Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkistamisesta ( /403)
|
|
- Reijo Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 TIKKAIDEN TYÖTURVALLISUUSTIETOA SIIRETTÄVIEN TIKKAIDEN TURVALLISUUS - YLEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkistamisesta ( /403) 30 Tikkaiden käyttö ja sijoittaminen Tikkaita on käytettävä siten, että työntekijät saavat niistä koko ajan turvallisen otteen ja tuen. Taakan kantaminen käsin ei saa estää turvallisen otteen säilymistä tikkaista. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Tikkaat on sijoitettava siten, että ne seisovat vakaasti käytön aikana. Siirrettävien tikkaiden on oltava vakaalla, kestävällä, sopivan kokoisella ja liikkumattomalla alustalla, jotta puolat pysyvät vaakasuorassa asennossa. Siirrettävien tikkaiden kaatuminen ja jalkojen luisuminen on estettävä kiinnittämällä tikkaiden ylä- tai alaosa, käyttämällä luisumisen estäviä laitteita tai muilla yhtä tehokkailla toimenpiteillä. Tikkaiden on oltava niin korkeat, että ne ulottuvat riittävästi saavutettavan tason yläpuolelle, jollei muilla toimenpiteillä voida taata varmaa otetta. Lukittavia moniosaisia yhdistelmätikkaita ja jatkettavia tikkaita on käytettävä siten, että askelmien, rajoittajien, nivelten ja lukitushakojen lujuus ja kestävyys säilyy käyttöolosuhteissa ja että osat eivät liiku suhteessa toisiinsa. Pyörillä varustetut tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon ennen niille nousua. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta ( /205) 32 Tikkaat Tikkaiden käyttö on suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään kuusi metriä. Työnantajan tulee arvioida tikkaiden käytön vaarat ja arvioida vaarojen merkitys. Tikkaita käyttäville työntekijöille on annettava opetus ja ohjeet tikkaiden turvallisesta käytöstä ja niiden käyttöön liittyvistä vaaroista. A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuudesta tai muusta vastaavasta seikasta johtuen. Tällöin A-tikkaita saadaan pääsääntöisesti käyttää työalustana vain siten, että työntekijä seisoo niillä alle metrin korkeudessa. Kuitenkin A-tikkaita saadaan käyttää työalustana siten, että työalusta on 1-2 metrin korkeudessa, kun A-tikkaiden seisontavakavuus täyttää soveltuvin osin tämän asetuksen liitteessä 6 tarkoitetut työpukille asetettavat vakavuusvaatimukset. A-tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa joudutaan käyttämään huomattavan suurta voimaa vaativia työkaluja eikä töissä,
2 2 joissa aiheutuu A-tikkaiden kaatumisvaara tai palonvaara. A-tikkaita saa käyttää vain painumattomalla ja tasaisella alustalla. Tikkaiden on oltava mitoitukseltaan, lujuudeltaan, jäykkyydeltään, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään rakennustyömaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin soveltuvat. Tikkaiden askelmien, rajoittajan ja nivelen sekä lukitushakojen lujuuden ja jäykkyyden on oltava riittävät. Tikkaat on asetettava tukevalle alustalle siten, että ne eivät kaadu eivätkä luista. Ne on asetettava oikeaan nojakulmaan tikkaiden liukumisen estämiseksi sekä käytettävä liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita. Tikkaat on tarvittaessa erotettava ympäristöstään, esimerkiksi riittävän havaittavalla kulkuesteellä tai kulun estävällä lippusiimalla. TIKKAIDEN VALINTA Tikkaiden ominaisuuksiin, materiaaliin ja tyyppiin on kiinnitettävä hankinnassa riittävästi huomiota. Hankinnan lähtökohtana tulee olla ne työtehtävät, joissa tikkaita käytetään. Valitettavan usein kotitaloustikkaita käytetään myös ammattimaiseen käyttöön. Niiden materiaali-, rakenne- ja lujuusominaisuudet eivät siihen riitä. Tikkaiden valinnassa tulee olla huolellinen, sillä oikean tikkaan valinnalla on suuri merkitys sekä turvallisuuden, että työn tehokkuuden kannalta. Tikkaiden valintaa tehtäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - Missä tikkaita käytetään. - Onko olemassa turvallisempi tapa työn suorittamiseen - Mikä tikastyyppi on työtehtävien kannalta paras - Mikä on paras tikasmateriaali - Mikä on oikea tikkaan pituus - Voidaanko tikkaat kiinnittää ylä- tai alapäästään - Onko tikkaisiin saatavana varaosia ja lisävarusteita. Jos työn luonteen takia joudutaan tekemisiin jännitteisten sähkölaitteiden kanssa, on harkittava eristävien tikkaiden käyttöä. Eristävät tikkaat valmistetaan yleensä lujitemuovista. Jännitetyötikkaiksi hyväksytään pohjoismaissa ainoastaan sellaiset lujitemuovitikkaat, joissa myös askelmat ovat lujitemuovia. Eristäviä tikkaita tulee käyttää seuraavissa olosuhteissa: - Jännitetyö: Sähkötyö, joka kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan tai jota tehdessään työntekijä voi itse tai työssä tarvittavien materiaalien tai välineiden vaikutuksella ulottua tällaisen osan välittömään läheisyyteen. - Lähityö: Tilanne, jossa jännitteettömän työkohteen lähellä on paljaita jännitteisenä olevia osia, mutta työskentelyalue ei kuitenkaan ulotu niiden välittömään läheisyyteen. - Työskentely akkuhuoneissa, jakokeskuksissa, kytkinkentillä ja muuntamoissa. - Työskentely avojohtojen läheisyydessä (sähkö- ja tietoliikenneasentajat, rautatien ja raitiotien virtajohtojen huolto). - Työskentely voimakkaasti indusoituneessa kentässä (radioasemat, teollisuuden
3 3 sähköuunit). - Sähköasennustyöt yleensä. - Työskentely korroosioalttiissa ympäristössä (kemiallinen teollisuus, vesilaitokset, laivat, kylmävarastot, pakastamot). TIKKAIDEN KÄYTTÖ Siirreltäviä tikkaita saa käyttää ainoastaan tilapäistyöskentelyssä ja väliaikaisena nousutienä. Jos kulku tai työskentely tikkailla on jatkuvaa, tikkaat on korvattava kiinteillä kulkutie- ja työskentelytasoratkaisuilla tai rakennettava kiinteästi paikallaan pysyviksi. Kun tikkaat katsotaan sopivaksi ratkaisuksi, on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: - Nojatikkaat on asetettava tukevalle alustalle. - Tukevimmillaan nojatikkaat seisovat, kun ne pystytetään 75 º kulmaan. - Loivemmassa kuin 68º kulmassa tikkaita ei saa koskaan käyttää ilman erityistoimenpiteitä (esim. yläpään tuentaa). - Tikkaissa tulee aina käyttää hyviä liukuesteitä. - Elleivät liukuesteet anna riittävää suojaa, on käytettävä avustajaa, joka tukee tikkaita. - Tikkaiden ylimpiä askelmia voidaan käyttää vain käsijohteina: A-tikkailla 2 ylintä ja nojatikkailla 3 ylintä askelmaa ovat kiellettyä aluetta. - Työkohteen on sijaittava suoraan tikkaiden kohdalla. Kurkottelu voi aiheuttaa tikkaiden kaatumisen. - Tikkaita ei saa pystyttää kulkuväylille tai ovien eteen ilman vartiota tai suojaaitausta. - Tikkaiden pystyttäminen tilapäistelineille, laatikoiden päälle tai korokkeille sisältää aina eritysvaaran. - Jos tikkaat johtavat tasolle, tulee niiden jatkua ainakin 1 m tason yläpuolelle, jotta siirtyminen tasolle käy vaivattomasti ja turvallisesti. - Tikkaita ei saa asettaa nojaamaan kapeita tai pyöreitä pilareita, lukitsemattomia ovia, ohuita putkijohtoja, muoviputkia tai muita joustavia tai liikkuvia alustoja vasten. - Tikkaita kiivetessä on molemmat kädet pidettävä vapaina. Työkalut on kuljetettava ylös taskuissa, vyössä, työkalupusseissa tai nostettava ylös erimerkiksi köyden avulla. - Tikkailla kuljetaan kasvot tikkaisiin päin ja tikkailla saa olla kerrallaan vain yksi henkilö. - Tikkaita käytettäessä tulisi välttää puukenkien, savisten saappaiden, korkokenkien tai muiden vastaavien käyttämistä. - Tikkaisiin on pidettävä tukeva käsiote ja vältettävä äkkinäisiä liikkeitä. - Käytettäessä jatkotikkaita on varmistettava, että limittäisjatkos on riittävän pitkä. - Pituutta ei saa säätää tikkailla työskenneltäessä. TIKKAIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ Tikkaita saa käyttää vain niiden varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Osa tikastapaturmista aiheutuu selvästä väärinkäytöstä. Lisäksi väärinkäyttö saattaa vaurioittaa niiden rakennetta ja aiheuttaa suurentuneen tapaturmariskin
4 4 oikeaoppisessakin käytössä. Tyypillisiä esimerkkejä väärinkäytöstä ovat: - Tikkaiden käyttö telineenä. - Tikkaiden käyttö siltana. - Tikkaiden käyttö kantotelineenä. - Tikkaiden käyttö vipuna. TIKKAIDEN VÄLINEET JA LISÄVARUSTEET Siirreltävien tikkaiden turvallisuutta ja käytettävyyttä voidaan oleellisesti parantaa apuvälineiden avulla. Niillä voidaan parantaa tikkaiden vakavuutta ja helpottaa tikastyöskentelyä. Apuvälineisiinkään liittyvää standardia ei Suomessa ole. Seuraavia apuvälineitä ja lisävarusteita on saatavina ainakin Suomessa myytäviin ammattitikkaisiin: Alatukipalkki (säädettävä-) Maapiikit (jääpiikit) Nojatuki (tukijalat) Yläkoukut Sivutuen alapään jatke Askelmataso Seinänoja Kaide Tikastelineet (kuljetus, säilytys) TIKKAIDEN KULJETUS Tikkaita siirrettäessä ja kuljetettaessa on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta. Kovakourainen käsittely saattaa vaurioittaa tikkaita ja törmäysvaara on erityisen suuri varsinkin pitkiä tikkaita kuljetettaessa. Seuraaviin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota tikkaiden kuljetuksessa: - Pitkiä ja painavia tikkaita ei tulisi kuljettaa yksin. - Tikkaita ei tulisi kuljettaa yksin olkapäillä vaakatasossa. Tikkaiden etupää on pidettävä joko yli kahden metrin korkeudessa tai sitten erittäin matalalla. - Kaksin kuljetettaessa tulee kantajien olla tikkaiden päissä. - Autolla kuljetettaessa tikkaat on kiinnitettävä kunnolla. - Autolla kuljettavien tikkaiden liitokset tulee vuosittain tarkistaa. - Metallitikkaita kuljetettaessa on varottava tikkaiden osumista sähkölaitteisiin. TIKKAIDEN VARASTOINTI Tikkaat on varastoitava huolellisesti. Jokaisella tikkaalla tulisi olla tikkaiden numerolla tai muulla merkinnällä varustettu säilytyspaikkansa. Kuljetusmatkojen lyhentämiseksi ja tilapäisratkaisujen välttämiseksi tulisi työpaikalla olla riittävän paljon korjaus- ja huoltotöihin tarkoitettuja tikkaita sijoitettuina pysyviin säilytyspaikkoihin. Tikkaiden varastointipaikan tulee täyttää seuraavat vaatimukset:
5 5 - Varastopaikan tulee sijaita mieluiten sisätiloissa ja lähellä työkohteita. - Paikalle tulee päästä helposti. - Tikkaat tulee saada helposti ja turvallisesti käyttöön. - Tikkaille varataan teline tai hylly. - Varasto ei saa olla liian kuuma tai kostea ja siellä tulee olla hyvä ilmastointi varsinkin, jos siellä säilytetään puutikkaita. - Metallitikkaita ei saa säilyttää tiloissa, joiden ilmassa on syövyttäviä aineita. TIKKAIDEN KUNNOSSAPITO Tikkaat on pidettävä hyvässä kunnossa jatkuvasti. Tikasrakenne, metalliosat ja lisävarusteet tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta varmistetaan niiden turvallinen käyttökunto. Lainsäädäntö ei suoranaisesti velvoita tikkaille käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksia. Tikkaiden silmämääräinen kunnossapitotarkastus olisi silti hyvä sisällyttää esimerkiksi viikoittaisen kunnossapitotarkastuksen yhteyteen kaikilla työpaikoilla. Kaikki tikkaat tulisi tarkastaa yksityiskohtaisesti säännöllisesti kerran vuodessa ja tarkastuksesta tulee tehdä merkintä tikkaisiin (vuosivärin mukainen tarra) Tikkaiden kunnonvalvontaan voidaan mainiosti käyttää liitteen olevaa siirreltävien tikkaiden tarkastuslistaa (Tamminen, 2011). TIKKAIDEN TYÖTURVALLISUUSTIETOA SIIRETTÄVIEN TIKKAIDEN TURVALLISUUS - ERITYISTÄ TIKASTAPATURMISTA JA NIIDEN SYISTÄ Portaita ja tikkaita käytettäessä sattuu virallisen tilaston mukaan Suomessa noin 5700 työtapaturmaa vuodessa (TSH 1984). Tikkailla sattuneita työtapaturmia tilasto ei erikseen luokittele. Suomen työsuojeluviranomaiset ovat vuosina tutkineet 117 tikkaiden käytössä sattunutta vakavaa tapaturmaa, jotka ovat johtaneet pysyviin vammautumisiin (THS ). Tällaisia tapauksia on siis ilmoitettu työsuojeluviranomaisille yrityksistä noin 13 vuodessa. Kuolemaanjohtaneiksi näistä oli tutkinta-raportissa mainittu 10 tapausta. Keskimäärin sattuu vuosittain 1 kuolemantapaus, 12 pysyvään työkyvyttömyyteen johtavaa tapausta, noin 150 yli kuukauden poissaolon aiheuttavaa tapaturmaa sekä ainakin 1200 vähintään kolmen poissaolopäivän tapaturmaa. Esitetty arvio on varovainen erityisesti lievempien tapaturmien osalta; määrä saattaa todellisuudessa olla jonkin verran suurempi. Portaita ja kulkutasoja joutuvat työntekijät käyttämään kaikilla työpaikoilla säännöllisesti. Sen sijaan tikkaita käyttää lähinnä vain tietty osa työntekijöistä ja useinkin vain pienen osan työpäivästä. Näin on ilmeistä, että tikkaiden kohdalla huomattavasti suurempi osa altistumisista johtaa tapaturmiin kuin portaita ja kulkutasoja käytettäessä (Bloswick 1984). Suomessa vuosina tutkitut 117 vakavaa tikastapaturmaa jakaantuivat tehdyn työn osalta siten, että tapaturmat sattuvat tyypillisesti asennus-, huolto- ja korjaustöissä sekä rakennustöissä eli siellä, missä tikkaita ilmeisesti eniten käytetään. Myös siivoustyössä sattuu jonkin verran tikastapaturmia. Noin 17% vakavista tikastapaturmista on sattunut rutiininomaista tuotanto- tai kuljetustyötä tehtäessä. Näissä tapauksissa on usein ilmeistä, että työ olisi pitänyt järjestää muuten kuin tikkaita käyttäen.
6 6 Vakavissa tapaturmissa v tikkaat olivat yli 80-prosenttisesti irtotikkaita. Yksinkertaisilla nojatikkailla oli sattunut 68% ja A-mallisilla tikkailla tai tikaspukeilla 15% tapaturmista. Lähes puolet onnettomuuksista oli sattunut alumiinitikkailla. Koska suurin osa Suomessa käytössä olevista irtotikkaista on juuri alumiini-tikkaita (tutkimuksista ei ilmene miten suuri osa), voidaan ehkä sanoa, että vain vajaa puolet onnettomuuksista on sattunut alumiinitikkailla. Tapaturman sattumistapa ja vammat Suomen vakavista tikastapaturmista vuosina noin 92% eli 110 kpl oli putoamisia. Putoamiskorkeus oli keskimäärin noin 3 4 m. Suurin putoamiskorkeus oli 78 m (tehtaan savupiipun kiinteiltä tikkailta) ja pienimmät noin 1 m. Muut kuin putoamistapaturmat olivat väliinjäämisiä (6kpl), sähköiskuja (2 kpl) sekä räjähdys (1 kpl). Vakavissa tikastapaturmissa vammautuneet ruumiinosat jakaantuivat melko tasaisesti ihmisen eri osiin. Käsien tai jalkojen vammoja on yli 50%. Vamman tyyppi on useimmiten murtuma. Melko usein tikkailta putoaminen on johtanut useamman kuin yhden vamman syntymiseen samalle henkilölle. Alkutapahtumat ja vaikuttavat tekijät Vakavien tapaturmien selostusraporteista on koottu yhteenveto tapaturman alkutapahtumista. Hieman yli kolmasosa tapauksista on saanut alkunsa tikkaiden luistamisesta. Tikkailla olevan ihmisen horjahdus, liukastuminen, tasapainon menetys tai harhaan astuminen on käynnistänyt 27 tapausta (23%). Tikkaiden kaatumisesta on väitetty alkaneen 13 tapausta (11%). Tikkaiden rikkoontumisesta tai irtoamisesta on johtunut vain noin 10% vakavista turmista. Osa näistä tapauksista on kiinteiden tikkaiden irtoamisia kiinnityksestään (esim. katolta) sekä köysitikkaiden irtoamisia ja katkeamisia. Koska suurin osa tapaturmista on saanut alkunsa tikkaiden luistamisesta, kaatumisesta tai käyttöhäiriöstä, on selvää, että näihin seikkoihin puuttumalla saataisiin myös suurin osa tapaturmista ehkäistyiksi TIKKAIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tikkaiden käytössä toteutuvaan turvallisuustasoon vaikuttavat tikkaiden ja käyttäjän ominaisuudet, tikkaiden käyttöä säätelevät ohjeet sekä ympäristön ja alustan ominaispiirteet. Tikkaiden käytön seurauksena syntyy sekä toivottuja että ei-toivottuja tuloksia. Tikkaat on asetettu esim. nojalleen seinää vasten tiettyyn kulmaan ja käyttäjä on päässyt nousemaan tietylle korkeudelle. Käytön seurauksena tikkaat myös kuormittuvat. Käytössä voi ilmetä tikkaiden liikkumista sekä vaurioita ja rikkoontumisia. Tikkaiden tasapainon häiriintyessä on jo kyseessä vaaratilanne. Myös käyttäjän toiminnassa voi ilmetä erilaisia virheitä ja häiriöitä. Tikkaiden käytön turvallisuudesta saadaan tietoa toisaalta tutkimalla käyttöä sääteleviä perustekijöitä (tikkaat, käyttäjä, ympäristö, ohjeet) ja toisaalta tarkastelemalla tikkaiden käytön seurauksia. Tietoja voidaan käyttää hyväksi tikkaiden käyttöturvallisuuden parantamisessa. Toimenpiteet voivat kohdistua tikkaisiin, käyttäjään, käyttöympäristöön tai käyttöä koskeviin ohjeisiin.
7 7 Tikkaiden turvallisuusongelma näyttää jakaantuvan kahteen merkittävään alueeseen, joiden piiriin kuuluu suurin osa, noin 80%, tapaturmista: 1. Irtotikkaiden tasapainoon liittyvät ongelmat. 2. Käyttäjän tasapainoon liittyvät ongelmat kaikilla tikkailla kiivettäessä, työskenneltäessä ja alas laskeutumisessa. Vaikka kuvatut alueet liittyvät toisiinsa, ne vaativat myös erilaisia lähestymistapoja. Irtotikkaiden tasa-painokysymykset ovat hallittavissa pääasiassa teknisen mekaniikan ja rakenteiden käyttäytymistä koskevan tiedon avulla, kun taas ihmisen tasapaino-ongelmien tutkimisessa tarvitaan tietoa biomekaniikasta, ihmisen liikkumisesta ja toimintamekanismeista eri tilanteissa. Tikkaita käytettäessä jo hyvin pienet tasapainohäiriöt itse tikkaissa tai käyttäjän toiminnassa näyttävät johtavan helposti onnettomuuksiin. Stabiilisuuden lisäämisen ohella näyttää tarpeelliselta kehittää tikkaiden käyttöjärjestelmiä siten, että vähäiset häiriöt tasapainotiloissa eivät välittömästi aiheuta tapaturmia, jolloin tasapaino voidaan vielä palauttaa korjaustoimenpiteellä. Ihmisen tasapainon menetys Tasapainon menetys kiipeämis- ja työskentelytilanteissa tikkailla tapahtuu monenlaisilla mekanismeilla, jolloin vaikuttavat tekijätkin voivat olla hyvin moninaiset. Kiivettäessä tasapainon menetykset syntyvät Dewarin mukaan kehon liikkeiden ja tikkaiden välisestä yhteensopimattomuudesta. Tasapainon ylläpitämisen kannalta haitallisia ovat kehon painopisteen siirtymiset jalkojen tukialueen ulkopuolelle sekä normaalista poikkeavien liikesarjojen syntyminen. Virheastumisten osuuden on arveltu lisääntyvän jyrkemmillä (n.75º) nojakulmilla. Suurilla kaltevuuskulmilla vaadittavat käsivoimat ja momentit suurenevat, jolloin tasapainon ylläpitäminen saattaa tulla vaikeammaksi (Bloswick 1984, Dewar 1977). McIntyre (1979) arvio tasapainon menetysten olevan osittain seurausta tasaisen kiipeämisrytmin häiriintymisestä. Äkilliset muutokset kiipeämisen kuluessa ovat ilmentymiä kiipeämisen huonosta koordinoinnista ja lisäävät tapaturmapotentiaalia. Näitä muutoksia ovat kosketusvaiheiden pidentyminen, kiipeämisnopeuden vaihtelut, ylimääräiset liikekuviot, kehon ja tikkaiden etäisyysvaihtelut, kiipeämisasennon vaihdokset sekä käsin ja jaloin tuotettujen voimien vaihtelut. Edellä kuvatut piirteet ovat kokeellisten tutkimusten yhteydessä havaittuja ilmiötä, joiden oletetaan olevan tapaturmien taustatekijöitä. Tiedossa ei ole, missä määrin kuvatut rytmihäiriöt ja muut muutokset todella ovat vaikuttaneet sattuneissa tapauksissa. Nojatikkaiden teoreettiset tasapainoehdot Tikkaiden tasapainoa käsitellään seuraavassa teoreettisesti kolmelle eri perustapaukselle: 1. altaluistaminen 2. luistaminen sivusuuntaan tai pyörähtäminen 3. kaatuminen taaksepäin Tikkaiden tasapainon menetys voi tapahtua periaatteessa kahdella eri tavalla; ylä-, tai alatukien pettäessä rajakitka-arvon ylittyessä, tai systeemin painopisteen siirtyessä tukipisteiden rajaaman alueen ulkopuolelle.
8 8 Altaluistaminen Kiinnittämättömän siirrettävän nojatikkaan liikkuminen taaksepäin on estetty, mikäli kitkavoimat tikkaiden ylä- ja alapäässä ovat riittäviä. Tasapainon edellytyksenä on, että tikkaaseen kohdistuvien voimien ja vääntömomenttien summan on oltava nolla. Tikkaaseen vaikuttavat kitkat ylä- ja alapäässä. Mitä ylemmäs kiivetään, sitä pienemmäksi muodostuu yläpään kitkan vaikutus, ollen täysin merkityksetön painon vaikuttaessa aivan tikkaiden yläpäässä. Näin on usein perusteltua olettaa yläpään kitkan arvoksi 0. Tällöin tarvittava kitka tikkaiden alapäässä on riippuvainen ainoastaan asetuskulmasta, yhdistetyn painopisteen sijainnista sekä tikkaiden pituudesta. Teorian mukaan kestävyys luistoa vastaan ei siis ole lainkaan riippuvainen kuormituksen suuruudesta. Luistovaara on aina suurimmillaan henkilön ollessa tikkaiden ylä-päässä. Luistaminen sivusuunnassa tai pyörähtäminen Yläpään kitkalla on merkitystä erityisesti sivuttaisen liukuman ehkäisyssä. Tikkaiden pyrkiessä kallistumaan sivusuuntaan kitkavoima ehkäisee sivuliukumaa. Vaikka tikkaat eivät lähde liukumaan ollessaan vinossa asennossa, ne voivat pyörähtää. Pyörähtäminen tapahtuu painopisteen ohittaessa sivujohteen ylä- ja alatukipisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason. Näin voi tapahtua esim. kiipeämisen jatkuessa ylöspäin, kun tikkaat on alun perin asetettu vinoon asentoon tai jos tikkaat kiertyvät liikaa pystyakseliinsa nähden. Kaatuminen taaksepäin Tikkaat kaatuvat taaksepäin, kun yhdistetty massakeskipiste joutuu tikkaiden alatukipisteiden kautta kulkevan pystysuoran tason ulkopuolelle. Tikkaiden kaatuminen taaksepäin tapahtuu siis helpoimmin kiipeämisen alkuvaiheessa. Jyrkkä asetuskulma lisää taakse kaatumisen mahdollisuutta. Kiipeämistavan vaikutus Kiivetessä tikkaille on merkittävää dynaamisten voimien voimakkuus. Hyvin usein jätetään dynaamiset voimat huomioimatta, vaikka tilanne saattaa muuttua täysin staattiseen tilanteeseen nähden. Kiipeäminen tikkaille synnyttää tikasjohteisiin dynaamisia voimia, jotka saavat tikkaan taipumaan ja kiertymään. Jos tikas on liian loivassa nojakulmassa (taipuminen saattaa aiheuttaa muutoksia nojakulmaan) ja/tai siinä on riittämättömät (pienikitkaiset) liukuesteet, saattaa sen alapää liukua alta ja tikas kaatua. Jos tikkaan sivujohteet eivät ole riittävän jäykät kiertymistä vastaan, saattaa noususta johtuva heilun-ta/kiertyminen aiheuttaa häiriön kiipeämisrytmiin, tikas kiertyy lisää ja kaatuu sivulle, luistaa alta (kiertyminen saattaa aiheuttaa sen, että paino siirtyy vain toiselle tikasjohteelle) tai aiheuttaa kiipeäjän tasapainon menetyksen. Käsien asennolla (kädet sivujohteilla / kädet pienoilla) kiivettäessä ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta esiintyviin voimiin ja siirtymiin. Käsien asennolla saattaa kuitenkin olla suurempi merkitys häiriötilanteessa, jossa jalka luistaa pienalta tai piena rikkoontuu. Tällöin käsien ollessa pienoilla ote säilyy paremmin kuin käsien ollessa sivuilla. Sen sijaan harppominen (astuminen joka toiselle pienalle) vaikuttaa huomattavasti esiintyviin voimiin. Ihmisen liikkuminen vaikeutuu ja varsinkin voimien dynaamiset komponentit kasvavat. Tikkaiden alapäähän vaikuttavan pystysuoran voiman
9 9 maksimi on harpottaessa n. 2,1 2,4 kertainen henkilön painoon nähden, kun se muilla kiipeämistavoilla on n. 1,6 1,8-kertainen. Myös sivuttaiset siirtymät lisääntyvät harpottaessa. Harppominen siis selvästi lisää tapaturmariskiä verrattuna normaaleihin kiipeämistapoihin tikkailla. Tikkaiden pitävyys ja kitkamittaukset Yksi suurimpia tikastapaturmien aiheuttajia on tikkaiden altaluistaminen ja siitä johtuva putoaminen. Nämä tapaturmat johtuvat riittämättömästä kitkasta tikkaiden alapään ja alustan välillä. Usein ne tapahtuvat siksi, että tikkaita ei aseteta riittävän jyrkkään kulmaan tai tikkaiden liukuesteet eivät aiheuta riittävää kitkaa estämään luistamista. Tikkaiden stabiliteettiin luistamista vastaan vaikuttaa monia tekijöitä. Näitä ovat mm. (Johansson 1983): 1. Liukuesteen - materiaali - muoto - kovuus 2. Alustan - materiaali - kovuus - rakenne - epäpuhtaudet ja väliaine 3. Tikkaiden - asetuskulma - rakenne - kuormitus (dynaaminen tai staattinen) Tikkaiden luistamista tutkittaessa on erittäin vaikea sanoa, kumpi tekijä tapahtumassa on määräävä, lepo- vai liikekitka. Voidaan väittää, että lepokitka on tärkeämpi, koska tikkaat ovat staattisessa tilassa alustan suhteen. Mutta toisaalta, jos tikkaiden alapäässä tapahtuu pienintäkin liikettä alustan suhteen, kitkavoiman pieneneminen saattaa aiheuttaa tikkaiden luistamisen. Ilmeisestikin molemmilla arvoilla on oma tärkeä merkityksensä määritettäessä tikkaiden pitävyyttä. Lepokitkakertoimella täytyy olla tietty minimiarvo, jotta luistaminen ei alkaisi. Toisaalta liikekitka voi olla korkeampi kuin lepokitka, jolloin luistaminen voi loppua ja tasa-paino saavutetaan uudelleen. Tilanteessa, jossa tikkaita kuormitetaan työtilanteessa, tasapaino (eli tikkaat eivät luista) säilyy niin kauan, kun kitka tukipisteissä on riittävän suuri. Tikkaiden alapään kitkan merkitys on ratkaiseva, sillä yläpään kitkan vaikutus muuttuu häviävän pieneksi ylös kiivettäessä. Työterveyslaitoksen suorittamat tarkat mittaukset (tutkimus 1986) osoittavat, että "kumitulpat ovat ainoat todelliset liukuesteet, kun mittauksissa verrattiin kumia, kovamuovia (vakio liukueste) ja alumiinia (tikas ilman liukuesteitä). Yllättävää tuloksessa oli, että kitka betonin ja kovamuovin välillä oli pienempi kuin betonin ja tikkaan ilman liukuestettä! Lisätietoja Työterveyslaitoksen Työturvallisuusosaston tekemästä tutkimuksesta: Siirrettävien nojatikkaiden käyttöturvallisuuden arviointi ( Työ ja ihminen 1 (1987 / Kari Häkkinen / Jussi Pesonen / Erkki Rajamäki).
10 10 Tähän tutkimukseen tutustumista kokonaisuudessaan suosittelemme erityisesti kaikille, jotka ovat ammatillisessa suhteessa tikkaiden käyttöön, käytön valvontaan tai tikkaiden hankintaan. VAPAASTI SEISOVAT TIKKAAT Vapaasti seisoviin tikkaisiin (A-tikkaat) koskevat suurelta osin samat fysiikan lait kuin nojatikkaisiinkin horjahtamisen ja kaatumisen osalta. Standardit määrittelevät tikkaiden mitat ja lujuusvaatimukset tarkasti. Se mihin standardit eivät ota kantaa ja etenkin ammattikäyttäjien tulisi kiinnittää huomiota ovat: 1.Liitosten ja nivelten - tukevuus - käyttökestävyys - materiaali 2.Liukuesteiden - materiaali - muoto - kiinnitys 3.Jos tikkaassa on työskentelytaso - tason koko - tason materiaali - tason kiinnitys - tason kannatus - tason lukitus 4.Tikkaan rajoittimien - kiinnitys - tukevuus - luotettavuus 5. Tikkaan - varaosien ja - lisätarvikkeiden saatavuus Rakennustöissä käytettäviin, vapaasti seisoviin, 1-2 metrin työkorkeuksellisiin A- tikkaisiin vaaditaan joko etuaisoihin taikka molempiin alatukipalkin, joka antaa tikkaille lisätukea sivuttaiskaatumista vastaan. Myös vapaasti seisoviin tikkaisiin voidaan asentaa maa-/jääpiikit. Kaiteet ja nojatuet sekä tarvikekotelot ovat lisävarusteita, jotka helpottavat työtä ja lisäävät turvallisuutta. Siirtopyörät helpottavat tikkaiden siirtelyä jne. Alle 1 metrin työkorkeuksellisessä tikkaassa tulee olla lukittava vaakatukipalkki tai lukittava työtaso. 1-2 metrin työkorkeuksellisessä tikkaassa tulee on lukittavat vaakatukipalkki ja työtaso Lähde. Suomitikas Liite; Tikkaiden tarkastuslista
Turvallisesti tikkailla
Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.
LisätiedotTalonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.
TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies
Lisätiedot25. TIKKAAT, TYÖTASOT, RAKENNUSTELINEET
25. TIKKAAT, TYÖTASOT, RAKENNUSTELINEET 32 Tikkaat Tikkaiden käyttö on suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä,
LisätiedotTyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta
Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa
LisätiedotMONITOIMITIKAS ALUMIININEN. FIN Käyttö- ja turvallisuusohje
ALUMIININEN MONITOIMITIKAS FIN Käyttö- ja turvallisuusohje Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen käyttöä! Säilytä käyttöohjeet myöhempää käyttöä varten. Yleistä Kiitos kun valitsit Kramforsin monitoimitikkaat.
LisätiedotTalonrakennus. Maalari putosi tikkaiden luistettua 2,5 metriä TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Talonrakennus. Työtasolta laskeutuminen
TOT-RAPORTTI 12/02 Maalari putosi tikkaiden luistettua 2,5 metriä TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Maalari oli laskeutumassa 2,5 m:n korkeudelta työtasolta alas kun tikkaiden alapää lähti luistamaan.
LisätiedotTyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä
Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013
LisätiedotYL-RAPPU! A - O T S A I N A U T A I M D A J E O U S R J U O A I H H K N K O
! YL-RAPPU NOUDATA KASAUS- OHJEITA HUOMIO KIRJAN YL-RAPPU KASAUSKIRJA R Fox1-Teline On Suomalainen tuote joka on rakennettu ja suunniteltu EU-Normin EN1004:2004 mukaiseksi. R Johdanto 1.Yleistä YL-RAPPU
LisätiedotViranomaisnäkökulma päivän teemoihin. Tarkastaja Esa Laine LSAVI, Työsuojelun vastuualue
Viranomaisnäkökulma päivän teemoihin Tarkastaja Esa Laine LSAVI, Työsuojelun vastuualue 1 Henkilönsuojainten käyttö Putoamissuojaus Siisteys ja järjestys 2 Yhteinen rakennustyömaa Yhteinen rakennustyömaa
LisätiedotPorrastikkaita voidaan käyttää, kun telineen korkeus alle 20 m (kuva 2, vrt. porrasnousu)
TYÖTELINEIDEN NOUSUTIEDEN VALVONTA Yleistä: Työtelineiden nousuteiden rakenteen, rakennemittojen, sijainnin, kaltevuuden sekä askelmien vakavuuden on oltava sellaiset, että nousutien ja työtason välillä
LisätiedotSiirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET
Siirreltävä teline LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ Zifa/Uniroll käyttöohje RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET . JOHDANTO Siirreltävät Layher-telineet asennetaan ja puretaan turvallisesti, nopeasti ja yksinkertaisesti.
LisätiedotTalonrakennus. Rakennusmies putosi yli 3 m betonilattialle ollessaan siirtymässä tikkaille TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies (eläkeläinen)
TOT-RAPORTTI 14/02 Rakennusmies putosi yli 3 m betonilattialle ollessaan siirtymässä tikkaille TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies poistui työkorkeuteen nostetun henkilönostimen lavalta
LisätiedotKorkealla työskentely merellä
Työturvallisuusohje 1(8) Korkealla työskentely merellä LISÄTIETOJA Risto Lappalainen Liikennevirasto puh. 029 534 3966 Liikennevirasto PL 33, 00521 Helsinki Puhelin 0295 34 3000 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne
Lisätiedotvaltioneuvoston asetus (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta alkaen 1.6.2009
valtioneuvoston asetus (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta alkaen 1.6.2009 SOVELTAMISALA Tätä asetusta sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudis-
LisätiedotTYÖPUKIT Työtason korkeus cm
TYÖPUKIT Työtason korkeus 0-100 cm Kaksipuolinen rakennuspukki (KRP) /tuote/2-puoliset-rakennuspukit Tukeva ja pieneen tilaan kasaan menevä yleispukki rakennustyömaakäyttöön. Tämä useamman vuosikymmenen
LisätiedotTELINETURVALLISUUSOHJE HARJAVALLAN SUURTEOLLISUUSPUISTO
TELINETURVALLISUUSOHJE HARJAVALLAN SUURTEOLLISUUSPUISTO Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Telineen määritteleminen... 3 3. Telinetyön aikatauluttaminen... 3 4. Telineen tilaamainen... 3 5. Käyttöohje...
LisätiedotLue tämä käyttöohje turvallisuusohjeineen huolellisesti ja tarkista, että ramppi on moitteeton ennen quick2go rampin käyttöönottoa.
Lue tämä käyttöohje turvallisuusohjeineen huolellisesti ja tarkista, että ramppi on moitteeton ennen quick2go rampin käyttöönottoa. KÄYTTÖTARKOITUS quick2go alumiiniramppi mahdollistaa esteettömän kulun
LisätiedotValmis 8 m alumiinitelinepaketti
Valmis 8 m alumiinitelinepaketti Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Instant Span 300 7,9 m korkeasta alumiinitelineestä, joka on valmiiksi
LisätiedotASENNUSOHJE FLEXY PORRASTELINE NOPEA JA HELPPO PYSTYTTÄÄ
ASENNUSOHJE FLEXY PORRASTELINE NOPEA JA HELPPO PYSTYTTÄÄ FLEXY Steens Mekaniska-yhtiöllä on pitkäaikainen kokemus ja laaja osaaminen rakennusalalta ja alan tarpeista. Tämä ilmenee FLEXY-alumiinitelineiden
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5
LisätiedotNostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta. Ohjeiden mukainen käyttö sallii tuotetta käytettäväksi ainoastaan seuraavalla tavalla:
KÄYTTÖOHJE KIVILOHKAREKAHMARI Z65 (Nostolaite) 1. Yleistä Nostolaitteen käyttäjän on ehdottomasti noudatettava näitä ohjeita. 1.1 Ohjeidenmukainen käyttö Nostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta.
LisätiedotFOCUS 650 KÄYTTÖOHJE
FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän
LisätiedotPiirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan
Voimakuvioita kirja Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan Kirja lattialla Kirja, jota painetaan kepillä Kirja, jota painetaan seinään Kirja,
LisätiedotUMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6
Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys
LisätiedotMuutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Neliöpoikkileikkauksinen opastinmasto 28.7.2014 Dnro 3596/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus
2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINMASTON KÄYTTÖTURVALLISUUS... 5
LisätiedotBetonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että
LisätiedotPUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU
PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU LAINSÄÄDÄNTÖ - Putoamissuojausta koskeva lainsäädäntö edellyttää työnantajalta toimenpiteitä putoamistapaturmien estämiseksi, jos työntekijä työskentelee yli 2 metrin korkeudella
LisätiedotTyyppitapaturma: Kaivannon sortuma
Tyyppitapaturma: Kaivannon sortuma Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Lappalainen J., Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013 1
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotSäiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara
LisätiedotValmis telinepaketti omakotityömaalle
Valmis telinepaketti omakotityömaalle Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Layher alumiinitelineistä, jotka ovat valmiiksi pakattu peräkärryyn.
LisätiedotStandUp nostoistuimen käyttö Turvallinen tapa avustaa kaatunut henkilö lattialta ylös
StandUp nostoistuimen käyttö Turvallinen tapa avustaa kaatunut henkilö lattialta ylös Kaatumisen tapahduttua Varmista aina, että avustettava ei ole satuttanut itseään niin pahoin, että on syytä kutsua
LisätiedotSuojatyö ja kuntoutus. Sähköasentaja putosi nojatikkailta 5 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Liikkeenharjoittaja, sähköasentaja
TOT-RAPORTTI YTOT 5/02 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Sähköasentaja putosi nojatikkailta 5 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Ammatti Toimiala
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotKUORMALAVAHYLLY ALFA
KUORMALAVAHYLLY ALFA EAB KUORMALAVAHYLLY EAB:n kuormalavahylly kattaa vakiona laajan valikoiman eri levyisiä, syvyisiä ja korkuisia hyllyjä. Monipuolisilla lisävarusteilla rakennetaan tehokas ja toimiva
LisätiedotSÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA
SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan
LisätiedotTalonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.
TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotKUORMALAVAHYLLY ALFA
KUORMALAVAHYLLY ALFA EAB KUORMALAVAHYLLY EAB:n kuormalavahylly kattaa vakiona laajan valikoiman eri levyisiä, syvyisiä ja korkuisia hyllyjä. Monipuolisilla lisävarusteilla rakennetaan tehokas ja toimiva
LisätiedotYHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi
YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)
LisätiedotTELINETURVALLISUUSOHJE HARJAVALLAN SUURTEOLLISUUSPUISTO
TELINETURVALLISUUSOHJE HARJAVALLAN SUURTEOLLISUUSPUISTO Laatijat: Juha Hakanpää Boliden Harjavalta Oy Meri Nurmi Norilsk Nickel Harjavalta Oy Jussi Ruusunen Kemira Oyj Jussi Tunturi Oy AGA Ab Hyväksytty:
LisätiedotMuutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus
2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...
LisätiedotLIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007
LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta
LisätiedotLayher-kalustosta kokoat myös turvalliset nousutiet tikkaista porrastorneihin.
Nousutiet Layher-kalustosta kokoat myös turvalliset nousutiet tikkaista porrastorneihin. Kun telinekalustosi merkki on Layher, on Sinulla jo valmiiksi suurin osa nousuteiden rakentamiseen tarvittavista
LisätiedotTuoteluettelo Kehäteline"Frame" 2009
Tuoteluettelo Kehäteline"Frame" 2009 Scaffolds Ställningar Gerüste Echafaudages Impalcature Andamios Σκαλωσιές 4 Korkea laatu joustavat ratkaisut kilpailukykyisin hinnoin Kehäteline Frame eli Kehäteline
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön asetus
LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134
LisätiedotBetonielementtien käsittelyohjeet
Betonielementtien käsittelyohjeet Seinäelementit, kampafakki... 2 Eristetyt elementit, A-pukki... 3 Väliseinä- ja kuorielementit, A-pukki... 4 Laattaelementit... 5 Pilari-ja palkkielementit... 6 Nosto-ohjeet...
LisätiedotCSEasyn toimintaperiaate
CSEasyn toimintaperiaate Pultti (6x) Rajoitinkappale Tavallinen vanne CSEasy-rengas CSEasy-sovitin Puristuslevy Sisäsovitin koostuu kolmesta esiasennetusta lohkosta ja yhdestä esiasennetusta kumisesta
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun
LisätiedotRIL 142-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet
RIL 142-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet 2 RIL 142-2010 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 835. Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2006 N:o 835 840 SISÄLLYS N:o Sivu 835 Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen
LisätiedotSUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai
LisätiedotRakennuskonepäivät 2010
Rakennuskonepäivät 2010 Ylitarkastaja Harri Patrikainen i Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 18.10.2010 1 Työsuojeluvalvonnan organisaatio 2010 Ajankohtaiset teemat Pöly Rakennushissit
LisätiedotELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS
Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotInhimilliset tekijät työturvallisuudessa Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries
INSTITUTE BRUNO SCHMAELING CONSULTING GROUP SCIENTIFIC DIRECTOR PROF. DR. CHRISTIAN CALLO Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries Onko joskus käynyt näin? Siinä minä
LisätiedotONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI
1(6) ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 4480/06/2002 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Suodenniemellä 22.7.2002 Tutkija: Valto Ottovainen 2(6) ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Miehen kuolemaan
LisätiedotLAATUA JA VAHVUUTTA, JOIHIN VOIT LUOTTAA
Spandeckkävelysillat ja -työtasojärjestelmät LAATUA JA VAHVUUTTA, JOIHIN VOIT LUOTTAA SPANDECK Spandeck on kevyt, alumiinista valmistettu kävelysilta, työtaso ja telinejärjestelmä, kaikki samassa tuotteessa.
LisätiedotScanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa
Koostanut Essi Rasimus Opettajalle Scanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa Kohderyhmä: 8. - 9. -luokka Esitiedot: Ympyrän tasogeometria, kulman suuruus, nopeuden yhtälö Taustalla oleva matematiikka:
LisätiedotBETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST
VÄLI99KA BETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST 62375 YLIHÄRMÄ FINLAND TEL. +358-(0)6-4835111 FAX +358-(0)6-4846401 Suomi 2 Arvoisa Asiakas Kiitämme osoittamastanne
LisätiedotScanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa
Koostanut Essi Rasimus Opettajalle Scanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa Kohderyhmä: 8. - 9. -luokka Esitiedot: Ympyrän tasogeometria, kulman suuruus, nopeuden yhtälö Taustalla oleva matematiikka:
LisätiedotTT250 Trade Tower Asennusohje
TT250 Trade Tower Asennusohje DESIGNATION: TT250 TRADE TOWER EN 1004 3 8/8 XXXD Tämän käyttöohjeen CEN-merkintä EN 1298 IM en Rev-00 Tämä Asennusohje sisältää vaiheittaiset ohjeet tuotteen helppoon ja
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotFreestanding Asennusohjeet
sennusohjeet sennusvinkkejä 224 mm korkean ratkaisun kokoamiseen tarvitaan avustaja. Huomaa, että kaikissa seinästä irrallaan käytetyissä ratkaisuissa on oltava jalat kummallakin puolella. Jos sinulla
LisätiedotKuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne
Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden
LisätiedotPULLEY-MAN porakonevinssi. Käyttö- ja huolto-ohje
PULLEY-MAN porakonevinssi Käyttö- ja huolto-ohje SISÄLLYSLUETTELO 3 4 SUORITUSARVOT JA TIEDOT TURVALLINEN KÄYTTÖ 5 7 8 10 11 LAITTEEN OSAT JA VAIJERIN ASENNUS LAITTEEN KÄYTTÖ NOSTOISSA LAITTEEN HUOLTO
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. ver. 1.2
KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä
LisätiedotKuormien turvallinen purku työmaalla
Kuormien turvallinen purku työmaalla Mikko Koivisto Tampere 14.5.2019 LSSAVI Työsuojelun vastuualue rakentamisen toimintayksikkö 15.5.2019 1 Elementtien asennussuunnitelma (Purkuun vaikuttavat asiat) Elementit,
LisätiedotSFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti
SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotDINO 80R Pikaopas. Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä.
DINO 80R Pikaopas Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä. Yhteystiedot: 040 6736064 Mikko Jokiranta 050 3171745 Jukka Jokiranta veljeksetjokiranta@gmail.com YLEISET TURVALLISUUSOHJEET
LisätiedotKäyttöohje. Tasapainolauta
Käyttöohje Tasapainolauta Kiitos kun ostit tasapainolaudan.! VAROITUS! Opettele ajamaan laitteella turvallisesti, huomioi muu liikenne ja säännöt. Käytä lisäksi säädösten mukaisia turvavarusteita. Älä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kokemuksia talviliukstumisista tutkimusten valossa Pysy pystyssä talvijalankulun turvallisuusseminaari 10.1.2013, Tampere Mikko Hirvonen 2 Tapaturmatilastoja Noin 30% työpaikkatapaturmista
LisätiedotBetoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.
Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Tämän asiakirjan ohjeet on laadittu optimoimaan
LisätiedotAsennusohjeet Sektoroitu ENVENTUS-roottori vaipalla
Lämmönsiirrin sisältää: Vaipan kahdessa osassa Roottorilohkot Navan, akselit, laakerit ja peitelevyt Puolat Kotelon, lukkomutterit ja kiristysruuvit Asennustarvikkeet: Kehikko ja narut Kiristyshihna (väh.
LisätiedotSiltojen erikoistarkastusten työturvallisuusohje
Työturvallisuusohje 1(12) Siltojen erikoistarkastusten työturvallisuusohje LISÄTIETOJA Risto Lappalainen Liikennevirasto puh. 029 534 3966 Liikennevirasto PL 33 puh. 029 534 3000 kirjaamo@liikennevirasto.fi
LisätiedotApurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot.
Yleistä Yleistä Apurunkoa voidaan käyttää seuraaviin tehtäviin: Se antaa vapaan tilan pyörien ja muiden rungosta ulkonevien osien välille. Se tuo jäykkyyttä ja vähentää rasituksia takaylityksessä. Se suojaa
LisätiedotVaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V
Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja
LisätiedotEnnakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa. Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas
Ennakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas 23.5.2018 Sähkölaitteiston käytönjohtajuus Milloin tarvitaan käytönjohtajaa? Sähköturvallisuuslaki,
LisätiedotTurvallisuus. Asennuksessa tarvittavat työkalut. Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.
Kuomun asennusohje Turvallisuus Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.! kuomun nostaminen, siirtäminen ja kääntäminen kevennysjousien asentaminen tuulihaan asentaminen varmistettava peräkärryn
LisätiedotHandy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120
Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko
LisätiedotKULMALA 2009 SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO Sivu KOTITALOUSTIKKAAT 1 SOLIDY kotitaloustikkaat kevyeen ammatti- ja kotikäyttöön 1 SAFETY siivous- ja laitostikkaat kevyeen ammatti- ja kotikäyttöön 1 DOPPLO askelmatikkaat konttori-,
Lisätiedotlindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat
lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX jopa puolet asennusajasta säästyy muihin töihin Lindab on yksinkertaistanut seinärakenteet. Tuloksena ovat uudet,
LisätiedotKombikauhat Leveys 790 mm A32684 Leveys 900 mm A32484 Leveys 1050 mm A32448
Kombikauhat Leveys 790 mm A32684 Leveys 900 mm A32484 Leveys 1050 mm A32448 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy haluaa kiittää teitä siitä, että olette hankkineet Avant-työlaitteen. Se on suunniteltu ja valmistettu
LisätiedotPyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi
Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi
LisätiedotASC-Alumiinitelineet
ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan
LisätiedotVaritek. Kotitaloustikas turvakaarella. Turvauritettu peltinen työtaso 28 cm x 27,5 cm. Turvakaaren korkeus 60 cm.
1 Varitek Kotitaloustikas turvakaarella Turvauritettu peltinen työtaso 28 c x 27,5 c Turvakaaren korkeus 60 c Kansilukitteinen 5, 6 ja 7 ask nylon-nauhat Liukastuisen estolla varustetut 80 askelat Askelat
LisätiedotK a t t o t u r v a o pa s
t a l o N h a lt i j a N K a t t o t u r v a o pa s o N Ko ta l o s i K at tot u r va l l i s u u s Ku N N o s s a? Nuohooja käy talosi katolla säännöllisesti! - Milloin viimeksi tarkistit, ovatko katon
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotEAB Built to last Tarkkuus ja laatu ovat mukana kaikessa toiminnassamme, raakamateriaalin valinnassa,
KUORMALAVAHYLLY EAB KUORMALAVAHYLLY 1 EAB:n kuormalavahylly kattaa vakiona laajan valikoiman eri levyisiä, syvyisiä ja korkuisia hyllyjä. Monipuolisilla lisävarusteilla rakennetaan tehokas ja toimiva varasto.
LisätiedotSpandeck. UpRight INSTANT Zip-Up. telinejärjestelmä. Täyttää korkealla tehtävästä työstä annetun direktiivin vaatimukset
Spandeck telinejärjestelmä Täyttää korkealla tehtävästä työstä annetun direktiivin vaatimukset UpRight INSTANT Zip-Up SPANDECK Spandeck on kevyt, alumiinista valmistettu kävelysilta, työtaso ja telinejärjestelmä,
LisätiedotKuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne
Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne Sanna Nenonen & Noora Nenonen Tampereen teknillinen yliopisto Tuotantotalouden
LisätiedotTOT-TUTKINTA TOT 6/10
TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla.
LisätiedotSVINGIN KIINNITYSKOHDAT
Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje. Nordic Light Roulett. kaksisuuntainen (TDBU) käsikäyttöinen (HO) käyttö- ja asennusohje
Käyttö- ja asennusohje kaksisuuntainen (TDBU) käsikäyttöinen (HO) Kaksisuuntainen sälekaihdin asennus a) Kaihdin on pakattu paperinauhoilla nippuun. Nämä nauhat voidaan poistaa, kun narukiinnikkeet on
Lisätiedotwww.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET
www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET PISKO -LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla
Lisätiedot