RAJA MAHDOLLISUUKSIEN. Rajavartijan peruskurssin hakuesite 2015 Raja- ja merivartiokoulu

Transkriptio

1 RAJA MAHDOLLISUUKSIEN Rajavartijan peruskurssin hakuesite 2015 Raja- ja merivartiokoulu

2 RAJAVARTIOLAITOS Rajavartiolaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, joka toimii sisäasiainministeriön johdolla. Rajavartiolaitoksen toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Rajavartiolaitoksen päätehtävät ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella, henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla sekä pelastustoiminta erityisesti merialueella. Euroopan Unioniin ja Schengenin sopimuksiin liittymisen myötä on toiminta keskitetty niin sanotulle ulkorajalle. Rajavartiolaitos johtaa meripelastustoimintaa ja suorittaa valvonta-alueellaan etsintöjä ja sairaankuljetuksia. Rajavartiolaitos hoitaa myös poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla Tullilaitos ei toimi. Merialueella tehdään yhteistyötä Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Puolustusvoimien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen käytössä on ajanmukainen kalusto öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Rajavartiolaitokselle on määritelty kuusi ydintoimintoa: rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus. Rajavartiolaitoksen tehtävistä vastaa yhdeksän hallintoyksikköä. Ne ovat Rajavartiolaitoksen esikunta (joka toimii myös Sisäasiainministeriön rajavartio-osastona), Kaakkois-Suomen, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin rajavartiostot, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot, Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Rajavartiolaitos lukuina (2013) Henkilöstöä Rajavartioasemia 25 Merivartioasemia 21 Vartiolaivoja 3 Helikoptereita 12 Lentokoneita 2 Rajakoiria 215

3 RAJAVARTIJAKSI? Rajavartijat työskentelevät maalla, merellä ja ilmassa kaikissa olosuhteissa. Rajavartijan ammatissa tarvitaan monenlaisia taitoja. Menestyäkseen rajavartijana henkilön tulee olla sosiaalinen sekä fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa. Lisääntyvän kansainvälisen yhteistyön mukanaan tuomat kielitaitovaatimukset ovat tärkeä osa rajavartijan arkea. Rajavartijoiden valtakunnallisesta rekrytoinnista ja koulutuksesta vastaa Raja- ja merivartiokoulu. Lisätietoa koulutuksesta löydät tästä esitteestä. Hakuohjeet julkaistaan vuosittain hakuoppaassa ja Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla. Lähes kaikki vastavalmistuneet rajavartijat työskentelevät työuransa alkuvaiheessa rajatarkastustehtävissä. Kokemuksen myötä voi erikoistua esimerkiksi rikostorjuntaan, koiratoimintaan tai merelliseen toimintaan. facebook.com/mahdollisuuksienraja

4 RAJAVARTIJA TYÖSKENTELEE MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA TIESITKÖ, ETTÄ Rajavartiolaitoksessa palvelee noin rajavartijaa eri puolilla Suomea? Rajavartijaan voi törmätä monenlaisissa paikoissa ja yhteyksissä. Rajavartijat muun muassa tarkastavat matkustusasiakirjat ja maahantuloedellytykset rajanylityspaikoilla, valvovat maastorajaa sekä partioimalla että teknisillä valvontalaitteilla, torjuvat rajat ylittävää rikollisuutta, suorittavat pelastus- ja avustustehtäviä, huolehtivat merialueen turvallisuudesta ja suorittavat rajoitetusti tullivalvonta- ja poliisitehtäviä. Rajavartijat palvelevat sotilasvirassa, ja heidän on osallistuttava säännöllisin väliajoin fyysisen kunnon ja kenttäkelpoisuuden testeihin. Rajavartijat jäävät eläkkeelle 55 vuoden iässä. Rajavartijoiden kuukausipalkka muodostuu Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän mukaan tehtäväkohtaisesta palkasta, suoritusosasta, kokemusosasta ja mahdollisista virkaehtosopimuksen mukaisista lisistä. Vastavalmistuneen rajavartijan palkka on noin euroa kuukaudessa.

5 TIESITKÖ, ETTÄ rajavartijan peruskurssilla opiskellaan myös kieliä Miia Sokka, nuorempi rajavartija? Valmistuin rajavartijan peruskurssilta vuonna Työskentelen Vaalimaan rajatarkastusasemalla, pääsääntöisesti I-linjan tarkastajana passintarkastuksessa. Tällöin tehtäviin kuuluu esimerkiksi rajan ylittävien henkilöiden matkustusasiakirjojen tarkastaminen ja maahantulon yhteydessä kolmansien maiden kansalaisten maahantuloedellytyksistä varmistuminen. Toimin myös ryhmässäni päivystäjänä, eli vastaan erilaisista hallinnollisen tutkinnan toimenpiteistä sekä yhteydenpidosta ja tiedonvälityksestä paitsi yhteistyöviranomaisten kanssa myös oman aseman ja muiden hallintoyksiköiden välillä. Satunnaisesti toimin työvuorossa myös ulkomiehenä, jolloin tärkein tehtävä on varmistua kaikkien matkustajien käyvän passintarkastuksessa. Ulkomiehenä teen myös paljon II-linjan tarkastuksia matkustajille. Erilaiset rikostorjunnalliset toimenpiteet ovat myös iso osa tavallista työpäivää. Merivartijan työ on monipuolista ja haastavaa Vanhempi merivartija Juha Halonen on työskennellyt Rajavartiolaitoksessa vuodesta 2005 saakka. Rajavartijan peruskurssin jälkeen Juha siirtyi työelämään Länsi-Suomen merivartiostoon. Kemin merivartioasemalla partionjohtajana työskentelevä Juha tekee erittäin monipuolista työtä. Täällä on esillä merivartioston koko tehtäväkenttä, Juha kertoo. Osallistumme Kemin merivartioasemalla rajaturvallisuuden ylläpitoon omalla valvonta-alueellamme ja valvomme erityislainsäädäntöä maastoliikenteen, vesiliikenteen, metsästyksen, kalastuksen ja ulkomaalaisvalvonnan muodossa. Lisäksi osallistumme merellä öljypäästöjen torjuntaan ja rikostutkintaan. Kemin merivartioaseman vastuulle kuuluvat myös Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemien rajatarkastukset. Länsi-Suomen merivartijat tekevät myös yhteistyötä Ruotsin viranomaisten kanssa. Kemin merivartioasema osallistui kesällä 2012 isoon meripelastusharjoitukseen Ruotsissa. Työssäni parasta on monipuolisuus ja haastavuus, sekä se, että pääsee tekemään töitä ihmisten kanssa. Meillä on hyvä työporukka, Juha kehuu. Rajavartijoiden arvomerkit Merivartijoiden arvomerkit nuorempi rajavartija vanhempi rajavartija nuorempi merivartija vanhempi merivartija ylirajavartija rajavartiomestari ylimerivartija merivartiomestari

6 Vihreältä rajalta rikostorjuntayksikköön Sari Suomalainen on siirtynyt urallaan Kaakkois-Suomen maastorajalta Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikköön. Sari Suomalainen valmistui rajavartijan peruskurssilta vuonna 2008 ja sijoittui aluksi töihin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Kolmikannan rajavartioasemalla hänen työkenttäänsä oli niin sanottu vihreä raja, eli käytännön maastopartiointi yhdessä koiranohjaajan kanssa. Partioitavaa rajaa Kolmikannan vastuualueella oli yli 60 kilometriä Kangaskoskelta Uukuniemelle. Sulan maan aikaan rajalla käveltiin ja talvella liikuttiin moottorikelkalla ja hiihtäen. Neljän vuoden työskentelyn jälkeen työmatka kotoa Helsingistä Kaakkois-Suomeen alkoi tuntua liian pitkältä, joten Sari hakeutui Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön valvontaryhmään. Liikkuvaa työtä Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö vastaa rikosten torjuntaan ja tutkintaan liittyvistä tehtävistä. Sari Suomalainen aloitti vuoden 2012 alkupuolella työskentelyn rikostorjuntayksikön valvontaryhmässä. Valvontaryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa asiakkaiden kuljetuksia oikeudenistuntoihin, kuulusteluihin ja vastaanottokeskuksiin. Valvontaryhmä myös tukee ja turvaa muiden yksiköiden turvallisen työskentelyn esimerkiksi kotietsinnöissä. Valvontaryhmä tekee myös ulkomaalaisvalvontaa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja satamissa. Jotta kohdehenkilöt eivät pystyisi tunnistamaan meitä virkamiehiksi, liikumme myös siviilivaatteissa, Sari kertoo. Työpäivien sisältö vaihtelee, ja rikostorjuntayksikössä on sopeuduttava nopeisiin muutoksiin. Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Vaikka seinällä on runko partion tehtävistä työvuoron aikana, se saattaa sekunnissa kääntyä päälaelleen, kun vuoropäälliköltä tuleekin käsky tukemaan esimerkiksi tullia tai poliisia. Sari on viihtynyt monipuolisessa työssään erinomaisesti. Parasta työssäni on liikkuvuus ja se, että päivät hurahtavat nopeasti. Koen olevani oikeassa paikassa ja oikeassa ammatissa, Sari summaa. TIESITKÖ, ETTÄ rajat ylittävän rikollisuuden torjunta on yksi Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoista Rajavartijoiden virkavaatteet uudistuivat? Rajavartijat ovat viranomaisia, jotka pukeutuvat työtehtävissään pääsääntöisesti virka-asuun. Uudet virkavaatteet otettiin käyttöön kesällä 2012 kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ja muissa tehtävissä palvelevien virkamiesten osalta vuoden 2013 aikana. Sarilla on yllä olevassa kuvassa päällään uusi vaatetus. Vanhoja, vihreitä virkavaatteita on edelleen käytössä uuden vaatetuksen rinnalla, esimerkiksi rajavartijan peruskurssin opiskelijoilla. Uusi virkavaatetus on sävyltään selvästi vanhaa tummempi ja tyyliltään nykyaikaisempi. Uuden vaatetuksen suunnittelussa ja hankinnassa kiinnitettiin huomiota nykyaikaisiin materiaali- ja valmistusteknisiin ratkaisuihin sekä pukineiden yhdisteltävyyteen ja monikäyttöisyyteen.

7 RAJAVARTIJAN PERUSKURSSILLE! Raja- tai merivartijaksi voi valmistua Suomessa vain rajavartijan peruskurssilta Raja- ja merivartiokoulusta. Raja- ja merivartiokoulussa suoritetaan myös rajavartijan jatkokurssi sekä mestarikurssi. Jatko- ja mestarikursseille voi hakeutua, kun on työskennellyt rajavartijan ammatissa ja hankkinut kurssille vaadittavan työkokemuksen. Rajavartijan peruskurssi antaa valmiudet ja toimivallan rajavartijan virkaan. Peruskurssi ei ole ammattikorkeakoulututkinto, eikä se vastaa yleistä toisen asteen tutkintorakennetta. Peruskurssille voi hakea, jos on suorittanut lukion tai jonkin toisen asteen tutkinnon. Peruskurssi voidaan järjestää myös ruotsinkielisenä. Rajavartijan peruskurssi kestää noin vuoden. Käytännönläheisissä opinnoissa yhdistellään luento-opetusta, verkko-opetusta, harjoituksia, ryhmätöitä ja itseopiskelua. Opintoihin kuuluu myös lyhyt työelämään tutustumisjakso, joka suoritetaan Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä vanhemman rajavartiomiehen ohjauksessa. Kesäaikana kurssilla on neljän viikon loma. Mitä rajavartijan peruskurssilla opiskellaan? Rajavartijan peruskurssilla opiskellaan monenlaisia aiheita. Opintoihin kuuluu muun muassa rajatarkastusten, rajojen valvonnan, lainsäädännön, rikostorjunnan, kielten, liikunnan, johtamisen ja hallinnon, voimankäytön, asiakirjatutkinnan, ensiavun sekä virka-ajon opiskelua. Alla on esimerkki kurssin yhden 20:n opiskelijan koulutusosaston syksyn opinnoista (kahden viikon ohjelma). Aika 08:00-08:45 09:15-10:00 10:15 11:00 12:00-12:45 13:00-13:45 14:15-15:00 15:15-16: kurssiviikko 32. kurssiviikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai vieras kieli PTAKT vieras kieli vieras kieli PTAKT vieras kieli Virka-aseammunta Fyysinen voimankäyttö vieras kieli EA2 - Vammamekanismi - Vammapotilaan tutkiminen - Rintakehän, vatsan, lantion, pään ja kasvojen vammat - Potilastarkkailu PTAKT Rakennuksen tarkastaminen ja eristäminen Perusteiden kertaus EA2 - Hypotermia ja lämpösairaudet - Potilaan siirrot ja kuljetusasennot - Tutustuminen ensihoitoyksikköön EA2 - EA lentokentillä - Infektiotaudit ja rokotukset - Työturvallisuus ensiavussa - Kirjallinen näyttökoe Sotmp Koe: Rajavartiolaitoksen poikkeusolojen toiminta PTAKT Hätäsuunnitelma - luento LOUNAS PTAKT Hätäsuunnitelma - harjoitus PTAKT Voimankäyttötilanteet rajanylityspaikalla PTAKT Ammunta, valaisimen käyttö PTAKT FX-harjoitusaseen käytön perusteet Tilanneharjoitus FX-aseella PTAKT 1. tilanneharjoitus partiolle vieras kieli PTAKT 2. ja 3. tilanneharjoitus partiolle Tilanneharjoitukset jatkuvat EA2 Sovellettu ensiapuharjoitus EA2 EA2-jakson näyttökoe

8 RAJAVARTIJOIDEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ MESTARIKURSSI (8 opintoviikkoa) n palvelusvuoden jälkeen RAJAVARTIJAN JATKOKURSSI (8 opintoviikkoa) PÄÄSYKOE n palvelusvuoden jälkeen RAJAVARTIJAN PERUSKURSSI (n. 1 vuosi) PÄÄSYKOE Varusmieskoulutus Siviilikoulutus (yo-tutkinto tai 2. asteen ammatillinen tutkinto) TIESITKÖ, ETTÄ Kurssilla käytetään Rajavartiolaitoksen tarjoamaan vaatetusta, joka on opiskelijoille maksuton?

9 RAJAVARTIJAN PERUSKURSSIN OPINTOSOSIAALISET EDUT Rajavartijan peruskurssin opiskelijalle suoritetaan kustannusten korvauksena päivärahaa, joka on suuruudeltaan 46 % kulloinkin voimassa olevasta valtion virkamiehen kokopäivärahasta. Vuonna 2015 opiskelijan päiväraha on 17,94 euroa/päivä. Opiskelija saa päivärahan kuukauden jokaiselta päivältä, myös loman seitsemältä ensimmäiseltä päivältä. Lisäksi naispuolisille opiskelijoille maksetaan varusrahaa 6,75 euroa/viikko. Päiväraha on verotonta tuloa. Opiskelijalla on oikeus saada kaksi valtion kustantamaa matkaa opiskelupaikan ja koti- tai asuinpaikan välillä Suomessa jokaista täyttä opiskelukalenterikuukautta kohden. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Peruskurssin aikana opiskelijalle järjestetään yleislääkäritasoinen terveyden huolto. Kustannukset korvataan kuitenkin ainoastaan siltä osin kun hoidon tarve on ilmennyt lähiopetusjakson tai harjoittelun aikana, eikä opiskelijalla ole oikeutta kustannusten korvaukseen muulla perusteella. Rajavartijan peruskurssilla opiskelevalle järjestetään lisäksi opiskelun ajaksi maksutta majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Opiskelua ja vapaa-aikaa Rajavartijan peruskurssilla opetusta on lähtökohtaisesti maanantaista perjantaihin klo Kerran kuukaudessa on kurssivapaa (maanantai tai perjantai) henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten. Peruskurssilla kaikki opiskelevat samaan tahtiin. Viikko-ohjelman mukaiseen lähiopetukseen on läsnäolovelvoite. Rajavartijan peruskurssin opiskelijoille tarjotaan majoittumismahdollisuus Raja- ja merivartiokoululla. Majoitus on järjestetty mukavissa kahden-neljän hengen huoneissa. Oleskelu-, ruokailu- ja pesutilat ovat yhteiset. Raja- ja merivartiokoululla on monipuoliset harrastemahdollisuudet, joita opiskelijat voivat käyttää vapaaaikanaan. Käytössä on esimerkiksi liikuntasali, kuntosali, uimahalli ja kirjasto.

10 KURSSINJOHTAJAN TERVEISET Tervehdys, tuleva rajavartijan peruskurssilainen! Jos sinut hakemisen ja pääsykokeen jälkeen valitaan rajavartijan peruskurssille, yhteinen tavoitteemme on, että kurssin aikana saat hyvän koulutuksen ja valmiudet kehittyä ammattitaitoiseksi rajavartiomieheksi. Opinnoissa painottuvat rajavartiomiehen toimivaltuudet sekä rajavartijan perustietoja ja taitoja edellyttävät tehtävät, kielitaitoakaan unohtamatta. Parhaiten perehdyt opintoihin tutustumalla kurssin opetussuunnitelmaan ja läpivientisuunnitelmaan. Niiden avulla pääset sisälle siihen, mitä tulevan vuonna milloinkin tapahtuu. Muista joskus ankeidenkin teoriajaksojen aikana, että osataksesi vaikkapa asiakaspalveluun liittyvät asiat, sinun tulee ymmärtää Rajavartiolaitoksen ja rajavartijan rooli laajemminkin jopa Euroopan unionin näkökulmasta. Pyri heti kurssin alusta lähtien hoitamaan opintosi hyvin. Suunnittele oma ajankäyttösi kurssin aikana; näin vähennät mahdollisia opiskelu- ja siviiliasioiden aiheuttamia ajankäytön ongelmatilanteita. Mikäli sinulla on opinnoissasi tai muutoin vaikeaa, älä epäröi ottaa huolissasi yhteyttä kurssin johtoon. Raja- ja merivartiokoulu tarjoaa sinulle hyvän oppimisympäristön. Hyödynnä sen tarjoamat puitteet myös fyysisen kuntosi kehittämisessä. Ole toiminnassasi reilu ja asiallinen - kohtele muita, kuten haluat itseäsi kohdeltavan. Anna hyvän asenteesi näkyä joka päivä kohteliaana ja reippaana käytöksenä koulun henkilökuntaa, opettajia ja kurssikavereitasi kohtaan. Tervetuloa opiskelemaan! Kurssinjohtaja, Kapteeni Pasi Kylmämaa

11 RAJALLA YHDISTYVÄT MONEN ALAN PARHAAT PUOLET Rajavartijan peruskurssilla opiskelevat Veera Nuolioja ja Juha-Petteri Pasma ovat löytäneet oman alansa. VEERA NUOLIOJA, nuorempi rajavartija Kuulin Raja- ja merivartiokoulusta ensimmäisen kerran armeijassa ja ajatus kurssille hakemisesta sai alkunsa. Armeijan jälkeen otin selvää Rajavartiolaitoksen toiminnasta ja varmistuin siitä, että haluan Raja- ja merivartiokouluun opiskelemaan. Kurssille hakemiseen vaikutti varma työpaikka, monipuolinen koulutus sekä alan etenemismahdollisuudet. Kouluvalinta ei olisi voinut paremmin mennä nappiin, sillä en ole katunut kurssille hakemista päivääkään. Kaikki kurssiltamme valmistuvat tulevat työskentelemään rajanylityspaikoilla Kaakkois-Suomessa tai Suomenlahdella. Itse aloitan työni Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kurssilla opinnot keskittyvät rajatarkastuksiin sekä toimintaan rajanylityspaikalla, mutta sen lisäksi koulutukseen kuuluu esimerkiksi ruotsin ja venäjän kielen opiskelua, virka-aseen käyttöä, fyysistä voimankäyttöä, asiakirjatutkintaa, erävalvontaa sekä rikostutkintaa. Kurssilla tehdään paljon käytännön harjoituksia ja koulupäivät vierähtävätkin useimmiten luentosalin sijaan esimerkiksi rikospaikkatutkinnassa, onnettomuuspaikalla tai ajoradalla hälytysajoissa. Vastapainoksi välillä istutaan pitkiä päiviä auditoriossa ja tietyt lait on kahlattu läpi etu- ja takaperin. Kokeitakin on, mutta niissä kyllä pärjää kun jaksaa keskittyä luennoilla ja harjoituksissa. Rajavartijan koulutuksessa korostuu yhteistyö, jatkuva uuden oppiminen sekä vastuu omasta toiminnasta. Opittavia asioita tulee paljon ja koetukselle laitetaan kielipäätä, fyysistä kuntoa kuin paineensietokykyäkin. Oma kokemukseni kuitenkin on, että asenne ratkaisee, oli sitten kyseessä virkamiesruotsin kielitutkinto tai tatamilla punnertaminen. JUHA-PETTERI PASMA, nuorempi rajavartija Olen Juha-Petteri Pasma, 25-vuotias rajavartijaopiskelija Lapista. Alkujaan haaveeni kouluttautua ja työllistyä rajavartijaksi syntyi asepalveluksen aikana Ivalon rajajääkärikomppaniassa, jossa pääsimme muun muassa viikoksi kokeilemaan rajavartijan työtä. Myös kodissani Lapissa Rajavartiolaitoksen läsnäolo on jokapäiväistä, ja tämä olikin omiaan synnyttämään positiivista mielikuvaa työskentelystä rajaturvallisuusalalla. Pääsykokeiden kautta sitten sainkin paikan kurssilta numero 21, eikä hakeutumista ole juurikaan tarvinnut katua. Koulutus on monipuolista aina voimakäytöstä partioharjoituksiin, mutta mahtuupa mukaan muutama puuduttava lakiopillinen luentokin, totta kai - kukapa haluaisi olla tekemisissä viranomaisen kanssa, joka ei hallitse lakia. Opiskelu Raja- ja merivartiokoulussa on erilaista kuin muualla: tiivis yhteisö ja yhdessä asuminen nivoo koko kurssin toimivaksi soluksi. Harvassa ovat Suomessa ne oppilaitokset, jossa näin tiiviisti toistensa kanssa tekemisissä ovat vuotiaat miehet sekä naiset ympäri maan 24 tuntia vuorokaudessa. Joskus se kysyy hermoja, mutta myös niitä rajavartijan työssä vaaditaan. Koulutus ei aina ole helppoa, mutta tieto varmasta työllistymisestä ja oikea asenne ratkaisevat paljon. Rajavartijan työssä ei ole mitään hävettävää ja siihen voikin suhtautua terveellä ylpeydellä.

12 TIESITKÖ, ETTÄ naiset voivat hakea rajavartijan peruskurssille jo ennen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista? Näin haet peruskurssille 1. Täytä ja postita hakemus Rajavartijan peruskurssi ei kuulu yhteishakuun. Hakijan tulee täyttää hakulomake ja postittaa se tarvittavine liitteineen Raja- ja merivartiokoululle. Hakulomake ja luettelo tarvittavista liitteistä löytyy osoitteesta Odota kutsua pääsykokeeseen Rajavartijan peruskurssin pääsykokeeseen kutsuttavat hakijat valitaan hakupisteiden perusteella. Osallistu pääsykokeeseen Pääsykoe järjestetään yleensä kahden päivän mittaisena Raja- ja merivartiokoululla Imatran Immolassa. Pääsykokeeseen kuuluu viisi eri osa-aluetta: kuntokoe, psykologinen testi, toisen kotimaisen kielen koe, englannin kielen koe ja haastattelu. 4. Odota valintapäätöstä Raja- ja merivartiokoulun johtaja hyväksyy oppilaat rajavartijan peruskurssille. Hakijat valitaan kurssille paremmuusjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulu järjestää kurssille valituille opiskelijoille palvelukseenottotarkastuksen. Tarkastus pidetään kurssin ensimmäisten viikkojen aikana ja sen toteuttaa Rajavartiolaitoksen sopimuslääkäriasema. Rajavartijan peruskurssin tarkemmat hakuohjeet julkaistaan vuosittain hakuoppaassa.

13 MITÄ PÄÄSYKOKEESSA TESTATAAN? Kuntokokeet Hakijan fyysinen kunto arvioidaan 12 minuutin juoksutesti (Cooperin testi) ja uimatestin perusteella. Psykologinen testi Rajavartijan ammatissa tarvitaan henkistä kestävyyttä ja sosiaalisia valmiuksia. Lisäksi rajavartijan on kyettävä johdonmukaiseen toimintaan vaikeissakin tilanteissa. Pääsykokeen psykologisella testillä arvioidaan hakijan persoonallisuutta, sosiaalisia taitoja ja motivaatiota. Lisäksi testillä mitataan hakijan oppimis-, ongelmanratkaisu- ja stressinsietokykyä. Testi sisältää kirjallisia tehtäviä, tilannetehtävän sekä haastattelun. Kielikokeet Rajavartijan ammatissa tarvitaan hyvää kielitaitoa. Pääsykokeissa testataan englannin kielen ja toisen kotimaisen kielen (ruotsin/suomen) hallintaa. Englannin kielen kokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka hakija pärjää kielitaitoa edellyttävässä työympäristössä. Toisen kotimaisen kielen osalta tarkoitus on selvittää hakijan valmiudet suorittaa koulutukseen kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot sekä virkamiehiltä vaadittava kielitutkinto. Haastattelu Haastattelun tarkoitus on saada tietoa hakijan motivaatiosta, asenteista ja arvomaailmasta. Myös hakijan olemus, käytös ja sosiaaliset taidot arvioidaan haastattelutilanteessa. Hakijalla on mahdollisuus esittää haastattelussa myös omia kysymyksiä. Haastattelijat ovat Rajavartiolaitoksen kokeneita virkamiehiä. Lääkärintodistus Pääsykokeisiin kutsuttujen on pääsykokeissa esitettävä enintään 6 kuukautta vanha lääkärintodistus (lääkärinlausunto terveydentilasta eli T- lomake), josta ilmenee näön tarkkuus ilman laseja, Ishiharan värinäkötestin tulos ja kuulon tarkkuus. Kurssille valituksi tulemisen edellytyksenä on kelpoisuusvaatimusten mukainen terveydentila. RAJAVARTIJAN PERUSKURSSIN KELPOISUUSVAATIMUKSET Rajavartijan peruskurssille hyväksyttävän tulee olla 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen (pl. henkilöt, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus) Naiset voivat hakea peruskurssille ennen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Kurssille valittujen naisten on kuitenkin suoritettava hyväksytysti vapaaehtoinen asepalvelus ennen kurssin alkamista. suorittanut vähintään lukion oppimäärän, yo-tutkinnon tai toisen asteen ammattitutkinnon terveydentilaltaan rajavartijan tehtäviin sopiva palveluskelpoisuusluokka A näön tarkkuus kummassakin silmässä vähintään 0,7 (ilman silmälaseja) normaali väriaisti (Ishiharan värinäkötestissä enintään 4 virhettä) normaali kuuloaisti ei kroonisia sairauksia tai työtä haittaavaa allergiaa ruumiilliselta kunnoltaan rajavartijan tehtäviin sopiva Cooperin testin tulos miehillä vähintään metriä ja naisilla metriä kyettävä uimaan 200 metriä kuuteen minuuttiin vähintään B-luokan ajo-oikeuden haltija nuhteeton ja luotettava suorittanut hyväksytysti pääsykokeen. HUOM! Rajavartijan peruskurssin jälkeen on Cooperin testin tuloksen oltava miehillä vähintään metriä ja naisilla 2 400m, jotta opiskelija voidaan nimittää rajavartijan virkaan. HUOM! Myöhemmin työelämässä merenkulkutehtäviin hakeuduttaessa on tiukemmat näkökyvyn, lähinäkökyvyn ja väriaistin vaatimukset. Merenkulkutehtävissä ei myöskään saa olla hämäräsokeutta, keliakiaa, helposti oireilevaa laktoosiintoleranssia tai meritautitaipumusta.

14 USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ RAJAVARTIJAN PERUSKURSSISTA Minkä ikäisenä voi hakeutua koulutukseen? Hakijan tulee olla täysi-ikäinen (18 vuotta), yläikärajaa ei ole. Hakijoiden keski-ikä on noin 24 vuotta. Tarvitseeko rajavartijan peruskurssille hakevan olla käynyt AUK:n tai RUK:n? Ei tarvitse. Ennen kurssia oppilaan tulee olla suorittanut asepalvelus hyväksytysti loppuun (palveluskelpoisuusluokka A). Myöskään koulutushaaralla tai aselajilla ei ole merkitystä. Ovatko silmälasit este? Eivät ole, mutta näön tarkkuuden pitää olla ilman silmälaseja 0,7 molemmissa silmissä. Työllistyvätkö kaikki koulutuksesta valmistuneet? Kaikki rajavartijan peruskurssin hyväksytysti suorittaneet ja virkaan nimittämisen kelpoisuusvaatimukset täyttävät opiskelijat on suunniteltu nimitettäväksi rajavartijan virkaan. Voinko itse vaikuttaa tulevaan palveluspaikkaan? Kyllä, hakulomakkeessa voi ilmoittaa oman toiveensa. Hallintoyksikköön valinnat tehdään valintapisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä, joten pääsykokeissa menestymisellä on iso merkitys. Hallintoyksiköt määräävät työpisteet (esim. jokin rajanylityspaikka) kurssin aikana. Onko pääsykokeiden ruotsin kielen koe vaikea? Ruotsin osuus pääsykokeessa on monelle peikko, mutta ihan turhaan. Siitä selviää, mikäli mukavasti hallitsee lukion B-kielen perussanaston. Jos on käynyt ammattikoulun, pääsykokeeseen pitää treenata tosissaan, mutta sitten siitä selviää kyllä. Mitään erityissanastoa ei tarvitse pääsykokeessa osata, mutta se auttaa, mikäli vähän on jyvällä siitä, mitä Rajavartiolaitoksessa tehdään. Miten pääsykokeiden fyysisiin testeihin voi valmistautua? Aloita mahdollisimman nopeasti monipuolinen kuntoharjoittelu. Jo puolen vuoden monipuolisella harjoittelulla voit nostaa omaa suorituskykyäsi noin 15 prosenttia. Muista, että kuntosi kohoaa, mikäli liikut 3 4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Säännöllisellä, monipuolisella ja oikealla liikunnalla ehdit kohottaa riittävästi kuntoa ennen pääsykoetta. Muista kuitenkin, että kunnon kehittyminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä säännöllistä liikkumista. Kestävyys ja lihaskestävyys ovat tärkeimmät rajavartijan tehtävässä tarvittavat perusominaisuudet. Lisäksi tulet tarvitsemaan nopeutta, ketteryyttä sekä liikkuvuutta. Kestävyyttä voidaan helposti kehittää kävely-, sauvakävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily-, soutu-, melonta-, rullaluistelu- tai hiihtolenkkien avulla. Kehittävä harjoittelu perustuu oikein suunniteltuun harjoituksen ja palautumisen väliseen suhteeseen. Jokaisella ihmisellä on erilainen lähtötaso harjoittelun alkaessa, ja harjoittelun tulisi aina perustua yksilöllisesti laadittuun suunnitelmaan ja harjoittelun rytmitykseen. Parhaiten oman lähtötasosi saat selville käymällä kuntotestissä. Kun alat harjoitella pääsykoetta varten, kokeile pystytkö juoksemaan 12 minuuttia tasaisella 2 minuutin (miehet) tai 2 minuutin ja 10 sekunnin (naiset) kierrosvauhdilla. Esimerkki harjoittelun rytmityksestä Kuntoharjoittelu tulee aloittaa nousujohteisesti ja varovasti. Ensimmäisten viikkojen aikana harjoitusten tulisi olla kevyitä ja lyhyitä (20 30 min). Rasitustasoa lisätään kunnon kohotessa nopeuttamalla harjoitusvauhtia ja siirtymällä vaativampaan harjoitusmaastoon, pidentämällä harjoituksen kestoa sekä lisäämällä liikuntasuoritusten määrää. Muista viikkojen rytmittäminen, jotta rasitus ei olisi liian tasapaksua. Monipuoliset ja erilaiset ärsykkeet kehittävät fyysistä kuntoa parhaiten. Helppo viikko, 2-3 harjoitusta 1 kestävyysharjoitus,1 lihaskuntoharjoitus ja 1 palloiluharjoitus viikossa Keskikova viikko, 3 4 harjoitusta 1-2 kestävyysharjoitusta, 1 2 lihaskuntoharjoitusta ja 1 palloiluharjoitus viikossa Kova viikko, 4 5 harjoitusta 2 kestävyysharjoitusta, 2 3 lihaskuntoharjoitusta ja 1 palloiluharjoitus viikossa Palauttava viikko, 1 2 harjoitusta 1 kevyt kestävyysharjoitus ja 1 lihaskuntoharjoitus tai 1 palloiluharjoitus viikossa (uintiharjoitus on hyvä palauttavan viikon kestävyysharjoitus)

15 TULE VARUSMIESPALVELUKSEEN ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI ONKO SINUSTA ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI? Lue QR-koodi älypuhelimellasi ja katso, mitä valintakokeiden fyysisissä testeissä testataan. HAKUAIKA RAJAVARTIOLAITOKSEN ERIKOISJOUKKOON PÄÄTTYY

16 facebook.com/mahdollisuuksienraja Raja- ja merivartiokoulu 2014