Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta ARTTU2-ohjelmasta"

Transkriptio

1 Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 5/2015 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kuntavaalit, luottamushenkilöt ja toimielimet ARTTU2-kunnissa vuosina Sirkka-Liisa Piipponen Tässä raportissa tarkastellaan vaaliosallistumista, luottamushenkilöitä ja toimielimiä ARTTU2-kunnissa. Raportin alussa luodaan katsaus kuntalaisten kuntavaaliosallistumisesta ehdokasasettelun ja varsinaisen äänestysaktiivisuuden näkökulmasta. Raportin toinen osio keskittyy kunnallisiin luottamushenkilöihin valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa. Tarkasteltavana ovat poliittiset voimasuhteet, luottamushenkilöiden kokemus luottamustehtävistä sekä erilaiset yksilöominaisuudet kuten sukupuoli, ikä ja työnantajatausta. Raportin viimeisessä osiossa kartoitetaan kunnallisia toimielimiä erityisesti lautakuntia ja niiden määrällistä kehitystä. Raportin liiteosiossa on kunnittaisia tietoja äänestysaktiivisuudesta, kuntavaaliehdokkaiden määrästä, valtuuston puolue- ja sukupuolijakaumasta sekä työnantajataustasta. Tiedot äänestysaktiivisuudesta perustuvat Tilastokeskuksen vaalitilastoihin, muut tiedot Kuntaliiton kunnilta saamiin tietoihin. KÄRKIHAVAINNOT Kuntavaalien välillä ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden lisääntyi, mutta äänestysinto laantui. Vuoden 2012 vaaleissa valituista kolmannes oli ensikertalaisia. Kuntien väliset erot ovat suuria, myös asukasluvultaan samankokoisten kuntien välillä. Lisäksi kuntien sisäiset erot voivat olla huomattavat, erityisesti äänestysaktiivisuuden osalta. Tutkimuskunnissa on kuluvalla valtuustokaudella luottamushenkilöitä kolmannes ja lautakuntia yli puolet vähemmän kuin vuonna Tähän ovat vaikuttaneet suurimmaksi osaksi kuntaliitokset. Luottamustehtävää hoidetaan päätoimisesti tai osaaikaisesti viidessä tutkimuskunnassa: Espoossa, Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tutkimuskunnista suurin osa käyttää perinteistä, lautakuntiin pohjautuvaa toimielinmallia ja kaksi kuntaa, Pudasjärvi ja Sipoo, valiokuntamallia. Kuntien yhteisiä lautakuntia on tullut lisää. Kahdessa kolmasosassa tutkimuskuntia on johtokunta, 62 prosentissa toimikunta ja 41 prosentissa jaosto/ jaostoja. 10 kunnassa on alueellisia toimielimiä ja lukuisia erilaisia apu- ja valmisteluelimiä. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: ISSN (pdf) Helsinki 2015

2 Tämä julkaisu jakaantuu kolmeen osaan: 1 Vaaliosallistuminen äänestysaktiivisuus ehdokkaiden määrä valtuutettujen vaihtuvuus TU2-kunnissa. Paltamossa äänestysaktiivisuus oli 55,5 ja Hirvensalmella 71,9 prosenttia. Pienimmillään ero on asukkaan kunnissa. Tämän kuntakokoluokan kunnissa äänestysaktiivisuus oli suurinta Mikkelissä (58,7 %) ja pienintä Lappeenrannassa (54,3 %). 2 Luottamushenkilöt valtuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet luottamushenkilöiden yksilöominaisuudet (ikä, sukupuoli, työnantajatausta) koko- ja osapäiväiset puheenjohtajat 3 Toimielimet lautakuntien ja valiokuntien yleisyys lautakuntien toimiala jaostojen, johtokuntien ja toimikuntien esiintyvyys alueelliset toimielimet apu- ja valmisteluelimet 1 Vaaliosallistuminen Manner-Suomi ARTTU2-kunnat Alle as as as as as. Yli as. 58,3 56,9 63,2 63,8 63,6 59,6 57,0 55, Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Äänestysaktiivisuuden kasvu taittui vuoden 2012 kuntavaaleissa. Äänestysinto kasvoi vaali vaalilta vuoden 2000 jälkeen, mutta kuntavaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus laski 58,3 prosenttiin. Se on hieman vähemmän kuin vuoden 2005 äänestysprosentti (58,6 %). Äänestysaktiivisuuden kehitys ajanjaksolla oli hyvin erisuuntaista. Vaaleista 2004 vaaleihin 2008 äänestysprosentti kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä. Vaaleista 2008 vaaleihin 2012 se puolestaan laski 2,9 prosenttiyksikköä niin että Manner-Suomen äänestysaktiivisuus oli vaaleissa 2012 alhaisempi kuin vuonna Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu oli merkittävämpää yli asukkaan kunnissa kuin sitä pienemmissä kunnissa. Vuonna 2012 suunta kääntyi toisin päin: äänestysaktiivisuus laski selvemmin suurissa kuin pienissä kunnissa. ARTTU2-kunnissa äänestysprosentti on alhaisempi kuin Manner- Suomen kunnissa keskimäärin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa se oli 56,9 prosenttia. ARTTU2-kuntien äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut samansuuntaista Manner-Suomen kuntien kanssa. Äänestysaktiivisuudessa on eroja kunnan koon mukaan niin Manner-Suomen kunnissa kuin ARTTU2-kunnissa. Pienissä kunnissa äänestetään keskimäärin vilkkaammin kuin suurissa kunnissa. Ero suurten ja pienten kuntien välillä oli vuoden 2012 kuntavaaleissa noin kahdeksan prosenttiyksikköä Kuntakohtaiset erot ovat myös suuria. Manner-Suomen kunnissa ero pienimmän ja suurimman äänestysprosentin välillä oli yli 30 prosenttiyksikköä vuoden 2012 vaaleissa. ARTTU2-kuntien osalta ero ei ole näin suuri. Vilkkaimmin käytiin äänestämässä Hirvensalmella (71,9 %) ja laiskimmin Vantaalla (51,0). Myös samankokoisissa kunnissa voi olla suurta äänestysaktiivisuuden vaihtelua. Suurimmillaan se on alle asukkaan ART- Kuvio 1. Äänestysaktiivisuus ARTTU2-kunnissa kuntakokoluokittain kuntavaaleissa 2012, % (N = 40) Kuntien sisäiset erot äänestysaktiivisuudessa ovat merkittäviä, erityisesti asukasluvultaan suurissa kunnissa. Esimerkiksi Vantaalla äänestysprosentti vaihteli kaupunginosittain alle 40 prosentista lähes 80 prosenttiin kuntavaaleissa Vaalitutkimusten mukaan äänestäminen näyttääkin olevan yhä vahvemmin eräänlainen hyväosaisuuden mittari ja vastaavasti vähäinen osallistuminen kasautuu matalan koulutus- ja tulotason alueille (Martikainen & Wass & Weide). Kuntavaalien ehdokasmäärän kehitys Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa ehdokkaita enintään puolitoistakertainen määrä valittavien valtuutettujen lukumäärään verrattuna. Tämä on ollut mahdollista vuoden 1996 vaaleista lähtien. Vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokasta tavoitteli valtuustopaikkaa. Yhtä valtuustopaikkaa tavoitteli siten keskimäärin neljä (3,8) ehdokasta. ARTTU2-kunnissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden oli Manner-Suomen kuntiin verrattuna jonkin verran enemmän. Vuoden 2012 vaaleissa ARTTU2-kunnissa oli keskimäärin yli viisi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden (5,5). Kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuustopaikkoja ja niiden myötä myös ehdokasmäärät ovat laskeneet. Yhtä valtuustopaikkaa ja kuntaa kohden ehdokkaiden määrä on kuitenkin hieman kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Aikaisemmin trendinä on ollut ehdokasmäärien väheneminen luvulta alkanut ehdokasmäärien väheneminen saavutti päätepisteensä vuoden 2000 vaaleissa, jolloin ehdokkaita oli valtuustopaikkaa kohden keskimäärin kolme (3,2) (Pikkala 2013). ARTTU2-kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden 2

3 Taulukko 1. Ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden ARTTU2-tutkimuskunnissa kuntavaaleissa 2012 sekä minimi ja maksimi kuntakokoluokittain, % (N = 40) Kuntakoko N Ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden Minimi maksimi Alle as. 8 2,7 2,5 2,6 2,1 (Keitele) 3,5 (Vimpeli) as. 6 2,8 2,9 3,0 2,1 (Vöyri) 3,8 (Parkano) as. 8 3,2 3,4 3,5 2,4 (Keuruu) 4,3 (Kankaanpää) as. 6 3,5 4,5 4,5 2,9 (Hollola) 6,4 (Kokkola) as. 6 4,0 5,7 6,2 5,6 (Kotka) 6,5 (Lappeenranta) Yli as. 6 6,0 7,4 9,5 8,1 (Jyväskylä) 10,5 (Turku) ARTTU2-kunnat 40 4,1 5,0 5,5 2,1 (Keitele, Vöyri) 10,5 (Turku) Manner-Suomi 304 3,3 3,7 3,8 1,4 (Ristijärvi) 12,5 (Helsinki) on kasvanut muiden Manner-Suomen kuntien tapaan vaaleista 2004 lähtien. Muutos on ollut Manner-Suomen kuntiin verrattuna suurempaa. ARTTU2-kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on kasvanut neljästä henkilöstä yli viiteen henkilöön. Poikkeuksellisesti tätä kasvua ei ole havaittavissa alle asukkaan ARTTU2-kunnissa. Nämä alle asukkaan kunnat ovat maaseutumaisia ja näissä kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on pysynyt samana vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2012 vaaleissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden oli eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joista Helsingissä lähes 13 ehdokasta. Vähiten kilpailua valtuustopaikoista ehdokasmäärällä mitattuna oli maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti Ristijärvellä, jossa 17 valtuustopaikkaa tavoitteli 23 ehdokasta (n. 1,4 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden). ARTTU2-kunnista eniten ehdokkaita oli Turussa (10,5 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden) ja vähiten Keiteleellä ja Vöyrissä (2,1 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden). Ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä suurempi on kunnan asukasluku. Alle asukkaan ARTTU2-kunnissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden vuoden 2012 vaaleissa oli noin kolme ja yli asukkaan kunnissa lähes kymmenen. Asukasluvultaan samankokoisten kuntien kohdalla on kuitenkin eroja. Tämä on havaittavissa myös ARTTU2-kuntien osalta. Suurin kuntakohtainen ero kuntavaalien 2012 ehdokasmäärissä oli asukkaan kuntakokoluokan kunnissa. Tässä kuntakokoluokassa Kokkolassa oli eniten ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden (6,4) ja vähiten Hollolassa (2,9). Kuntakohtaiset erot ovat suuria verrattuna vuoden 2008 ehdokasasetteluun. Niissä ARTTU2-kunnissa, joissa valtuustokoko pysyi samana vuosina 2008 ja 2012 eikä kuntaliitoksia tapahtunut tällä välin, ehdokasmäärät muuttuivat seuraavasti: 14 kunnassa ehdokasmäärä kasvoi edellisvaaleihin verrattuna ja 15 kunnassa puolestaan ehdokasmäärä laski. Vaaleista 2008 vaaleihin 2012 ehdokasmäärä nousi eniten Kuusamossa (41 %) ja laski eniten Säkylässä (17 %). Kuusamon ehdokasmäärän kasvu selittyy osittain perussuomalaisten ehdokkaiden lisäyksellä. Valtuutettujen vaihtuvuus Kuluvalla valtuustokaudella valtuutetuista noin kolmannes on ensikertalaisia. ARTTU2-kunnissa osuus on samansuuruinen. Tässä ovat mukana myös ne tapaukset, joissa henkilö on ollut aikaisemmin, mutta ei edellisenä vuonna valtuustossa. Oikeusministeriön ehdokasrekisteri laskee vanhoiksi valtuutetuiksi vain ne, jotka ovat vaalivuotena istuvia valtuutettuja. Näin ollen ehdokasrekisterissä uusien valtuutettujen osuus on suurempi, vuoden 2012 vaaleissa 43 prosenttia. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Joissakin kunnissa puolet valtuutetuista on vaihtunut ja joissakin kunnissa muutosta ei juuri ole tapahtunut. Pienissä, alle asukkaan kunnissa valtuutettujen vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa ja yli asukkaan kunnissa vastaavasti vähäisempää (Pikkala 2015). Tämä trendi näkyy myös ARTTU2-kuntien osalta. Alle asukkaan tutkimuskunnissa ensikertalaisia on 40 prosenttia ja yli asukkaan kunnissa keskimäärin kolmannes. Vähiten valtuutettuja vaihtui Vöyrissä (15 %) ja eniten Nivalassa ja Pudasjärvellä (49 %). Askolassa, Parkanossa ja Vimpelissä valtuutetuista vaihtui lähes puolet. 3

4 Manner-Suomi 32 ARTTU2-kunnat 36 Alle as as as as as. Yli as Kuvio 2. Ensikertalaisten osuus valtuustopaikoista ART- TU2-kunnissa kuntakokoluokittain kuntavaaleissa 2012, % (N = 40). Lähde: Ehdokasrekisteri, Oikeusministeriö; luottamushenkilötilasto, Kuntaliitto. 2 Luottamushenkilöt Valtuuston poliittiset voimasuhteet Vuoden 2012 kuntavaaleissa valittiin Manner-Suomen kuntiin valtuutettua. ARTTU2-kunnissa näistä valtuutetuista oli (18 % kaikista valtuutetuista). Manner-Suomen kuntien valtuutettujen lukumäärä on vähentynyt vuoden 2004 vaaleista 19 prosenttia. ARTTU2-kunnissa valtuustopaikat ovat vähentyneet samana ajanjaksona noin kolmanneksen. Muutos on johtunut enimmäkseen tapahtuneista kuntaliitoksista. Taulukko 2. Valtuustoon valittujen lukumäärä kuntavaaleissa vuosina 2004, 2008 ja 2012 Valtuutettujen lkm Muutos Muutos Muutos , 2012, 2012, % % % ARTTU2-kunnat ,2-14,1-32,3 Manner-Suomi ,9-7,1-19,2 ARTTU2-kuntiin sisältyy vuosina 2004 ja 2008 myös ne kunnat, jotka ovat kuntaliitoksen myötä liittyneet ARTTU-kuntaan. Valtuutettuja valittiin Manner-Suomen kuntiin kymmenestä eri puolueesta ja useista eri valitsijayhdistyksistä. ARTTU2-kuntien valtuustoissa edustettuina ovat lähes samat puolueet ainoastaan Muutos 2011 puolueella ei ole valtuutettua ja useat eri valitsijayhdistykset. Vuonna 2013 alkaneella valtuustokaudella keskustalla on vajaa kolmannes paikoista. SDP:llä ja kokoomuksella on molemmilla viidennes paikoista. Valtuutetuista perussuomalaisten edustajia oli 12 prosenttia, vasemmiston vajaa seitsemän, RKP:n viisi. Kristillisdemokraattien ja vihreiden osuus valtuutetuista oli molemmilla noin kolme prosenttia. Valitsijayhdistysten ja yhteislistoilta valtuustoon päässeitä valtuutetuista oli noin kaksi prosenttia. Pienpuolueiden edustajia valtuustoissa oli vain vähän, noin 0,1 prosenttia. ARTTU2-kunnissa puoluejakauma on samansuuntainen. Suurin ero on keskustalaisten vähäisempi osuus. Manner-Suomen kuntiin verrattuna ARTTU2-kunnissa on 10 prosenttiyksikköä vähemmän keskustalaisia. ARTTU2-kunnissa on hieman enemmän RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen edustajia kuin Manner- Suomen kunnissa keskimäärin. ARTTU2-kuntien valtuustojen paikkajakaumassa näkyy sama trendi kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin eli perussuomalaisten osuus kasvu. ARTTU2-kunnissa perussuomalaisia valtuutettuja on kuluvalla valtuustokaudella 13 prosenttia. Keskustalaisten valtuustopaikat ovat vähentyneet vaaleista 2004 kahdeksan prosenttiyksikköä. Kuntaliitokset ovat vähentäneet keskustalaisten paikkoja ja tämä näkyy myös ARTTU2-kunnissa. Taulukko 3. Puolueiden osuus valtuustopaikoista vuosina 2004, 2008 ja 2012 ARTTU2-kunnissa ja Manner-Suomessa, % (N = 40) ARTTU2-kunnat Manner muutos Suomi , 2012 % % % %-yks. % KESK KOK SDP PS RKP VAS VIHR KD SIT Muut Yhteensä Yksinkertaisen enemmistön valtuustot Kahdeksassa ARTTU2-kunnassa yksi puolue sai yli puolet valtuustopaikoista vuoden 2012 vaaleissa. Niistä kuudessa (Hirvensalmi, Keitele, Kuusamo, Nivala, Paltamo, Pudasjärvi) on keskustalla ja kahdessa (Mustasaari, Vöyri) kunnassa RKP:llä enemmistö. Vuosien 2004 ja 2008 vaaleihin verrattuna yksinkertaisen enemmistön kunnat ovat vähentyneet. Merkittävin muutos on kes- 4

5 kustaenemmistöisten kuntien väheneminen. Suurin syy muutokseen ovat ollut kuntaliitokset. Vuonna 2005 ARTTU2-kunnissa, mukaan lukien kuntaliitokset, oli keskustaenemmistöisiä kuntia 22 ja RKP-enemmistöisiä seitsemän. Trendi on sama kuin muissa Manner-Suomen kunnissa. Yksinkertaiset enemmistövaltuustot lisääntyivät 1990-luvulla, mutta ovat vähentyneet 2000-luvulla. Taulukko 4. Yksinkertaisen enemmistön ARTTU2-kunnat vuosina 2004, 2008 ja 2012 valituissa valtuustoissa, lkm Keskustaenemmistöiset valtuustot RKP-enemmistöiset valtuustot ARTTU2-kunnat Hallituksen poliittiset voimasuhteet ARTTU2-kuntien hallituksissa on yhteensä 437 jäsentä. Yleisimmät hallituskoot ovat 9 ja 11. Pienimmillään hallituksessa on seitsemän jäsentä (Askola, Hirvensalmi) ja suurimmillaan 17 (Oulu, Vantaa). ARTTU2-kuntien hallitusten poliittiset voimasuhteet noudattavat valtuustojen voimasuhteita. Suurin muutos on siinä, että keskustalla on hallituksessa kolme prosenttiyksikköä enemmän paikkoja kuin valtuustossa. ARTTU2-kuntien hallitusten paikoista keskustalla on neljännes, kokoomuksella ja SDP:llä molemmilla viidennes, perussuomalaisilla 12 ja RKP:llä 10 prosenttia. Loput paikat ovat vihreillä, kristillisdemokraateilla ja sitoutumattomilla. myös ARTTU2-kuntien valtuustoon valitut olivat keskimäärin 50-vuotiaita. Nuorin valtuusto on Askolassa, jossa valtuutettujen keski-ikä vaalipäivänä oli 46 vuotta. Iältään vanhin valtuusto on Pudasjärvellä, jossa keski-ikä oli 54 vuotta. ARTTU2-kuntien valtuustoon valituista nuorin oli iältään 18-vuotias ja vanhin täyttänyt jo 80. Alle 30-vuotiaita oli kuusi prosenttia. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Rautalammilla valtuustoon valittujen joukossa oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia valtuutetuista oli noin 12 prosenttia. Hallitusten ikäjakauma noudattaa pitkälti valtuustojen ikäjakaumaa. Luottamushenkilöiden sukupuoli Kuntavaaleissa 2012 valtuustoihin valituista naisia oli noin 36 prosenttia. ARTTU2-kuntien valtuutetuista naisia oli hieman enemmän eli 39 prosenttia. Naisia on suhteessa enemmän asukasluvultaan suuremmissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Näin on myös ARTTU2-kuntien osalta. ARTTU2-kunnissa miehet ovat enemmistönä valtuustoissa muualla paitsi Hämeenlinnassa ja Espoossa. Kunnan valtuuston pitää hallituksen jäseniä valitessaan noudattaa tasa-arvolakia 1, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä, pois lukien valtuustot, tulee olla sekä miehiä että naisia kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Manner-Suomen kuntien hallituksissa naisia oli vuonna 2013 noin 46 prosenttia, ARTTU2-kunnissa lähes saman verran (47 %). Lautakunnissa puolestaan naisia oli sekä Manner-Suomen kunnissa että tutkimuskunnissa 48 prosenttia. VAS 5 % VIHR 4 % RKP 10 % Muut 3 % KD 2 % KESK 25 % Luottamushenkilöiden työnantajatausta Vuoden 2013 alussa Manner-Suomen valtuutetuista noin puolet työskenteli yksityisellä sektorilla, joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai ammatin-/elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorilla työskenteli hieman yli viidennes, joista oman kunnan palveluksessa 11 prosenttia. Valtion palveluksessa työskenteli seitsemän ja yhdistyksen/järjestön/kirkon palveluksessa viisi prosenttia valtuutetuista. Noin viidennes valtuutetuista on työelämän ulkopuolella, lähinnä eläkeläisiä ja opiskelijoita. PS 12 % SDP 19 % KOK 20 % Kuvio 3. ARTTU2-kuntien hallitusten poliittiset voimasuhteet vuonna 2013, % (N = 40) ARTTU2-kuntien valtuutettujen työnantajatausta on samansuuntainen. Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin on. ARTTU2-kuntien valtuutetuissa on suhteessa vähemmän yksityisyrittäjiä ja yksityisessä yrityksessä työskenteleviä ja puolestaan enemmän valtion palveluksessa ja kunnalla töissä olevia. Tähän vaikuttaa osittain se, että ARTTU2-kuntien valtuutetuista lähes puolet (45 %) on yli kunnissa. Kunnan asukasluvun mukaan tarkasteltaessa yksityisellä sektorilla toimivien kuten maanviljelijöiden osuus on suurin pienissä kunnissa. Valtiolla työskentelevien osuus on puolestaan suurin yli asukkaan kunnissa. Luottamushenkilöiden ikäjakauma Vuoden 2012 vaaleissa valtuustoon valittujen keski-ikä oli Manner-Suomessa 50 vuotta. Valtuustoon valituista noin kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus valtuutetuista vaalipäivänä oli noin 12 prosenttia. 1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 4a 5

6 Muu taho Valtio Yhdistys/järjestö/kirkko Kuntasektori Oma kunta Muu kunta tai kuntayhtymä 1 Kunnallinen liikelaitos Yksityinen Kunnan määräysvallassa oleva yhdistys/säätiö Kuvio 4. ARTTU2-kuntien valtuutettujen työnantajatausta vuonna 2013, % (N = 1 223). Muu taho Valtio Yhdistys/järjestö/kirkko Kuntasektori Oma kunta Muu kunta tai kuntayhtymä 1 Kunnallinen liikelaitos Yksityinen Kunnan määräysvallassa oleva yhdistys/säätiö Kuvio 5. ARTTU2-kuntien hallituksen jäsenten työnantajatausta vuonna 2013, % (N = 315) Nykyisen valtuustokauden alussa hallituksen jäsenistä puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai ammatin-/elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorin palveluksessa on vajaa neljännes hallituksen jäsenistä ja heistä oman kunnan palveluksessa ja kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa 12 prosenttia. Valtiolla töissä on noin seitsemän prosenttia jäsenistä, heistä suurin osa valtionhallinnossa. Yhdistyksen, järjestön tai kirkon palveluksessa on noin neljä prosenttia. Työelämän ulkopuolella hallituksen jäsenistä on noin 17 prosenttia. Suurin osa heistä on eläkeläisiä. ARTTU2-kuntien hallituksen jäsenten työnantajatausta noudattaa pitkälti edellä kuvattua Manner-Suomen kuntien tilannetta. Ero ARTTU2-kuntien ja Manner-Suomen kuntien välillä on sama kuin valtuutettujen osalta eli yksityisellä sektorilla työskenteleviä on suhteellisesti vähemmän ja valtiolla työskenteleviä puolestaan enemmän. Selitys on myös sama. Niin valtuutettujen kuin hallituksen jäsenten osalta ei merkittäviä muutoksia ole ollut valtuustokaudesta 2005 lähtien. Ehkä mainittavin muutos on siinä, että työelämän ulkopuolella olevien osuus on kasvanut tänä aikana. Suurin osa näistä on eläkeläisiä. Samaan aikaan Suomen väestö on ikääntynyt eli iäkkäiden osuus väestöstä on suhteessa kasvanut. Päätoimiset ja osa-aikaiset toimielinten puheenjohtajat Kuluvan valtuustokauden alussa ARTTU2-kunnissa päätoimisesti luottamustehtäviä hoitavia henkilöitä oli Oulussa, Tampereella ja Turussa. Oulussa ja Turussa hallituksen puheenjohtaja oli päätoimisesti luottamustehtäväänsä hoitava. Tampereella on pormestari. Osa-aikaisesti luottamustehtäväänsä hoitavia oli Hämeenlinnassa, Espoossa ja Oulussa. Hämeenlinnan kaupungin hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat hoitavat luottamustehtäväänsä osapäiväisesti. Espoossa hallituksen puheenjohtaja on osa-aikainen. Oulussa yhdyskunta-, hyvinvointi- sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntien puheenjohtajat ovat osa-aikaisia. Kaiken kaikkiaan Manner-Suomessa luottamustehtäväänsä päätoimisesti ja osa-aikaisesti hoitavia puheenjohtaja on vähän. Edellä mainittujen ARTTU2-kuntien lisäksi Lahdessa on ollut päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Rovaniemellä osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja ja Pirkkalassa pormestari. 3 Kunnalliset toimielimet Kunnissa pakollisia toimielimiä vuoden 2013 alussa olivat valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta sekä vaalien järjestämistä varten keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat. Kunnilla voi olla näiden lisäksi vaihteleva määrä lautakuntia, jaostoja ja johtokuntia. Kuntien toimielinrakenne voidaan jakaa kahteen päämalliin: perinteiseen, lautakuntiin painottuvaan malliin ja valtuuston jäsenistä koostuviin valiokuntiin. Perinteinen malli jakaantuu sen mukaan ovatko lautakunnat enimmäkseen omia vai yhteisiä. 6

7 Taulukko 5. Lautakuntien määrät toimialoittain ARTTU2-kunnissa vuosina Luvut eivät sisällä yhteislautakuntia, vaali- ja tarkastuslautakuntia. Lautakunnan toimiala muutos Muutos lkm % lkm % Opetus ja kulttuuri Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Sosiaali ja terveys Muut Yhteensä Kuntien lkm Lautakuntia/kunta 6,3 5,2 4,3 Lautakuntien yleisyys ja määrät sektoreittain Vuonna 2013 Manner-Suomessa oli muita kuin keskusvaali-, vaali- ja tarkastuslautakuntia yhteensä 1 407, joista yhteislautakuntia 206. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna lautakuntien määrä väheni 13 prosentilla ja vuoden 2005 alusta 37 prosentilla. Lautakuntien määrää ovat vähentäneet muun muassa kuntaliitokset, kuntien palvelutuotannon uudistaminen ja kuntien yhteistoiminta. ARTTU2-kunnassa on keskimäärin 4,3 omaa lautakuntaa. Lautakuntia ei ole lainkaan Sipoossa eikä Vimpelissä. Sipoossa valtuutettujen muodostamat työryhmät, valiokunnat, ovat korvanneet lautakunnat. ARTTU2-kunnista myös Pudasjärvellä on valiokuntamalli käytössä, mutta heillä on lisäksi yksi viranomaislautakunta. Vimpelillä on tiivistä yhteistyötä naapurikuntien Alajärven ja Soinin kanssa. Sen seurauksena Vimpeli on mukana yhteislautakunnissa, ja tarvetta omille lautakunnille ei ole. ARTTU2-kunnista eniten lautakuntia on Vaasassa, 10. Manner-Suomi 4,6 Kunnassa on keskimäärin 4,6 omaa lautakuntaa. Lautakuntia on yleensä enemmän asukasluvultaan isoissa kunnissa kuin pienissä. Kunnittaiset erot ovat kuitenkin suuria. Lautakuntien määrä vaihtelee kunnittain nollasta 14:aan. Yhdeksässä kunnassa ei ole yhtään omaa lautakuntaa, 1 2 lautakunnan kuntia on 47. ARTTU2-kunnat Alle as as as as. 2,6 3,7 4,3 4,7 5,0 ARTTU2-kunnissa lautakuntia on yhteensä 211, joista yhteislautakuntia 40. ARTTU2-kuntien lautakuntamäärät ovat vähentyneet, syyt ovat pääosin samoja kuin muissa Manner-Suomen kunnissa. Vuoden 2005 alkuun verrattuna lautakunnat (ei sis. yhteislautakuntia) ovat vähentyneet 57 prosentilla. Taulukko 6. ARTTU2-kunnat omien lautakuntien lukumäärän mukaan vuonna 2013 (N = 40) (ei sis. vaali-, tarkastus- ja yhteislautakuntia) Lautakuntien lkm Kuntien Kuntien nimet lkm 0 2 Sipoo, Vimpeli 1 3 Hollola, Paltamo, Pudasjärvi 2 3 Liperi, Nivala, Tampere 3 7 Askola, Hirvensalmi, Inari, Keitele, Kuusamo, Petäjävesi, Säkylä 4 6 Hattula, Kankaanpää, Lempäälä, Oulu, Raisio, Rautalampi 5 8 Jyväskylä, Keuruu, Kurikka, Lappeenranta, Mikkeli, Mustasaari, Parkano, Tornio 6 5 Hämeenlinna, Kemiönsaari, Kotka, Salo, Vantaa 7 4 Kokkola, Raasepori, Turku, Vöyri Espoo 10 1 Vaasa as. Yli as. Kuvio 6. Lautakuntien lukumäärä ARTTU2-kunnissa vuonna 2013 (N = 40) (ei sis. vaali-, tarkastus- ja yhteislautakuntia) Lautakuntia on keskimäärin enemmän asukasluvultaan isoissa kunnissa kuin pienissä asukkaan tutkimuskunnat poikkeavat tästä säännöstä, sillä niissä on keskimäärin kolmanneksi eniten lautakuntia kuntaa kohden. Tähän kuntakokoluokkaan kuuluvat muun muassa kaksikieliset kunnat Kemiönsaari ja Vöyri. Vöyrissä on sekä suomen- että ruotsinkielinen sivistyslautakunta. Kaksikielisyys asettaa vaatimuksia sivistystoimen hallinnon järjestämiseen. Sen mukaan opetustoimen hallintoon on asetettava erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen tai jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä väestötietojärjestelmän tietojen perusteella. Kuntaliitokset ovat vähentäneet lautakuntia, myös yhteislautakuntia. Näin on käynyt muun muassa tutkimuskuntiin kuuluvassa Oulussa. Yhteislautakunnalla tarkoitetaan kuntalain 77 :n mukaista yhteislautakuntaa, jossa yhden kunnan lautakunta hoitaa myös muiden kuntien samaisen lautakunnan toimialaan kuuluvat viranomaistehtävät niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti. Ennen vuosien 2009 ja 2013 alussa tapahtuneita kuntaliitoksia, Oulussa ja kuntaliitoksessa mukana olevissa kunnissa 5,5 6,

8 oli yhteensä 32 lautakuntaa. Kuntaliitoksen jälkeen lautakuntia oli enää neljä: hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuri-, rakennus- ja yhdyskuntalautakunnat. Kuluvalla valtuustokaudella Oulu ei ole mukana yhdessäkään yhteislautakunnassa ja poikkeaa näin ollen muista saman kokoluokan kunnista. Kaikista lautakunnista 42 prosenttia kuuluu yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristötoimialaan, yleisin lautakunta tutkimuskunnissa on tekninen lautakunta. Kolmannes lautakunnista kuuluu opetus- ja kulttuuriin ja 16 prosenttia sosiaali- ja terveystoimeen. Loput lautakunnat ovat enimmäkseen maaseutu- ja elinkeinolautakuntia. Tutkimuskuntien lautakuntien toimialarakenne on hyvin samankaltainen Kuvio 7. ARTTU2-kuntien lautakuntien toimiala vuonna 2013 (N = 40). Lautakuntia 235 kpl, ei sis. vaali-, keskusvaali- ja tarkastuslautakuntia ARTTU2-kunnissa on hieman enemmän yhteislautakuntia kuin koko maassa keskimäärin. Tutkimuskuntien lautakunnista 19 prosenttia on yhteislautakuntia, kun Manner-Suomessa yhteislautakuntien osuus on noin 15. Tutkimuskuntien yhteislautakunnista noin puolet keskittyy jäte- ja ympäristöasioihin, vajaa kolmannes sosiaali- ja terveysasioihin ja vajaa viidennes opetus- ja kulttuuriasioihin. Toimialajako on hyvin samansuuntainen kaikkien Manner-Suomen kuntien lautakuntiin verrattuna. Esimerkiksi muutamissa kunnissa lautakunta toimii sekä omana että yhteislautakuntana. Tampereella on viisi lautakuntaa, joihin on nimetty muista kunnista jäsenet ja ne osallistuvat vain yhteistoiminta-aluetta koskevaan päätöksentekoon. Yleensä kokouskäytäntönä tämä hoidetaan niin, että yhteistoiminta-alueen asiat käsitellään aluksi ja sen jälkeen Tampereen asiat, missä vaiheessa muiden kuntien jäsenet poistuvat. Jaostot, johtokunnat ja toimikunnat Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Opetus- ja kulttuuri Sosiaali- ja terveys Muut Jaostoja voi olla hallituksen, johtokunnan ja lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallituksen alaisia jaostoja on 41 prosentissa Manner- Suomen kunnista ja tutkimuskunnissa selvästi enemmän, 68 prosentissa. Yleensä kunnanhallituksen alaisia jaostoja on vain yksi ja se on henkilöstöjaosto. Enimmillään tutkimuskunnissa jaostoja on kolme. Espoossa on elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, konsernijaosto, tila- ja asuntojaosto, Lappeenrannassa hallintoja henkilöstöjaosto, konsernijaosto, tulevaisuusjaosto ja Rautalammilla elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja kaavoitusjaosto. Lautakuntien alaisia jaostoja on noin kahdessa kolmasosassa Manner-Suomen kuntia, samoin tutkimuskunnissa. Lautakunnassa jaostoja on yhdestä viiteen. Tutkimuskunnissa yhden lautakunnan alaisuudessa on enimmillään kolme jaostoa. Yleisimmin jaosto on teknisen lautakunnan tai sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Johtokunnan alaisuudessa jaostoja on erittäin vähän, sillä vuonna 2013 vain kaksi kuntaa ilmoitti tällaisesta toimielimestä Kuntaliitolle. Kunnassa lautakuntien ja jaostojen lukumäärä ei korreloi keskenään eli vaikka on vähän lautakuntia tai ei lainkaan, niin se ei tarkoita, että jaostoja olisi suhteessa enemmän. Johtokuntia oli 43 prosentissa Manner-Suomen kuntia. Johtokuntien suosiota selittää osittain se, että vaalikelpoisuusrajoitukset niihin ovat suppeammat kuin lautakuntaan. Johtokuntien määrä vaihteli kunnittain 1 22 välillä. Tutkimuskunnissa johtokunnat ovat yleisempiä kuin Manner- Suomessa keskimäärin, sillä niistä kahdessa kolmesta on johtokunta. Seuraavissa kunnissa johtokuntia oli vuonna 2013 yli kymmenen: Kurikka, Oulu, Tampere ja Vaasa. Johtokunnat ovat Kurikassa koulujen, Oulussa puolestaan liikelaitosten, Tampereella liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen ja Vaasassa muun muassa liikelaitosten ja työväenopiston tehtäviin keskittyneitä. Toimikuntia oli 62 prosentissa Manner-Suomen kuntia, saman verran myös tutkimuskunnissa. Toimikuntien tehtäväalue on hyvin laaja, lähidemokratiasta patsaisiin. Alueelliset toimielimet Tutkimuskunnissa kunnanosa-asioiden hoitamista varten on perustettu yleensä jokin muu toimielin kuin lautakunta. Näitä alueellisia toimielimiä on kymmenessä kunnassa. Vaasassa toimii Vähäkyrön aluelautakunta ja useita aluetoimikuntia. Saaristoasioita hoitavia toimielimiä on Kemiönsaaressa (lautakunta), Kotkassa (toimikunta) ja Sipoossa (valtuuskunta). Mikkelissä toimivat kylien neuvottelukunnan lisäksi Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat. Kylien neuvottelukuntia on myös Torniossa ja Kuusamossa (kyläasiain neuvottelukunta). Lappeenrannassa toimii seitsemän alueraatia. Hämeenlinnassa ja Torniossa toimii vaikuttajaraateja. Oulussa ja Vantaalla on perustettu suuralueiden mukaisia työryhmiä edistämään suuralueidensa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Vantaalla on työryhmien lisäksi aluetoimikuntia. 8

9 Apu- ja valmisteluelimet Kunnat ovat perustaneet eri väestöryhmien kuten nuorten, ikääntyvien ja vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisia valmisteluelimiä. Vuoden 2013 alussa tyypillisimmät olivat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto (ml. yhdistetyt vanhus- ja vammaisneuvostot) ja nuorisovaltuusto. Vapaamuotoiset apu- ja valmisteluelimet ovat yleistyneet. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli niin sanottu vanhuspalvelulaki tullessa voimaan kuntien piti asettaa vanhusneuvosto viimeistään voimaan astuvan kuntalain säännösten mukaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat pakollisia. Tutkimuskunnista vammaisneuvosto tai vastaava puuttuu Keiteleeltä ja Paltamosta, nuorisovaltuusto Askolasta, Hirvensalmelta, Kuusamosta ja Raisiosta. Hämeenlinnassa toimii seitsemän vaikuttajaraatia, joista kaksi on asiantuntijaraatia ja viisi kansalaisraatia. Raatien tarkoituksena on edistää kaupunkilaisten osallistumista oman kotikaupungin ja oman arkensa kehittämiseen. Raadit ovat seuraavat: elämänlaatu, yrittäjä, ikäihmiset, lapset ja nuoret, terveys ja toimintakyky, yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen sekä kansalaisvaikuttamistiimi. Kirjallisuus Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 252. Piipponen Sirkka-Liisa ja Marianne Pekola- Sjöblom (toim.) Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Martikainen Tuomo & Hanna Wass & Marjukka Weide (2013): Äänestysaktiivisuus ja puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingissä. Teoksessa Kvartti 1/2013. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tampere. Pikkala Sari (2015): Kuntavaalit ja kuntarakenteen muutos. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 32. Acta nro 259. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Pikkala Sari, Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen (2013): Kuntademokratian tila ja trendit. Kirjassa: Borg, Sami: Suomen demokratiaindikaattorit Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Helsinki. Oikeusministeriö. Sandberg Siv (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Muita tutkimuskuntien vapaamuotoisia apu- ja valmisteluelimiä ovat muun muassa tasa-arvo- ja maahanmuuttotoimikunnat, mielenterveys- ja päihdeneuvosto, rintamaveteraaniasiainneuvottelukunta. ARTTU2-tutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus- ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: 9

10 Liite 1. Äänestysaktiivisuus, kuntavaaliehdokkaiden määrä ja valtuuston puoluejakauma ARTTU2-kunnissa kuntavaaleissa 2012 Lähde: vaalitilastot, Tilastokeskus. Kunta Äänestys- Ehdokkaita/ Valtuusto- KESK, KOK, SDP, PS, RKP, VAS, VIHR, KD, SKP, Valitsija- Valitsijaprosentti valtuusto- paikat, lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm yhdistykset/ yhdistykset/ paikka lkm yhteislistat, yhteislistat, lkm nimi Askola 61,0 2, Espoo 59,3 9, Hattula 62,8 3, Hirvensalmi 66,0 2, YL1 Hollola 61,2 2, Hämeenlinna 57,3 6, Inari 62,2 2, Jyväskylä 55,1 8, Kankaanpää 67,9 4, Keitele 65,6 2, Kemiönsaari 68,7 3, FS GL Keuruu 62,1 2, Kokkola 59,3 6, Kotka 55,8 5, Kurikka 63,5 3, Kuusamo 63,7 4, Lappeenranta 54,3 6, YL Myö Lempäälä 61,2 4, Liperi 57,6 3, YL LS Mikkeli 58,7 6, Mustasaari 67,3 2, JL Nivala 57,6 2, Oulu 53,7 9, Paltamo 55,5 2, Parkano 65,7 3, Petäjävesi 62,5 2, Pudasjärvi 57,3 2, Raasepori 61,6 5, Raisio 54,4 3, Rautalampi 62,6 2, Salo 58,1 6, Sipoo 65,3 4, YSI Säkylä 63,7 2, Tampere 56,3 10, TASI Tornio 60,1 4, Pro To Turku 55,6 10, YL SS Vaasa 58,4 6, Vantaa 51,0 9, Vimpeli 71,9 3, YL HV Vöyri 67,7 2, ARTTU2-kunnat 56,9 5, Manner-Suomi 58,3 3,

11 Liite 2. Kunnanvaltutettujen sukupuoli ja työnantajatausta ARTTU2-kunnissa vuonna 2013 Lähde: sukupuoli Oikeusministeriön ehdokasrekisteri; työnantajatieto luottamushenkilötilasto Kuntaliitto. Kunta miehiä, lkm Naisia, lkm Yksityinen Kuntasektori, josta oma kunta Yhdistys/ Valtiosektori muu järjestö/kirkko Askola 66,7 33,3 51,9 18,5 3,7 3,7 7,4 18,5 Espoo 46,7 53,3 Hattula 68,6 31,4 48,6 20,0 8,6 2,9 0,0 28,6 Hirvensalmi 66,7 33,3 57,1 23,8 9,5 9,5 0,0 9,5 Hollola 65,1 34,9 Hämeenlinna 47,5 52,5 Inari 55,6 44,4 Jyväskylä 55,2 44,8 Kankaanpää 62,9 37,1 Keitele 52,4 47,6 52,4 19,0 4,8 4,8 0,0 23,8 Kemiönsaari 70,4 29,6 48,1 18,5 14,8 3,7 7,4 22,2 Keuruu 65,7 34,3 Kokkola 72,5 27,5 Kotka 60,8 39,2 41,2 19,6 11,8 0,0 13,7 25,5 Kurikka 62,8 37,2 Kuusamo 69,8 30,2 Lappeenranta 71,2 28,8 Lempäälä 53,5 46,5 Liperi 54,3 45,7 Mikkeli 62,7 37,3 Mustasaari 62,8 37,2 34,9 18,6 9,3 20,9 2,3 23,3 Nivala 71,4 28,6 Oulu 55,2 44,8 Paltamo 66,7 33,3 47,6 19,0 4,8 0,0 0,0 33,3 Parkano 74,1 25,9 Petäjävesi 63,0 37,0 63,0 22,2 3,7 0,0 0,0 14,8 Pudasjärvi 54,3 45,7 Raasepori 65,1 34,9 Raisio 60,5 39,5 Rautalampi 61,9 38,1 52,4 28,6 23,8 4,8 4,8 9,5 Salo 62,7 37,3 Sipoo 67,4 32,6 Säkylä 74,1 25,9 44,4 14,8 3,7 3,7 11,1 25,9 Tampere 53,7 46,3 26,9 17,9 14,9 4,5 31,3 19,4 Tornio 67,4 32,6 Turku 52,2 47,8 Vaasa 56,7 43,3 Vantaa 52,2 47,8 Vimpeli 61,9 38,1 57,1 28,6 0,0 0,0 4,8 9,5 Vöyri 66,7 33,3 70,4 14,8 3,7 0,0 7,4 7,4 ARTTU2-kunnat 60,7 39,3 41,9 22,6 13,1 7,1 10,8 17,6 Manner-Suomi 63,8 36,2 47,6 21,5 11,2 4,5 7,4 19,3 = tiedot puuttuvat 11

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä Kuntavaalit 2017: Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä ARTTU2-kuntaseminaari 24.5.2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Valtuustokoot: Vaaleissa valittujen valtuutettujen

Lisätiedot

Päättäjätutkimus 2015

Päättäjätutkimus 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kuntapäättäjien mielipiteet - Jäsenmäärältään pienemmästä ja suuremmasta valtuustosta - Valtuuston valitsemasta ja suoralla vaalilla valittavasta pormestarista. Päättäjätutkimus 2015

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä. Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Mitä mieltä olet seuraavista oman kuntasi päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väittämistä? Arvioi väittämiä asteikolla

Lisätiedot

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa

Lisätiedot

Uutta kunnista. KUNTALIITON JULKAISUSARJA nro 3/2015

Uutta kunnista. KUNTALIITON JULKAISUSARJA nro 3/2015 Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA nro 3/21 Kokokuva Manner-Suomen kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajista vuonna 213 Sirkka-Liisa Piipponen Päätulokset Valtuuston, hallituksen

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12.

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 (ARTTU2) MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Kehittämispäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto jarkko.majava@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015 Kuntalaistutkimus 2015 Tulosmaistiaisia kyselyn ennakkoaineistosta 29.5.2015 KUNTASEMINAARI 3.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö KUNTALAISTUTKIMUS 2015: Jatkoa ARTTU- ja KuntaSuomi 2004

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2017

Kuntalaistutkimus 2017 Kuntalaistutkimus 2017 Ensimmäisiä maistiaisia kyselyn lopullisesta vastausaineistosta KUNTASEMINAARI 24.5.2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ * Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä

Lisätiedot

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU STARTTI-seminaari 9.12.2014 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ARTTU2 ohjelmapäällikkö Kuntakehitys,

Lisätiedot

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Tutkimuksen tarkoitus ja hyöty Hyöty kunnille:

Lisätiedot

Kuntavaalit 2017: Äänestysaktiivisuus ja sen muutokset Manner-Suomen kunnissa

Kuntavaalit 2017: Äänestysaktiivisuus ja sen muutokset Manner-Suomen kunnissa Kuntavaalit 2017: Äänestysaktiivisuus ja sen muutokset Manner-Suomen kunnissa. Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2017, % 100 % 100 90 80 70 60 63,0

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

ARTTU2-tutkimusohjelma Kuntaseminaari Kuntatalo.

ARTTU2-tutkimusohjelma Kuntaseminaari Kuntatalo. ARTTU-tutkimusohjelma Kuntaseminaari.5.017 Kuntatalo. - Yhdenvertaiset palvelut - Kustannusten kasvun hillintä - kestävyysvajeen umpeenkurominen - kolme miljardia - kuntien sote-menot ovat nyt noin mrd.

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos,

Lisätiedot

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kuntalaiskysely 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Säkylä Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa

Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa Kuntien kriisikuntakriteerit 1 2 3 4 5 6 3K 1. Vuosikate 2. Lainat /asukas, 3. Kertynyt alijäämä 4. Tuloveroprosentti 5. Omavaraisuusaste 6. Suhteellinen velkaantuneisuus.

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 5/201 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kunnallisten luottamushenkilöiden ajankäyttö vuosina 1995 2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Tässä

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Palvelujen käyttö Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys), Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Lisätiedot

Miten Kuntaliitto evästää osallisuuden edistämiseen maakuntauudistuksessa?

Miten Kuntaliitto evästää osallisuuden edistämiseen maakuntauudistuksessa? Miten Kuntaliitto evästää osallisuuden edistämiseen maakuntauudistuksessa? Ota meidät osalliseksi Liitä lapsetkin listalle Aikuiset ota osille Oudoillekin oma ääni Erikoisille yhtälailla Esityksen diojen

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

Käyttänyt palvelua, % vastanneista

Käyttänyt palvelua, % vastanneista Suomen Kuntaliitto / Marianne Pekola-Sjöblom, marraskuu 2015 ARTTU2: KUNTALAISTUTKIMUS 2015 KUNTALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ JA ARVIOITSIJOINA PERUSTULOSTAULUKOITA Liitetaulukko 1.

Lisätiedot

Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa. ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa. ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki Siv Sandberg, Åbo Akademi Päätöksenteko ja valtasuhteet ARTTU2- kunnissa päättäjätutkimuksen valossa ARTTU2 kuntaseminaari 1/2016 Helsinki 25.5.2016 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjätutkimus 2015 Sähköinen kysely syys-marraskuussa

Lisätiedot

Tulevan valtuustokauden kärkiteemoja kuntapäättäjien näkökulmasta

Tulevan valtuustokauden kärkiteemoja kuntapäättäjien näkökulmasta Tulevan valtuustokauden kärkiteemoja kuntapäättäjien näkökulmasta ARTTU2 Päättäjäkyselyn 2017 tulosten esittelyä Kuntaseminaari 24.5.2017 Siv Sandberg ARTTU2 -Päättäjäkysely 2017 Kohdejoukko: Valtuusto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta Kuinka Kuntaliitto tukee tulevaisuuden kunnan valmistelua

Tulevaisuuden kunta Kuinka Kuntaliitto tukee tulevaisuuden kunnan valmistelua Tulevaisuuden kunta Kuinka Kuntaliitto tukee tulevaisuuden kunnan valmistelua 20.1.2016 Finlandia-talo Jari Koskinen toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Eri näkökulmia Tulevaisuuden kuntaan: Kunta itsehallinnollisena

Lisätiedot

Tietoa kuntavaalien tuloksista

Tietoa kuntavaalien tuloksista Kuntavaalit 2017: Tietoa kuntavaalien tuloksista Äänestysaktiivisuus, valittujen valtuutettujen ikä, sukupuoli, puoluejakauma Lähde: Oikeusministeriön lopullisen tuloslaskelman tiedot 12.4.2017 klo 21:54.

Lisätiedot

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet Kuntamarkkinat 15.9.2011 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntien eriytyvä kehitys riskit

Lisätiedot

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2)

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 407/00.04.01/2015 118 Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2) Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 8.4.2015:

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa 26.10.2012 Siv Sandberg, Åbo Akademi Kunnallinen päätöksenteko on tuomittu epäonnistumaan? Dollery & Wallis

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 12 V 7.6.2017, Keskusvaalilautakunnan asettaminen ja jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002991 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 20 V 7.6.2017, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002999 T 00 00 02 Päätösehdotus

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 Liite 3 Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja

Lisätiedot

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja valtuutettuja

Lisätiedot

SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus

SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus ART TU2-KUNTASEMINAARI 15.12.2017 A R T T U 2 - T U T K I M U S K R I S T I I N A E N G B LO M - P

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 4/2015 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Työpaikat ja työssäkäynti ARTTU2- kunnissa vuosina 2005 2013 Sirkka-Liisa Piipponen Tässä raportissa

Lisätiedot

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto PARAS-ARTTU TUTKIMUSKUNNAT 2008-2012 Mustasaari Vaasa Pori Harjavalta Kemiönsaari Vöyri Vimpeli Lapua

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina 2008-2011. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 18 V 7.6.2017, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002997 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 9 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002974 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Kunnanhallitus 179 06.06.2017 Valtuusto 63 14.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021 KH 06.06.2017 179 Kuntalain 32 :n mukaan tulee valtuuston suorittaa kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja

Lisätiedot

Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa

Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa Tietoja kuntien valtuustojen koosta v. 2013 Vertailutietoa aikaisempiin valtuustokausiin Valtuustokokoon vaikuttavat tekijät Joulukuu 2012 Sirkka-Liisa Piipponen, tilastotutkija

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Toimielinten jäsenten vaali /Käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies

Toimielinten jäsenten vaali /Käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies Kaupunginhallitus 187 23.05.2017 Valtuusto 39 05.06.2017 Kaupunginhallitus 224 27.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021/Käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies 1323/01.45/2017

Lisätiedot

ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki

ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki 24.102012 Paras-uudistuksen tarve ja tavoite > (liian) monisanainen kuvailu puitelaissa - Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI

LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI 1 Valtuusto LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI 2017-2020 Valtuuston on valittava henkilöt kunnallisiin ja eräisiin valtiollisiin luottamustoimiin. HALLITUS Valtuusto valitsee hallitukseen yhdeksän jäsentä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2925 KUNTIEN VALTUUSTOJEN JA HALLITUSTEN JÄSENET 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2925 MEMBERS OF MUNICIPAL COUNCILS AND MUNICIPAL BOARDS 2009

KYSELYLOMAKE: FSD2925 KUNTIEN VALTUUSTOJEN JA HALLITUSTEN JÄSENET 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2925 MEMBERS OF MUNICIPAL COUNCILS AND MUNICIPAL BOARDS 2009 KYSELYLOMAKE: FSD2925 KUNTIEN VALTUUSTOJEN JA HALLITUSTEN JÄSENET 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2925 MEMBERS OF MUNICIPAL COUNCILS AND MUNICIPAL BOARDS 2009 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA 2013 2016 KUNNALLISVAALIKAUDELLA Mari Ala-Kihniä ja Tatja Karvonen Lapin Letka-hanke 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 10/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Mitä sote- ja maakuntauudistus merkitsee kunnille? Kuntapäättäjien näkemyksiä keväällä 2017

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja Vaalit 2017 Kunnallisvaalit 2017 Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittiin yhteensä 8 999 valtuutettua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 8 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002970 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 25 V 7.6.2017, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-003137 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/ Helsingin kaupunki Esityslista 12/2017 1 (5) 13 Tarkastuslautakunnan jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002990 T 00 00 02 Päätösehdotus päättää valita toimikaudekseen tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 10 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002973 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Hyvin hoidettuja, saatavilla ja saavutettavissa olevia kuntapalveluja?

Hyvin hoidettuja, saatavilla ja saavutettavissa olevia kuntapalveluja? Hyvin hoidettuja, saatavilla ja saavutettavissa olevia kuntapalveluja? Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 ARTTU2-KUNTASEMINAARI 10.12.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 7 Kaupunginhallituksen johtamisen jaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 2016 HEL 2014-013179 T 00 00 02 Päätös päätti valita kaupunginhallituksen toimikaudeksi

Lisätiedot

Kuntavaaliehdokkaat Manner-Suomessa vuonna 2017 sekä vertailua edellisiin vaaleihin

Kuntavaaliehdokkaat Manner-Suomessa vuonna 2017 sekä vertailua edellisiin vaaleihin Kuntavaaliehdokkaat Manner-Suomessa vuonna 2017 sekä vertailua edellisiin vaaleihin 10.3.2017 Kuntavaaliehdokasmäärät Kuntakohtaiset erot kuntavaaliehdokasmäärissä Puolueiden väliset erot ehdokasmäärissä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009

Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009 Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009 Julkaisija: Helsingin kaupungin tietokeskus, PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18 20 A, 00530 Puhelinvaihde: (09) 310 1612

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 15 V 7.6.2017, Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-003127 T 00 00 02 Päätösehdotus

Lisätiedot

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut KUNTAVAALIT 2017 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/2017 Sisällysluettelo 1. Äänestysvilkkaus 1 2. Puolueiden äänimäärät 2 3. Suurimpien puolueiden kannatus 6 4. Valtuustopaikat 1989-2021

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä ja osallistumisesta ARTTU-tutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 KUOPIO 26.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sirkka-Liisa Piipponen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 29.05.2017 Sivu 1 / 1 1978/2017 00.00.01.00 7 Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia

OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia Karkkilan valtuustoseminaari 12.4.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Esityksen sisällöstä III Päättäjäkyselyn tuloksia - Tietoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 21 V 7.6.2017, Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-003132 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Päättäjäkysely 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % 47 16

Lisätiedot

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Paras-arviointitutkimusohjelma (ARTTU) ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Kohdejoukkona ARTTU-tutkimuskuntien keskeiset luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä ehdokasta

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä ehdokasta Vaalit 2017 Kunnallisvaalit 2017 Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden taustaanalyysi Kuntavaaleissa 2017 yhteensä 33 618 ehdokasta Rekisteröidyistä puolueista 15 asetti ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Lisätiedot

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta Uutta ARTTUohjelmasta arttututkimusohjelman JULKAISUSARJA nro / Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Arto Koski Raportin sisältö. Katsaus kriisikuntakriteereihin

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta Uutta ARTTU-ohjelmasta ARTTU-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 1/0 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet REA-puntarikyselyn tulosraportti syksy 0 Siv Sandberg, Åbo Akademi TULOSRAPORTIN RAKENNE Johdanto

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (6) 272 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-003132 T 00 00 02 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot