Rakennemuutostyö ja Taantuma päätöstilanteet ja valittavat polut reconsidered

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennemuutostyö ja Taantuma päätöstilanteet ja valittavat polut reconsidered"

Anna-Leena Mäki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rakennemuutostyö ja Taantuma päätöstilanteet ja valittavat polut reconsidered Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto ÄRVE-projekti, Kouvola

2 Äkillisten rakennemuutosten inflaatio? Jos taantuma ja globaali rakennemuutos koskevat koko kansantaloutta, niin onko mieltä suunnata erityistoimia yksittäisille seuduille? 1) Taantuma kohdistuu elinkeinoelämään yleisesti, mutta toimialojen ja yritysten välillä on eroja -> Toimijanäkökulma: Yrityksen ja julkisen organisaation eri tasoilla on kullakin yksiköllä omat resurssinsa ml. osaamispääomansa joilla se kohtaa toimintaympäristön erityiset mahdollisuudet, kiinnekohdat ja esteet. Sama pätee yksilöihin, työntekijöihin ja väestöön yleisesti. - > Alueelliset toimet, niiden seuraukset ja seurausten seuraukset ovat paikallisia. Kunkin yrityksen toimet asemoivat yritystä oman alan globaaleilla markkinoilla. Paperiala taantui noususuhdanteessa, taantumassa on kasvuyrityksiä. Edelleen taantuman oloissa pahimmat äkillisen rakennemuutoksen alueet erottuvat (äkillinen paikallinen murros ei katoa kuin mediasta) -> Julkisen kehittäjän haasteena: a) Taantuma vaikeuttaa jo muutoksiin pakotettujen äkillisten rakennemuutosseutujen muutostyötä ja b) Taantuma luo omia eroja seutujen välille, esim. vientivaltaiset aluetaloudet, tietyt yritykset kaatuvat tietyillä seuduilla, kehitys on diskreettiä.

3 Rakennemuutostyö on erilaista eri alueilla ja eri tasoilla Taustatekijöitä, joista toimijoiden tulkittavana reunaehdot ja mahdollisuudet rakennemuutospolkujen hahmottamiseksi: - Alueen keskeisten yritysten ja toimialojen globaalit markkinat - Paikalliset resurssit (rahoitus, yrityskanta, väestö, osaaminen) sekä - Tehdyt päätökset ja niistä kehkeytyvät prosessit (irtisanovien suuryritysten, valtioneuvoston, aluekehittäjien sekä muutoksiin sopeutuvien yritysten aiemmat toimet ja institutionaaliset ratkaisut) Tarkastelen edellisistä toista ja kolmatta kohtaa, korostaen toimintaprosesseja. Kansantalouden mittakaavassa nähdään eri asioita kuin aluetaloudessa, kummankin tason ilmiöt ovat reaalisia. Löydetäänkö eri tasoille sopivat toimintakonseptit?

4 Valtioneuvoston policyt Valtioneuvoston äkillisten rakennemuutosalueiden policy säilyy, kriteerit tiukkenevat taantuman aikaan. Silti rahoitustarve kasvaa edelleen kaikilla äkillisen rakennemuutoksen kokevilla seuduilla. Taantuman oloissa Finnveran suhdanneinstrumentit merkittävä lisätuki. Olisiko alueellinen kriisi ajateltavissa alueen taantumaksi? Olisiko tuki-instrumentit ajateltava kansantalouden sijaan aluetaloutta ohjaaviksi? Esim. Finnveran suhdannetakuut ja -lainat purkamaan alueellista taantumaa? Voimakkaan muutoksen alueilla tarvitaan joustavia instrumentteja, joilla voidaan toimia koko kansantaloutta ohjaavista policyistä poikkeavalla tavalla, mutta yhdenmukaisesti.

5 Valtioneuvoston policyt ja alueelliset toimijat (jatkoa) Aluekehittäjien ja yritysten kannattaa kysyä: - Miten valtiovalta tukisi rakennemuutostyötä entistä paremmin eri alueille soveltuvin instrumentein? Valtiolla on edelleen alueille eri tavoin kohdistuvia instrumentteja ja paikallisia toimijoita. Tärkeämpää on tulkita: - Miten valtioneuvoston policyt muuttavat toimintaympäristöä. Miten tulkita esim. ympäristö-, koulutus-, maatalous-, metsä- ja yrityspolitiikan merkitystä alueelle? Valtioneuvoston tasolla tehdään innovaatiopolitiikka, jota toteutetaan alueilla, vahvistetaan veturikaupunkeja. Policyä arvioidaan uudelleen. Miten alueet kirjoittavat itsensä sisään innovaatiopolitiikan viitekehykseen? Pystyvätkö osallistumaan jo muotoiluun, entä miten hyötyä Oskeista, millaisia toimijoita niistä voidaan tehdä? Alueellisia eroja on, ja niitä myös syntyy tulkitsemalla tilannetta uudelleen, kokoamalla toimijoita ja tekemällä. Eri tasoilla operoivien toimijoiden partnershippi tarpeen.

6 Paikalliset toimijat rakennemuutostyössä Rakennemuutostyön lähtökohdat eroavat alueittain. On yhteisiä välineitä, mutta resurssit ja toimintaprosessit erilaisia. Äkilliset rakennemuutokset kohdistuvat edelleen eri tavoin eri seuduille, pienemmillä talousalueilla muutokset tuntuvat voimakkaina kuntataloudessa ja alueen elinvoimassa. Taantuma ei tasaa resurssien jakaumaa, pikemminkin syventää sitä, koska sopeutumisen välineitä on enemmän. Toimintaympäristöä on arvioitava taantumassa uudelleen, on punnittava mihin itsellä ja muilla osapuolilla on valmiutta.

7 Paikallisten toimijoiden toimintavälineistä osa toimii taantumassa, osa ei: Pitkäjänteinen julkinen kehittämistyö, mm aloitetut ohjelmahankkeet toimivat edelleen ja uusia avataan. Tärkeää: jatkuvuus ja reformityön hyvä ilmapiiri, se voi säteillä ympäristöön (rakennemuutoskulttuuri). Suoraan yrityksiin suuntautuvat toimet: Yritysten investoinnit vähentyneet, uusien houkuttelu työläämpää ja kalliimpaa kuin nousukaudella. Vajetta kehittämistyön pääomittamisessa, korostuu taantumassa, rahoitusta haetaan kunnilta, valtioneuvoston tuki äkillisessä murroksessa? Mahdollisuutena: Äkillisiin rakennemuutoksiin reagointi vahvistaa muutostietoisuus, tämä voi olla taantuman oloissa etu. Yrityksissä olisi aikaa ja työvoimaa (onko osaamista) liiketoimintakonseptin ja ansaintaketjujen kehittämiseen. Miten lisätä yrityksissä osaamista ja valmiutta hakea verkottumisesta liiketoimintamallia?

8 Yritysten kehittämisen haasteet, uusia polkuja taantumassa? Yrityspuolen oma rakennemuutostyö ja kehittäjien mahdollisuudet tukea sitä ovat erilaisia eri alueilla, perustana alueen yrityskanta: toimialat, yrityskoko, resurssit, osaaminen, organisatorinen ja liiketoimintaosaaminen, ja yrityspohjan kapeus/laajuus. -> Taantuma tai ei, alueiden väliset erot kertautuvat yritysten omassa ja yrityskentän kehittämistyössä. Organisaatio- ja liiketoimintaosaamisen tarve on suuri Kaakkois-Suomessa, koska pk-sektori on pieni ja yritykset kehittyneet omaehtoisesti asiakaspinnan kautta, esim. hallitustyöskentelyyn ei ole otettu ulkopuolisia yhtä lailla kuin muualla Suomessa. Tilanne on muuttumassa. Myös tuotannon arvoketjujen pilkkoutuminen ja yhdistäminen uudelleen pakottaa yrityksiä arvioimaan omaa organisaatiota ansaintaketjussa. Yleisesti: Yritysosaamisen kehittämisen tarve on monitahoista. Taantuman aikaan osassa yrityksiä on muutosvalmiutta ja on tehty suunnitelmia, kun on pakko hakea uusia ratkaisuja, mutta niitä ei vielä käynnistetä. Liiketoimintaosaaminen korostuu pk-yrityksiä erottelevana tekijänä. Käänne voi olla osassa kehittämiseen panostaneista yrityksistä nopeaa. Tulevan kassavirran staattiset odottajat ovat jatkossakin hitaampia. Globaali valinta jatkuu.

9 Irtisanottujen koulutus ja työllistäminen Tietyt koulutus ja työllistämisinstrumentit eivät vedä koska ei oel yrityksiä, jotka työllistäisivät irtisanottuja. Yritykset eivät tilaa työvoimahallinnon yhteishankintana tehtävää työttömien rekrykoulutusta, koska työvoimaa on tarjolla runsaasti, silloin kun uutta ylipäätään palkataan. Kun tämä tuki vetää, ollaan jo nousu-uralla, nyt olisi tarjontaa. Voikkaan ja Summan irtisanotuista osa tavoittelee uutta tutkintoa ja uutta ammattia, tähän koulutukseen taantuma ei vaikuta. Muutosturvaasiantuntija Marjukka Matikan mukaan nämä Voikkaan ja Summan koulutetut tulevat pärjäämän hyvin jatkossa. Pitkän aikavälin koulutusratkaisut ovat tehokkaita ja motivoivat ihmisiä myös taantuman aikaan. Jänne tulevaan tunnistetaan.

10 2 vai 3 vuotta? Olisiko 2 v periodi muuutettava 3 vuodeksi (vaikka rahoitusta ei tulisikaan enempää)? Jo nousukaudella reagointiprosessi agenda kääntyy päätoimijoiden vaihtuessa ja tilaratkaisujen myötä. Myös ohjelmainstrumenttien tehokas hyödyntäminen voi edellyttää pidempää valmistelua. Taantuma hidastaa reagointityötä, yrityksiä ei hakeudu samalla tavalla, ja tukien tarve konkretisoituu myös taantumassa uusien toimijoiden asettumisvaiheessa ja alihankinnan kääntämisen aikaan. Kymenlaaksossa monta peräkkäistä suurta irtisanomista, joten seutu on säilynyt äkillisen rakennemuutoksen alueena. Siksi alihankinnan kääntämistä tukeva hanke saadaan toteutettua tukiperiodin kuluessa.

11 Luottamus talouskasvuun kehittämistyön oppi? Onko luottamus talouskasvuun kehittämistyöhön sisäänrakennettu oppi? Taantumassa kehittäjillä oltava valmiutta tulkita rakennemuutostyön lähtökohdat ja ehkä näkökulma ja tavoitteet uudelleen. Suhdannetaantuma muuttaa yritysten ulkoista toimintaympäristöä: yritysten ja alueelliseen rakennemuutostyön edellytykset muuttuvat, ilmenee monia hidasteita. Kasautuvatko hidasteet vanhoja keinoja toistaen esteiksi vai saadaanko purettua, avattua uusia polkuja? Strateginen (uudet yhteistyökysymykset) ja operatiivinen joustavuus tuottaa tulosta. Rakennemuutostyö on jatkuva oppimisprosessi, kuten strategiatyön oppimisparadigmaa on tavattu lanseerata. Reformiprosessit muuttavat näkymiä.

Samankaltaiset tiedostot

Instituutiot äkillisessä rakennemuutoksessa. Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto ÄRVE-projekti, Kouvola 22.4.

Instituutiot äkillisessä rakennemuutoksessa Ismo Pohjantammi Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto ÄRVE-projekti, Kouvola 22.4. 2009 Instituutioilla merkitystä? Oliko edeltävillä instituutioilla