Uusi kirjastolaki pykälät käytäntöön (2017) Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Uusi kirjastolaki pykälät käytäntöön (2017) Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto

2

3 KIRJASTO JA KUNTA

4 Minne olet menossa kunta? Tulevaisuuden kuntakuvia

5 Kuntakeskus ja reuna-alueet Ohut kunta Pulska palvelukunta Uusi juureva kunta

6 Yleinen kirjasto on pulskan palvelukunnan manifestaatio Ideologisesti taustalla monoliittinen kuntakäsitys eli olettama kuntien samanlaisuudesta. Kehitystä on ohjannut vahvasti sääntelyn kehittyminen: kumottu sääntely näkyy kirjastoissa (maakuntakirjasto, maakuntakokoelma, osastojaottelu). Toimiala on täynnä sääntelymyyttejä kuten hokema jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto, koska laki Pulska palvelukunta Jos kuntien määrä ei ala vähenemään, jäävät alakoulu ja kirjasto hyvinvointivaltion viimeiseksi linnakkeeksi. -> Jokaisessa kunnassa on alakoulu ja kirjasto, mutta muutoin kunnat poikkeavat toisistaan rajusti

7 KIRJASTO JA SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET

8 Perustuslain 16 : Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Perustuslain 22 : Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

9 Julkisen vallan tulee turvata sivistyspalveluiden monimuotoisuus ja huolehtia annettavien palvelujen riittävästä määrästä ja monipuolisuudesta. Edistäminen tapahtuu esimerkiksi siten, että valtio ja kunnat ylläpitävät ja tukevat kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja jne. Perusoikeussäännös ei sinällään sido lainsäätäjää tiettyjen sivistyspalveluiden tuottamiseen. Se ei velvoita olemassa olevien sivistyspalveluiden ylläpitämiseen, vaan asettaa yleisen velvollisuuden huolehtia siitä, ettei varattomuus estä itsensä kehittämistä. Viittaus yhtäläiseen mahdollisuuteen kehittää itseään merkitsee ennen kaikkea sitä, että jokaiselle tulisi turvata mahdollisuudet muun muassa asuinpaikasta, äidinkielestä, taustasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta.

10 Yhdenvertaisuuden elementit ovat vahvasti läsnä yksilöiden itsensä kehittämisen mahdollisuuksia koskevassa sääntelyssä. Kunnille lainsäädännässä asetettujen tehtävien tarkoituksena on turvata keskeisimpien sivistyspalveluiden saatavuus kaikkialla maassa. Varsinaista normiohjausta keskeisempi ohjausväline tällä alueella on kuitenkin valtionavustusjärjestelmään perustuva taloudellinen ohjaus. Koska sivistyspalveluiden sisältöön kohdistuu niukasti tehokkaasti velvoittavaasääntelyä, sivistyspalveluidenlaatutasomäärittyy ennen kaikkea kuntienniiden järjestämiseen käyttämientaloudellisten voimavarojen perusteella sekä sivistyspalveluita tuottavien yksiköiden asiantuntijakulttuurin kautta.

11 Kirjastotoiminnan sisällöllinen kehittäminen on pitkälti kirjastoammatillinen kysymys, jota kirjastolain tavoite- ja tehtäväsääntely ohjaa: Kirjastolain tavoitteena on edistää (2 ) pääsyä sivistykseen, kulttuuriin ja tietoon lukemiskulttuurin ja lukutaitoa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta Yleisten kirjaston tehtävänä on (6 ) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota ohjausta ja tukea monipuoliseen lukutaitoon tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä tiloja oppimiseen ja harrastustoimintaan tarjota tiloja työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua

12 Totuuden jälkeisessäajassa kirjastojen sivistystehtävänä on olla: Toiminta-alueensa yhteisön yhteiselon paikka (kirjastossa kohdataan ei siis vain säilötä painettua kokoelmaa ja lainata siitä niteitä ulos; maksuttomien työ- ja kokoontumistilojen tarjoaminen asukkaille on tärkeää kauppakeskustumisen aikana ). Laaja-alaisen kokoelman tarjoaja (e-aineistot, tietokannat ja metadata ovat tätä päivää, mutta eivät korvaa painettua kokoelmaa). Monikulttuurisuuden ja kansalaistoiminnan edistäjä (kielikerhotoiminta ja eri kulttuuripiirien esillä pitäminen on osa kirjaston ydintoimintaa). Kirjastotyöntekijöiden tulisi olla yhteisössään resilienssin eli kimmoisuuden taitojen parantajia (medialukutaito, lähdekritiikki, kirjallisuuden antama taito nähdä toisin ja asettua toisen asemaan)

13 Käytännön toiminnantasolla tämä tarkoittaa: Rekrytointien painopisteen olemista korkeakoulutetussa kirjastoammatillisessa henkilöstössä luvun jäljiltä henkilöstörakenne kirjastovirkailijapainotteinen ja liian matalasti koulutettu. Tämän korjaaminen vaatisi oikeastaan tiukempaa kelpoisuusehtosääntelyä. Resurssien vapauttamista muuhun kuin lainaustiskin takana päivystämiseen: lainausautomaatit jne. mahdollistajina Jatkuva päivystys tiskin takana ei ole kirjaston ydintehtävä. Kirja-aineiston suurkuluttajien äänen perusteella toimimisen sijaan aktiivista uusien käyttäjien etsintää, viestintää, tapahtumien tuotantoa ja oman paikan etsintää omassayhteisössä, aukioloa virka-ajanulkopuolella. Toimivia tiloja, joita on mahdollista antaa eri ryhmien käyttöön maksutta

14 Kirjastopalveluiden saavutettavuus Kirjaston on oltava paikka, johon kuka tahansa pääsee ilman että keneltäkään kysellään hänen agendaansa (kirjasto on yhtälailla julkinen tila, jossa olla kuin paikka, josta lainata aineistoa). Kirjasto ja sen aineistot ovat kokonaisuudessaan kaikkien fyysisesti saavutettavissa. Tässä rima on asetettava riittävän korkealle, koska kirjaston tehtävänä on purkaa rakenteellista syrjintää, ei toisintaa sitä. Äänikirjoille, isotekstisille kirjoille ja selkokirjoille varatut hyllyt sijoitetaan helppopääsyiseen ja helposti löydettävään paikkaan. (Kuntaliiton yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus 2016)

15 Kirjastoverkon kattavuus Vaikka viime vuosina on lakkautettu jonkin verran kirjastojen toimipisteitä eri puolilla maata, on kirjasto- ja tietopalvelujen saavutettavuus säilynyt toimipisteiden määrän perusteella edelleen melko kattavana. Sivukirjastojen ja kirjastoautoreittien lakkauttamisen yhteydessä on usein panostettu kunnan pääkirjaston aukiolotuntien lisäämiseen, mikä on parantanut kirjastopalveluiden saatavuutta viikonloppuisin. Ongelmia kohtaa lähinnä se syrjäseutujen väestönosaa, joka ei voi liikkua autolla kuntakeskuksessa olevaan kirjastoon. Perusoikeusnäkökulmasta kirjastoverkkoa voisi jopa karsia. Nyt resursseja ohjataan liiaksi kattavan sivukirjastoverkon ylläpitoon, jolloin resursseja ei vapaudu yhteiskunnallisen tehtävän hoitamiseen

16 Onko Suomessa liikaa kuntia sivistyspalveluiden turvaamiseen? On! Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun on kuuluttava väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle, jotta sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallinen osaoptimointi voidaan estää ja taata sivistyspalveluiden toteuttamiseen vaadittavat riittävät taloudelliset voimavarat. Riittävän suuri väestöpohja (n asukasta) on käytännössä tärkein yksittäinen edellytys sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle

17 Kiitos! uef.fi