Kaupunginhallitus Sivu 1 / 70. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 70 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Maria Guzenina, saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana Christina Gestrin Tiina Ahlfors Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Mikael Eriksson klo käsittelyn aikana Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen, saapui klo käsittelyn aikana Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, saapui klo käsittelyn aikana, poissa klo käsittelyn ajan Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi valtuuston puheenjohtaja, saapui klo Marika Niemi valtuuston I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja, saapui klo Mari Immonen kaupunginsihteeri Susanna Tommila kulttuurijohtaja, poistui klo Anja Kuosmanen lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 70 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Anja Kuosmanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Saara Hyrkkö Markku Sistonen , Maria Guzenina 328 Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 70 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 308 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen 6 vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia) Vuoden 2015 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 11 toimenpiteet 312 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja 18 terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon 315 Paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan vaalikelpoisuuden 19 menetys ja täydennysvaali 316 Suun terveydenhuollon organisaatiomuutoksen 20 edellyttämät ennakoivan rekrytointimallin mukaiset virkojen perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy 22 Sports Car Center Ab:lle 318 Jäsenen nimeäminen Espoon vammaisneuvostoon 28 toimikaudelle KulttuuriEspoo ohjelma (Kv-asia) Vuoden 2015 nuorisovaltuustovaalien ehdokaslistan 32 vahvistaminen Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen 34 hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä 37 maankäyttösopimusten periaatteet 2015 (Kv-asia) 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon 40 keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle ) Mäkitupa, asemakaavan ja maankäyttösopimusten ja 44 alueiden luovutusten esisopimusten hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (osittain Kv-asia) 325 Tillinmäki, asemakaavan muutoksen sekä 53 maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti 326 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 54 valituksesta koskien Ahertajankulman asemakaavan muutos, alue , hyväksymispäätöstä 327 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 65

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 308 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Saara Hyrkkö ja Markku Sistonen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Jaana Räsänen, puh Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ahlfors Elon kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Kuten aloitteen vastauksessa todetaan, ulkoisten vaikutusten arviointia ei ole tehty valtuustoaloitteille varatussa ajassa - ja se olisikin haastavaa. Aloitteisiin on kuitenkin aiemminkin vastattu viitaten keskeneräiseen prosessiin ja siten saatu lisäaikaa hyvään valmisteluun. Kyseessä on muun muassa taloudellisesti ja asiakkaiden/kuntalaisten oikeusturvan kannalta erittäin merkittävä ja kauaskantoisia vaikutuksia sisältävä asia, joten sen kunnollinen arviointi on tarpeen. Ulkoistamisen vaikutuksista on jo tehty tutkimuksia ja verrokkituloksia on saatavissa myös ulkomailta, joten aloitteeseen on mahdollista saada nyt annettuja arvioita perinpohjaisempia vastauksia. Kaikkia toimialoja koskeva arviointi on kuitenkin perustellusti niin laaja, että arvioinnin voi kohdentaa koskemaan pienempää kokonaisuutta, kuten terveysasemien ulkoistamista. Kaupunginhallitus palauttaa aloitteen valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ahlforsin palautusesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 70 Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Kari Uotila ja 31 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviota. Aloitteessa todetaan, että Julkisen sektorin ostot yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kasvoivat vuosina prosenttia. Vaikka perusteena ulkoistuksille on tavallisesti säästöjen hakeminen, todellisten kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa. Ulkoistuksen myötä seuraa myös hankalasti mitattavissa olevia ongelmia. Päätöksenteon demokraattisuus ja avoimuus sekä kansalaisten oikeusturva heikkenevät usein ulkoistuksen seurauksena. Kilpailutuspäätöksen jälkeen toiminnan suuntaa on vaikea muuttaa. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelussa ei ole riittävästi arvioitu jo toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten kokonaistaloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia palvelujen laatuun, demokraattiseen valvontaan ja muihin tärkeisiin seikkoihin. Palveluja tarvitsevien kuntalaisten ja veronmaksajien kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset arvioidaan perusteellisesti. Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että valtuustolle valmistellaan viipymättä kokonaisarvio jo toteutettujen ulkoistamistoimenpiteiden ja palvelujen ostojen kokonaisvaikutuksista. Vastaus aloitteeseen Kuntien ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarvioita ei ole tehty ja objektiivisen kokonaisarvion tekeminen on lähes mahdoton tehtävä, sillä siihen liittyy useita ulottuvuuksia, kuten valtuustoaloitteessakin on otettu esiin. Koska objektiivisen kokonaisarvion tekeminen ei ole mahdollista valtuustoaloitteeseen vastaamiseen varatussa ajassa ja objektiivisen vastauksen saaminen edellyttäisi ulkopuolisen arvioinnin toteuttamista, lähestytään asiaa valtuustoaloitteessa esitettyihin kysymyksiin vastaamalla. 1. Ovatko ulkoistaminen ja ostopalvelut vähentäneet päätöksentekijöiden tai päätöksentekoa valvovien määrää? Jos on, missä ja minkä verran? Ei ole vähentänyt, ostopalveluiden käyttö ei vähennä luottamuselinten / muiden päätöksentekoa valvovien määrää. 2. Onko ulkoistaminen siirtänyt aiemmin julkiseksi luokiteltua tietoa yrityssalaisuuksiksi ja miten tätä on pyritty estämään? Hankintoihin liittyvissä sopimusehdoilla on varmistettu kunnan tiedonsaantioikeus.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 8 / Onko median ja kansalaisten tiedonsaanti päätöksenteosta heikentynyt ja miten mahdollisimman laaja tiedonsaantioikeus on varmistettu? Julkisuuslaki takaa mahdollisimman laajan tietojen julkisuuden. Espoon kaupungin luottamuselinten päätöspöytäkirjat ovat julkisesti verkossa kuntalaisten saatavana. Hankinnoista ilmoitetaan avoimesti sähköisessä HILMA-hankintailmoituskanavassa. Lisäksi Espoon kaupunki on keväällä 2015 avannut ostotiedot julkisesti verkkoon. 4. Onko yksityiseltä palveluntarjoajalta vaadittu mahdollisimman laajaa avoimuutta toiminnassaan ja hankintaa koskevissa asiakirjoissa? Kyllä, lähtökohtaisesti kaikki tarjousasiakirjat ovat julkisia. 5. Onko kaupunki menettänyt ulkoistamisen myötä mahdollisuuksia määritellä itse toiminnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kriteerejä ja onko näiden kriteerien soveltamisesta tullut aiempaa vaikeampaa? Jos on, miten? Ei ole menettänyt. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ja hankintasopimuksiin viedään entistä enemmän yhteiskunnallisia tavoitteita, esim. vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä kriteerejä sekä elinkeinopoliittisia ja työllistämisen edistämisen tavoitteita. 6. Onko ulkoistuspäätöksen toteuttajalla ollut riittävää osaamista kattavien laadullisten kriteerien tuomiseksi hankintaprosessiin? Miten tämä on varmistettu? Kyllä, tarjouspyynnöissä on erikseen määritelty laadulliset elementit, jotka palveluntuottajan tulee täyttää ja joiden toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Eri toimintoihin / palvelukokonaisuuksiin on kansallisesti määriteltyjä laatukriteerejä, jotka huomioidaan osana tarjouskilpailua. Lisäksi kaupunki käy aktiivisesti keskustelua markkinoiden kanssa tavoitteena hankkia tuote/palvelu tarkoituksenmukaisella palvelu- /laatutasolla. Uusi hankintalaki tulee entisestään vahvistamaan laadullisten elementtien huomioimista osana hankintaa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. 7. Onko ulkoistaminen johtanut pidemmällä aikavälillä osaamisen rapautumiseen ja miten ulkoistamisen vaikutuksia osaamisen tasoon on arvioitu? Viitteitä tällaisesta ei ole, erillistä arviointia ei ole tehty. Terveyspalveluissa on hyviä kokemuksia siitä, että ostopalveluina hankittu/ulkoistettu (ilman henkilöstön ulkoistusta) palvelu on kehittänyt myös omaa palvelutuotantoa myönteiseen suuntaan. Tämä on näkynyt mm. asiakastyytyväisyyden paranemisen ja jonojen lyhenemisen kohdalla. 8. Miten kilpailutuksen voittajat on sitoutettu ottamaan huomioon nykyiset standardit ja suostumaan tarvittaessa niiden päivittämiseen?

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 70 Standardit ja muut edellytykset, jotka tarjoajan tulee täyttää, on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja niiden täyttyminen on edellytys tarjousvertailuun ja sitä kautta sopimustoimittajaksi pääsemiseen. Toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Hankintalaki ei mahdollista sopimuskauden aikaisia olennaisia muutoksia. 9. Miten palvelujen käyttäjien oikeusturva ja muutoksenhakumahdollisuudet ovat muuttuneet ulkoistuksen myötä? Kaupunki ei ulkoista viranomaistehtäviä. Kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta (sisältäen muutoksenhakumahdollisuuden). 10. Onko toiminnan demokraattinen ohjaus heikentynyt ja jos on niin millä tavoin? Palveluiden järjestämislinjaukset päätetään luottamushenkilöorganisaation toimesta. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä. Viranhaltijapäätöksissä luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. 11. Ovatko yhdenvertaisuusperiaate ja muut oikeusvaltion ja hallinnon periaatteet toteutuneet entisellä tavalla ulkoistuksen jälkeen? Miten tätä on arvioitu? Ei ole arvioitu. Tavoitteena on, että sekä ostopalveluina hankitut että omana tuotantona toteutetut palvelut ovat laatu- ja palvelutasoltaan samantasoisia. 12. Onko joidenkin hankittavien tuotteiden tai palvelujen laatu ja muut tekijät olleet niin vaikeasti määriteltävissä, että hankinnasta koituvat kustannukset ovat olleet säästöjä suuremmat? Jos on, mistä on ollut kyse? Hankintalaki mahdollistaa erilaisten hankintamenettelyjen käytön (esim. neuvottelumenettely) sellaisissa hankinnoissa, joissa hankinnan kohde on vaikeasti määriteltävissä. Erityisesti näissä tilanteissa hankintamenettelyn aikana keskustellaan markkinoiden kanssa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. 13. Onko ulkoistettujen palvelujen laadun arviointi ja laatuvirheiden sanktiointi pystytty tekemään siten, etteivät sopimus- ym. virheistä koituvat kustannukset ole muodostuneet säästöjä suuremmiksi? Kannusteiden ja sanktioiden sisällyttäminen hankintasopimuksiin ohjaa palveluntuottajaa kaupungin tavoitteiden toteutumiseen. Kannusteiden ja sanktioiden asettamisessa ja sopimuskauden aikaisessa seurannassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. 14. Onko ulkoistaminen johtanut siihen, että jokin yritys on saanut määräävän markkina-aseman ja onko ulkoistuksen myötä tullut riippuvaiseksi yhdestä tuottajasta?

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 70 Joissakin palveluissa kehitys on kansallisesti ollut sen suuntaista, että isot markkinatoimijat ovat keskittäneet osaamistaan ja fuusioituneet yhteen ja täten markkinoille on jäänyt vain muutama (iso) tuottaja. Hankinnoissa pyritään seuraamaan markkinakehitystä ja säilyttämään terveet ja toimivat markkinat esim. mahdollistamalla entistä paremmin myös pienten toimijoiden pääseminen mukaan tarjouskilpailuihin. 15. Onko yksityisiltä palveluntuottajilta vaadittu täyttä omistusoikeutta julkisesti rahoitettuun tietoon tai materiaaliin? Jos ei, miksi? Sopimuksissa turvataan mahdollisimman kattavasti kaupungin immateriaalioikeudet julkisesti tuotettuun tietoon ja materiaaliin. 16. Onko kaupungin organisaation tiedollinen osaaminen heikentynyt ulkoistuksen myötä? Miten tästä on huolehdittu? Osaaminen on varmistettu pääosin siten, että kaupungilla säilyy omana tuotantona riittävä osuus palvelutuotannosta. 17. Millä konkreettisilla ja säännönmukaisilla toimenpiteillä on varmistettu se, ettei ostopalveluissa ja ulkoistamisissa ole esiintynyt harmaata taloutta? Espoossa on harmaan talouden torjuntaohje, jota toimeenpannaan Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Asiassa tehdään yhteistyötä verottajan sekä yritys- ja henkilöluottotietoalan toimijan kanssa. 18. Onko toteutettujen ulkoistamisten seurauksena tapahtunut kaupungin kiinteistö- tai muun omaisuuden vahingoittumista, tai muita taloudellisia vahinkoja ja onko näistä saatu kaupungille täysi korvaus? Ulkoistamisen seurauksena ei vahinkoja ole aiheutunut. Ne yksittäiset vahingot, joita on sattunut, olisivat voineet sattua yhtä hyvin omassa kuin ulkoistetussa toiminnassa. Vahingoista on kuitenkin haettu korvauksia, joskus yhdessä vakuutusyhtiömme kanssa. Niissä tapauksissa, kun korvausvelvollisuutta ei ole voitu kiistattomasti näyttämään, ei täyttä korvausta ole saatu. Sopimuksissa pyritään varmistamaan kaupungin etu mahdollisissa vahingonkorvaustapauksissa esim. edellyttämällä mahdollisuuksien mukaan vakuuden asettamista sekä edellyttämällä aina, että toimittajalla on toimintaansa kattava vastuuvakuutus. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Vuoden 2015 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää, että Tapiolan kunnallistekniikan rakentamisessa voidaan edetä voimassa olevan talousarvion hankkeiden osalta suunnitelmien mukaan, vaikka lisämäärärahaesitystä ei ole vielä valtuustossa käsitelty, 3 päättää, että Tapion kentän huoltorakennuksen rakentaminen voidaan aloittaa hankekohtaisen kustannusarvion ylittymisestä huolimatta. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 syyskuun kuukausiraportti Syyskuun kuukausiraportti Syyskuun lopun vuosikate- ja tulosennuste ovat parantuneet n. 10 milj. euroa heinäkuun lopun tilanteesta. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät ovat: - Maanmyyntivoittojen ennusteen kasvu 5 milj. eurolla, - HSL:lle varatun joukkoliikenteen kuntaosuuden ennusteen pienentyminen 7,5 milj. eurolla, - Rahoitustuottoennusteen kasvu 5 milj. eurolla. HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoito ylittyy 5,5 milj. eurolla, kun otetaan huomioon arvioitu 5,3 milj. euron tasauslaskutus. Vuoden 2015 verorahoitus on arviolta 1 416,7 milj. euroa, josta verotulot ovat yhteensä milj. euroa. Verotuloja on tilitetty syyskuun loppuun

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 70 mennessä yhteensä 1117,1 milj. euroa, mikä on 38,7 milj. euroa eli 3,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa tilitettiin alkuvuonna ennakoitua enemmän, mutta tilityksissä on ollut nyt nähtävissä käänne hitaampaan kehitykseen. Vastaavasti yhteisöveroa on tilitetty ennakoitua enemmän. Valtionosuuksia saadaan jo saatujen päätösten perusteella 29,7 milj. euroa. Vuosikatteen ennustetaan olevan 146,4 milj. euroa ja tilikauden tuloksen 25,7 milj. euroa. Arvioitavissa kuitenkin on, että vuosikate ja tilikauden tulos paranevat vielä n. 10 milj. euroa nykyisestä ennusteesta. Vuosikatteen ja tuloksen toteutuminen talousarviota parempana johtuu pääosin rahoitustuotoista, joka on kertaluonteinen erä. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainavaltuudesta on nostettu 150 milj. euroa ja 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Kaupungin investointimenojen toteuma syyskuun lopussa on 187 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 389 milj. euroa. Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikka Länsimetron liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan elokuussa Metron rakentamisen yhteydessä on ollut tarkoituksenmukaista rakentaa myös kaupungille kuuluvaa kunnallistekniikkaa. Metroyhtiön teetättämiä töitä ei ole laskutettu vuosittain kaupungilta, vaan koko vuoden 2015 loppuun mennessä kertynyt osuus laskutetaan töiden nyt alkaessa valmistua tänä vuonna teknisen lautakunnan hyväksymän kunnallistekniikkasopimuksen perusteella. Ensimmäinen laskutuserä on jo maksettu Länsimetro Oy:lle ja tämän johdosta voimassa olevan taseyksikön talousarvion kunnallistekniikan määrärahat on käytetty. Valtuustolle valmistellaan 41,2 milj. euron lisämäärärahaesitystä lokakuun seurantaraportin yhteydessä käsiteltäväksi. Tekninen ja ympäristötoimi pyytää, että kaupunginhallitukselta pyydetään lupaa Tapiolan kunnallistekniikan voimassa olevan talousarvion hankkeiden rakentamisen jatkamiseen, vaikka lisämäärärahaesitystä ei vielä ole käsitelty valtuustossa. Tapion kentän huoltorakennus Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto hyväksyi Tapion kentän huoltorakennuksen hankesuunnitelman. Hyväksytyn hankesuunnitelman kustannusarvio oli euroa. Valtuusto päätti vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä hankkeen kokonaismäärärahan. Hankkeelle on varattu määrärahaa euroa vuodelle 2015 ja euroa vuodelle Tapion kentän huoltorakennuksesta saatiin ainoastaan kolme rakennusurakkatarjousta. Halvin tarjous on noin 1,2 milj. euroa. Rakennusurakkatarjous ylittää hankkeen kustannusarvion noin eurolla. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis-

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 70 ja mahdolliset lisätyökustannukset. Tilakeskus-liikelaitoksessa on arvioitu, että suunnittelu-, rakennuttamis- ja lisätyövaraukset ovat noin euroa. Hankkeen lisämäärärahan tarve on yhteensä euroa, joka ajoittuu vuodelle Valtuusto päättää Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen nimetyistä hankkeista hankekohtaisesti. Koska Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ylittää valtuuston hankekohtaisen määrärahan, rakentamisen aloittaminen ilman, että lisämäärärahasta on saatu valtuuston päätös, on mahdollista vain kaupunginhallituksen päätöksellä. Siksi esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy rakentamisen aloittamisen vaikka hankkeen kustannusarvio ylittyy. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 312 Kaupunginhallitus Sivu 14 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 313 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri, 2 kehottaa johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä Käsittely Gestrin Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Muutos ensimmäiseen kohtaan 1 nimeää luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja yksi jäsen edustamaan niitä poliittisia ryhmiä, joilla ei ole edustusta kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa sekä kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Byman teki muutosesityksen, että johtoryhmään kuuluu edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä eli valtuustoryhmien puheenjohtajat. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 313 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 70 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista 313 Valtuustosopimuksessa on asetettu vuodelle 2016 tavoite Jatketaan luottamushenkilöorganisaation kehittämistä. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi on seuraavaa: Arvioidaan luottamushenkilöorganisaation toimivuus. Arvioidaan ja päätetään ohjelmaryhmien jatkosta. Parannetaan edelleen keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Kuntien rooli ja tehtävät tullevat muuttumaan merkittävästi lähivuosina. Kuntien tuleviin tehtäviin vaikuttavat sote-uudistus ja mahdollinen itsehallintoalueiden perustaminen. Näiden lisäksi Espoon kaupungin omat organisaatiomuutokset vaikuttavat luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen. Arviointityötä varten nimetään johtoryhmä, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Johtoryhmän tehtävänä on täsmentää arviointityön tavoitteet ja prosessi sekä osallistaa valtuustoryhmät, kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä arviointityöhön. Seuraavassa on kuvattu toimeksiannon alustava prosessi ja aikataulu. Prosessin johtamisesta vastaa johtoryhmä. 1. Johtoryhmän työn käynnistys; tehtävä, tavoitteet, rajaus, aikataulu 10/ Luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen muutostarpeiden kartoitus - Kaupungin johtoryhmä; lähetekeskustelu 11/ Kaupunginhallitus; lähetekeskustelu 11/ Valtuustokysely ja -seminaari 1/ Lähetekeskustelujen tulokset sekä tehtävän, tavoitteiden ja rajauksen täsmentäminen 4. Valtuustoryhmäkyselyn sisältö ja toteutus 12/ Kysely valtuustoryhmille 01-02/ Kyselyn tulosten analysointi 03/ Muutostarpeet/ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi 04-05/ Muutostarpeiden/ehdotusten käsittely:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 313 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 70 - Kaupunginhallituksen seminaarimatka - Kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulu 06/ Valtuustoseminaari tai valtuustoryhmien käsittely 08/ Esityksen valmistelu ja päätös (johtosäännöt) - Johtoryhmä 09/ Kaupunginhallitus 10/ Valtuusto 11/2016 Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon (SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi kaupunginhallituksen edustajaksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon Maria Guzeninan (SDP). Selostus Minna Eväsoja (SDP) on kaupunginhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa. Minna Eväsojalle on myönnetty ero luottamustehtävästään kaupunginhallituksen varajäsenenä valtuuston kokouksessa Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee paikkajakotoimikunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi Saara Matteron (Kok.) tilalle Pirjo Kemppi-Virtasen (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus on päättänyt paikkajakotoimikunnan asettamisesta vuosille kokouksessaan Paikkajakotoimikunnan puheenjohtaja Saara Mattero (Kok.) on muuttanut pois Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tiedoksi - Saara Mattero

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 316 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / / Suun terveydenhuollon organisaatiomuutoksen edellyttämät ennakoivan rekrytointimallin mukaiset virkojen perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Rantonen, puh Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa kaksi palvelupäällikön virkaa ennakoivan rekrytointimallin mukaisesti lukien. Palvelupäällikön tehtäväkohtainen palkka on 3 990,61 euroa kuukaudessa (hinnoittelematon). Kelpoisuusvaatimus on Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Vastaavasti kaupunginhallitus lakkauttaa ylihammaslääkärin virat (vakanssit ja ) siitä päivästä alkaen, kun ne tulevat avoimeksi. Kaupunginhallitus muuttaa viisi avointa terveyskeskushammaslääkärin toimea (vakanssit , , , ja ) vastaavan hammaslääkärin viroiksi lukien ja yhden avoimen terveyskeskushammaslääkärin toimen (vakanssi ) vastaavan hammaslääkärin viraksi lukien. Vastaavan hammaslääkärin tehtäväkohtainen palkka on 4 800,00 euroa kuukaudessa (hinnoittelukohta L2TH5200). Kelpoisuusvaatimus on Laillistetun hammaslääkärin pätevyys. Kaupunginhallitus muuttaa avoimen yliterveystarkastajan viran (vakanssi ) johtavan terveystarkastajan viraksi lukien. Johtavan terveystarkastajan tehtäväkohtainen palkka on 3 608,62 euroa kuukaudessa (TS, ). Kelpoisuusvaatimus on Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suun terveydenhuollon organisaatiota uudistetaan lukien. Muutos on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Suun terveydenhuolto jakautuu jatkossa pohjoiseen ja eteläiseen lähipalvelualueeseen, joita johtavat palvelupäälliköt sekä päivystyksen ja ajanvarauksen lähipalvelualueeseen, jota johtaa ylihammaslääkäri. Lähipalvelualueilla on yhteensä kuusi palveluyksikköä, joissa kussakin on hallinnollisena esimiehenä vastaava hammaslääkäri ja osastonhoitaja. Vastaava hammaslääkäri vastaa palveluyksikön johtamisesta ja toimii hammaslääkärien esimiehenä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 316 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 70 Osastonhoitajan vastuulla on hoitotyön johtaminen ja hoitohenkilökunnan esimiestehtävät. Suun terveydenhuollossa jää kaksi ylihammaslääkäriä eläkkeelle vuoden 2016 aikana. Kumpikaan ei ole enää vuoden 2016 alussa töissä. Tällä hetkellä suun terveydenhuollossa työskentelee ns. vastuuhammaslääkäreitä, joille maksetaan tehtävälisää lähiesimiestehtävistä. Organisaatiomuutoksen myötä vastaavien hammaslääkärien tehtävistä tulee pysyviä virkoja. Uusi organisaatio aloittaa lukien. Palvelupäälliköiden ja vastaavien hammaslääkärien virat täytyy saada julkiseen hakuun jo syksyn 2015 aikana. Tämä edellyttää päätöstä virkojen perustamisesta lukien. Ympäristöterveydenhuollon yliterveystarkastaja jää eläkkeelle lukien. Viran tullessa avoimeksi tarkistetaan viran tehtävät ja samalla muutetaan nimike, kelpoisuusvaatimus, tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelu vastaamaan uusia tehtäviä. Virka täytyy saada julkiseen hakuun mahdollisimman pian. Esitetään perustettavaksi kaksi palvelupäällikön virkaa ennakoivan rekrytointimallin mukaisesti lukien. Palvelupäällikön tehtäväkohtainen palkka on 3 990,61 euroa kuukaudessa (hinnoittelematon). Kelpoisuusvaatimus on: Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Vastaavasti ylihammaslääkärin virat, vakanssinumerot ja lakkautetaan, kun ne tulevat avoimeksi. Lisäksi esitetään, että viisi avointa terveyskeskushammaslääkärin toimea, vakanssinumerot, , , , ja , muutetaan vastaavan hammaslääkärin viroiksi lukien ja yksi avoin terveyskeskushammaslääkärin toimi, vakanssinumero muutetaan vastaavan hammaslääkärin viraksi lukien. Vastaavan hammaslääkärin tehtäväkohtainen palkka on 4 800,00 euroa kuukaudessa (hinnoittelukohta L2TH5200). Kelpoisuusvaatimus on: Laillistetun hammaslääkärin pätevyys. Lisäksi esitetään, että avoin yliterveystarkastajan virka, vakanssinumero , muutetaan johtavan terveystarkastajan viraksi lukien. Johtavan terveystarkastajan tehtäväkohtainen palkka on 3 608,62 euroa kuukaudessa (TS, ). Kelpoisuusvaatimus on: Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / /2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center Ab:lle Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki myy Oy Sports Car Center Ab:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön (Y-tunnus ) koko osakekannan. Osakkeet ovat Espoon kaupungin elinkeinorahaston taseessa. Yhtiö omistaa Espoon 22. kaupunginosassa (Olari) sijaitsevan korttelin tontin 2. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Osakkeiden velaton kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Kauppahinta sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin (lokakuu 2015) ja sitä korotetaan samassa suhteessa kuin kaupantekohetkenä tiedossa oleva viimeinen elinkustannusindeksin indeksiluku on perusindeksilukua suurempi. Kauppahintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka indeksiluku pienenisi. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli kiinteistöosakeyhtiön omistaman tontin 22007/2 käyttötarkoitus muuttuu, rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksella, poikkeusluvalla tai rakennusluvalla 10 vuoden kuluessa kaupanteosta, ostaja maksaa myyjälle uuden tilanteen mukaisen käyvän arvon mukaan määräytyvää lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinta maksetaan kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun lisärakennusoikeuden tuottava päätös on tullut lainvoimaiseksi. Myöhemmin tapahtuvan käyttötarkoituksen muutoksen tai rakennusoikeuden noston hinnoittelusta sovitaan erikseen. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan em. muutoksista myyjälle viipymättä. 2 Ostaja suorittaa Espoon kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä kaupantekohetkellä kiinteistöosakeyhtiön kassavaroja vastaavan summan. 3 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 70 Tonttia koskevia ehtoja a Yhtiön myynnin yhteydessä luovutetaan kaikki tontilla sijaitsevat liittymät. Niiden arvo (noin euroa) sisältyy kauppahintaan. b Ostaja vastaa siitä, tontille rakennetaan asemakaavaa noudattaen käyttöönottokuntoon kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta vähintään k-m 2 suuruinen rakennus. Mikäli ostaja laiminlyö rakentamisvelvollisuuden, ostaja maksaa viivästysajalta sopimussakkoa, jonka määrä on 1,67 % kauppahinnasta kuukaudessa. Sakkoa tulee maksaa kuitenkin enintään viideltä vuodelta. c Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistöyhtiön osakkeet kolmannelle ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä ilman kaupungin suostumusta, ostaja sitoutuu maksamaan kaupungille sopimussakkoa kauppahinnan suuruisen määrän. d Myyjä vastaa kustannuksellaan tontilla sijaitsevan rakennuksen purkamisesta. Rakennuksen purkuluvassa edellytetään maaperän pilaantuneisuustutkimuksen sekä mahdollisen puhdistussuunnitelman toimittamisen Espoon ympäristökeskukselle ja rakennusvalvontaan. Myyjä vastaa em. toimenpiteistä sekä mahdollisesta pilaantuneen maaperän puhdistuksesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Ostaja valtuutetaan hakemaan kustannuksellaan tämän päätöksen perusteella rakennuslupaa. Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muutoin tämä päätös raukeaa. Jos tämä päätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 70 Liite Oheismateriaali 3 Kartta / Oy Sports Car Center Ab - Ostotarjous Oy Sports Car Center Ab Selostus Ostotarjous Oy Sports Car Center Ab on tehnyt päivätyn ostotarjouksen koskien Espoon kaupungin omistamaa Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 - nimistä yhtiötä, joka omistaa Olarissa sijaitsevan tontin 22007/2. Yhtiön tarkoitus on toteuttaa tontille liiketoiminnalleen uudet toimitilat, jotka palvelevat usean automerkin tulevaisuuden tarpeita. Tiedot tontista Tontin 22007/2 asemakaavamerkintä on K (liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Tontin pinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus k-m 2. Tontilla olevan rakennuksen purkulupa on saanut lainvoiman ja purkutyöt on jo käynnissä. Rakennuksen purkuluvassa edellytetään maaperän pilaantuneisuustutkimusta sekä mahdollista puhdistussuunnitelmaa. Kaupunki yhtiön myyjänä vastaa em. toimenpiteistä sekä mahdollisesta maaperän puhdistamisesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tontin myynti ja sen ehdot Esitetään, että Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -niminen yhtiö myydään Oy Sports Car Center Ab:lle. Yhtiön myyntihinta on euroa (noin

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 25 / e/k-m 2 ). Hinnoittelu perustuu puolueettoman ulkopuolisen arvioitsijan tekemään käypään arvoon kuntalain :n mukaisesti. Myyntihinta sidotaan elinkustannusindeksiin. Kauppahinta kokonaisuudessaan kirjataan tilille 9505 (osakkeiden osuuksien myynnit) ja kustannuspaikalle investoinnit (elinkeinorahasto). Toimivalta Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n mukaan kaupunginhallitus päättää osakkeiden myymisestä. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Espoon kaupunki myy Oy Sports Car Center Ab:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön (Y-tunnus ) koko osakekannan. Osakkeet ovat Espoon kaupungin elinkeinorahaston taseessa. Yhtiö omistaa Espoon 22. kaupunginosassa (Olari) sijaitsevan korttelin tontin 2. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Osakkeiden velaton kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Kauppahinta sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin (lokakuu 2015) ja sitä korotetaan samassa suhteessa kuin kaupantekohetkenä tiedossa oleva viimeinen elinkustannusindeksin indeksiluku on perusindeksilukua suurempi. Kauppahintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka indeksiluku pienenisi. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli kiinteistöosakeyhtiön omistaman tontin 22007/2 käyttötarkoitus muuttuu, rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksella, poikkeusluvalla tai rakennusluvalla 10 vuoden kuluessa kaupanteosta, ostaja maksaa myyjälle uuden tilanteen mukaisen käyvän arvon mukaan määräytyvää lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinta maksetaan kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun lisärakennusoikeuden tuottava päätös on tullut lainvoimaiseksi. Myöhemmin tapahtuvan käyttötarkoituksen muutoksen tai rakennusoikeuden noston hinnoittelusta sovitaan erikseen. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan em. muutoksista myyjälle viipymättä. 2 Ostaja suorittaa Espoon kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä kaupantekohetkellä kiinteistöosakeyhtiön kassavaroja vastaavan summan.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 70 3 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. Tonttia koskevia ehtoja a Yhtiön myynnin yhteydessä luovutetaan kaikki tontilla sijaitsevat liittymät. Niiden arvo (noin euroa) sisältyy kauppahintaan. b Ostaja vastaa siitä, tontille rakennetaan asemakaavaa noudattaen käyttöönottokuntoon kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta vähintään k-m 2 suuruinen rakennus. Mikäli ostaja laiminlyö rakentamisvelvollisuuden, ostaja maksaa viivästysajalta sopimussakkoa, jonka määrä on 1,67 % kauppahinnasta kuukaudessa. Sakkoa tulee maksaa kuitenkin enintään viideltä vuodelta. c Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistöyhtiön osakkeet kolmannelle ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä ilman kaupungin suostumusta, ostaja sitoutuu maksamaan kaupungille sopimussakkoa kauppahinnan suuruisen määrän. d Myyjä vastaa kustannuksellaan tontilla sijaitsevan rakennuksen purkamisesta. Rakennuksen purkuluvassa edellytetään maaperän pilaantuneisuustutkimuksen sekä mahdollisen puhdistussuunnitelman toimittamisen Espoon ympäristökeskukselle ja rakennusvalvontaan. Myyjä vastaa em. toimenpiteistä sekä mahdollisesta pilaantuneen maaperän puhdistuksesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Ostaja valtuutetaan hakemaan kustannuksellaan tämän päätöksen perusteella rakennuslupaa. Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu. Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muutoin tämä päätös raukeaa. Jos tämä päätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 317 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 70 Tiedoksi - Markus Freund, Oy Sports Car Center Ab - Harri Kivinen, Tilahallinta - Pasi Laitala, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta - Katariina Koskela, Konserniohjausryhmä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 318 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / / Jäsenen nimeäminen Espoon vammaisneuvostoon toimikaudelle Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus valitsee Sakari Meinilän Tilakeskus -liikelaitoksesta Tiina Riihimäen tilalle vammaisneuvoston varsinaiseksi jäseneksi. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus on asettanut Espoon vammaisneuvoston toimikaudeksi Kaupunginhallituksen hyväksymän vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvoston jäsenistä kolme varsinaista ja kolme henkilökohtaista varajäsentä valitaan kaupungin hallintokunnista ja liikelaitoksista. Vammaisneuvostoon on toimikaudeksi valittu yksi varsinainen jäsen Tilakeskus -liikelaitoksesta. Tilakeskus -liikelaitos ehdottaa liikelaitosta vammaisneuvostossa edustavan varsinaisen jäsenen vaihtamista. Tilakeskus -liikelaitos ehdottaa hankepäällikkö Tiina Riihimäen tilalle hankepäällikkö Sakari Meinilää. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 319 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / / KulttuuriEspoo ohjelma (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo ohjelman. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Perustelu: Ohjelmilla ja linjapapereilla valtuusto johtaa ja ohjaa kaupungin toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös toimeenpanon seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seurantaa perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Liite 4 KulttuuriEspoo ohjelma

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 319 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 70 Selostus Valtuuston neuvottelusopimuksen ensimmäisessä pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että valtuustolle valmistellaan kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Koska Espoolla jo on yksi strategia, Espoo tarina, on kulttuurin linjauksia ja tulevaisuutta käsittelevää ohjelmaa päätetty kutsua nimellä KulttuuriEspoo KulttuuriEspoo ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä sosiaalisella että taloudellisella kentällä. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm. kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. KulttuuriEspoo 2030 ei siis ole kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden haasteet. Kulttuurin tulevaisuudesta ja strategisista painopisteistä on keskusteltu erilaisissa kokoonpanoissa kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty kulttuurin omien toimijoiden ja kulttuurilaitosten sekä kaupungin johtavien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Keskusteluihin on kutsuttu kulttuurilautakunnan, tilakeskuksen sekä teknisen- ja elinkeinotoimen edustajia. Yhteisiä ajatuksia on kartoitettu myös muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana on työssä käytetty ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta, joka on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Toinen ulkopuolinen asiantuntija työskentelyssä on ollut brittiläinen kaupunkitutkija, kirjailija Charles Landry, joka on Suomessa tunnettu parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta. Landry on toiminut KulttuuriEspoo työssä ulkopuolisena sparraajana katsoen Espoota myös kansainvälisestä viitekehyksestä. Lähtökohtana KulttuuriEspoo ohjelmassa on tulevaisuuden neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt. Nämä neljä globaalia ilmiötä ovat: niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin. KulttuuriEspoo ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila. Tämä työ, jolla lisätään yhteistyötä kaupungin sisällä ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen, on pikemminkin prosessi kuin staattinen asiakirja. Uusi yhteistyö mahdollistaa lisää uusia yhteisiä hankkeita, joka taas parhaimmillaan synnyttää innovaatioita ja nykyaikaisia

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 319 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 70 Tiedoksi palveluratkaisuja. Keskiössä on Espoo tarinan mukaisesti hyvinvoiva ja aktiivinen kuntalainen.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 320 Kaupunginhallitus Sivu 32 / / / Vuoden 2015 nuorisovaltuustovaalien ehdokaslistan vahvistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Rautiainen, puh Carina Granholm, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus vahvistaa liitteen mukaisen ehdokaslistan vuoden 2015 nuorisovaltuustovaalien toimittamista varten. Kaupunginhallitus oikeuttaa sivistystoimen johtajan tekemään tarvittavia korjauksia ehdokaslistaan. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Nuorisovaltuustovaalien ehdokaslista 2015 Nykyisen nuorisovaltuuston toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Espoon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan nuorisovaltuustovaalien järjestämisestä vuonna Nuorisovaltuustovaaleilla valittavan valtuuston toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa vuoden 2016 alusta. Varsinaisia valtuutettuja valitaan 40. Äänioikeus on jokaisella vuonna 2015 vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävällä espoolaisella nuorella (synt. vuosina ). Kaikilla, joilla on äänioikeus vaaleissa, on ollut oikeus asettua ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu vaaleihin alkoi ja päättyi Ehdokkaita on 82. Ehdokashakemuksia tuli 84, joista kaksi peruuntui. Ehdokasasettelu vaaleihin alkoi ja päättyi Ehdokkaita on 81. Ehdokashakemuksia tuli 84, joista kolme peruuntui. Ehdokasasettelulomakkeita ja ennakkomateriaali vaaleista toimitettiin Espoon kouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, yhteispalvelupisteisiin, kirjastoihin, nuorisotiloihin, nuorison tieto- ja neuvontapiste yesbox:iin. Lisäksi materiaali toimitettiin Kasavuoren kouluun, Hagelstamska skolaniin, Kauniaisten lukioon ja Gymnasiet Grankulla samskolaniin Kauniaisissa. Materiaali toimitettiin myös niihin helsinkiläisiin lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, joissa opiskelee useampi espoolainen.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 320 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 70 Edellisissä vaaleissa ehdokkaita on ollut seuraavasti: Vuosi Ehdokkaat Vaalien äänestyspäivä on Vaalitulos tuodaan vahvistettavaksi kaupunginhallituksen kokoukseen Jokainen Espoossa opiskeleva äänioikeutettu äänestää omassa oppilaitoksessaan koulupäivän aikana. Niille äänioikeutetuille, jotka eivät opiskele espoolaisessa oppilaitoksessa, järjestetään äänestysmahdollisuus Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä. Kauniaisten kouluissa ja lukioissa opiskelevat nuoret voivat äänestää omassa oppilaitoksessaan. Vastaavasta menettelystä sovitaan myös Omnian kanssa. Oppilaitoksilla on ollut mahdollisuus hakea ennakkoäänestystä johtuen koeviikosta tai muusta vastaavasta syystä. Ennakkoäänestysmahdollisuutta ei hakenut yksikään koulu. Ehdokaslista on laadittu siten, että siitä on jätetty pois kaikki ykköset, koska ääniä laskettaessa 1 ja 7 menevät helposti sekaisin ja tämä vaikuttaisi todelliseen vaalitulokseen. Ehdokasnumerona ei käytetä myöskään numeroa 69. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 321 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / /2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Hankesuunnitelma , lausuntojen tarkennukset Hankesuunnitelman liitteet - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti - Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Kirstin koulun ja päiväkodin alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä tarkennettu tarveselvitys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja liikunta- ja nuorisolautakunnassa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta toteavat hankesuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan, että hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelmaan on viety lautakuntien lausuntojen mukaiset tarkennukset, jotka koskevat hankkeen perusteluita ja toiminnallisia tavoitteita. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen hankekehitys ja erikoissuunnittelun lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen ja nuorisopalvelujen sekä tilat ja alueet -yksikön edustajat. Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 321 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 70 Kohteen osoite on Kirstintie 11, Espoo ja se sijaitsee korttelin tontilla 1. Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan. Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimisympäristöä. Uusi laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470. Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti. Rakennuksen perusparannuksen jälkeen siihen sijoittuvat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana. Suunnitteluratkaisuin (mm. pohtimalla varastointiin soveltuvia ratkaisuja) pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään. Rakennuksen koko on hym², htm², brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää kerros m². Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä. Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88, 9/2015). Hanke toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet. Koska kyseessä on elinkaarikohde, sen ylläpitovuokran määrä täsmentyy urakka- ja palvelusopimuksen sisällön ja kilpailuttamisen myötä. Elinkaarikohteiden vertailulukujen myötä vuokran määrä on n. 22 euroa / m2 (8 905 htm2), joka vastaa n euroa / kk. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus on ajoitettu vuosille Koska hanke kilpailutetaan yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 321 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 70 elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman sekä 2 päättää, että Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus tehdään enimmäishintaan 20 milj. euroa. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 322 Kaupunginhallitus Sivu 37 / / /2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jussi Eerolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Valtuustoryhmien kommentit - Kaupunginhallituksen päätökset , ja Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista sekä maankäyttösopimuksista. Lisäksi tänä vuonna lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Espoon kaupunginhallitus on päätöksillään ja linjannut maankäyttösopimusten periaatteista sekä antanut neuvotteluohjeet ensi kertaa kaavoitettaville vanhoille pientaloalueille. Sekä päättäjien että asioita valmistelevien ja asioista neuvottelevien tahojen kannalta on tarkoituksenmukaista, että laaditaan selkeä dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet maanhankinnasta ja - luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 322 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 70 Periaatteiden sisältö Hyväksyttäväksi esitettävät periaatteet sisältävät maanhankinnan ja - luovutuksen, maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet. Niihin ei sisälly maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) periaatteita. Valmistelu Periaatteiden valmistelusta on vastannut teknisen ja ympäristötoimen esikunta sekä siihen kuuluva tonttiyksikkö. Periaatteet on esitelty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja valtuustoseminaarissa , jonka jälkeen ne annettiin valtuustoryhmille kommentoitavaksi. Periaatteita on täydennetty ja tarkistettu edellisen kokouskäsittelyn jälkeen valtuustoryhmiltä saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Käsittely Asia käsiteltiin :n 50 jälkeen. Huhta Nevalaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto:

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 322 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 70 Tiedoksi Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / /2015 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Senioritalon asukkaiden kirje Valtuustokysymys Valtuutettu Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua esittävät valtuustokysymyksessä seuraavaa: Rakennustoimisto Pohjola Oy on hakemuksessaan pyytänyt, että kaupunki luovuttaisi sille tontin 40383/1 ensisijaisesti vuokraamalla vapaarahoitteisen Eloisa-seniorikohteen (55+) toteuttamista varten. Espoon keskuksessa sijaitsevan korttelin tontin 1, kaavamerkintä Länsi-Suviniityn asemakaavassa on AK, IV-V (asuinkerrostalojen korttelialue). Tontin pinta-ala on m2 ja rakennusoikeus k-m2. Autopaikat sijoittuvat tontille. Tontin pääoma-arvon käypä hinta on 480 euroa/k-m2, jolloin vuosivuokra 4 % mukaan euroa. Yhtiön Eloisa-asunnot ovat varttuneemmalle väelle tarkoitettuja asuntoja, joiden suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty asuntojen ja ympäristön esteettömyyteen, turvallisuuteen ja muunneltavuuteen. Senioritalossa yhteisöllisyys toteutuu kerhotilan avulla. Yhtiö ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään muita erityisiä ehtoja tai vaateita. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on kokouksessaan , pykälä 126, vuokrannut kyseisen tontin sopimuksen 3. Ehdolla Tontille tulee rakentaa vapaarahoitteisia senioriasuntoja vähintään 70 % rakennusoikeuden määrästä käyttöönottokuntoon kolmen (3) vuoden

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 70 kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Sitä, milloin loppujen senioriasunnoista on valmistuttava, ei ole sovittu. Rakennuslautakunta on hyväksynyt (Espoon keskus, kortteli 40383, tontti 1, Valakuja 2) rakennusluvalla kaksi asuinkerrostaloa senioreille ja niihin liittyvän maanalaisen pysäköintilaitoksen. Rakennustoimisto Pohjola Oy on toteuttanut kohteen ja myynyt osan asunnoista sijoitusyhtiöille ja yksityisille sijoittajille, jotka ovat vuokranneet asuntoja vapailla markkinoilla senioriedellytyksestä piittaamatta. Yhtiössä ei ole lapsiperheille sopivaa piha-aluetta tai -kalusteita. Pysäköintipaikkoja on tehty vain noin puolelle asunnoista sen senioriluonteesta johtuen. Senioriasukkaat tuntevat tulleensa petetyksi. Nykyisellään tilanne ei vastaa vuokratontin hakemusta, tontin vuokrasopimusta, rakennusluvan senioritaloa eikä talolle myönnettyä autopaikkanormia. Vieraspaikat ovat vuokra-asukkaiden päivittäisessä käytössä. Asuntoja on markkinoitu ja myyty senioriasuntoina, ei yleisenä vuokratalona. Asukkaat pelkäävät sijoittajien määräys- ja hallintavallan estävän asian korjaamisen ja syyttävät kaupunkia piittaamattomuudesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja asuntojen käytön palauttamiseksi siihen tarkoitukseen, johon ne on tehty ja hyväksytty? Miten kaupunki jatkossa aikoo täsmentää sopimuksiaan ja hoitaa valvontaansa niin, ettei kyseisiä tilanteita pääse syntymään? Vastaus kysymykseen Asunto Oy Espoon Valapuisto on valmistunut Kohteessa on 70 asuinhuoneistoa, joista mennessä on myyty 56 huoneistoa ja myymättä on 14 huoneistoa. Autopaikkoja on toteutettu asemakaavan edellyttämä määrä 1 ap / 100 k-m2 eli yhteensä 45 autopaikkaa, joista 41 on erikseen osakkeena myytäviä autohalliin sijoittuvia paikkoja ja 4 yhtiön omistuksessa olevia ns. pihapaikkoja. Autohallipaikoista on mennessä myyty 22 paikkaa eli 19 paikkaa on vielä myymättä. Asunto Oy Espoon Valapuiston huoneistoista on myyty sijoittajalle (FIM Asuntorahasto I Ky) 20 huoneistoa ja 10 autohallipaikkaa. Lisäksi rakentaja ilmoittaa myyneensä muutamalle yksityishenkilölle useamman kuin yhden asunnon (2-3). Pohjola Rakennus Oy on käynyt kaikkien huoneiston ostajien kanssa läpi Eloisa-konseptin ja Espoon kaupungin tontinluovutusehdon vapaarahoitteisista senioriasunnoista. FIM Asuntorahasto I Ky:n huoneistoja koskevassa kauppakirjassa on kirjattu muihin ehtoihin, että ostaja on tietoinen siitä, että Espoon kaupunki on luovuttanut kohteen tontin rakentajalle ehdoin, että kohteeseen toteutetaan vapaarahoitteisia senioriasuntoja. Ote tontinluovutusehdoista on liitetty tähän kauppakirjaan. Ostaja on myös tietoinen siitä, että kaupan kohteena olevat asunnot toteutetaan Pohjola-Rakennus Oy Uusimaan Eloisa-konseptin mukaisina senioriasuntoina. Konseptin kohdeikäryhmä on vuotiaat. FIM

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 70 Asuntorahasto I Ky on noudattanut kauppakirjassa mainittua ehtoa vuokraustoiminnassaan. FIM Asuntorahasto I Ky:n omistamia huoneistoja vuokraa Newsec. Vuokrailmoituksessa on todettu muun muassa, että taloyhtiön asunnot ovat varttuneiden ihmisten tarpeisiin suunniteltuja koteja, jotka ovat esteettömiä, turvallisia sekä yhteisöllisiä. Vähintään yhden samassa asunnossa asuvan asukkaan tulee olla 55 vuotta täyttänyt. Eloisa-konseptiin ei kuulu palvelutarjontaa, mutta Pohjola Rakennus Oy on koonnut alueella toimivien palvelutarjoajien yhteystietoja asukaskansioon. Kohteen suunnittelussa Eloisa-konsepti näkyy monin tavoin. Kaikki asunnot on sprinklattu ja niissä on muun muassa turvaliedet, kyynärkytkimet ja esteettömyyden korostunut huomiointi. Eloisa - konseptista johtuen myös ulkoiluvälineet on suunniteltu erityisesti senioreiden käyttöön tavanomaisten leikkivälineiden sijasta. Asunto Oy Espoon Valapuiston yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu rajoitusta asunnoissa asuvien iälle. Rakentaja ilmoittaa kertoneensa tämän asian ostajille avoimesti ennen kaupantekoa. Sen sijaan yhtiöjärjestyksessä on ns. äänileikkuri, jolla rajoitetaan yhtiökokouksessa laskettavia äänimääriä. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä voi olla enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Äänileikkurilla pyritään estämään se, ettei yksittäinen omistajataho tai yksittäinen henkilö voi yksin määrätä yhtiön asioista. Seitsemäntoista Asunto Oy Espoon Valapuiston asukasta on allekirjoittanut Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle sekä Espoon kaupunginhallitukselle osoitetun kirjeen, jossa todetaan kohteessa asuvan myös muita kuin senioreita ja vaaditaan Rakennustoimisto Pohjola Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin, muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Lisäksi kirjeessä kysytään, miksi kaupunki ei ole valvonut ja huolehtinut siitä, että tontille rakennetaan senioritalo. Pohjola Rakennus Oy on toteuttanut Asunto Oy Espoon Valapuiston kaavamääräysten ja tontinluovutusehtojen mukaisesti. Huoneistojen myynnissä on selkeästi tuotu esille, että kohde on tarkoitettu senioreille. Yhtiön osakkaat voivat halutessaan tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen asettamalla rajoituksia, esimerkiksi asunnossa asuvien iälle. Yhtiön osakkaat voivat myös päättää pihalla sijaitsevien yhtiön hallinnassa olevien neljän autopaikan muuttamisesta vuokrattaviksi paikoiksi. Asunto Oy Espoon Valapuisto on vapaarahoitteinen senioreille tarkoitettu asuintalo. Espoon kaupunki valvoo, että tontille rakennetaan senioreille tarkoitettuja asuntoja vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sen sijaan kaupunki ei valvo sitä, ketkä lopulta asuvat vapaarahoitteisessa asuintalossa. Yhtiön osakkaat päättävät itse yhtiöjärjestyksessä, rajoitetaanko yhtiössä asuvien asumisoikeutta iän perusteella.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 70 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 44 / / / Mäkitupa, asemakaavan ja maankäyttösopimusten ja alueiden luovutusten esisopimusten hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Maankäyttösopimus Asunto Oy Espoon Kaskimäki 10 Maankäyttösopimus Ei julkinen 11 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen 12 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen 13 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen 14 Maankäyttösopimus ja esisopimus Alkolaisten yhteisalueiden osakaskunta 15 Maankäyttösopimus Ei julkinen 16 Maankäyttösopimus Ei julkinen 17 Maankäyttösopimus Ei julkinen 18 Maankäyttösopimus Asuntosäätiön kiinteistöt Oy - Mäkitupa, tapahtumaluettelo - Mäkitupa, kaavamääräykset - Mäkitupa, kaavakartta - Mäkitupa, havainnekuva - Mäkitupa, päätöshistoria

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 70 - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen - Maankäyttösopimus Julkinen - Maankäyttösopimus Julkinen - Maankäyttösopimus Julkinen - Maankäyttösopimus Julkinen Selostus Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa oleva kiinteistö on rajattu pois hyväksyttävästä asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa, koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta muutettu, ). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus noin k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: