Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Perusturva- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo Paikka Sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B 3 kerros, ltk.n kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Olli-Pekka Ryynänen, puheenjohtaja Tiina Kaartinen, varapuheenjohtaja Risto Asikainen Arja Hiltunen Juha Hujanen, poistui klo :n 63 käsittelyn aikana. Sylvi Kananen Antti Kivelä, saapui klo :n 56 käsittelyn aikana Marjatta Parviainen Sami Räsänen Merja Rekonen, poistui klo :n käsittelyn aikana Veikko Tiihonen Poissa Sanna Mertanen Muut saapuvilla olleet Tapio Tolppanen Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö Pirjo Oksanen, aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Aino Hietakorpi, va. hoivajohtaja Tarja Hyvärinen, hallintosihteeri Kaija Kokkonen, projektipäällikkö Kauko Pursiainen, valvontatarkastajat Arja Kekoni, controller Arja Matsi, talouspäällikkö Heli Mattila, geriatri Liisa Kaksonen, kaupungin arkkitehti Jarmo Pajula, va. mielenterveysjohtaja kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo 17.30, :n 62 käsittelyn aikana esittelijä poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 54 käsittelyn jälkeen poistui klo : 55 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 54 käsittelyn jälkeen poistui klo :n 64 käsittelyn jälkeen

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Julkinen Jari Saarinen, terveysjohtaja Terttu Kolari Aki Siidorow Terttu Ruotsalainen, henkilöstö- ja hallintopäällikkö poistui klo :n 64 käsittelyn jälkeen Tuusniemen edustaja, poistui klo :n 63 käsittelyn jälkeen Maaningan edustaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Olli-Pekka Ryynänen puheenjohtaja Terttu Ruotsalainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Marjatta Parviainen Sami Räsänen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Terttu Ruotsalainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 52 58, 61, 63 ja 67 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 59, 60, 62, 64 ja 65, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 59, 60, 62, 64 ja 65 osalta liite A seuraava valitusosoitus :än 66 osalta (hallinto-oikeus) liite B

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan järjestämisen hankesuunnitelma Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi kuopion sähköisten palveluiden kokonaisuutta Valtuustoaloite / Toimintakyvyttömien vanhuspotilaiden ravitsemustilan selvittämiseksi laitos- ja vuodeosastohoidossa Valtuustoaloite / Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2015 käyttötalouden tasapainottaminen 8 59 * Ympärivuorokautisen kotihoidon myöntämisperusteet yöajan kotihoidolle alkaen 9 60 * Turvapalvelujen asiakasmaksut alkaen Kotihoidon turvapalvelujen uudistaminen ja kilpailuttaminen syksyllä Vanhusten asumispalvelun, erityisryhmien asumispalvelun ja kehitysvammaisten asumispalvelun hankinnan option käyttö Vanhuspalveluiden lääkärityön uudelleen järjestely Karttulan terveysaseman röntgentoiminnasta luopuminen ja laitteiston purkaminen Vastaavan lääkärin tehtävien ja vastuiden jakaminen terveysjohtajan ja kuntoutusjohtajan kesken Oikaisuvaatimus terveysjohtajan tekemästä palveluesimiehen valintaa koskevasta päätöksestä Tiedonantoja 51 Muutoksenhaku 1 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 55 2 Liite B kuntalain mukainen valitusosoitus 56 Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa jäsenet Antti Kivelä ja Sanna Mertanen. Päätös Valittiin Sami Räsänen ja Marjatta Parviainen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Asianro 2008/ /2015 Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan järjestämisen hankesuunnitelma Kaupunginjohtaja nimesi päätöksellään hankesuunnittelutyöryhmän Vaalijan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan hankesuunnitelman laatimista varten. Tavoitteena on tuottaa Vaalijalassa asuvien kuopiolaisten asukkaiden palvelut jatkossa Kuopiossa. Suunnittelun taustalla on jo edellisen hallituksen päätös kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisesta vuoteen 2020 mennessä. Kehitysvammaisia lapsia ei valtioneuvoston päätöksen mukaan sijoiteta laitokseen enää vuoden 2015 jälkeen. Hankesuunnitelmassa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoimintojen järjestämiselle Kuopiossa ja vertailtu vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta, aikataulutusta, kustannusvaikutuksia ja rahoitusvaihtoehtoja. Työryhmään ovat kuuluneet: Kauko Pursiainen, vammaispalvelupäällikkö, pj saakka Eija Väisänen, palveluesimies, Vammaispalvelut Tapio Immonen, palvelukodin johtaja Maija Kantele, lääkäri Mikko Lankinen, va. tilahallintapäällikkö Liisa Kaksonen, kaupunginarkkitehti, Tilakeskus, pj alkaen Petri Koponen, asiakkuuspäällikkö, Tilakeskus Työryhmän sihteerinä on toiminut terveyskeskusavustaja, Merja Niiranen. Työryhmä kokoontui 12 kertaa, kävi tutustumassa Vaalijalan kuntoutumiskeskukseen ja kokoontui monesti pienemmällä kokoonpanolla ottamaan kantaa yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Työryhmän puheenjohtaja neuvotteli työskentelyn kuluessa terveysjohtajan, ylihammaslääkärin, päivähoidon johtajan, erityisopettajan ja apuvälineyksikön fysioterapeutin kanssa sekä esitteli asiaa vammaisneuvoston kokouksessa. Myös Vaalijalan johtajaa konsultoitiin kokousten välillä. Työryhmän työskentely sujui rakentavasti ja työskentelyote oli koko ajan ratkaisukeskeinen. Aluehallintoviraston ylitarkastajat Pia Sorsa ja Satu Syrjälä tutustuivat hankesuunnitelmaan eikä valvovalla viranomaisella ollut huomauttamista siihen. Hanketyöryhmän esitys Hanketyöryhmä esittää tehdyn selvityksen perusteella, että kuopiolaisten kehitysvammaisten laitosasuminen Vaalijalan Nenonpellossa voidaan lakkauttaa vuoden 2018 puoliväliin mennessä

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Peruskorjaamalla Kuopion Leväsellä sijaitseva Kivelän kiinteistö 16- paikkaiseksi palvelukodiksi kehitysvammaisille miehille. 2. Peruskorjaamalla lisärakennus (osasto 3) uusiksi tiloiksi Leväsellä jo sijaitsevan Menninkäisen (hoitokoti 3) palvelukodin asukkaille. 3. Ottamalla käyttöön Alavan entisen lastensairaalan neljäs kerros 8 (+ 8)- paikkaiseksi palvelukodiksi kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. 4. Palvelukotien asukkaiden päivätoiminnat hankeryhmä esittää toteutettavaksi siten, että Leväsen Kivelän palvelukodin alakertaan peruskorjataan tilat päivätoimintaa varten Kivelän palvelukodin ja palvelukoti Menninkäisen asukkaille. Kaupunki toteuttaa päivätoiminnan myös Vaalijalan ylläpitämän Sipulikadun palvelukodin asukkaille vuokraamalla toimintaa varten tarvittavat tilat läheltä Sipulin palvelukotia. Päivätoiminta Sipulin palvelukodin asukkaille toteutetaan yhteistyössä palvelukodin työntekijöiden kanssa. Hankkeen investointikustannukset Leväsen Kivelän ja lisärakennuksen (osasto 3) osalta ovat 7.85 M. Palvelukotien Kivelän ja Alavan perushankintojen kustannukset ovat Palvelukotien Kivelän ja Alavan käyttökustannukset ovat yhteensä e. Päivätoiminnan käyttökustannukset Leväsen Kivelän päivätoiminnassa ja Sipulikadun päivätoiminnassa ovat yhtensä Leväsen palvelukeskuksessa jo tällä hetkellä olevan palvelukoti Menninkäisen käyttökustannukset ovat tämän hankeen toteutuessa vuodessa. Hankkeen yhteydessä on mahdollista ratkaista myös muussa ostopalvelussa olevien kehitysvammaisten lasten ja nuorten asumispalvelu samaan palvelukotirakenteeseen Alavan palvelukodin toiseen 8-paikkaiseen siipeen. Hankkeen etenemisen myötä myös erityisen tuen tarpeessa olevien päivähoitolasten päivähoidon järjestäminen olisi synergisesti hyvä sijoittaa samaan rakennuskokonaisuuteen Alavan palvelutalon lähelle. Päivähoidon järjestäminen edellyttää jatkoselvityksiä. Aluehallintovirasto on järjestetyssä hankkeen esittelytilaisuudessa pitänyt hankesuunnitelmaa hyvänä ja toteuttamiskelpoisena. Kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen esittelee hankesuunnitelmaa kokouksessa. Liitteet /2015 Hankesuunnitelma_2015 Valmistelija Kauko Pursiainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 54 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan järjestämisen hankesuunnitelman ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Lautakunta päättää hanketyöryhmän esityksen mukaisesti ja esittää edelleen kaupunginhallitukselle, että kuopiolaisten kehitysvammaisten laitosasuminen Vaalijalan Nenonpellossa voidaan lakkauttaa eräitä erityispalveluja tarvitsevia henkilöitä lukuun ottamatta vuoden 2018 puoliväliin mennessä: 1. Peruskorjaamalla Kuopion Leväsellä sijaitseva Kivelän kiinteistö 16- paikkaiseksi palvelukodiksi kehitysvammaisille miehille. 2. Peruskorjaamalla lisärakennus (osasto 3) uusiksi tiloiksi Leväsellä jo sijaitsevan Menninkäisen (hoitokoti 3) palvelukodin asukkaille. 3. Ottamalla käyttöön Alavan entisen lastensairaalan neljäs kerros 8 (+ 8)- paikkaiseksi palvelukodiksi kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. 4. Päivätoimintoa varten peruskorjataan tilat Leväsen Kivelän palvelukodin alakertaan Kivelän palvelukodin ja palvelukoti Menninkäisen asukkaille. Kaupunki toteuttaa päivätoiminnan myös Vaalijalan ylläpitämän Sipulikadun palvelukodin asukkaille vuokraamalla toimintaa varten tarvittavat tilat läheltä Sipulin palvelukotia. Päivätoiminta Sipulin palvelukodin asukkaille toteutetaan yhteistyössä palvelukodin työntekijöiden kanssa. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen ja valvontatarkastaja Kauko Pursiainen poistuivat kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Asianro 4187/ /2015 Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi kuopion sähköisten palveluiden kokonaisuutta Kaupunginhallitus on kokouksessaan alustavasti päättänyt, että Kuopion kaupunki osallistuu ODA-hankkeen toteutusprojektiin. Tarvittavat määrärahavaraukset käsitellään ao. vuosien talousarviopäätösten yhteydessä. Ennen vuoden 2016 talousarviokäsittelyä asia käsitellään vielä asianomaisissa lautakunnissa. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta valtuutettiin allekirjoittamaan hankkeeseen liittyvät asiakirjat. Päätös on ehdollinen ja hankkeeseen mukaan lähteminen edellyttää TEKESin myönteisen rahoituspäätöksen saamista sekä muiden kuntatoimijoiden myönteisiä päätöksiä hankkeessa mukana olemisesta. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut hanke (ODA hanke) on yhdeksän kuntatoimijan (Eksote, Espoo, Hämeenlinna, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Helsinki ja Joensuu) yhteistyöhanke, joka koostuu Espoon kaupungin hallinnoimasta koordinaatiohankkeesta sekä yhdeksästä kuntakohtaisesta osahankkeesta. Hankkeen toteutusta on valmisteltu kesäkuusta 2014 lähtien. Hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää digitaalinen eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus (ODA palvelukokonaisuus), joka sisältää sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja valmennuksen, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeenarviot / hyvinvoinnin arviot sekä sähköisen hyvinvointisuunnitelman. Toiminnallisen muutos aikaansaadaan teknologisen innovaation tukemana. Eri osahankkeissa kehitetään ja pilotoidaan osia kokonaisuudesta, jotka koordinaatiohankkeen avulla yhdistetään kokonaisuudeksi. Kaikki osapuolet saavat hankkeen päättyessä käyttöönsä koko palvelukokonaisuuden. Teknisen järjestelmän kehittäminen ja yhteiset ostopalvelut sen kehittämiseksi on keskitetty koordinaatiohankkeeseen. Kehittämiskohderyhmänä ovat kuntalaiset ja hyvinvointipalveluja käyttävät asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista, tai joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma tai jokin pitkäaikaissairaus tai pitkäaikaisen seurannan / palvelun tarve. Palvelukokonaisuus integroidaan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin (esim. ajanvaraus, turvallinen viestinvälitys ja laboratoriotulosten katselu). Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien ja kirjaamien tietojen hyödyntämisen terveystaltion avulla. Järjestelmä on älykäs, eli se ohjaa asiakasta eri lähteistä saatuja tietoja yhdistämällä. Erillisten osien sijaan palvelut on integroitu kokonaisuudeksi. Kuntalaisen / asiakkaan näkökulmasta palvelukokonaisuus muodostaa sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja ja ohjaa käyttäjää oikea-aikaisesti tarkoituksen mukaisen palvelun / toiminnon piiriin. Hankkeessa turvataan palvelukokonaisuuden ylläpito.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 55 Kuopion osahanke muodostuu kahdesta projektista, jotka ovat epalvelu projekti (epa-projekti) ja Asiakaskortti konseptia koskeva projekti (AKO projekti), joissa syntyneitä käytänteitä ja tuotoksia voidaan hyödyntää ristiin. Projektit tekevät myös tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöllä varmistetaan tuotosten mahdollisimman yhtenäinen rakenne ja tiedonvälityskonseptit riippumatta siitä, mihin asiakassegmentteihin ne liittyvät. Sekä AKO -projektin että epa projektin tehtävänä on kehittää ja pilotoida digitaalinen epalvelu kuntalaisten käyttöön. AKO projektin omistaa kaupungin lapsiperhepalveluyksikkö. Kohderyhmänä ovat vuotiaat avo- ja sijaishuollon lapset ja heidän perheensä, joille on syntynyt asiakkuus kaupungin lapsiperhepalveluihin. Kumppaneina projektissa ovat kaupungin eri toimialat, erityisesti aikuissosiaalityö, oppilashuolto ja terveydenhuollosta kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto. epa-projekti perustuu Kuopion kaupungin ja valtiovarainministeriön sopimaan hyvinvoinnin integroituun kuntakokeilu -toimintamalliin, jossa teemoina ovat palvelujen integraatio, elämänhallinnan kehittäminen, vastuutyöntekijämalli ja monialainen asiakastyö. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Kumppaneina on yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja kaupungin eri toimialoja kuten esimerkiksi nuorisopalvelut ja oppilashuolto. Projektin keskeisimpinä tehtävinä on 1) parantaa nuoren ja ammattilaisten välistä kommunikaatiota, 2) pilotoida toimintamallia, jolla tuetaan nuoren pärjäämistä ja nuoren omaa elämänhallintaa, 3) luoda toimintamalli, jolla nuori osallistetaan palvelujen kehittämiseen, kuten esimerkiksi teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja 4) kehittää nuoren itsearviointimittaristo, jonka avulla tunnistetaan paremmin nuoren omat voimavarat, nuoren riskitekijät, parhain mahdollinen palvelu tai tuki nuorelle. Projektin tehtävänä on myös kehittää nuoren itsearviointitetoihin perustuva sähköinen palveluohjaus sekä suunnitella ja pilotoida monialainen hyvinvointisuunnitelma. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti tehtävänä on kehittää nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisesti, jolloin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä sekä kaupungin eri yksiköiden että myös kaupungin ulkopuolisten toimijoiden, kuten ostopalvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Osaprojektissa pilotoidaan sähköisiä epalveluja nuorten itse- ja omahoitoisuuden käyttöön. Kuopion osahankkeen tulosodotuksena on, että vuonna 2018 Kuopiossa on asiakas- ja työntekijäkäytössä toimiva ja tietoturvallinen sekä omahoitoisuutta vahvistava epalvelu, joka vahvistavaa asiakkaan ja asiakkaan läheisverkoston itsehoitoisuutta sekä selkeyttää eri toimijoiden rooleja asiakkaan toimintakyvyn edistämisessä ja säilyttämisessä. Palvelukokonaisuuden avulla kuntalaiset ja asiakkaat arvioivat itse omaa terveyden- ja hyvinvoinnin tilaansa, toimintakykyä ja saavat siihen liittyviä toimintasuosituksia, valmennusta ja palveluohjausta oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Työntekijöiden työprosessit uudistuvat ja ammattilaiset hyödyntävät ODA- palvelukokonaisuutta aktiivisesti omassa työssään moniammatillisesti ja monialaisesti sekä hyödyntävät kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa dataa asiakkaiden toimintakyvyn, palvelutarpeen ja tuen määrän kehittymisestä.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 55 Hankkeesta aiheutuvat kustannukset Yhteisjärjestelmähankinta Osahankkeesta aiheutuvat kustannukset Osana hanketta on tarkoitus toteuttaa yhteisjärjestelmähankinta mukaan lähtevien toimijoiden kesken. Hankintakonsortioon ovat maaliskuussa 2015 olevan näkemyksen mukaan liittymässä Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Eksote ja YTHS. Hankinta on tarkoitus toteuttaa hankintakonsortion toimesta niin, että hankintayksikkönä toimii KL-Kuntahankinnat Oy, joka Kuntaliiton omistamana toimijana toimii kunnallisena yhteishankintayksikkönä. Järjestelmän toteuttamiseen liittyen konsortion jäsenet perustavat hanketoimiston, joka vastaa yhteisesti hankinnasta ja järjestelmän toteuttamisen ohjauksesta kilpailutetun toimittajan suuntaan. Myöhemmässä vaiheessa hankintaa konsortion jäsenet tutkivat mahdollisuutta siirtää kilpailutettu ja toteutettu järjestelmä- ja palvelukokonaisuus jonkin konsortion vaikutuspiirissä olevan kunnallisen inhouse ICT yhtiön (kuten Medi-IT, Medbit tai Istekki) hoidettavaksi. Osana määrittelyprojektia ODA-konsortio kartoitti markkinoilla olevien ratkaisuiden tilannetta ja hintatasoa ns. tietopyynnöllä. Tietopyyntöjen vastauksien perusteella ODA-konsortio on arvioinut hankittavan kokonaisuuden hinnan (sisältäen hankintaorganisaation oman projektihenkilöstön kustannuksen) muodostuvan kolmen (3) vuoden hankintakauden aikana seuraavaksi: Hanketoimiston kautta tulevan yhteisjärjestelmähankinnan ja toteutusprojektin arvo konsortioon osallistuville organisaatioille (3 vuoden aikajakso): euroa - Ohjelmiston hankinta: euroa - Hanketoimiston kustannukset (palkat jne.): euroa Kuopion osuus hanketoimiston kautta tulevasta yhteishankinnasta on noin euroa. Järjestelmän yhteisenhankinnan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Kuopion osahanke, jonka hinnaksi muodostuu (3 vuoden aikajakso): euroa. Tekes-rahoituksen osuus voi olla 50 % esitetystä kokonaiskustannuksesta. Mikäli Tekes rahoitus toteutuu, rahoittaa Tekes euron projekti osuudesta euroa, jolloin Kuopiolla jää omarahoitusosuudeksi euroa. Tästä summasta teknisen ratkaisun osuus on euroa. Kuopion osahankkeen käyttämä henkilöstö muodostuu projektisuunnittelijasta, 60 % projektisihteeristä, osa-aikaisesta työpanoksesta controllerin tietohallinnon ja yksikön henkilöstöstä vahvistettuna tarvittavilla osaamisilla toiminnallisista yksiköistä.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 55 Liitteet Kuopio osahanke suunnitelma _1_1.pdf /2015 ODA_projektin_hyödyt Valmistelija Arja Kekoni puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee ODA- Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut koordinaatiohankkeen tiedoksi ja Kuopio kuntaprojektin tiedoksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Controller Arja Kekoni poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Asianro 3612/ /2015 Valtuustoaloite / Toimintakyvyttömien vanhuspotilaiden ravitsemustilan selvittämiseksi laitos- ja vuodeosastohoidossa Valtuutettu Pirjo Eskelinen ja 18 muuta valtuutettua tekivät valtuustoaloitteen toimintakyvyttömien vanhuspotilaiden ravitsemustilan selvittämiseksi laitos- ja vuodeosastohoidossa. Aloitteessa todetaan, että ravitsemustila on elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edellytys elinkaaren eri vaiheissa. Aloitteen mukaan omaisten huoli kohdistuu vanhuksiin, jotka eivät enää itsenäisesti kykene ruokailemaan. Omaiset kysyvät onko vanhus jätetty syöttämättä, kun tarjotin on koskemattomana yöpöydällä? Hoitohenkilökunta tietää, mikä merkitys ravinnolla ja ruualla on ikääntyneen ihmisen elämässä. Ruokailu on jokapäiväistä toimintaa ja ravinnosta tulee saada niin suoja- kuin energiaravintoaineet. Aloitteessa vaaditaan, että vanhuksien ravitsemustilaan ja syöttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja lisäksi siihen aiheen antaa omaisten huolestuminen. Osastoilla tulee huolehtia, että jokainen vanhus on saanut jokaisella aterialla syödäkseen. Tarvittaessa työyhteisö saa syöttämiseen lisäapua. Syöttämiseen varataan aikaa ja syöttäminen tapahtuu kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Hyvällä ravitsemustilalla on monia hyviä vaikutuksia. Tehdään tänään vanhuksillemme kokonaisvaltaisesti inhimillinen vanhuus ja välitetään heitä niin heitä arvostaen kuin kunnioittaen. Ravitsemushoidon kehittäminen asiakkaan parhaaksi Ikääntyneiden ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen hyvällä ravitsemuksella on ollut oleellinen osa Kuopion kaupungin ikääntyvien palveluiden kehittämistä. Ravitsemushoidon kehittämisessä on tehty jo kymmenen vuoden ajan systemaattista työtä suositusten mukaisten yhteisten ravitsemushoitokäytäntöjen toteuttamiseksi, laadullisesti ikääntyville sopivan ruoan tarjoamiseksi sekä hoitohenkilökunnan riittävästä osaamisen varmistamiseksi. Ravitsemushoito perustuu tutkittuun tietoon ja suosituksiin. Ravitsemushoidon kehittämisessä on otettu huomioon seuraavat suositukset 1. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset, (VRN 2014) 2. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (2013) 3. Ravitsemussuositukset ikääntyneille (VRN 2010) 4. Ravitsemushoito - Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin (VRN 2010)

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 56 Ravitsemushoidon kehittämisessä on tehty systemaattista työtä 2004 lähtien, jolloin ensimmäisen kerran selvitettiin Harjulan pitkäaikaispotilaiden ravitsemustila validoidulla mittarilla (MNA). Tutkimuksen tulosten vauhdittamana Kuopion yliopisto toteutti vuosina yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa laaja-alaisen geriatrisen Hyvän Hoidon Stratgia - interventiotutkimuksen (HHS), johon ravitsemus otettiin yhdeksi osaalueeksi. HHS -interventitutkimuksesta saatuja tuloksia sekä hyviä käytäntöjä pilotoitiin ja otettiin käytttöön Koti- ja laitoshoidon palveluissa Varhainen Mukaantulo projektin kautta. Näiden tutkimusten ja projektien ansiosta aikana yhteensä yli 800 hoitohenkilöstöön kuuluvaa sai koulutusta ikääntyvien ravitsemuksesta ja yhteisistä ravitsemushoitokäytännöistä, lisäksi ravitsemushoidon työnjako ja vastuualueet määriteltiin. Ravitsemuskoulutusta ikääntyvien ravitsemuksen erityispiirteistä järjestetään edelleen vuosittain ja osastotunteja tarpeen mukaan. Lisäksi osastojen, palvelukeskusten sekä palvelutalojen ravitsemusyhdyshenkilöille järjestetään vuosittain täydennyskoulutusta. Erityistilanteissa on myös mahdollista konsultoida ravitsemusterapeuttia tai tehdä hänelle lähete. Hoivapalveluissa ravitsemushoidon kehittämisestä vastaa ravitsemustyöryhmä, johon kuuluvat kaikki Harjulan sairaalan, palvelukeskusten ja -talojen osastonhoitajat sekä osastojen ravitsemusyhdyshenkilöt, ravitsemussuunnittelija Servicalta, lisäksi työryhmään kuuluvat lääkäri, ylihoitaja, perusterveydenhuollon ravitsemussuunnittelija. Ravitsemustyöryhmän toimesta Hoivapalveluiden palvelusopimukseen lisättiin vuonna 2013 suositusten mukaiset ravitsemuslaadun kriteerit. Sopimuksen mukaan ateriapalvelun tuottaja todentaa vuosittain ravintosisältölaskennalla, että tuotetut ateriat vastaavat sovittua. Laatukriteereissä on sovittu tarkemmin mm. tehostetun ruokavalion energia ja ravintosisällöt. Ravitsemushoidon ja ruokailun toteutumisen haasteet Ikääntyvän hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hidastaa sairauksien etenemistä ja nopeuttaa niistä toipumista. Tämän lisäksi ravitsemuksella ja ruokailulla on tärkeä psykososiaalinen merkitys. Kuitenkin vain syöty ruoka auttaa ja sen vuoksi ravitsemushoidossa on useita kriittisiä kohtia, joiden toteutuminen tarkoituksenmukaisesti on onnistuneen ravitsemushoidon edellytys. Kriittisiä kohtia ja Kuopion kaupungilla tehtyjä ratkaisuja niiden korjaamiseksi ovat: 1) Ravitsemushoidon vastuu jakautuu useille ammattiryhmille; hallinnolle ja johdolle, lääkäreille, hoitohenkilöstölle ja muille ruokailuun osallistuvalle henkilöstölle sekä ruokapalvelun tuottajalle. Lisäksi terveydenhuoltohenkilökunnan ravitsemuskoulutuksen taso on edelleen vaihtelevaa, henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa tiedonkulun ja toimintakäytäntöjen osalta haasteita. Toimenpiteitä: - säännöllinen koulutus toteutuu - yhteiset toimintatavat ja menettelytapaohjeet ovat olemassa

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 56 - suositusten toteutumisen seurantaa on kehitettävä edelleen, mutta vaikuttavuuden arviointi ja todentaminen on vaikeaa. 2) Hoitohenkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että asiakkaalle tilataan sopivan kokoinen annos ja sen rakenne on tarkoituksen mukainen. Toimenpiteitä: - potilaan/asiakkaan hoitosuunnitelmaan kirjataan yksilöllinen ravitsemussuunnitelma, jossa huomioidaan mm. allergiat, erityisruokavaliot ja ruoan rakenne. 3) Servican ateriapalvelu tuottaa tällä hetkellä ateriaa päivässä. Valitettavasti suuret ateriamäärät ovat vaikuttaneet heikentävästi aterioiden ulkonäköön ja makuun vaikka laadulliset kriteerit keskiarvon täyttävätkin. Toimenpiteitä: - ruoan ulkonäön ja maun kehittäminen jatkuvan palautteen ja vuosittain toteutettavan asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta - ravitsemustyöryhmän ja Servican yhteistyöpalaverit säännöllisiä. 4) Ruokailutilanteessa hoitohenkilökunta huolehtii, että ateria-ajat ovat säännölliset ja kaikki aterian osat tarjotaan asiakkaalle. Valitettavasti tämän toteutuminen vaihtelee hoitajittain ja yksiköittäin. Toimenpiteitä: - säännöllinen koulutus, jossa hoitajia opetetaan koostamaan ateriat tarpeen mukaisesti esim. koulutus täydennysravintovalmisteiden käytöstä - henkilöstöresurssit ovat yksiköissämme suositusten mukaiset ja lisäksi meillä on käytettävissä varahenkilöstöä - suosituksen mukaiset ateria-ajat eivät kuitenkaan aina toteudu, mm. päiväkahvin ja iltapalan osalta on yksikkökohtaisia eroja. 5) Ruokailutilanteen toteuttaminen potilaan/asukkaan tarpeita vastaavasti ja toimintakykyä tukien ei aina toteudu. Toimenpiteitä: - kuntouttava työote on tavoitteenamme, jonka keskeinen lähtökohta on se, että kaikkien toimintakykyä pyritään ylläpitämään tai jopa edistämään liikkumisen avulla - potilaat/asukkaat siirtyvät mahdollisuuksiensa mukaan ruokailemaan yhteiseen tilaan tai vähintään pois sängystä - sängyssä ruokailu on huonoin vaihtoehto, koska siinä potilaan/asukkaan asento on nielemisen kannalta ongelmallinen (aspiraatioriski kasvaa) ja lisäksi jatkuva vuodelepo hävittää ruokahalun ja edesauttaa ummetusta - joskus kuitenkin potilaan/asukkaan vointi on niin heikko, että vuoderuokailu on välttämätön, mutta silloinkin mahdollistetaan hänen osallistumisensa ruokailuun ja pyritään välttämään täysin passiivista syöttämistä.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 56 6) Potilaan/asukkaan sairaudet, lääkitys ja motivaatio vaikuttavat ruokahaluun ja kykyyn syödä. Suun kuivuus, haavaumat, hampaiden kunto ja nielemisvaikeudet vähentävät edelleen iäkkään kykyä ja halua syödä Toimenpiteitä: - huolehditaan asianmukaisesta sairauden hoidosta ja lääkityksestä sekä suun ja hampaiden kunnosta - potilasta/asukasta motivoidaan syömään - tarjolla on rikastettuja aterioita, toiveruokia sekä täydennysravintovalmisteita, joilla mahdollistetaan riittävän energian ja proteiinin saanti pienestäkin annoksesta. 7) Vaikka henkilöstö tietää, että ruokailu on välttämätön iäkkään toimintakyvyn säilymiselle niin ruokailussa on otettava huomioon myös potilaan/asukkaan itsemääräämisoikeus. Toimenpiteitä: - tällaisessa tilanteessa on sovittu, että asia kirjataan potilastietoihin ja siitä informoidaan omaisia. Lähteet: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset. VRNK, Juvenes Oy, Helsinki 2014 Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito - Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Nuutinen O, Siljamäki-Ojansuu U, Mikkonen R,Peltola T, Silaste M- L, Uotila H, Sarlio-Lähteenkorva S. Edita Prima Oy, Helsinki 2010 a. Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Suominen M, Finne-Soveri H, Hakala P, Hakala-Lahtinen P, Männistö S, Pitkälä K, Sarlio-Lähteenkorva S, Soini H. Edita Prima Oy, Helsinki 2010 b. Liitteet Valtuustoaloite _1_1.pdf Valmistelija Päivi Tikkanen puh Katri Juntunen puh Tuula Räsänen puh Merja Ylönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 56 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös Merkittiin, että jäsen Antti Kivelä saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) Asianro 2858/ /2015 Valtuustoaloite / Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana Hoivajohtaja Merja Ylönen Vanhusten hoivapalveluiden hallinto Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän (23 jäsentä) allekirjoittama valtuustoaloite on kirjattu vastaanotetuksi Kuopion kaupungille Allekirjoittaneet pyytävät Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 :ään vedoten selvittämään aloitteessa esille tuotujen vanhusten hoidon ja palvelujen laatuun liittyvien asioiden nykytilan vanhuspalveluissa. Lisäksi he pyytävät esittämään valtuustolle mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Aloite on esityslistan viiteaineistona. Aloitteessa pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa? 2. Kehittyvätkö Kuopion kaupungin vanhuspalvelut asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta saadun palautteen ohjaamina? 3. Jos systemaattisia mittaus/palautejärjestelmiä ei ole, miten asiakaslähtöisyyttä aiotaan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa edistää palvelutuotannon ohjauskeinona? 4. Annetaanko Kuopion kaupungin vanhusten palveluissa julkisia palvelulupauksia ja tiedotetaanko kuntalaisille kuinka palvelutuotannossa palveluiden kysyntään on pystytty vastaamaan? Tausta Valtuustoaloite käsittelee ajankohtaista ja tärkeää asiaa, koska muun muassa vanhuspalvelulain ja sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuosituksen mukaan ikäihmisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, sekä palvelujen laadun kehittämiseen on turvattava. Laatu koostuu monista tekijöistä. Yleisesti laatu määritellään avoimiksi ja yhdessä sovituiksi toimintatavoiksi ja palveluiksi, joista asiakas hyötyy. Palveluiden suunnittelussa, tuottamisessa ja arvioinnissa asiakkaalla on oma tärkeä ja määritelty roolinsa. Asiakkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jossa asiakas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Kaikilla, myös toimintakyvyltään heikoimmilla asiakkailla on laadun kokijan rooli. Vanhuspalvelulain ja ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti asiakaspalautetta on kerättävä säännöllisesti, vähintään vuosittain, ja saatu palaute on hyödynnettävä. Menetelminä käytetään osallistavia palautejärjestelmiä, kuten yhteistä keskusteluhetkeä. Asiakaslähtöisessä palvelussa myös asiakkaan perhe ja muut hänelle tärkeät ihmiset ote-

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 taan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Laadunhallinnan näkökulmasta kiinnostavaa on se, olemmeko toimineet sovituilla tavoilla, saavuttaneet tavoitteemme, ja ovatko tekemämme toiminnan muutokset kehittäneet toimintaamme myönteiseen suuntaan? Vanhuspalvelulaki ja valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus ohjaavat kuntia kehittämään vanhusten kotona tapahtuvaa hoivaa ja palvelua. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Kuopion kaupungissa vanhuspalveluita on kehitetty merkittävästi viime vuosien aikana. Muun muassa palvelurakenteita, asiakas- ja toimintaprosesseja, toiminnanohjausta sekä asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin menetelmiä on kehitetty tavoitteellisesti. Vanhuspalveluiden kehittämistä ovat linjanneet myös vuoden 2011 palvelualueuudistuksen yhteydessä määritellyt Kuopion kaupungin strategiset tavoitteet: - asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman korostaminen palvelutarjonnassa ja jokaisen omassa työssä, - toiminnan arvioinnin kehittäminen, jotta arviointi tukisi entistä paremmin toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa ja - reagointikyvyn kehittäminen, jotta asiakkaiden tarvitsemat palvelut voitaisiin turvata myös yhteiskunnallisten muutosten aikana. Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden keskeisiä kehittämiskohtia vv Asumisen rakennemuutos Kuten valtuustoaloitteessa esitetään, vanhuspalveluissa on toteutettu mittava rakennemuutos. Vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty yht. 2,7 % vuodesta 2009 (jolloin se oli 5,4 % ) vuoteen 2014 (jolloin se oli 2,7 %). Tällä hetkellä laitoshoito on valtakunnallisten suositusten tasolla. Samalla on lisätty kevyempää asumispalvelua ja asumisen kodikkaita vaihtoehtoja ikäihmisille: viime vuosina toimintansa aloittaneita pienryhmäkoteja ovat Honkaranta, Iltatuuli ja Tervaniitty. Tammikuussa 2015 avattiin Männistön vanhalle koululle kaksi ikäihmisten palveluasumisyksikköä, Ilmatar ja Väinölä. Näillä muutoksilla on pystytty vastaamaan aiempaa paremmin ikäihmisten yleiseen toiveeseen sekä laatusuosituksiin kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumisesta (mm. kysely Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman yhteydessä ja valtakunnalliset tutkimukset). Kotihoidon rakennemuutos Laitoshoidon jonoa ei enää ole Kuopiossa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden kuopiolaisten osuus on kasvanut vv ,7 % ja on tällä hetkellä 17,7 % (valtakunnallinen suositus on %). Omaishoito ja vuorohoito Omaishoitoperheiden palvelukokonaisuutta on kehitetty mm. lakisääteisten vapaapäivien palveluprosessia muuttamalla vastaamaan paremmin omaishoitoperheen tarpeita kuunnellen asiakkaita ja geriatrian asiantuntijoita. Valkeisen sairaalan toiminnan loputtua vuorohoito siirtyi terveydenhuollon palvelu-

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 alueelta perusturvan palvelualueelle keskittyen Puijonlaakson palvelukeskukseen. Omaishoidossa kirjallinen asiakaspalaute on pyydetty omaishoitoperheiltä 1,5 vuotta sitten, ja nyt kehittämistyön pohjaksi on suunnitteilla uusi asiakaspalautekysely. Kriisihoitopaikat Päivätoiminta Varhainen mukaantulo Ikäihmisten kriisihoitopaikat on keskitetty Puijonlaakson palvelukeskukseen. Kriisihoitoprosessia on kehitetty ja prosessikuvaus on tehty moniammatillisena yhteistyönä henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa. Vanhusten kriisihoidon lisääntyvää tarvetta seurataan ja käyttöä tilastoidaan systemaattisesti. Kehittämistyön haasteellisina tavoitteina jatkossa on muun muassa kriisihoitotilanteiden ennaltaehkäisy ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen palvelun kehittämisessä. Vanhusten päivätoimintaa on kehitetty ja sitä on lisätty eri asiakasryhmille, esim. muistia tukevat ryhmät, arjen toimintoja tukevat ryhmät, liikunta-, kulttuuri- ja taidepainotteiset ryhmät osapäivä- ja kokopäiväluonteisesti. Ryhmien toiminnan sisältö suunnitellaan aina asiakkaiden kanssa yhdessä, heidän toiveiden ja odotusten mukaan, ja asiakaspalautteet kootaan toiminnan jatkuvaa parantamista varten, systemaattisesti kauden lopussa. Varhainen mukaantulo (VAMU) ja terveyden edistämisen näkökulma on sisällytetty kaikkiin asiakasprosesseihin. Jatkuvan kehittämistyön tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn säilyminen ja kuntoutumisen tukeminen. Systemaattiseen toimintakyvyn ja ravitsemustilan mittaamiseen on sovittu yhteiset mittarit ja toimintaohjeet vanhuspalveluissa. Hyvinvointia edistävät palvelut Kotona asumisen tueksi on kehitetty ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja, esim. ikäneuvolatoiminta. 75 vuotta täyttäneille, kotona asuville kuopiolaisille tehtäviä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on kehitetty asiakaslähtöisesti, systemaattisesti pyydettävän asiakaspalautteen perusteella. Mittausjärjestelmät Hyvä mittari ohjaa työn tekemistä oikeaan suuntaan, ja asiakkaan tilanteen kartoittaminen mittareilla auttaa sekä asiakasta että työntekijää jäsentämään työskentelyä ja seuraamaan sen etenemistä. Samalla se on tuloksellisuuden seurantaväline organisaation omaan käyttöön. Asiakaskortti on kehitetty aiemmin käytössä olleiden toimintakykymittareiden rinnalle asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen entistä täsmällisempää arviointia varten. Toimintakyvyn muutosta seuraamalla voidaan arvioida palvelun vaikuttavuutta ja vertailla erilaisten palvelujen välillä. Kotihoidossa on otettu käyttöön Hilkka -toiminnanohjausjärjestelmä ja sähköinen ovenavausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on tehnyt kotihoidon työn näkyväksi järjestelmästä saatavan mittaritiedon avulla. Tietoa saadaan muun muassa työvuorokohtaisesta työn kuormittavuudesta, ruuhkahuipuista, toteutuiko asiakkaille määritellyt optimikäyntiajat ja palveluun käytetty aika, josta asiakas maksaa. Samoin työntekijän matkoihin kulunut aika, välitön työaika, ehdittiinkö pitää ruokailutauot jne. Reaaliaikaisen tiedon perusteella töitä voidaan jakaa työntekijöille ja yksiköille entistä dynaamisemmin, ohjata resursseja ja suunnitella asiakaskäyntejä siten, että asiakkaalle jää enemmän aikaa. Asiakastiedot kirjataan suoraan mobiililaitteelle asiakkaan luona, joka parantaa tietojen luotettavuutta, eikä työntekijöiden tarvitse jonottaa yhteisille koneille työvuoron lopussa. Asiakkaiden ovet

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 Turvateknologia ja ympärivuorokautinen kotihoito saadaan avattua mobiililaitteella, joka muun muassa säästää hoitajien askeleita ja lisää asiakasturvallisuutta, kun suuria avainmääriä ei tarvitse kuljettaa mukana. Kuopion kaupunki on siirtynyt ympärivuorokautiseen kotihoitoon valtakunnallisten suositusten mukaisesti toukokuussa 2015, jolloin asiakkaiden yöhoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi. Perusajatuksena on kotihoidon ympärivuorokautisen palvelun laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden parantaminen asiakasnäkökulmasta. Tähän liittyen on suunniteltu TULETKO -hanke (Tulevaisuuden kotihoito) vv Hankkeessa kehittämistyö kohdistuu ympärivuorokautisen kotihoidon ja turvapalvelun uudistamiseen sekä näiden palveluiden vahvaan integrointiin. Uudistamisella haetaan erityisesti nykyistä parempaa palvelukokonaisuuksien hallintaa ja asiakastarpeista lähtevää palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Palvelut on tarkoitus tuottaa monitoimijamallilla, ja palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen tehdään uudenlaista kumppanuutta yrittäjien, järjestöjen sekä ikäihmisten kesken. Asiakkaiden, omaisten ja muiden ikäihmisten osallisuus Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä Asiakastyytyväisyyskysely Vanhuspalveluissa keskeisin asiakkaan yksilöllistä hoitoa, hoivaa ja palveluja ohjaava asiakirja on palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon hänelle suunniteltu palvelukokonaisuus kirjataan, jonka mukaan palvelut tuotetaan, arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Asiakas ja hänen nimeämänsä omainen pyydetään aina osallistumaan kirjallisen suunnitelman laadintaan. Asiakkaan ja omaisen mielipiteet ja toiveet huomioidaan suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan asiakkaan tarpeiden muuttuessa tai asiakkaan ja hänen omaisensa toiveesta. Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan vähintään 3 kk:n välein tehtävällä väliarvioinnilla, johon asiakas ja läheisensä osallistuvat mahdollisuuksien mukaisesti, tiedot kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään apuna asiakaskorttimittaria. Asiakastyytyväisyyttä on vanhuspalveluissa mitattu aiempina vuosina ns. TAK -mittarilla (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, markkinatutkimusyritys). Palaute koottiin asiakkailta ja omaisilta paperisella kyselylomakkeella, jossa toistuivat samat kysymykset vuosittain. Kootut palautteet käsiteltiin alueittain järjestetyissä omaisten illoissa ja niissä kehittämiskohteet valittiin yhdessä. Palveluiden kehittymisen myötä mittaristo ei vastannut enää nykykäytäntöjä ja vastausprosentit laskivat, joten sen käytöstä luovuttiin. KASTE -hankkeessa (sosiaali- ja terveydenministeriön kansallinen kehittämisohjelma vv ) on kotihoitoon kehitetty uusi, asiakasta ja perhettä osallistava asiakaspalautejärjestelmä, jonka useammat kunnat ovat ottaneet käyttöön. Kuopion kaupungin kotihoidossa asiakaspalaute koottiin pilottiluontoisesti tällä menetelmällä ajalla Omahoitaja tai korvaava hoitaja järjesti satunnaisotannalla 200 valituille asiakkaille ja heidän nimeämilleen läheisille 1,5 tuntia palautekeskustelua varten. Keskustelun pohjana käytettiin hankkeessa kehitettyä laajaa kotihoidon laatumittaristoa. Tällä hetkellä tulosten käsittely ja analysointi ovat vielä osittain meneillään, mutta alustavat tulokset on esitetty jo kaupungin vanhusneuvostolle. Tulokset

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 tullaan käymään läpi vanhuspalveluissa alueittain henkilöstön kanssa. Asiakkaat, omaiset, vanhusneuvosto jne. otetaan mukaan kehittämiskohteiden valintaan. Pilottikokemusten perusteella palautejärjestelmä tullaan ottamaan kotihoidon vuosittaiseen käyttöön, osaksi omahoitajan työtä ja pohjaksi palveluiden kehittämiselle. Nyt kotihoidossa käyttöön otettu mittaristo ei sovellu suoraan vanhusten asumispalveluihin, vaan sinne on parhaillaan suunnitteilla oman laatumittariston sovellus ja käyttöönotto v alkaen, ja vastaavasti vuosittain. Palautteet Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden toimintaa koskevaa palautetta kerätään myös kaupungin yleisen palautepalvelun kautta, yleisellä palautelomakkeella tai sähköpostilla suoraan yksiköiden esimiesten tai virastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin. Asiakaspalautelaatikot ovat käytössä kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Asiakaspalautetta ovat myös viralliset reklamaatiot ja muistutukset. Nykyisin asiakkaat ja omaiset lähettävät vapaamuotoista palautetta myös suoraan kotihoidon esimiehille. Kaikki saatu palaute käsitellään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, ja saatu tieto hyödynnetään asiakkaan palvelujen parantamisessa. Vanhusneuvoston rooli Asiakasraati Kaupungin vanhusneuvosto toimii aktiivisena vaikuttajana ja osallisena vanhuspalveluiden kehittämisessä. Neuvoston rooli on viime vuosien aikana vahvistunut voimakkaasti ja heitä kuullaan ikäihmisten asioiden edustajina. Kuopiossa on 2010-luvun alkupuolella aloitettu ikätiimin (vrt. asiakasraati) toiminta ja sen toimintaa kehitetään tavoitteellisesti yhdessä ikäihmisten kanssa. Myös ikätiimi toimii ikäihmisten kuuluvana äänenä ja vaikuttajana palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Muut asiakaspalautejärjestelmät Vanhuspalveluissa on vv kokeiltu myös uusia ja perinteisesti erilaisia palautemenetelmiä, esim. AskPole -kyselytolppaa on kokeiltu asumispalveluissa, samoin erilaisten pelien käyttöä vanhusten ryhmätoiminnoissa. Henkilöstön osallisuus Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä Caf laatujärjestelmä Palvelulupaus Kuopion kaupunki on valinnut yhteiseksi laatutyön menetelmäksi CAF laadun-hallintamallin (Common Assessment Framework), joka on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityöväline. CAF -mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita myös organisaation ja/tai työyksikön toimintatapoja. Arviointitulosten perusteella henkilöstö valitsee kehittämiskohteet ja laatii kehittämissuunnitelman. Suurimmassa osassa vanhuspalveluiden toimintayksiköitä henkilöstö on tehnyt itsearviointeja jo useamman vuoden ajan. Vanhuspalveluiden v.2015 laatutyön toteutumissuunnitelman mukaan itsearvioinnit ja niiden pohjalta laaditut kehittämissuunnitelmat on tehty kaikissa yksiköissä mennessä. Sujuvat palveluprosessit ja joustava, saumaton yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa ovat edellytyksiä laadukkaalle asiakastyölle monitahoisessa vanhustyössä. Vanhuspalveluiden v laatutyön painopistealueiden toteuttamissuunnitelman mukaisesti ydinprosessien prosessikuvaukset päivite-

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 tään syksyllä 2015 henkilöstöstä kootuissa prosessityöryhmissä. Palvelulupaukset kirjataan prossessikuvauksiin. Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka pidetään julkisesti esillä työyksiköiden ilmoitustauluilla ja kaupungin internetsivuilla. Toimintakäsikirja HaiPro järjestelmä Omavalvonta Kuopion kaupungin sähköiset toimintakäsikirjat noudattavat CAF -laadunhallintamallin rakennetta ja niiden tarkoituksena on toimimia perehdytysvälineenä koko organisaation ja oman toimintayksikön sovittuihin käytäntöihin ja toisaalta tehdä näkyväksi jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria. Vanhusten hoivapalveluiden toimintakäsikirjan työstäminen on suunniteltu aloitettavaksi elokuussa v Työntekijät tekevät ilmoituksen kaikista uhka-, vaara- ja läheltäpiti tapahtumista HaiPro -järjestelmään potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Esimies käy läpi työyksikkönsä ilmoitukset, ja ne käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa. Henkilöstön kanssa suunnitellaan ja sovitaan ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä vastaisuudessa. Mahdollisuuksien mukaan uhka-, vaara- ja läheltäpiti tapahtuma käydään keskustellen läpi asiakkaan kanssa, ja opastetaan häntä välttämään tilanteita vastaisuudessa. Omavalvonta ja riskien hallinta vanhustyössä ovat keskeisiä tekijöitä laadunhallinnan ja toiminnan arvioinnin näkökulmista. Ne eivät ole ainoastaan johdon ja esimiesten toimintaa, vaan jokaisen työntekijän arkityöhön sisältyvä osa. Vanhuspalveluissa asumispalvelujen omavalvontasuunnitelma oli laadittu v Viime vuonna suunnitelma päivitettiin Valviran ohjeistuksen mukaiseksi, ja laadittiin kotihoidon omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä työyksiköiden ilmoitustauluilla ja kaupungin internetsivuilla. Henkilökunnan kehittämisryhmät Vanhuspalveluissa toimii aktiivisesti 11 eri aihealueisiin erikoistunutta, henkilöstöjäsenistä koottua toiminnan kehittämisryhmää. Näitä ovat muun muassa hyvinvointia edistävät kotikäynnit, toimintakykyä edistävä hoito kotona (kuntoutus), kirjaaminen, ravitsemus, kotisaattohoito ja eri sairausryhmien perusteella nimettyjä kehittämisryhmiä. Ryhmät kokoavat ja päivittävät oman alueensa tietoa, järjestävät koulutus- ja infotilaisuuksia henkilökunnalle ja toimivat tarvittaessa konsultaatioapuna ja vertaistukena. Kehityskeskustelut Yhteenveto Osaava ja työhönsä motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavara laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa. Vanhuspalveluissa esimiehet käyvät henkilöstönsä kanssa vuosittain tavoitteelliset kehityskeskustelut, niissä muun muassa sovitaan jokaiselle työntekijälle ammatilliset kehittymistavoitteet. Kuopion kaupungin kotihoidon asiakasmäärä ja asiakaskohtaiset käyntikerrat ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään edelleen vanhusväestön lisääntyessä. Asiakkaat ovat aiempaa iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja enemmän hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Vanhuspalvelut on asiakas- ja henkilöstömääriltään suuri kokonaisuus. Sen monimuotoisessa ja maantieteellisestikin laajassa toimintaympäristössä tarvitaan muun muassa nopeaa reagointikykyä ja toiminnanohjausta laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen varmistamiseksi.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (57) 57 Vaikutusten arviointi - Laadukas palvelu ylläpitää tai edistää asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyjä. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää tavoitteiden asettamista, ja jatkuvaa toiminnan tulosten arviointia asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmista. Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän ja erilaisten arviointi- ja mittausmenetelmien avulla saadaan runsaasti ajantasaista asiakas- ja henkilöstötietoa, jota tarvitaan muun muassa resurssien kohdentamiseen joustavasti ja oikea-aikaisesti. Näin voidaan vaikuttaa sekä asiakastyytyväisyyteen että henkilöstön työhyvinvointiin myönteisellä tavalla. Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa on luovuttu TAK -mittarin käytöstä säännöllisen asiakaspalautteen keräämisessä. Tilalle on otettu kotihoitoon KASTE -hankkeessa kehitetty laatumittaristo, jota tulla käyttämään yhtenä systemaattisesti tietoja keräävänä mittarina asiakkaan kokeman hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta arvioitaessa. Asiakaspalaute kootaan ja hyödynnetään vuosittain, ikäihmisiä osallistavalla menetelmällä. Saatu palaute ohjaa vanhuspalveluiden laadun kehittämistä ja suunnittelua. Asiakkailta saadaan palautetta monin eri tavoin, ja palaute hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö ymmärretään organisaation voimavarana ja henkilöstö on keskiössä toimintaa ja palveluja kehitettäessä. Vanhuspalveluiden käytössä olevien asiakaspalautemenetelmien ja mittareiden avulla saadaan luotettavaa tietoa esim. siitä, kuinka olemme pystyneet vastaamaan palveluiden kysyntään. Keskeiset asiakaspalautetulokset tullaan julkistamaan kaupungin tiedotuskanavien kautta. Tämä tehdään yhteistyössä kaupungin tiedottajan kanssa. Kuopion kaupungin vanhuspalvelujen palvelulupaukset kirjataan ydinprosessien kuvauksiin. Prosessit päivitetään suunnitelmallisesti seuraavan kerran syksyllä Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne kaupungin yleisen käytännön mukaisesti, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka pidetään julkisesti esillä työyksiköiden ilmoitustauluilla Kuopion vanhuspalveluissa asiakaslähtöisyyttä ja ikäihmisten osallisuutta tulevaisuuden palvelutuotannon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kehitetään edelleen tavoitteellisesti ja konkreettisin keinoin. Haasteena on iäkkäiden, muistisairaiden asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Heitä on huomattava osa vanhuspalvelujen asiakkaista, ja kaikilla heillä ei ole omaisia tai läheisiä, jotka toimisi yhteistyökumppaneina. Esitys Va. hoivajohtaja Merja Ylönen päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Liitteet 5 Valtuustoaloite pdf