Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Transkriptio

1 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1

2 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B Biotalous C Cleantech D Digitalisaatio Innovointi rakenteiden uudistajana Kasvuyritykset (NIY, PK ja PK+) Vienti ja (ulkomaiset) investoinnit Yritystoiminnan, yrittäjyyden ja investointien perusedellytykset: Rahoitusmarkkinat, infrastruktuuri, kilpailu, koulutus, verotus, energia 2

3 Alkuvaihe Julkinen yritysrahoitus vuonna 2014 Kasvuvaihe Vakiintuminen/ uudistuminen/laajentuminen Tekes pääomasijoitus Oy (100 milj. ) Kasvurahastojen rahasto II (60 milj. ) Tesin uudet kasvua tukevat rahastosijoitukset (60 milj. ) Uudistuva Teollisuus sijoitusohjelma (100 milj. ) Aloitusrahasto Vera Oy (30 milj. ) Tuki kansainvälistymiseen (40 milj. ) FV: Midcapyritykset (20 milj. ) Finnveran riskinoton lisääminen (110 milj. ) Tesi kvsijoitusohjelma (25 milj. ) Biotalous, cleantech ja digitalisaatio Tekes-lainat (240 milj. ) FV vientitakuut 17 mrd. 3

4 TEM toimialapalvelu Suomessa sai vuonna yritystä yritystukea. Vuosina Tekesin avustusta, lainaa, ELYn kehittämisavustusta tai Finnveran lainaa sai n yritystä jotka oli perustettu v jälkeen. Tuen määrä on ollut näille yritykselle samana aikana 980 milj. euroa. poissuljettu Finnvera, jonka tietoa ei käytettävissä! Yrittäjäekosysteemit kasvun ajureinahttp://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=

5 ISO KYSYMYS: Miten taloudellisia ohjauskeinoja ja rahoitusmekanismeja voidaan kehittää kestävän kasvun ja tuottavan yritystoiminnan yhdistämiseksi? VN ja TEM selvittää, analysoi, keskustelee, ja start-up hanke vastaa kysymykseen osaltaan. Meneillään hanke: Start-up yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat? Tavoite: Päätöksentekoa varten tietoa siitä, miten julkista politiikkaa tulee kehittää, jotta se edistäisi mahdollisimman hyvin startup yritysten menestyksellistä kasvua 5

6 Tavoite. Hankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksentekoa varten tietoa siitä, miten julkista politiikkaa tulee kehittää, jotta se edistäisi mahdollisimman hyvin startup yritysten menestyksellistä kasvua. 1. Syvennetään tietämystä startup- yritysten synnystä, kasvusta ja menestyksestä ja niihin liittyvistä pullonkauloista 2. Syvennetään ymmärrystä startup toimintaympäristön merkityksestä startup-yritysten synnylle, kasvulle, menestykselle sekä työllisyydelle 3. Arvioidaan globaalissa toimintaympäristössä tapahtuvaa kehitystä, jolla voi olla oleellinen merkitys uuden kasvavan liiketoiminnan kehittämiselle Suomessa sekä sitä koskevan politiikan kehittämiselle. 6

7 TEAS Start-up hanke - julkistus Päivitetään tilannekuvaa Start-Up kentästä startup yrittäjyyden taustatekijöistä (ETLA) 2. Analysoidaan verrokkimaissa Ruotsi, Tanska, Saksa Hollanti toteutetut politiikkatoimet ja niiden soveltuvuus Suomeen (RMC) 3. Selvitetään kiihdyttämöiden vaikutuksia ja merkitystä yritysten kasvulle (TEN) 4. Luodaan näkemys miten startup-ekosysteemeihin liittyvää politiikkaa tulisi kehittää kansallisella ja alueellisella tasolla Yrittäjäekosysteemit kasvun ajureinahttp://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=

8 Nuorten kasvavien yritysten merkitys, menestystekijät ja yritystukien rooli kasvun ajurina TEM julkaisu

9 Vertailuryhmä Kuva 2. Esiselvitys viime vuonna 5000/1500 yrityksen kohderyhmä. Nopeasti kasvavat nuoret yritykset Tilastokatsaus Kyselyaineiston yhdistäminen rekisteritietoihin Tapaustutkimukset Vähän tai ei lainkaan kasvavat nuoret yritykset Sähköinen kysely Ei tukea saaneet Tukea saaneet 9

10 Kuva 10. V Kyselyyn vastanneiden yritysten kasvutavoitteet instrumenteittain. 100% Nopea kansainvälinen kasvu Vakaa kasvu Ei kasvutavoitteita Muut tavoitteet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tekesin avustukset ja lainat (n=357) Tekesin ohjelmat (n=52) NIY-rahoitus (n=33) Finnveran lainat ja takaukset (n=299) Kehittämisavustus (n=313) Vertailuryhmä (ei tukea, n=266) 10

11 Kuva 14. Instrumenttien vaikutukset resursseihin ja kyvykkyyksiin. Erittäin merkittävä vaikutus, Ei vaikutusta ja Ei relevantti vastanneiden osuus (n= ). Erittäin merkittävä vaikutus Ei vaikutusta Ei relevantti Kasvustrategia ja strateginen osaaminen T&k&i-toiminta Operationaalinen osaaminen Kansainvälinen myynti Yrittäjyys Pääoman hankkiminen Johtaminen ja hallinto Liiketoimintaverkostot Tutkimusverkostot 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 11

12 Kuva 15. Instrumenttien vaikutukset resursseihin ja kyvykkyyksiin instrumenteittain. Tutkimusverkostot Kasvustrategia ja strateginen osaaminen 10 7, = Erittäin merkittävä vaikutus 7,5 = Merkittävä vaikutus 5 = Jonkin verran vaikutusta 2,5 = Ei vaikutusta 0 = Negatiivinen vaikutus T&k&i-toiminta Pääoman hankkiminen 2,5 Operationaalinen osaaminen 0 Johtaminen ja hallinto Yrittäjyys Liiketoimintaverkostot Kansainvälinen myynti Tekesin avustukset ja lainat Finnveran lainat ja takaukset Kehittämisavustus Tekesin ohjelmat NIY-rahoitus 12

13 Kuva 16. Instrumenttien vaikutukset suorituskykyyn (epäsuorat vaikutukset). Erittäin merkittävä vaikutus, Ei vaikutusta ja Ei relevantti vastanneiden osuus (n= ). Erittäin merkittävä vaikutus Negatiivinen vaikutus / ei vaikutusta T&k&i-investoinnit Uudet tuotteet tai palvelut "Time-to-market" Työllisyyden muutos Liikevaihdon muutos Pääomarahoitus Kansainvälisten asiakkaiden määrä Vienti 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 13

14 Taulukko 2. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvu ja muutos Instrumentteja vuosina hyödyntäneet yritykset ja verrokkiryhmä. Perustuu rekisteriaineistoon. N Liikevaihto 2009 (1000 ) Liikevaihto 2012 (1000 ) Muutoksen keskiarvo (%) Muutoksen mediaani (%) Instrumentteja hyödyntäneet % 68 % Verrokkiryhmä % 48 % N Htv 2009 (1000 ) Htv 2012 (1000 ) Muutoksen keskiarvo (%) Muutoksen mediaani (%) Instrumentteja hyödyntäneet 354 6,9 10,6 180 % 50 % Verrokkiryhmä ,6 14,7 173 % 37,5 % 14

15 Kuva 4. Mikroyritysten henkilöstön määrä henkilöstön lisäyksen mukaan Lähde: Tilastokeskus, rakennetilastot Henkilöstö 2010 Henkilöstö

16 Suositukset ja johtopäätökset 1. Vahvistetaan edellytyksiä ja luodaan kannusteita riskinotto ja kasvuhalukkuudelle. Tavoitteena tulisi olla erittäin kasvuhakuista yrittäjyyttä harkitsevien ja yrittäjiksi ryhtyvien määrän lisääminen. 2. Vahvistetaan edellytyksiä erityisesti kasvukykyiselle yrittäjyydelle ja alkavien yritysten resurssien tehokkaalle hyödyntämiselle. 3. Vahvistetaan nuorten kasvuyritysten kasvuresursseja ja kyvykkyyksiä ja edistetään skaalautuvien liiketoimintamallien kehittämistä 4. Kehitetään nuorille yrityksille suunnattuja tukitoimia paremmin kasvua ja kansainvälistymistä tukevaan suuntaan, kiinnittäen huomiota myös monipuolisempaan keinovalikoimaan 16

17 Startup-hanke Jatkuu Kohtaavatko startup yritykset rahoitusmarkkinoilla erityisiä ongelmia, esimerkiksi rahoituksen saatavuuden tai lainaehtojen osalta? Mikä on lainsäädäntöön, verotukseen liittyvien tekijöiden rooli ja vaikutukset yritysten kasvuun? Muodostaako sääntely ongelmia startup-yritysten toimintaympäristössä, ja voidaanko sääntelyä kehittää yritysten kasvun kannalta toimivampaan suuntaan Millainen rooli ja merkitys eri politiikkasektoreilla on startup-yritysten syntymiselle, kasvulle ja menestykselle? Miten niiden roolia tulisi kehittää? Miten startup-yritykset kohtaavat työmarkkinat, etenkin millaisia kasvun kannalta keskeisiä haasteita ne kohtaavat osaavan työvoiman saatavuuden ja työllistämisen näkökulmasta? Muuta 17

18 Muuta 70 % on elossa 5v päästä; kasvavien kehitys määrittelyperiodin jälkeen samalla uralla 70 % startupeista palvelualoilla Alueittain karkeasti yrityskannan jakaumaa; Intensiteetti: Satakunta & Pohjois-Pohjanmaa 18