EUROPASS-KIELIPASSIN TÄYTTÖOHJEET JOHDANTO

Transkriptio

1 EUROPASS-KIELIPASSIN TÄYTTÖOHJEET JOHDANTO Europass-kielipassi on asiakirja, johon voit merkitä kielitaitosi. Kielipassi on osa Euroopan neuvoston luomaa kolmiosaista kielisalkkua (katso johon voit kirjata kieliopintosi, kokemuksesi ja taitosi sekä kuvata niitä tarkemmin. Kielipassissa esitetään kaikki kielet, joita osaat jossain määrin. Taito voi joidenkin kielten osalta olla vaillinaista: osaat kenties lukea jotain kieltä mutta et puhu sitä hyvin. Kielipassiin kirjataan kaikki taidot, olipa ne hankittu muodollisen koulutusjärjestelmän piirissä tai sen ulkopuolella. Yleiseurooppalaisen kielten opetuksen ja oppimisen viitekehyksen taitotasoasteikon avulla voit kuvata kielitaitoasi ymmärrettävällä ja myös kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Kielipassi täydentää Europass-ansioluetteloa (saatavilla osoitteesta johon se voidaan liittää. Muistutus Voit täydentää kielipassiasi joko: (a) täyttämällä sähköisen lomakkeen Europass-sivustolla osoitteessa: passi toimitetaan sinulle sähköpostilla; tai (b) lataamalla lomakkeen (joko Microsoft Word- tai OpenOffice-asiakirjana) ja ohjeet valitsemallasi kielellä samalta sivustolta ja tallentamalla sen tietokoneesi kovalevylle. Täytä sitten henkilötietosi. Erilaisiin passimalleihin voit tutustua osoitteessa Page 1

2 YKSITYISKOHTAISET OHJEET EUROPASS-KIELIPASSIN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN YLEISIÄ SUOSITUKSIA Ennen kuin kielipassia ryhdytään täyttämään, on hyvä palauttaa mieleen joitakin tärkeitä periaatteita: I. Mallin rakennetta on noudatettava Kielipassissa kielitaitosi esitetään johdonmukaisessa järjestyksessä: 1. henkilötiedot 2. jokaisen kielen osalta: (a) itsearviointiin perustuva kuvaus kielitaidostasi (b) tutkinnot ja todistukset (c) keskeiset kieleen ja kulttuuriin liittyvät kokemukset. HUOM: - Kielipassi tulostetaan valkoiselle paperille. - Kirjasintyyppi ja sivunasetus säilytetään muuttumattomina. - Vältä alleviivausta ja kokonaisten virkkeiden kirjoittamista isoilla kirjaimilla tai lihavoituna, sillä se vaikuttaa asiakirjan luettavuuteen. - Vasemmanpuoleisen sarakkeen tekstiä ei muuteta. - Poista tyhjäksi jääneet kohdat. II. Selkeästi ja täsmällisesti Luettaessa kielipassia on pystyttävä nopeasti luomaan käsitys henkilöstä. Siksi sinun pitää: - suosia lyhyitä lauseita - keskittyä keskeisiin asioihin koulutuksessasi ja kokemuksissasi. Itsearvioinnin on syytä olla todenmukainen. Taitojen yliarvioiminen todennäköisesti paljastuu haastattelussa tai koeajalla. III. Kielipassin tarkistuslukeminen Tarkista valmis kielipassisi huolellisesti mahdollisten oikeinkirjoitusvirheiden poistamiseksi. Tarkista myös, että kielipassi on looginen ja selkeä. Kielipassin sisällön selkeyden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi anna se myös toisen henkilön luettavaksi. Page 2

3 Europass-kielipassi Osa Euroopan neuvoston kehittämää kielisalkkua HALTIJAN SUKUNIMI JA ETUNIMET Kirjoita tähän suku- ja etunimesi, esim. SUKUNIMI, Etunimet LONSDALE, Stephen SYNTYMÄAIKA (vapaaehtoinen) Kirjoita tähän syntymäaikasi (pp/kk/vvvv), esim. Syntymäaika (*) ÄIDINKIELI Kirjoita tähän äidinkielesi, esim. Äidinkieli tai -kielet englanti HUOM: Jos kotonasi on käytetty useampaa kuin yhtä kieltä, ja tunnet hallitsevasi ne kaikki yhtä hyvin, merkitse ne kaikki äidinkieliksesi. MUUT KIELET Merkitse tähän muut osaamasi kielet, esim. Muut kielet espanja, ranska, tšekki HUOM: - Voit itse päättää kielten esittämisjärjestyksen. Jos haet työtä, jossa edellytetään esimerkiksi tšekin kielen taitoa, voit laittaa sen ensimmäiseksi, vaikkei se olisikaan vahvin kielesi. Muussa tapauksessa kannattaa aloittaa vahvimmista kielistä. - Täytä jokaisen kielen osalta kaikki sarakkeet (kielet, kielitaidon itsearviointi, tutkinnot ja todistukset, kielitaitoon liittyvät kokemukset). Merkitse vain merkittävimmät kielelliset ja kulttuuriset kokemuksesi. Voi tarvittaessa lisätä rivejä käyttämällä tekstinkäsittelyohjelmasi kopioi/liitä -toimintoa. Kielten luettelemisen jälkeen kielitaidosta esittele kielitaitosi yksityiskohtaisemmin. Noudata edellä valitsemaasi järjestystä. Esim. KIELI ESPANJA Page 3

4 KIELITAIDON ITSEARVIOINTI Määritä tasosi jokaisessa viidessä sarakkeessa (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen vuorovaikutus, puheen tuottaminen, kirjoittaminen) käyttäen jäljempänä esitettävää itsearviointilokerikkoa, esim. Kielitaidon itsearviointi (**) Eurooppalainen taso (***) Kuullun ymmärtäminen itsenäinen kielenkäyttäjä(b2) YMMÄRTÄMINEN PUHUMINEN KIRJOITTAMINEN Luetun ymmärtäminen itsenäinen kielenkäyttäjä (B2) Suullinen vuorovaikutus itsenäinen kielenkäyttäjä (B1) Puheen tuottaminen itsenäinen kielenkäyttäjä (B1) perustason kielenkäyttäjä(a2) HUOM: Lue huolellisesti itsearviointilokerikon määritelmät, ennen kuin määrittelet tasosi näiden viiden kohdan osalta. Keskity kuvauksessasi siihen, mihin todellisuudessa kykenet kielenkäyttäjänä. Esimerkiksi: "selviydytkö" matkustaessasi tai pystytkö ottamaan vastaan yksinkertaisen viestin puhelimitse. Muistele tilanteita, joissa olet käyttänyt kieltä, ja vertaa niitä itsearviointilokerikon yleisiin kuvauksiin. Jos sinulla on eurooppalainen kielisalkku, voit käyttää sen yksityiskohtaisempia kuvauksia kielitaitosi arvioimiseen ja edistymisesi seuraamiseen. TUTKINNOT TAI TODISTUKSET (vapaaehtoinen) - Mainitse asiaankuuluvat kielitutkintosi ja/tai -todistuksesi. Mainitse myös todistuksen myöntänyt taho (organisaatio, joka myönsi todistuksen tai tutkinnon), sen myöntämisvuosi ja eurooppalainen taso, jos se mainitaan alkuperäisessä tutkintotodistuksessa tai todistuksessa, esim. Todistukset (*) Espanja vieraana kielenä (keskitaso) Salamancan yliopisto (Espanja) 2002 Itsenäinen kielenkäyttäjä (B2) Tutkinnon tai todistuksen nimi Todistuksen myöntäjä Vuosi Eurooppalainen taso (***) HUOM: - Kaikkia tutkintoja ei vielä ole yhtenäistetty eurooppalaisen tason mukaan. Määritä taso ainoastaan, jos se mainitaan alkuperäisessä todistuksessa tai tutkinnossa. - Poista rivi, jos sinulla ei ole kyseiseen kieleen liittyviä todistuksia tai tutkintoja. KIELITAITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET (vapaaehtoinen) Tässä voit luetella merkittävimmät kielelliset ja kulttuuriset kokemuksesi. Kokemuksista tulisi käydä ilmi, kuinka olet saavuttanut nykyisen tasosi. Kokemukset voivat liittyä sukuusi (esimerkiksi yhteydenpito espanjankielisiin sukulaisiin), työhösi (yhteydet espanjankielisiin asiakkaisiin, harjoittelu espanjankielisessä yrityksessä) tai kouluun jne, esim. Kielitaitoon liittyvät kokemukset (*) - Koulun vaihto-oppilasmatka Bilbaoon: yhden kuukauden oleskelu espanjakielisessä perheessä - Säännöllinen lomailu Espanjassa jatkuu Kuvaus Alkoi Päättyi HUOM: - Valitse tuoreimmat ja merkityksellisimmät kokemuksesi. - Poista tämä kohta, jos sinulla ei ole merkityksellisiä kokemuksia kyseisen kielen osalta. Page 4

5 Täytettyäsi kielipassin - Poista kaikki rivit tai kohdat, joihin ei ole mitään esitettävää. Voit poistaa koko kohdan käyttämällä tekstinkäsittelyohjelman taulukko-valikon vaihtoehtoja. - Voit tarvittaessa lisätä kohtia lisäkieliä varten tekstinkäsittelyohjelman kopioi/liitä-toiminnolla. - Toimittaessasi kielipassisi eteenpäin, muista liittää mukaan kopio itsearviointilokerikosta. Kielipassisi vastaanottaja ei kenties täysin tunne eurooppalaisia tasoja. Page 5

6 Liite Itsearviointilokerikon käyttöohjeet Itsearviointilokerikko perustuu Euroopan neuvoston kehittämään yleiseurooppalaiseen kielten opetuksen ja oppimisen viitekehyksen kuusiportaiseen asteikkoon. Lokerikon kolme yleistasoa ovat: - peruskielitaito (tasot A1 ja A2) - itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito (tasot B1 ja B2) - taitavan kielenkäyttäjän kielitaito (tasot C1 ja C2). Arvioi kielitaitosi lukemalla jäljempänä esitetyt määritelmät ja merkitse tasosi (esim. taitavan kielenkäyttäjän kielitaito - C2) asianomaiseen kielipassin kohtaan (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen vuorovaikutus, puheen tuottaminen ja kirjoittaminen). YMMÄRTÄMINEN Kuullun ymmärtäminen A 1: Tunnistan tuttuja sanoja ja kaikkein tavallisimpia sanontoja, jotka koskevat minua itseäni, perhettäni ja lähiympäristöäni, kun minulle puhutaan hitaasti ja selkeästi. A 2: Ymmärrän muutamia sanontoja ja kaikkein tavallisinta sanastoa, joka liittyy läheisesti omaan elämääni; esimerkiksi aivan keskeinen tieto itsestäni ja perheestäni, ostosten tekeminen, asuinpaikka ja työpaikka. Ymmärrän lyhyiden, selkeiden, yksinkertaisten viestien ja kuulutusten ydinsisällön. B 1: Ymmärrän pääkohdat selkeästä yleiskielisestä puheesta, jossa käsitellään esimerkiksi työssä, koulussa tai vapaa-aikana säännöllisesti esiintyviä ja minulle tuttuja aiheita. Tavoitan pääkohdat monista radio- ja tvohjelmista, joissa käsitellään ajankohtaisia tai minua henkilökohtaisesti tai ammatillisesti kiinnostavia asioita, kun puhe on melko hidasta ja selvää. B 2: Ymmärrän pitkähköä puhetta ja luentoja. Pystyn jopa seuraamaan monipolvista perustelua, jos aihe on suhteellisen tuttu. Ymmärrän useimmat tv-uutiset ja ajankohtaisohjelmat. Ymmärrän useimmat yleispuhekielellä esitetyt elokuvat. C 1: Ymmärrän pitkähköä puhetta silloinkin, kun sitä ei ole muotoiltu selkeästi ja kun asioiden välisiin suhteisiin vain viitataan eikä niitä ilmaista täsmällisesti. Ymmärrän tv-ohjelmia ja elokuvia ilman erityisiä ponnistuksia. C 2: Ymmärrän vaikeuksitta kaikenlaista elävää ja nauhoitettua puhetta silloinkin, kun on kyse syntyperäisen kielenpuhujan nopeasta puheesta, jos minulla on hiukan aikaa tutustua puhetapaan. Luetun ymmärtäminen A 1: Ymmärrän tuttuja nimiä, sanoja ja hyvin yksinkertaisia lauseita esimerkiksi ilmoituksissa, julisteissa ja luetteloissa. A 2: Pystyn lukemaan hyvin lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä. Pystyn löytämään tiettyä, ennustettavissa olevaa tietoa jokapäiväisistä yksinkertaisista teksteistä, esimerkiksi mainoksista, esitteistä, ruokalistoista ja aikatauluista. Ymmärrän lyhyitä, yksinkertaisia henkilökohtaisia kirjeitä. B 1: Ymmärrän tekstejä, joissa on pääasiassa hyvin tavallista arkipäivän kieltä tai työhön liittyvää kieltä. Ymmärrän tapahtumien, tunteiden ja toiveiden kuvaukset henkilökohtaisissa kirjeissä. B 2: Pystyn lukemaan ajankohtaisia ongelmia käsitteleviä artikkeleita ja raportteja ja havaitsemaan niissä kirjoittajien näkökulmat ja kannanotot. Ymmärrän oman aikani kaunokirjallisuutta. C 1: Ymmärrän pitkiä ja monipolvisia asia- ja kirjallisuustekstejä ja huomaan tyylieroja. Ymmärrän erityisalojen artikkeleita ja melko pitkiä teknisiä ohjeita silloinkin, kun ne eivät liity omaan alaani. Page 6

7 C 2: Pystyn lukemaan vaivatta käytännöllisesti katsoen kaikenlaista kirjoitettua kieltä, myös abstrakteja, rakenteellisesti tai kielellisesti monimutkaisia tekstejä, kuten ohjekirjoja, erityisalojen artikkeleita ja kaunokirjallisuutta..../... PUHUMINEN Suullinen vuorovaikutus A 1: Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista, jos puhekumppanini on valmis toistamaan sanottavansa tai ilmaisemaan asian toisin, puhumaan tavallista hitaammin ja auttamaan minua muotoilemaan sen, mitä yritän sanoa. Pystyn esittämään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin arkisia tarpeita tai hyvin tuttuja aiheita käsittelevissä keskusteluissa. A 2: Pystyn kommunikoimaan yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista ja suoraa tiedonvaihtoa tutuista aiheista ja toiminnoista. Selviydyn hyvin lyhyistä keskusteluista, mutta ymmärrän harvoin kylliksi pitääkseni keskustelua itse yllä. B 1: Selviydyn useimmista tilanteista, joita syntyy kohdekielisillä alueilla matkustettaessa. Pystyn osallistumaan valmistautumatta keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, itseäni kiinnostavia tai jotka liittyvät arkielämään, esimerkiksi perheeseen, harrastuksiin, työhön, matkustamiseen ja ajankohtaisiin asioihin. B 2: Pystyn viestimään niin sujuvasti ja spontaanisti, että säännöllinen yhteydenpito syntyperäisten puhujien kanssa on mahdollista ilman että kumpikaan osapuoli kokee sen hankalaksi. Pystyn osallistumaan aktiivisesti tutuista aihepiireistä käytävään keskusteluun, esittämään näkemyksiäni ja puolustamaan niitä. C 1: Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani sujuvasti ja spontaanisti ilman että minun juurikaan tarvitsee hakea ilmauksia. Osaan käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin ja ammatillisiin tarkoituksiin. Osaan muotoilla ajatuksia ja mielipiteitä täsmällisesti ja liittää oman puheenvuoroni taitavasti muiden puhujien puheenvuoroihin. C 2: Pystyn ottamaan vaivatta osaa asioiden käsittelyyn ja kaikkiin keskusteluihin. Tunnen hyvin kielelle tyypilliset, idiomaattiset ilmaukset ja puhekieliset ilmaukset. Pystyn tuomaan esille ajatuksiani sujuvasti ja välittämään täsmällisesti hienojakin merkitysvivahteita. Osaan perääntyä ja kiertää mahdolliset ongelmat niin sujuvasti, että muut tuskin havaitsevat olleenkaan ongelmia. Puheen tuottaminen A 1: Osaan käyttää yksinkertaisia sanontoja ja lauseita kuvaamaan, missä asun ja keitä tunnen. A 2: Pystyn kuvaamaan perhettäni ja muita ihmisiä, elinolojani, koulutustaustaani ja nykyistä tai edellistä työpaikkaani käyttäen, usein luettelomaisesti, aivan yksinkertaisia ilmauksia ja lauseita. B 1: Osaan liittää yhteen ilmauksia yksinkertaisella tavalla kuvatakseni kokemuksia ja tapahtumia, unelmiani, toiveitani ja pyrkimyksiäni. Pystyn perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitäni ja suunnitelmiani. Pystyn kertomaan tarinan tai selittämään kirjan tai elokuvan juonen sekä kuvailemaan omia reaktioitani. B 2: Pystyn esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia hyvinkin erilaisista minua kiinnostavista aiheista. Pystyn selittämään näkökantani johonkin ajankohtaiseen kysymykseen ja esittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. C 1: Pystyn esittämään selkeitä ja yksityiskohtaisia kuvauksia monipolvisista aiheista ja kehittelemään keskeisiä näkökohtia sekä päättämään esitykseni sopivaan lopetukseen. C 2: Pystyn esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä. Esityksessäni on tehokas looginen rakenne, joka auttaa vastaanottajaa havaitsemaan ja muistamaan tärkeitä seikkoja..../... Page 7

8 KIRJOITTAMINEN A 1: Pystyn kirjoittamaan lyhyen, yksinkertaisen postikortin, esimerkiksi lomaterveiset. Pystyn täyttämään lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoa, esimerkiksi kirjoittamaan nimeni, kansallisuuteni ja osoitteeni hotellin majoittumislomakkeeseen. A 2: Pystyn kirjoittamaan lyhyitä, yksinkertaisia muistiinpanoja ja viestejä asioista, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiini. Pystyn kirjoittamaan hyvin yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen esimerkiksi kiittääkseni jotakuta jostakin. B 1: Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä aiheista, jotka ovat tuttuja tai itseäni kiinnostavia. Pystyn kirjoittamaan henkilökohtaisia kirjeitä, joissa kuvailen kokemuksia ja vaikutelmia. B 2: Pystyn kirjoittamaan selkeitä, myös yksityiskohtia sisältäviä selvityksiä hyvinkin erilaisista aiheista, jotka kiinnostavat minua. Pystyn laatimaan kirjoitelman tai raportin, jossa välitän tietoa tai esitän perusteluja jonkin tietyn näkökannan puolesta tai sitä vastaan. Pystyn kirjoittamaan kirjeitä, joissa korostan tapahtumien tai kokemusten henkilökohtaista merkitystä. C 1: Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani ja näkökantojani varsin laajasti selkeässä, hyvin jäsennetyssä tekstissä. Pystyn kirjoittamaan yksityiskohtaisia selvityksiä monipolvisista aiheista kirjeessä, esseessä/kirjoitelmassa tai raportissa sekä korostamaan tärkeimpinä pitämiäni seikkoja. Osaan valita oletetulle lukijalle sopivan tyylin. C 2: Osaan kirjoittaa selkeää, sujuvaa tekstiä asiaankuuluvalla tyylillä. Pystyn kirjoittamaan monimutkaisia kirjeitä, raportteja tai artikkeleita, jotka esittelevät jonkin yksittäisen tapauksen. Käytän tehokkaasti loogisia rakenteita, jotka auttavat vastaanottajaa löytämään ja muistamaan keskeiset seikat. Pystyn kirjoittamaan koosteita ja katsauksia ammattiin tai kaunokirjallisuuteen liittyvistä julkaisuista. Itsearviointilokerikkoon voi tutustua Euroopan neuvoston Internet-sivustolla osoitteessa Page 8