarvela Kipinä Levo-oja Pudasjärvi). Matkasta peritään linja-auto taksan mukainen maksu Vuoden 2010 aikana Pudasjärven kaupunki on järjestänyt kokeiluluonteisena kutsuohjatun asiointiliikenteen Kipinän ja Hetekylän alueella, Nimitalon kyläkauppaan. Kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka. Kipinän alueen reitti ajetaan keskiviikkoisin parillisina viikkoina ja Hetekylän reitti joka keskiviikko. Kuljetus tulee tilata erikseen kuljetuksista vastaavilta kuljettajilta. Matkasta peritään kuuden euron omavastuu. Kuva 10. Kokeiluluonteisen kutsuohjatun asiointiliikenteen reitit Pudasjärvellä v

29 5.2 Henkilökuljetusten hankintakustannukset Julkinen henkilöliikenne on järjestetty kuntien ostopalveluun perustuvana tilausliikenteenä, ELY:n ostoliikenteenä ja siirtymäajan liikennöintisopimuksina. Kuntien henkilökuljetusten hankintakustannukset muodostuvat kuntien avoimen joukkoliikenteen rahoituksesta sekä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetusten hankinnasta Sosiaalitoimen kuljetukset Opetustoimen kuljetukset Avoin joukkoliikenne Pudasjärvi Ii Utajärvi Vaala Kuva 11. Henkilökuljetusten hankintakustannukset Oulunkaaren kunnissa vuonna 2008 (ei sisällä terveydenhuollon kuljetusten hankintakustannuksia). Oulunkaaren kunnat käyttivät kuljetuspalveluiden hankintaan vuonna 2008 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa keskimäärin 182 euroa asukasta kohden. Korkeimmat väestömäärään suhteutetut kuljetusten hankintakustannukset olivat vuonna 2008 Pudasjärvellä (247 /asukas) ja matalimmat Iissä (108 /asukas). Utajärvellä kuljetusten hankintakustannukset olivat vuonna 211 euroa asukasta kohden ja Vaalassa 183 euroa asukasta kohden. Taulukko 4. Oulunkaaren kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2008 Kuljetuskustannukset / asukas v Kuntien kuljetuskustannukset yhteensä Vaala II Utajärvi Pudasjärvi Avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset Kuntien avoimen joukkoliikenteen rahoitus sisältää kaikille avoimen joukkoliikenteen hankinnan sekä kuntien osuuden subventoitujen lippujen lipputuesta. Kuntien ostamaan liikenteeseen voi sisältyä paikallisliikennettä ja muita ostettuja linja-autovuoroja, palveluliikennettä sekä kaikille avointa takseilla hoidettavaa liikennettä, joita kunnat hankkivat palvelemaan asiointiliikennettä joko reittiliikenteenä tai kutsuperusteisena liikenteenä. Lipputuki sisältää kuntien osuuden matkalippujen asiakashintojen alentamisen myönnetystä lipputuesta. 29

30 Taulukko 5. Avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset vuonna 2008 Oulunkaaren kuntayhtymän alueella avoimen joukkoliikenteen hankintaan käytettiin vuonna 2008 yhteensä noin euroa. Avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset jakaantuivat kunnissa hyvin eri tavoin. Vaalassa avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset muodostuivat kokonaisuudessaan palveluliikenteestä (9 939 ). Iissä avoimen joukkoliikenteen hankintakustannuksista 45 % muodostuu palveluliikenteen järjestämisestä ja 55 prosenttia taksa-alennusten ostoista. Utajärven avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset muodostuvat ostetuista linja-autovuoroista (46 %), taksa-alennusten ostoista (20 %) sekä palveluliikenteestä (45 %). Pudasjärven avoimen joukkoliikenteen hankintakustannukset muodostuvat ostetuista linja-autovuoroista (59 %), taksivuoroista (6 %) sekä palveluliikenteestä (35 %). Vaala II Utajärvi Pudasjärvi Ostetut linja-autovuorot Ostetut taksivuorot Taksa-alennusten osto Palveluliikenne Yhteensä Opetustoimen kuljetusten hankintakustannukset Opetustoimen kuljetuksiin sisältyy oppilaiden kuljettamiseksi tarvittavien kuljetusten hankinta sekä matkalippujen korvaukset. Suurin osa kuntien korvaamista oppilaskuljetuksista on lakisääteisiä, mutta kunnat voivat harkintansa mukaan korvata myös muita kuljetuksia, esimerkiksi tarjoamalla kuljetusmahdollisuuden laissa säädettyä kilometrirajaa lyhyemmillä matkoilla tai maksamalla lipputukea toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville. Oppilaskuljetusten kustannukset muodostuvat pääosin matkalippujen korvauksista ja oppilaiden taksikuljetuksista. Lisäksi oppilaskuljetuksia voidaan hoitaa linja-autoilla tilausliikenteenä. Oppilaskuljetusten kustannuksiin sisältyy myös erilaisia retkikuljetuksia sekä muita koulutyöhön liittyviä ryhmäkuljetuksia esimerkiksi uimahalliin. Taulukko 6. Opetustoimen hankintakustannukset Oulunkaaren kunnissa vuonna 2008 Vaala II Utajärvi Pudasjärvi Esikoululaisten kuljetukset Peruskoululaisten matkaliput Lukion ja keskiasteen matkaliput Tilausliikenne linja-autoilla Taksikuljetukset Muut kuljetusten korvaukset Yhteensä Opetustoimen kuljetuskustannukset ovat riippuvaisia ensisijaisesti kunnan pinta-alasta, kouluverkon tiheydestä ja asutuksen sijoittumisesta suhteessa kouluverkkoon. Tiheästi asutuilla alueilla kouluverkkokin on yleensä tiheämpi, jolloin kuljetustarpeita on vähemmän. Opetustoimen kuljetuskustannukset ovat riippuvaisia myös avoimen joukkoliikenteen palvelutasosta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa että mitä enemmän oppilaskuljetuksia voidaan hoitaa avoimessa joukkoliikenteessä, sitä vähemmän oppilaskuljetuksiin kuluu rahaa. 30

31 Harva kouluverkko, kuljetusoppilaiden suuri määrä ja pitkät koulumatkat nostavat opetustoimen kuljetuskustannuksia. Iissä kuljetettavien osuus on vain reilut 16 prosenttia peruskoulun oppilaista. Sen sijaan Pudasjärvellä, Vaalassa ja Utajärvellä kuljetettavien oppilaiden osuus nousee reilusti yli neljäänkymmeneen prosenttiin. Korkeimmat opetustoimen kuljetuskustannukset ovat Pudasjärvellä, joka on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (pinta-ala 5870 km 2 ). Kustannuksia nostavat paitsi kuljetusoppilaiden suuri määrä myös koulukuljetusten pituus. Vuonna 2008 noin joka kymmenennen Pudasjärveläisen koulukuljetettavan matka oli yli 50 kilometriä. Vuonna 2009 toteutettu kouluverkon raju harventaminen (v kuuden koulun lakkauttaminen) on edelleen nostanut koulukuljetusten määrää ja kustannuksia. Taulukko 7. vuonna 2008 (Oulun läänin kuntien perusopetuksen tunnuslukuja 2008) oppilaat lukumäärä yli 5 km kulj. ja erityisperustein kuljetettavien lukumäärä kuljetusoppilaat % oppilaista Yli 50 km kuljetettavien oppilaiden lukumäärä Ii ,2 0 Pudasjärvi ,3 42 Utajärvi Vaala , Sosiaalitoimen kuljetusten hankintakustannukset Sosiaalitoimen kuljetuksiin sisältyy lakisääteisiä sekä harkinnanvaraisia kuljetuksia. Sosiaalitoimen lakisääteisiä kuljetuksia ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelu sekä kehitysvammalain perusteella järjestettävät kuljetukset. Harkinnanvaraisia kuljetuksia ovat Sosiaalihuoltolain perusteella tukipalveluna järjestettävät kuljetukset sekä päivähoitolain mukaiset kuljetukset. Joissakin kunnissa sosiaalitoimi vastaa myös esiopetuksen kuljetuksista, kaikissa Oulunkaaren kunnissa esiopetuksen kuljetuksista vastaa kuitenkin opetustoimi. Sosiaalitoimen kuljetuksiin käytettiin Oulunkaaren kunnissa vuonna 2008 yhteensä reilut euroa. Sosiaalitoimen kuljetusten hankintakustannusten jakaantumisessa on suuria kunnittaisia eroja. Tavallisesti pääosa sosiaalitoimen kuljetusten hankintakustannuksista muodostuu vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten järjestämisestä. Kuljetuspalveluiden taso vaihtelee suuresti kunnittain ja väestömäärältään pienissä kunnissa pienikin muutos VPL -asiakkaiden määrässä vaikuttaa merkittävästi kokonaiskustannuksiin. Taulukko 8. Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset vuonna 2008 Vaala II Utajärvi Pudasjärvi Kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset Esikoululaisten kuljetukset Lasten päivähoidon kuljetukset Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) Yhteensä

32 5.2.4 Terveydenhuollon kuljetukset Terveydenhuollon kuljetuksiin sisältyy sairaanhoidon kuljetukset sekä laitoshoidossa olevien henkilöiden siirrot terveydenhuollon yksiköiden välillä. Oulunkaaren kuntayhtymän alueen terveydenhuollon kuljetusten hankintakustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä reilut euroa. Terveyden huollon kuljetuskustannuksista ei laadita kunnittaisia tilastoja, sillä alueilla, joilla kunta kuntayhtymät vastaavat terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, voidaan kuljetuskustannukset kirjata vaihtelevasti joko tapahtumapaikkana olevan kunnan tai maksatuksen hoitavan kunnan kuljetuskustannuksiksi. 6 TIETOJÄRJESTELMÄT Erilaisia ICT (Information and Communication Technology) ratkaisuja käytetään logistiikassa tiedon ja dokumenttien siirtämiseen sekä rahdin tunnistamiseen, paikannukseen ja käsittelyyn. ICT ratkaisuilla haetaan tehokkuutta toimintaan ja kustannussäästöjä. Lisäksi ICT:n käyttö vähentää virheitä, tehostaa prosesseja ja parantaa reagointikykyä asiakkaan tarpeisiin Tiedon ja dokumenttien siirto Tiedon ja dokumenttien siirtämisen järjestelmiä ovat: sähköposti, intranet/ extranet järjestelmät, EDI (Electronic Data Interchange), UBL (Universal Business Language), ERP (Enterprise Resource Planning systems). Suuret yritykset käyttävät huomattavasti pieniä yrityksiä enemmän sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä ja heidän IT-ratkaisunsa ovat usein omiin tarpeisiin räätälöityjä. Logistiikkaselvityksen (Liikenne- ja viestintäministeriö 2009) mukaan Suomessa prosenttia suurista yrityksistä käyttää intranet/extranet-järjestelmiä. Pienillä yrityksillä vastaavien järjestelmien käyttö jää prosenttiin. Pienistä yrityksistä sähköpostia käyttää säännöllisesti noin 80 prosenttia Tunnistamistekniikat Rahdin tunnistamiseen käytettäviä tekniikoita ovat RFID (Radio Frequency Identification) ja viivakoodit. Jos tunnistustekniikoita ei käytetä, voivat koodi- ja muut tiedot olla kirjoitettuna numeroina esimerkiksi standardoiduissa lava- ja kollilapuissa. Viivakoodien käyttö Suomessa on yleistä isoissa yrityksissä. Viivakoodeja luetaan kuljetusasiakirjojen lisäksi lava-, kolli- ja jopa tuotetasolla. RFID:n käyttö Suomessa on harvinaista jopa isoissa yrityksissä. Käyttöönottoa hidastavat mm. suuret alkuinvestoinnit lukulaitteisiin sekä tekniikan keskeneräisyys ja standardoinnin puutteet. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Viivakoodi- ja RFID-ratkaisuja täydentävät terminaalien langattomat lähiverkot, joita käytetään tiedonsiirtoon langattomien lukijoiden ja yrityksen tietojärjestelmien välillä. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Terminaali- ja varastotekniikat Terminaalin tietoteknisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi varastojen hallintajärjestelmät (WMS), terminaalien ohjausjärjestelmät sekä viivakoodiin tai RFID:hen perustuvat keräily- ja tunnistusjärjestelmät. Ohjausjärjestelmät ohjaavat terminaalien prosesseja, optimoivat henkilö-, laite-, ja tilaresursseja sekä 32

33 terminaalitekniikan käyttöä. Ohjausjärjestelmiä yhdistetään terminaalien toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), tai järjestelmä kattaa kummatkin toiminnot. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Keräilyn tehostamiseksi ja virheiden vähentämiseksi käytetään puhe- ja valo-ohjausta sekä graafisia näyttöjä. Puheohjauksessa työntekijä saa hyllytys- ja keräilyohjeet kuulokkeisiinsa ja kuittaa suoritetut tehtävät kuulokkeen mikrofoniin. Valo-ohjauksessa tuotehyllyn elektroninen näyttö osoittaa kuhunkin lähetyserään kerättävien tuotteiden lukumäärän. Valo-ohjausta käytetään etenkin pientuotekeräilyssä. Graafiset näytöt auttavat tavaroiden sijainnin paikantamisessa ja vähentävät näin ollen turhaa liikkumista terminaali- ja varastoalueella, mikä puolestaan tehostaa toimintaa ja parantaa turvallisuutta. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Kehittyneintä tietoteknisiä järjestelmiä käytetään lähinnä isoissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä tehdään vielä paljon manuaalista työtä Paikannus ja tietoliikenneyhteydet Paikannus voi perustua seuraaviin teknologioihin: satelliittipaikannus (GPS, GLONASS, Galileo, EGNOS), (puhelin)verkkopaikannus, WLAN-paikannus (esim. RTLS, Real-Time Location System), Hybridiratkaisu (esim. A-GPS eli verkko-avusteinen GPS) Paikannustietoa siirretään joko puhelinverkon (GPRS) tai satelliittiyhteyden kautta. Paikannus ja muu sähköinen tiedonsiirto vaatii toimiakseen tietoliikenneyhteyksiä. Oulunkaaren alueella toimivia verkkoyhteyksiä ovat ja Virve-verkko. 3G (kuva 12.) on verkoista nopein, mutta Oulunkaaren alueella on useita peittoalue on huomattavasti laajempi, mutta Oulunkaaren alueelle jää joitakin katvealueita. Lisäksi Digita ei tue verkkoa liiketoiminnassaan. Virve (viranomaisverkko) on kaikista kattavin (kuva 10 ja 12), mutta sitä voi käyttää viranomaisten lisäksi vain tiettyjen palveluiden kautta. Esimerkiksi 4TS Finland Oy on kehittänyt kaupallisen Virve-verkossa toimivan 4TSFINDER -paikannusjärjestelmän (4TS Finland Oy 2010). TeliaSonera Finland tavoitteena on tuoda satelliittilaajakaistan markkinoille kesällä 2011 (Digitoday 2010). Tällöin pystyttäisiin tarjoamaan nopeat laajakaistayhteydet harvaanasutuille alueille, jonne ei ole muita tietoliikenneyhteyksiä. Kuva 12. Soneran 3G 900 -verkon peittoalue. Tässä verkossa toimivat uudemmat 3G - laitteet, jotka tukevat 900 MHz:n taajuutta. (Sonera 2010). 33

34 Kuva 13. Virve-verkon peittoennuste, autoradio (Suomen Erillisverkot Oy 2010). Kuva 14. Virve-verkon peittoennuste, käsiradio (Suomen Erillisverkot Oy 2010). 34

35 7 OULUNKAAREN YRITYSTEN LOGISTISET TARPEET Oulunkaaren alueen tavaravirtoja sekä logistiikan kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia kartoitettiin yrityskyselyllä. Kyselyllä kartoitettiin yritysten kuljetuksia (kulkumuoto, reitit, solmupisteet jne.), näkemyksiä toimintaympäristöstä (infrastruktuurin nykytila, maankäytölliset valmiudet, työvoiman saatavuus jne.) sekä ajatuksia logistiikan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Yrityskysely toteutettiin Internet-pohjaisella ZEF -kyselysovelluksella, johon kutsuttiin sähköpostitse noin 300 Oulunkaaren alueella toimivaa yritystä. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymän kotisivuilla oli julkinen linkki kyselyyn. Kunta Vastauksien määrä Ii 6 Pudasjärvi 16 Utajärvi 4 Vaala 6 Julkinen linkki 16 Oulu/kuljetusliikkeet 3 Yhteensä Taustatiedot Kyselyyn vastanneilla yrityksillä on toimintaa Pudasjärven alueella ja Iissä lähes puolella ja vastaavasti Utajärvellä ja Vaalassa toimii vastaajista noin neljäsosa. Kyselyssä edustettuina toimialoina olivat vahvimmin esillä kuljetus- ja huolintayritykset (22,5 %) sekä teollisuus (15 %). Henkilökuljetuspalveluita tarjoavien yritysten osuus vastaajista oli 7,5 prosenttia. Kaupan ja matkailupalveluiden tarjoavien yritysten osuus oli kymmenen prosenttia. Muita palvelutoimialan yrityksiä oli vastauksista 15 prosenttia. Vastanneista yrityksistä ilmoitti toimialakseen jonkin muun 20 prosenttia vastaajista. Koska myös tämän ryhmän edustajat muodostuivat lähinnä palvelutoimialan yrittäjistä (terveyspalvelut, elintarvikekioski, media ja viestintä, lukkopalvelut, nosto- ja siirtopalvelut, sahayrittäjät), on palvelutoimialan osuus vastauksista kokonaisuutena yli 30 prosenttia. Kuva 15.Kyselyyn vastanneiden yritysten toiminta-alue Oulunkaaren kunnissa. 35

36 Kuva 16. Yritysten pääasiallinen toimiala. 7.2 Kuljetukset Yritysten tavarakuljetusten osalta kyselyssä selvitettiin kuljetusten tavaralajit, käytettävät kuljetusmuodot sekä kuljetusten kannalta tärkeimmät kuljetusreitit ja logistiikan solmupisteet. Yritysten kuljetusten tavaralajijakauma on esitetty kuvassa 15. Tärkeimpiä tavaralajeja kuljetuksissa ovat rakennusmateriaalit, maatalouden raaka-aineet ja tuotteet sekä puu ja sahatavara. Henkilökuljetuksia on neljäsosassa yrityksiä. Osassa palveluyrityksissä ei ole lainkaan tavarakuljetus tai henkilökuljetusten tarpeita tai ne ovat hyvin vähäisiä. 36

37 Kuva 17. Kuljetusten tavaralajit. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset ilmoittivat kuljetuksissa käytettäväksi kulkumuodoksi tiekuljetukset (henkilöliikenne ja/tai tavarankuljetukset). Rautatiekuljetuksia käytti vastaajista vain 6,5 prosenttia ja vastaavasti lentokuljetuksia tai merikuljetuksia 3,2 prosenttia. Tärkeimmiksi kuljetusreiteiksi nousivat vastauksissa valtatie 4 (62,5 %), valtatie 20 (53,1 %) ja valtatie 22 (31,3 %). Neljännes vastaajista nosti merkittäväksi yhteydeksi kantatien 78 Puolangalta Pudasjärven kautta Ranualle sekä 12,5 prosenttia seututien Pudasjärveltä Olhavaan. Lisäksi kuntien sisäisen tie- ja katuverkon tärkeimpien kuljetusreittien joukkoon nosti reilu kolmannes kyselyyn vastanneista. Yksikään vastaajista ei nostanut ratayhteyksiä tärkeimpien kuljetusreittien listalle. Vajaa 10 prosenttia vastaajista nosti tärkeimpien kuljetusreittien listalle jonkin muun yhteyden. Muina tärkeinä kuljetusreitteinä mainittiin muun muassa Jukua Ranua tieyhteys sekä Posion ja Taivalkosken suuntien sekä Iin ja Kuivaniemen alueiden paikallistiestö. 37

38 Kuva 18. Tärkeimmät kuljetusreitit. Kuva 19. Yrityksen käyttämät kuljetusmuodot. Oulunkaaren kuljetusten kannalta keskeisinä logistiikan solmupisteinä pidettiin yrityksissä logistiikkaterminaaleja Oulussa (68 %) sekä Oulun satamaa (24 %) ja lentoasemaa (20 %). Vastaukset korostavat Oulun keskeistä asemaa Oulunkaaren seutukunnan logistiikassa. Lähinnä hajanaisia mainintoja saivat pääkaupunkiseudun logistiikkaterminaalit, Kemin satama ja Kuusamon lentoasema. 38

39 Kuva 20. Oulunkaaren kuljetusten solmupisteet. 39

40 7.3 Toimintaympäristön arviointi 1. Sijaintikunnan merkitys yrityksen toiminnassa (N=40) 2. Liikenneinfrastruktuurin taso alueella (N=37) 3. Kunnan järjestämät puitteet yritystoiminnalle (N=39) 4. Maankäytölliset valmiudet (N=37) 5. Työvoiman laatu ja saatavuus (N=38) 6. Logistiikkapalveluiden saatavuus (N=37) 7. Kuinka joukkoliikenne palvelee yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden liikkumistarpeita? (N=37) Kuva 21. Toimintaympäristön arviointi (arvosana 1-5). Kyselyllä kartoitettiin yritysten näkemyksiä toimintaympäristöstä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimintansa tarpeiden pohjalta muun muassa liikenneinfrastruktuurin tasoa, kuntien järjestämiä puitteita yritystoiminnalle, maankäytöllisiä valmiuksia sekä työvoiman ja logistiikkapalveluiden saatavuutta alueella. Yritysten toimintaympäristö sai Iissä, Pudasjärvellä sekä Pudasjärvellä tyydyttävät arvosanan (3+ ). Vaalassa toimintaympäristö arvioitiin hieman muita kuntia heikommaksi (2 ½). Toimialoista kuljetusja huolinta-alan yritykset sekä muihin palveluihin itsensä luokittelevat yritykset kokivat toimintaympäristön parhaana. Vastanneista kuljetus- ja huolinta-alan yrityksistä osa toimii Oulusta käsin. Heikommaksi toimintaympäristön kokivat kyselyyn vastanneet kaupan yritykset sekä matkailupalveluja tarjoavat yritykset. 40

41 7.3.1 Sijaintikunnan merkitys yrityksen toiminnassa Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa sijaintikunnan merkitys yrityksen toiminnan kannalta arvioitiin merkittäväksi (arvosana 4 arvoasteikolla 1-5). Sijaintikunnan merkitys arvioitiin tärkeimmäksi kuljetus- ja huolinta-alan yritysten sekä kaupan toimijoiden keskuudessa. Heikoimman arvion sijaintikunnan merkitykselle antoivat kyselyyn vastanneet teollisuusyritykset. Sijaintikunnan merkitys koettiin eri toimialoilla lähes samalla tavoin koko seutukunnan alueella. Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Kuva 22. Sijaintikunnan merkitys toimialoittain Liikenneinfrastruktuurin taso Liikenneinfrastruktuurin tasoa alueella pidettiin kokonaisuudessaan tyydyttävänä. Heikommaksi liikenneinfrastruktuurin taso koettiin Pudasjärvellä ja Vaalassa. Parhaat arvosanat infrastruktuurin tasosta antoivat Oulusta käsin toimivat kuljetusyritykset sekä Iissä toimivat yritykset. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaupan ja matkailualan yrittäjät kokivat liikenneinfrastruktuurin tason heikoimmaksi (arvosana 2+). Keskitasoa heikompana sen näkivät myös teollisuus ja kuljetus- ja huolintayritykset. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 41

42 Kuva 23. Liikenneinfrastruktuurin taso Oulunkaaren alueella yritysten arvioiden mukaan. 42

43 7.3.3 Kunnan järjestämät puitteet yritystoiminnalle Kunnan järjestämät puitteet yritystoiminnalle (yrityspalvelut, kunnan tuet yritystoiminnalle) koettiin alueella hieman keskiarvoa heikommiksi. Parhaaksi kunnan järjestämät puitteet koettiin Iissä ja Pudasjärvellä. Pudasjärven yritysmyönteisyyden koettiin kasvaneen erityisesti viime vuosien aikana. Yritystoiminnan puitteisiin yhdistettiin olennaisena osana paitsi yrittäjyyden tukeminen myös perheiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Yrittäjämyönteisyys kasvanut Pudasjärvellä päättäjillä. Myönteisen mielialan kehittäminen edelleen ja julkinen mainonta siihen liittyen paikallisissa lehdissä jne. Kunnan mainoslauseet mm."lapsiystävällinen" myöskin käytännössä vastaamaan sitä esim. kesä-päivähoitoasiat kuntoon. Tämä tuo lisää asukkaita taantuvaan pitäjään. Eri toimialojen välillä erot näkemyksissä olivat vähäiset. Keskimääräistä hieman paremmaksi kunnan järjestämät puitteet yritystoiminnalle arvioitiin henkilökuljetuksiin keskittyvien yritysten keskuudessa. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Maankäytölliset valmiudet Maankäytölliset valmiudet (tonttien saatavuus ja soveltuvuus yrityksen tarpeisiin) arvioitiin alueella hieman keskitasoa paremmiksi (arvosana 3 ½ ). Kyselyn perusteella kuntien maankäytölliset valmiudet vastasivat yritysten tarpeisiin parhaiten Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Heikoiten maankäytöllisten valmiuksien katsottiin vastaavan yritysten tarpeisiin oululaisten kuljetusyritysten keskuudessa. 43

44 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Erot eri toimialojen välisissä näkemyksissä olivat vähäiset. Hieman muita korkeamman arvosanan maankäytöllisille valmiuksille antoivat matkailupalvelu ja teollisuusyritykset. Valmiita liiketontteja ja kiinteistöjä toivottiin jonkin verran lisää näkyville paikoille. Valtateiden varressa kiinteistöjen ja liiketonttien katsottiin olevan houkuttelevia paitsi näkyvyyden myös käytännön logistiikan kannalta: tavara on helppo ajaa tehtaan pihaan, kun sen löytää helposti päätien varrelta Työvoiman laatu ja saatavuus Työvoiman laatu ja saatavuus arvioitiin kohtalaiseksi. Selkeästi heikoimmaksi työvoiman laatu ja saatavuus arvioitiin Vaalassa. Toiseksi heikoimpana tilannetta pidettiin Utajärvellä. Keskivertoa parempana tilannetta pidettiin Iissä ja Pudasjärvellä. Työvoiman laatu ja saatavuus sai parhaan arvosanan Oulunkaaren alueella toimivilta kuljetus- ja huolinta-alan yrityksiltä. Heikoimpana työvoiman laadun ja saatavuuden kokivat henkilökuljetuksiin keskittyvät yritykset sekä kaupan alan toimijat. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 44 Teollisuus

45 Logistiikkapalveluiden saatavuus Arviot logistiikkapalveluiden saatavuudesta sijoittuvat tasaisesti heikon ja erinomaisen arvosanan välille. Vaalassa logistiikkapalveluiden saatavuus koettiin keskimäärin selvästi heikommaksi kuin muissa kunnissa. Toimialoista kauppa ja matkailu kokevat nykyiset palvelut keskimääräisesti heikohkoiksi. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala 45

46 Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Logistiikkatoimintojen kehittämisajatukset Kyselyyn vastanneilla yrityksillä oli mahdollista esittää vapaasti ajatuksia logistiikkatoimintojen kehittämisestä. Kehittämisajatuksia saatiin kuitenkin vain parilta yritykseltä: Oulunkaaren kunnille yhteinen palveluvarasto Ouluun, josta hoidetaan keskitetysti kuntiin tieto- ja materiaalivirrat kunnan alueelle. Kartoitetaan kunnan sisäiset lähtö- ja saapumistavaravirrat ja laaditaan logistisesti tehokkaat toimipistekuljetukset. Mahdollista toteuttaa tehokas yön yli -kuljetukset koko alueelle, mitä täydentää kriittisten lähetysten saman päivän kuljetukset. Logistiikan ohjauksella tehokkaampaan tilaus-toimitusketjun hallintaan. Tavaravirtoja pääkaupunkiseudulla Ouluun tulee keskittää; Oulusta hajautetaan kuntiin ja kuntien sisäiset kuljetukset/jakelut hoidetaan hallintokuntien yli välisellä yhteistyöllä Postin toimintaa on parannettava. Lähtevä posti lähtee aivan liian aikaisin. Lisäksi normaalit postikuljetukset Helsinki-Ii-välillä kestävät keskimäärin vuorokauden pitempään, kuin monella muulla paikkakunnalla Suomessa Joukkoliikenteen palvelut Joukkoliikenteen katsottiin palvelevan heikosti yritysten henkilöstön ja asiakkaiden liikkumistarpeita. Heikoimmaksi tilanne koettiin Vaalassa ja parhaaksi Iissä. Kaikilla toimialoilla joukkoliikenteen katsottiin palvelevan yritysten tarpeita keskivertoa heikommin. Heikoimmaksi tilanne koettiin kaupan yritysten keskuudessa. Joukkoliikenteen katsottiin palvelevan yritysten tarpeita hyvin heikosti myös matkailu- ja teollisuusyrittäjien keskuudessa. Henkilölogistiset tekijät nostettiin matkailualan yrittäjien keskuudessa yhdeksi keskeisimmäksi matkailun kasvun pullonkauloista. Joukkoliikenteen ongelmaksi koettiin joukkoliikenteen harva vuoroväli sekä junayhteyksien puuttuminen. Erityisesti toivottiin bussiyhteyksien kehittämistä yhteysväleillä Ii-Oulu-Ii (erityisesti liityntäyhteydet Oulu-Helsinki-Oulu yöjunaan) Oulu - Syöte Posio, Oulu/Pudasjärvi Syöte, Kuusamo (lentokenttä) - Taivalkoski Syöte. 46

47 Haja-asutusalueille riittävänä pidettiin välttävää joukkoliikenteen palvelutasoa, pääteiden joukkoliikenteen toivottiin kuitenkin olevan selvästi parempaa. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut 47

48 7.4 Logistiikan kehittämistarpeet Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten näkemyksiä logistiikan kehittämistarpeista. Kehittämistarpeista merkittävimpinä pidettiin tietoliikenneyhteyksien parantamista sekä kunnan sisäisen tie- ja katuverkon kehittämistä. Pohjoisten satamien palveluiden ja laivayhteyksien kehittäminen nähtiin vähiten tärkeänä. 1. Logistiikkapalveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen (38) 2. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen (39) 3. Yritysten välisen tiedonsiirron kehittäminen (39) 4. Logistiikka-alan yritysten välisen yhteistyön lisääminen (37) 5. Tieyhteyksien kehittäminen Oulun suuntaan (38) 6. Kunnan sisäisen tie- ja katuverkon kehittäminen (37) 7. Tieverkoston kehittämien Oulunkaaren kuntien välillä (36) 8. Yhteydet rataverkolle (35) 9. Pohjoisten satamien palveluiden ja laivayhteyksien kehittäminen (35) Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen nostettiin merkittävimmäksi logistiikan kehittämistarpeeksi. Vastaajista jopa 95 prosenttiakoki tietoliikenneyhteyksien kehittämisen tärkeäksi. Tärkeimmäksi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen nostettiin palveluyrittäjien keskuudessa, mutta myös kaikilla muilla toimialoilla tietoliikenneyhteyksin kehittäminen oli logistiikan kehittämistarpeiden kärkipäässä. Yritysten välisen tiedonsiirron ja yhteistyön lisääminen Yritysten välisen tiedon siirron ja logistiikka-alan yritysten välisen yhteistyön lisääminen koettiin merkittävimpänä teollisuus- ja kuljetusyrittäjien keskuudessa. Esiin nousi mm. seuraavia kehittämisajatuksia: Tarvitaan yhteistyötä eri yrittäjien kesken. Mm. autoilijat, konemiehet, traktoriurakoitsijat; Yhteistyötä Logistiikan palvelut pelaavat nykyisin melko hyvin. Autoilijoiden yhteen liittyminen tarjouksia laadittaessa olisi tärkeää. Muuten suuret yritykset kahmii kaikki ja tulee torppariautoilijoiden huonosti toimeentuleva ryhmä 48

49 7.4.2 Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen nähtiin tietoliikenneyhteyksien jälkeen merkittävimpänä logistiikan kehittämistarpeena. Tärkeäksi koettiin ennen kaikkea kuntien sisäisen tie- ja katuverkon kehittäminen ja alempiasteisen tieverkon kunnossapito. Tieyhteyksien kehittäminen Oulun suuntaan nähtiin tärkeämpänä kuin Oulunkaaren kuntien välisten yhteyksien kehittäminen. Myös ratayhteyksien ja pohjoisten satamien laivaliikenteen palveluiden kehittäminen koettiin tärkeäksi useissa vastauksissa. Pudasjärvi etenkin on laaja pitäjä ja tieolosuhteet ovat täällä välillä aivan onnettomat. Konttilantielle olisi jo korkea aika laittaa asfalttipäällyste. Tie on välillä kuin perunapelto kyntöjen jäljiltä, ajoneuvot ovat kovilla tällaisella tiellä Tiestöt kuntoon myös syrjemmällä! Vielä on mahdollisuus ei niin rahallisesti koviin korjauksiin, mutta tarpeellisiin kuitenkin. Autot ja ihmiset alkavat olla jo vaarassa syrjäseutuja ajettaessa! Asfalttia kotinurkalta maailmalle ja nopeat tietoyhteydet, luonto on valmiina, sitä ei voi siirtää. Vaikea nähdä toimivaa logistista yhteyttä akselilla Ii-Pudasjärvi-Utajärvi-Vaala. Ohuet tavaravirrat nyt ja tulevaisuudessa eivät puolla kehittämistä Rautatie tukisi matkailuyhteyksiä, kaivosteollisuutta, muuta raskasta puu- ja metalliteollisuutta, bioenergian kuljettamiseen tarvittavia yhteyksiä ja toki kaikkea henkilöliikennettä Oulu-Kuusamo akselilla, mikä olisi erittäin tärkeätä maaseudun elinkelpoisuuden kehittämisen kannalta 49

50 8 SWOT OULUNKAAREN LOGISTISET MAHDOLLISUUDET VAHVUUDET - Oulun läheisyys ja saatavilla olevat monipuoliset palvelut - Valtatieyhteydet ja olemassa olevat ratayhteydet - Runsaat luonnovarat (etenkin metsät ja bioenergia) - Elinympäristö ja sitoutunut työvoima - Monipuolinen elinkeinorakenne - Kasvavat matkailukeskukset: Syöte & Rokua - Yhteistyö kuntien välillä MAHDOLLISUUDET - Yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla kuntasektorilla - Tehokkaampi tavaravirtojen yhdistely ja logistiikan ohjaus - Luonnovarojen hyödyntäminen - Liikenneyhteyksien ja matkaketjujen kehittäminen - Uudet kansainväliset lentoyhteydet Oulun lentoaseman kautta - Alueen vetovoimaisuus kasvaa tehokkaamman logistiikan ja nopeampien yhteyksien myötä HEIKKOUDET - Pitkät välimatkat ja heikot tavaravirrat (etenkin seutukunnan sisällä) - Raideliikenteen yhteyksien puuttuminen osasta seutukuntaa - Seutukunnan hajanaisuus ja profiloitumisen vaikeus - Logistiikkapalvelut paikallisella tasolla vähäisiä - Kilpailun vähäisyys - Kuntalogistiikassa vähäinen yhteistyö hallintokuntien välillä UHAT - Liikenneyhteyksien tason ja kunnossapidon heikkeneminen - Logistiikan kustannusten nousu (energiakustannus, lisääntyvä henkilökuljetustarve) - Heikkojen liityntäyhteyksien vuoksi Oulun lentoaseman uusia yhteyksiä ei pystytä hyödyntämään - Logistiikkapalvelujen heikkeneminen, jos ei löydy uusia yrittäjiä - Alueen elinvoimaisuuden hiipuminen (demografiset muutokset) 50

51 9 LOGISTISTEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Logistiikalla on suuri merkitys alueiden ja elinkeinojen menestymiseen. Suomen logistiikkastrategiaehdotuksessa (LVM/2010) logistiikan merkityksestä todetaan seuraavaa: Käytännössä kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia logistista toiminnoista. Niiden varassa ovat kansalaisten hyvinvointi ja kaupan ja teollisuuden työpaikat. Normaalisti ne eivät herätä suurta huomiota, mutta poikkeustilanteissa niiden merkitys paljastuu. 9.1 Kehittämistarpeet Oulunkaarella logistiset tarpeet painottuvat tehokkuutta vaativiin raaka-aineiden kuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin. Kuljetusten sujuvuudella ja kustannuksilla on pitkien etäisyyksien seutukunnassa suuri merkitys. Tietoliikenneyhteyksien toiminnalla ja saatavuudella on etenkin pitkien etäisyyksien alueilla olennainen merkitys logistiikan ohjaukseen, kuljetustarpeisiin ja edelleen kustannuksiin. Tietoliikenneinfrastruktuurin kehitystarve Oulunkaarella nousee erityisen vahvasti esille yritysten vastauksissa ja kuntien kehittämisnäkemyksissä. Liikenteellisesti Oulunkaaren asema nähdään yritysten keskuudessa toteutetun yrityskyselyn perusteella kuitenkin hyvänä. Toisaalta infrastruktuurin kehittämistarpeina korostuvat logistiikan näkökulmasta keskeisinä asioina seuraavat kehittämistarpeet: - päätieyhteyksien pullokaulojen poisto (valtatiet 4, 20 ja 22) - raskaan liikenteen reittien kehittäminen ja kunnossapidon tason nosto - matkailun näkökulmasta tärkeiden tieyhteyksien kehittäminen (matkailureitit) - tarve varautua ja selvittää edellytykset raideliikenteen yhteyksien laajentamiseen ja hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Logistiikan palveluiden ja yritysten toiminta on riippuvaista alueen teollisuuden ja kaupan volyymeista sekä tarpeista. Koska Oulun vaikutus alueella on voimakas, ja toisaalta Oulunkaarelle ei ole sijoittunut laajamittaista logistiikkapalvelua vaativaa teollisuutta tai kaupan keskittymiä, ei alueelle ole myöskään syntynyt laajamittaista logistiikkapalveluiden keskittymää. Tavaraliikenteessä Oulunkaari kuuluukin kiinteästi Oulun jakelualueen ja vaikutuspiiriin eikä muodostaa omaa logistista aluettaan. Esiin nousseet kehittämistarpeet koskivat nykyisten toimijoiden palveluiden ja yhteistyön kehittämistä sekä kuljetusten tehokkaampaa yhdistämistä. Lisäksi yritysten toiminnan jatkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus on turvattava kiristyvistä logistiikka-alaa koskettavista säädöksistä ja ammattipätevyysdirektiiveistä huolimatta. Henkilölogistiikassa kuljetustarpeet tarpeet ovat kasvavia matkailun kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Joukkoliikenteen palveluissa kehittämistarpeita nähdään oleva etenkin työmatkaliikennettä palvelevien yhteyksien aikatauluissa, lippujärjestelmissä (lippujen yhteensopivuus) ja matkaketjujen yhteen sovittamisessa. Palvelujen ja matkaketjujen sovittaminen on varmistettava kasvavan matkailun tarpeisiin. Keskeisenä ongelmana lento- ja junaliikenteen osalta matkaketjujen katkeaminen Oulussa, jossa lentoaseman sekä linja-auto- ja rautatieaseman (tuleva matkakeskus) välillä ei ole nykyisin riittäviä kuljetuspalveluja. 51

52 9.2 Toimenpiteet Logistiikkaa kehittämällä parannetaan Oulunkaaren elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueen vetovoimaisuutta yritysten näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteillä pyritään ratkaisemaan keskeisiä esiin nousseita ongelmia ja vastaaman logistiikan tulevaisuuden haasteisiin. Merkittäviä tulevaisuuden haasteita ovat tärkeimpien kuljetusyhteyksien kehittäminen ja infrastruktuurin tason turvaaminen myös alempiasteisella verkolla; kaikkien elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen; kuntalogistiikan tehostaminen; joukkoliikenteen tarjonnan ja käytön edellytysten kehittäminen; varautuminen uusiin kuljetustarpeisiin (kaivokset, bioenergia & matkailu) sekä varautuminen vähäpäätöisempiin ja energiatehokkaampiin kuljetuksiin. Julkisen sektorin on mahdollista vaikuttaa logistiikan toimintaympäristön kehitykseen lähinnä toimintaympäristön eli infrastruktuurin, maankäytön ja säädösten kautta. Lisäksi tarvitaan aktiivista kehittämistoimintaa yhteystyössä elinkeinoelämän kanssa ja omien toimintamallien sekä prosessien tehostamista. Kuntalogistiikan tulevaisuuden toimintamalleihin ja tehokkuuteen kunnat voivatkin halutessaan vaikuttaa laaja-alaisesti. Lisäksi kunnat ovat merkittäviä palvelujen hankkijoita ja voivat vaikuttaa logistiikan palvelutarjonnan kehitykseen markkinamekanismien kautta. Esitetyt kehittämistoimenpiteet perustuvat kuntien ja alueen elinkeinoelämän esiin nostamiin ongelmiin ja kehittämisesityksiin sekä selvitystyön aikana järjestetyssä työseminaarissa työstettyihin kehittämisajatuksiin. Toimenpiteen on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka on kuvattu perusteluineen seuraavassa taulukossa: Infrastruktuuri Henkilölogistiikka Tietoliikenne Kuntalogistiikka Logistiikkapalvelut Logistiikan kehitystyöstä koordinoivaksi ja toteuttavaksi organisaatioksi on nimetty Oulunkaaren kuntayhtymä, joka vastaa työstä yhteistyössä kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden kanssa osana aluekehitystyötä. Keskeiset ja työryhmän näkemysten mukaan ensisijaisesti toteutettavat kehittämishankkeet on merkitty taulukkoihin vihreällä taustalla. 52

53 9.2.1 Liikenneinfrastruktuuri Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Päätieyhteyksien pullonkaulat/ongelmat Valtatien 4 kehittäminen - Iin kohta - Oulu-Kemi yhteysvälin kehittäminen Valtatie 20 - kunnossapidon tason turvaaminen - Oulu-Kiiminki yhteysvälin kehittäminen Valtatien 22 kehittäminen nopea yhteys Ouluun - Muhoksen ohitustie - Oulunpään liittymäjärjestelyiden kehittäminen Seututien 800 (Koillistie) kehittäminen matkailun ja raskaan liikenteen reittinä - Tien palvelutason parantaminen Vaalan eteläpuolelle - Kehitetään tietä matkailureittinä Seututeiden 849 (Tannilantie) ja 855 (Siuruantie) ja yhdystien 8520 (Oijärventie) muodostaman yhteyttä kehitetään puukuljetusten reittinä Suuret liikennemäärät: liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen Kasvavat liikennemäärät(matkailu ja energiakuljetukset, mahdolliset kaivoskuljetukset): elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen Liikenteen sujuvuusongelmat Muhoksen kohdalla ja Oulussa: liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen Tien palvelutaso suhteessa raskaan liikenteen virtoihin puutteellinen, potentiaalinen matkailureitti Tärkeä puukuljetusten reitti, jonka palvelutaso nykyisin puutteellinen Toimintaedellytykset alempiasteiselle tieverkolle Alemman tieverkon kunnossapidon taso turvataan (riittävä rahoitus) Alempiasteinen tieverkko elintärkeä maa ja metsätalouden kuljetuksissa; bioenergian kuljetukset lisäävät kuljetustarpeita; palvelutaso usein heikko 53 Rautatieyhteyksien kehittäminen Oulu Kontiomäki rata: - Lisätään radan kapasiteettia rakentamalla uusia kohtausraiteita - Tasoristeyksiä poistetaan - toteutetaan Mustikkakankaan teollisuusraide Utajärvellä Oulu Kemi-rata - Varaudutaan Iissä rautatieyhteyksien hyödyntämiseen pitkällä aikavälillä Rata tärkeä kansavälisen liikenteen ja puukuljetusten reitti; tarve lisäkapasiteetille kasvavan liikenteen vuoksi; mahdollistetaan alueen elinkeinoelämälle ratayhteyksien parempi hyödyntäminen Ympäristöystävällisten kuljetusten tarve yhdessä tieverkon ruuhkautumisen kanssa edistävät raideliiken-

54 Selvitetään Koillismaan ratayhteyksien toteutusedellytykset alueen kaivoshankkeiden toteutuessa laajamittaisesti teen käyttöä tulevaisuudessa Kaivannaisteollisuuden tarpeet ja bioenergian kuljetukset yhdessä kasvavan matkailuelinkeinon kanssa synnyttävät merkittävän kasvun kuljetustarpeisiin Henkilöliikennet Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Raideliikenteen parempi hyödyntäminen henkilökuljetuksissa Juna- ja linja-autoliikenteen lippujärjestelmien yhtenäistäminen selvitetään edellytykset pilottihankkeelle Oulu- Kajaani yhteysvälillä Junaliikenteen aikataulujen soveltuvuutta työmatkaliikenteen tarpeisiin Oulu-Kajaani välillä parannetaan Pitkällä aikavälillä Iissä varaudutaan seudullisen raideliikenteeseen; edellyttää maankäytön tiivistämistä aseman suunnassa Nykyisin raideliikenteen käyttö työmatkaliikenteessä lähes mahdotonta lippujärjestelmien ja aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi; raideliikenteen käyttöä puoltavat mm. ympäristönäkökulmat, matkailun kuljetustarpeet ja Oulunkaaren vetovoimaisuuden kasvattaminen Linja-autoyhteyksien kehittäminen Lippujärjestelmän kehittäminen: Pudasjärvi ja Vaala mukaan seutulippuun tai erillisen työmatkalipun kehittäminen (Oulu- Pudasjärvi, Oulu-Vaala) Palvelubussijärjestelmää laajennetaan kaikissa kunnissa vastaamaan tulevaa väestörakenteen muutosta Yhteyksien kehitetään kuntien välillä Oulun kautta Lisätään suoria moottoritieyhteyksiä Iistä Ouluun Joukkoliikenteen aikatauluja ja vuorotarjontaa kehitetään työmatkaliikenteen tarpeisiin Oulunkaaren kuntien sisällä sekä Oulu-Koillismaa ja Oulu-Kajaani väleillä. Esimerkiksi Oulun ja Pudasjärven välille on tarvetta työssäkäyntiä palvelevalla yhteydelle (perillä Pudasjärvellä ennen klo 8). Pudasjärven mal- Lippujärjestelmien yhtenäistäminen lisää mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytölle Ikääntyneen väestön kasvu lisää tarvetta julkisen sektorin järjestämille kuljetuksille Oulunkaaren kuntien välillä kuljetustarpeet ovat vähäisiä Joukkoliikenteen vetovoimaisuus edellyttää nopeita yhteyksiä Joukkoliikenteen aikataulut eivät mahdollista työssäkäyntiä joukkoliikenteellä Oulussa/Oulusta kaikista Oulunkaaren kunnista 54

55 Matkaketjujen kehittäminen matkailun ja elinkeinoelämän tarpeisiin lin mukaisen työmatkabussin käytön mahdollisuuksia selvitetään myös muissa kunnissa. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen palvelutarjonnan mahdollisuudet. Oulun lentoasema kytketään valtakunnalliseen joukkoliikenneverkkoon (lentoasema-linjaautoasema/ rautatieasema) - Suorat bussiyhteydet Oulunkaaren kunnista Oulun lentoasemalle - Lentoasemalta yhteys rautatieasemalle Matkailuyhteyksiä Kuusamon, Kajaanin ja Rovaniemen lentoasemille kehitetään tilausliikennepohjaisesti Joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja palvelutason turvaaminen Toimivat joukkoliikenteen yhteydet ja sujuvat matkaketjut ovat matkailun kasvun edellytys Taksiliikenne Taksi ja bussiliikenteen seuranta Haja-asutusalueiden taksiliikenteen palveluiden saatavuus turvataan Taksi- ja bussiliikenteen kustannusseurannan ( /km, /matkustaja) ja analysoinnin kehittäminen kunnissa. Toimivat ja kustannustasoltaan kilpailukykyiset taksikuljetukset ovat tärkeä osa kuntien joukkoliikennettä Kustannusten seurannan kautta kunnat voivat kehittää palvelujensa kustannus-/kilpailukykyä 55

56 9.2.3 Tietoliikenneyhteydet Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Kehitetään hajaasutusalueiden tietoliikenneyhteyksiä Iissä yhteyksissä ei suuria puutteita: jatkokehityksestä huolehdittava Pudasjärvi: laajakaistayhteydet eivät ulotu haja-asutusalueille etsitään ratkaisuja uusista langattomista teknologioista (esim. satelliittitekniikkaan perustuvat laajakaistayhteydet). GSM verkossa katvealueita etsitään ratkaisuja yhteistyössä operaattoreiden kanssa Utajärvi: laajakaistayhteydet eivät ulotu haja-asutusalueille etsitään ratkaisuja uusista langattomista teknologioista Vaalassa toteutumassa valtakunnallinen laajakaista hanke (Laajakaista kaikille 2015): jatkokehityksestä huolehdittava Toimiva informaatiovirta on tehokkaan logistiikan ohjauksen ja toiminnan edellytys. Toimiville tietoliikenneyhteyksillä on mahdollista vähentää merkittävästi myös liikkumistarvetta ja luoda puitteet mm. etätyöskentelyyn. Tietoliikenneyhteydet ovat pahasti puutteelliset useilla Oulunkaaren hajaastutusalueilla Kuntalogistiikka Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen (kuntien sisäiset kuljetukset/ jakelu) Kuntien sisäiset kuljetukset toimivat hyvin. Kustannussäästöjä haetaan hallintokuntien välisiä kuljetuksia yhdistelemällä sekä uuden tyyppisistä toiminta- ja kilpailutusmalleista sekä toiminnan jatkuvan kehitystyön kautta Lisätään kuntien välistä yhteistyötä hankinnoissa ja kuljetuksissa: selvitetään kuntien nykyiset materiaalivirrat (kuljetusten ja varastojen minimointi) ja edellytyksen yhteisesti järjestelyille palveluilla - arvioidaan mahdollisuudet Oulunkaaren kuntien yhteiselle palveluvarastolle) tieto- ja materiaalivirtojen keskitetty hoitaminen - selvitetään mahdollisuudet vähentää kuljetustarpeita Kuntalogistiikkaa tehostamalla lasketaan logistiikan yksikkökustannuksia. 56

57 9.2.5 Logistiikkapalvelut tarjoamalla palvelut lähemmäksi kuntalaisia. Käynnistetään seudullisena yhteystyönä Lähilogistiikka - yhteispalvelu (VM ) konseptin mukaisen palvelun tarkempi suunnittelu ja pilointi. Parannetaan kuntien kilpailuttamisosaamista koulutuksella: - parempi palvelujen laatu ja uuden toimintamallit palvelujen toteutukseen (kustannussäästöt) - tarjotaan pienillekin palveluntarjoajille mahdollisuuksia (toimittajat oman kunnan alueelta pienellä hiilijalanjäljellä) Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Logistiikkapalvelujen monipuolistaminen ja tehostaminen Kuntien maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon logistiikka- ja tuotantotoiminnan sijoittumistarpeet (edellytys hyvät liikenneyhteydet ja paikan näkyvyys) Selvitetään edellytyksen ja kiinnostus logistiikkayritysten yhteisille toimitiloille (logistiikkakeskittymät) kustannussäästöt investoinnissa ja yhteisistä tukipalveluista Logistiikan toimintaedellytysten ja palveluiden kehittäminen lisäävät Oulunkaaren vetovoimaisuutta sijoittumisalueena ja parantavat alueelle jo sijoittuneiden yritysten kilpailukykyä. Edistetään logistiikan koulutusta ja osaamista: logistiikan ohjauksella tehokkaampaan tilaustoimitusketjun hallintaan. Luodaan edellytykset myös pienten yritysten osaamisen laajentamiselle koulutuksella: suunnittelu, varastonhallinta, huolinta (esim. taksi hoitaa tavarakuljetuksia). Samalla tuetaan osaamisen siirtämistä sukupolvien välillä ja mahdollisuuksia etä- ja joustotyöhön (työssäkäyntialueen laajentaminen) 57

58 Edistetään alueella toimivien pienten yritysten yhteistyötä / verkostoitumista: tarjoaminen yhdessä (yhteenliittymät) & monipuolisemmat palvelut käynnistetään seutulogistiikkahanke lähituotannon ja- palvelujen hyödyntämiseksi Logistiikan kehitystyön toteutus Kehittämistarve Kehittämistoimenpiteet Perusteet Kehittämistyön koordinointi Oulunkaaren Kuntayhtymä koordinoi jatkossa logistiikan kehitystyötä vastaa esitettyjen kehittämishankkeiden toteutuksen ja rahoituksen valmistelusta yhteistyössä kuntien kanssa vuosittaiset logistiikkapäivät/seminaarit kehittämistoimenpiteiden ideointi ja jatkuva kehittäminen parhaista käytännöistä oppiminen Kehittämistyön toteutus vaatii resursseja kehitystyöhön ja jatkuvuutta 58

59 Liitteet 1. Tavaraliikenne Kotimaan lentoasemilla vuonna 2009 (lähtevä ja saapuva) 2. Kyselytutkimusten tulokset toimialoittain 59

60 LIITE 1 Tavaraliikenne lentoasemittain vuonna 2009 (lähtevä ja saapuva) 60

61 LIITE 2 Logistiikkapalveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Yritysten välisen tiedonsiirron kehittäminen Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut 61

62 Logistiikka-alan yritysten välisen yhteistyön lisääminen Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Tieyhteyksien kehittäminen Oulun suuntaan Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Kunnan sisäisen tie- ja katuverkon kehittäminen Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut 62

63 Tieverkoston kehittämien Oulunkaaren kuntien välillä Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Yhteydet rataverkolle Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut Pohjoisten satamien palveluiden ja laivayhteyksien kehittäminen 63

64 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Teollisuus Kuljetus ja huolinta Henkilökuljetukset Kauppa Matkailupalvelut Muut palvelut 64

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016

Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 23.5.2013 Ari Alatossava, Mikko Kälkäjä, Asko Merilä, Veijo Rautiainen, Ilkka Pirttikoski, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Elinkeinoja kehitetään Oulunkaarella

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot