4. ANALYYSI I: NARRATIIVISUUS

Transkriptio

1 49 4. ANALYYSI I: NARRATIIVISUUS Tarkoitukseni on ensimmäiseksi tutkia musiikkivideon narratiivisia eli kerronnallisia ominaisuuksia. Toisin sanoen pyrin analyysissa pureutumaan kunkin osa-alueen puitteissa tapahtuvaan kerrontaan sekä niiden välisiin yhteyksiin ja vuorovaikutuksiin. Narratiivisuuden aste itse videoissa on varsin rajallinen, ja populaarimusiikin sanoituksista puuttuva yksinkertainen alku-keskikohta-loppu -rakenne heijastuu useissa videoissa visuaaliselle tasolle. Tämä on yhdenmukaista sen kanssa, että musiikilliset kertomukset eivät toimi klassisen tasapaino-toiminta-ratkaisu -mallin mukaan, ja näin videoihin syntyy tietty ajattomuuden tunne. (Goodwin 1993b: 58.) Musiikin kyky kertoa tarina yhdistetäänkin usein suoraan sen sanoitukseen. Mitä yksinkertaisemmat sanat, sitä selkeämpi tarinalinja syntyy, ja näin ollen tarinan siirtäminen visuaaliseen muotoon, musiikkivideoon, tuntuisi varsin helpolta. (Ks. Fenster 1993: 109.) Country-musiikin ja muiden "yksinkertaisempien" populaarimusiikin muotojen sanoitukset suosivat usein perinteistä kertovaa tyyliä, joka heijastuu edelleen visuaaliseen ilmaisuun. Rock-vidoille tyypillisen irtonaisen ja sirpaleisen kerrontatyylin taas voi katsoa pohjautuvan kokeellisille elokuville ja mainoksille. (Ks. Fenster 1993: 115.) Videoiden kuvallinen kerronta voi noudatella myös implisiittisesti laulun sanoituksen eksplisiittistä psykologista kertomusta (Fenster 1993: 123). Tiukka kronologisuus ei kuitenkaan ole musiikkivideoiden kerronnalle järin ominaista, ja kuvallista kerrontaa voidaankin usein pitää pikemminkin kommenttina sanoitukseen tai musiikkiin kuin varsinaisena kerrontana (ks. Pekkilä 1994: 40).

2 50 Erityisesti populaarimusiikkiin liittyy vielä voimakas syklisyys ja toisto (ks. Middleton 1990: 267), joka ilmenee varsinkin säkeistö-kertosäkeistö -vuorottelussa. "Läpisävelletty" populaarimusiikin kappale ei ole tyypillisimpiä muotoja, ja se esiintyykin yleensä vain musikaaleissa (ks. Davis 1990: 37). Näin ollen ei useinkaan voitane puhua mittavasta populaarimusiikin kerronnallisuudesta, vaan musiikki toimii pikemminkin tiettyjen tilanteiden korostajana ja vahvistajana, joissakin tapauksissa myös kuvallisen kerronnan pohjana. Niinpä narratiivisen analyysin yhteydessä tärkeämpää onkin kuvallisen ja sanallisen kerronnan suhde, jonka pohjalta voidaan lähteä tutkimaan musiikillisen kehyksen suhtautumista siihen. Musiikin kerronnallisia ominaisuuksia ei kuitenkaan pidä vähätellä. Erityisesti on huomattava, että tarinan kuvallisen kerronnan rytmittäminen musiikin rakenteellisen etenemisen mukaan ei ole mitenkään poikkeuksellista (ks. Pekkilä 1994: 40). Mutta silti on pidettävä mielessä, että selkeän visuaalisen kertomuksen sisältävät musiikkivideot pohjautuvat usein kertovaan sanoitukseen, olipa musiikillinen kerronnallisuus sitten minkä asteista tahansa (Björnberg 1994: 69). Narratiivinen analyysini tulee pohjautumaan hyvin pitkälle eri osa-alueiden rakenteeseen. Tämä johtuu osaltaan jo mainitusta kerronnan rytmittämisestä musiikin rakenneosien mukaan, mutta toisaalta myös siitä, että erityisesti kerronnan aikaan liittyvät narratologiset perusominaisuudet voidaan selvittää vain rakenneanalyysin kautta. Kuvallisen kerronnan osalta myös kuvakulmat ja -koot sekä otosten vuorottelu ovat varsin keskeisiä narratologiselta kannalta ajateltuna (ks. Fenster 1993: 123), ja näin ollen otosten yksityiskohtainen erittely on välttämätöntä.

3 Miisa: All Or Nothing Narratiivisen analyysini kohteena on Miisan video All Or Nothing, joka on valmistunut vuonna Videossa esiintyy kolme henkilöä, jotka nimeän Miisaksi, Mieheksi ja Lapseksi. Miisa esiintyy vielä kahdessa eri asustuksessa, jonka johdosta nimitän häntä kulloisestakin vaateparresta riippuen joko Juhla-Miisaksi tai Farkku-Miisaksi. Olen eritellyt videon osa-alueiden tapahtumat kuvallisen kerronnan otosten mukaan seuraavaan taulukkoon. aika osa tahti sanoitus musiikki. otoksen numero ja sisältö Intro Väliosa I want it Hetken hiljaisuuden jälkeen syntetisaattorisointumatto alkaa Amsoinnulla (ks. nuottiesimerkki 2 sivulla 76). Tahdissa 5 sointu vaihtuu F:ksi ja tahdissa 6 G:ksi. Intro loppuu noin tahdin mittaiseen taukoon. Keskeinen syntetisaattori- (ks. nuottiesimerkki 3 sivulla 76) ja bassokuvio alkaa. Harmonisesti kuvio koostuu tahdin mittaisesta Amsoinnusta sekä puolen tahdin mittaisista F- ja G-soinnuista. Kuvio toistuu väliosan aikana neljä kertaa, ja jatkuu saman kaavan mukaan läpi koko kappaleen. 1. (fi) Sinertävä käytävä, jossa portaat. Ikkunalliset (?) puiset pariovet avattuina portaiden yläpäässä, oviaukossa myös harsoverhot. 2. (co) Toinen samantapainen käytävä portainen ja harsoverhoineen. Portaikon oikealla puolella puinen kaide. 3. Edellisen kuvan päälle co Juhla- Miisan kasvoista (ELK). 4. Kasvot häviävät. 5. (bo) 6. (fi) Epäselvä kuva Farkku-Miisasta (PLK) tanssimassa. (fo) 7. (fi) Juhla-Miisa (PLK) kävelee huoneessa selkä kameraan päin. (fo) 8. (fi) Epäselvä kuva Farkku-Miisasta (PLK) tanssimassa. (fo) 9. (fi) Juhla-Miisa (PK) selin. 10. (fi) Farkku-Miisa (PLK) tanssii. (fo) 11. (fi) Porraskäytävän ovi ja verho, Juhla-Miisa (KK) kävelee oviaukon takaa ohi. (fo) 12. (fi) Miisa (PLK) tanssii, vyötärö. (fo) 13. (fi) Juhla-Miisa (LK) katsoo yläoikealle, kuva liikkuu vasemmalle verhoihin. (fo) 14. (fi) Juhla-Miisa (KK) kävelee ikkunaa kohti selkä kameraan päin.

4 Kertosäkeistö (1.) Väliosa all or nothing at all. I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. 52 Väliosan syntetisaattori- ja bassokuvion täydennykseksi mukaan tulee myös bassorumputyyppinen perkussioääni. Tahdissa 21 lyömäsoitinäänet täydentyy edelleen hihat-rumpua muistuttavalla perkussiolla. 25 Säestyskuvio jatkuu muuten ennallaan, mutta perkussioryhmä täydentyy jälleen yhdellä äänellä, joka muistuttaa kättentaputusta. 15. Juhla-Miisa (PLK) laulaa, katsoo suoraan kameraan, ikkuna takana. 16. Juhla-Miisan kasvot (LK), katsoo kameraan. 17. Juhla-Miisa (KK) kävelee ikkunalle selkä kameraan päin. 18. Juhla-Miisa (PLK) kävelee kohti, laulaa, ikkuna takana. Katsoo aluksi kameraan, sulkee sitten silmänsä ja luo katseensa lopuksi alas vasemmalle. 19. Juhla-Miisa (LK) katsoo kameraan. 20. Juhla-Miisa (SKK) kävelee ikkunalle selkä kameraan päin. 21. Juhla-Miisa (PLK) laulaa, ikkuna takana. Katse liikkuu alavasemmalta alas ja on nousemassa kohti kameraa. Miisa lopettaa laulamisen. 22. Juhla-Miisa (ELK) katsoo suoraan kameraan, epätarkka kuva. 23. (co) Juhla-Miisa (SKK) ikkunan edessä kädet levällään selkä kameraan päin. 24. Edellinen kuva alla, sen päällä viivähtää pikaisesti co kameraan katsovasta Juhla-Miisasta (ELK). 25. ks. ed. 26. ks. ed. 27. (co) Kuva liikkuu oikealle katsovan Juhla-Miisan (PLK) päästä alaviistoon ja pois, kuva Juhla- Miisasta (SKK) ikkunan edustalla säilyy taustalla koko ajan. 28. (co) Juhla-Miisa (PLK) edestä, ikkuna taustalla. Katse siirtyy alaoikealta ylös. 29. Nopea co Juhla-Miisan rintakehään (LK), paluu edelliseen kuvaan. 30. Nopea co Juhla-Miisan kasvoihin ja kaulaan (LK), paluu edelliseen kuvaan. 31. Nopea co Juhla-Miisan kasvoihin (LK) I want it 32. (co) Kuva liikkuu oikealle. 33 all or nothing at all. Juhla-Miisa (PLK) katsoo suoraan Kertosäkeistö (2.) kameraan ja laulaa, ikkuna takana. Kuva liikkuu edelleen oikealle, ohittaa Juhla-Miisan.

5 Kertosäkeistö (2.) Nousu Säkeistö I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. 33. (co) Juhla-Miisan kasvot (LK) etuoikealta, kääntää päätään, laulaa. Katse liikkuu alaoikealta alavasemmalle, josta edelleen etuvasemmalle palaten vielä alavasemmalle. 34. Juhla-Miisa (PLK), ikkuna takana, kuva liikkuu vasemmalta kädestä päähän katsoo kameraan ja alaoikealle, josta paluu päähän silmät suljettuna, kasvot kääntyvät ylhäältä oikealle ja ylävasemmalle. (fo) 41 Kertosäkeistön jälkeen 35. (fi) Farkku-Miisa tanssii, epäselvä kuva. (fo) keskeinen syntetisaattorikuvio keskeyty. Sen 36. (fi) Farkku-Miisa (YK) istuu tilalle tulee toinen, joka huoneen seinustalla, katse luultavasti luotuna alas. (fo) tukeutuu synkopituihin kahdeksasosan mittaisiin sointujen perussäsii, epäselvä. (fo) 37. (fi) Farkku-Miisa (PLK) tansveliin. 38. (fi) Farkku-Miisa (KK) istuu huoneen seinustalla. Katse luotuna alas. (fo) 39. (fi) Farkku-Miisa (PLK) tanssii, epäselvä. (fo) 40. (fi) Farkku-Miisa (PK) istuu portailla hymynkare suupielillään. Katse kiertyy alaoikealta vasemmalle. (fo) 41. (fi) Farkku-Miisa (PLK) tanssii, epäselvä Let no fire burn that can t be seen thru mind and heart of soul. (I ve) lived a thousand lives but still my story s left Säkeistön alkaessa syntetisaattorikuvio muuttuu jälleen. Tällä kertaa se koostuu etupäässä sointukuvion mukaisista kahdeksasosista koostuvista murtosoinnuista. 42. Farkku-Miisa (PLK) istuu portailla ja laulaa. Miisa aukaisee silmänsä siirtäen katseensa oikealta kohti kameraa, sulkee silmänsä uudelleen ja lopuksi katsoo ylävasemmalle. Kuva liikkuu kasvoista rinnustaan. 43. Farkku-Miisa (LK) istuu seinustalla (tukka auki) ja laulaa. Heiluttaa päätään etuvasemmalta oikealle pari kertaa, oikealla aina silmänsä sulkien. Katse palaa lopuksi etuvasemmalle. 44. Farkku-Miisa istuu seinustalla ja laulaa, kuva lähenee (SKK -> PLK). Miisa katsoo oikealle, siirtää katseensa alas ja sulkee silmänsä, mutta palauttaa vielä katseensa oikealle.

6 Säkeistö Kertosäkeistö (3.) Rap untold. I want it 53 all or nothing at all. I want it all or nothing at all. 61 I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. (Mies:) How did it all get started? I know that we re part of it. Realize and be realistic so maybe you can feel it. Keep the feelin on n on. Movin to the top of all. Show me what you think of that, cos nothin can hold me back. Wish I could see thru the shadows, wish I could see thru them. I ve been lost in my soul and it s hard to find control. If you d join me all the way up, gotta keep on to the top. It s been hard to stand tall, but still I want it all. (Miisa:) I want it Kertosäkeistössä säestyskuvio palaa samanlaiseksi kuin toisessa kertosäkeistössä. Keskeinen syntetisaattorikuvio hallitsee jälleen. Rap-osion alkaessa hallitseva syntetisaattorikuvio poistuu, ja vain bassokuvio sekä rytmisoittimet jatkavat. Aina aika ajoin kuuluu myös ulvonnan tai huokauksen kaltaisia ääniä. "Wish I could see thru the shadows" -lauseen tullessa (tahti 69) säestykseen yhtyy myös säkeistössä kuultu murtosointukuvio. Aivan osion lopussa Miehen rap ja Miisan laulu menevät hieman päällekkäin. 45. Farkku-Miisa (PLK) istuu portailla ja laulaa, kohottaa oikean (?) kätensä. Aluksi hänellä on silmät suljettuina ja kasvot luotuina alas vasemmalle, mutta hän nostaa katseensa kohti kameraa, josta kuitenkin siirtää sen alaoikealle silmänsä sulkien. 46. Farkku-Miisa (KK) istuu seinustalla ja laulaa. Katse oikealle. 47. Farkku-Miisa (LK) istuu seinustalla ja laulaa. Katse edelleen oikealle. 48. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla ja laulaa. Katse siirtyy ylävasemmalta kohti kameraa, välillä hän sulkee silmänsä. Hän lopettaa laulun kesken ("I want it all or...") ja kääntää päänsä alaoikealle silmät suljettuina. (fo) 49. (fi) Tummaan pukuun, poolopaitaan ja aurinkolaseihin pukeutunut tummaihoinen Mies (YK) seisoo oviportaiden perällä kaksien ovien takana, taaemmat ovet aukeavat. Mies katsoo kohti kameraa ja liikehtii rappaajan tavoin. (bo) 50. (fi) Mies lähempää kuvattuna (SKK) ovien ja harsojen takana, elehtii. 51. (fi) Juhla-Miisa kävelee kohti kameraa, ikkuna takana. Katse kiertyy ikään kuin vältellen alaoikealta oikealle, josta edelleen kohti kameraa. (bo) 52. (fi) Mies (LK) punaisessa valossa, voimakkaat varjot. Katse alaoikealle. 53. Mies (ELK) katsoo suoraan kameraan. 54. Mies (KK) kävelee oviportaikkoa kohti, katse kohti kameraa.

7 Kertosäkeistö (4.) Väliosa all or nothing at all. I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. I want it all or nothing at all. Säestyskuvio palautuu jälleen ennalleen keskeisen syntetisaattorikuvion hallitsemaksi. Väliosan alussa kätten taputusta muistuttava perkussioääni häviää, mutta tulee mukaan jälleen osan puolivälissä (tahti 89). 55. Farkku-Miisa (PLK) istuu portailla ja laulaa. Katsoo suoraan kameraan. 56. Juhla-Miisa (PLK) seisoo verhojen vieressä, laulaa, kuva liikkuu ylävasemmalta alaoikealle. Miisan katse liikkuu alaoikealta alas keskelle, jonka jälkeen hän on sulkemassa silmiään. 57. Juhla-Miisa (PLK) seisoo verhojen vieressä kädet ylhäällä ja silmät suljettuina. Kuva liikkuu alaoikealta ylävasemmalle verhoihin. 58. Farkku-Miisa (KK) istuu seinustalla ja laulaa. Katse kiertyy alhaalta vasemmalle, silmät sulkeutuvat välillä. 59. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla verhojen välissä, katsoo oikealle. 60. Farkku-Miisa (KK) istuu seinustalla, katse vasemmalle. 61. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla, katse kiertyy oikealta alavasemmalle. 62. Juhla-Miisa (LK) seisoo verhojen vieressä, katsoo kameraan ja sulkee silmänsä. Kuva liikkuu ylhäältä alas. 63. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla katse luotuna alavasemmalle. 64. Juhla-Miisa (PLK) seisoo verhojen vieressä kädet levällään, katse kohti kameraa. Kuva etääntyy. 65. Farkku-Miisa (YK) istuu seinustalla katsoen luultavasti eteensä. 66. Juhla-Miisa (PLK) seisoo verhojen vieressä ja laskee kätensä, kuva etääntyy. 67. ks. otos Juhla-Miisa (PLK) kuvattuna sivulta, katsoo eteenpäin. Kuva seuraa käsien nousua. 69. ks. otos Juhla-Miisa (PLK) katsoo alas eteensä, kädet nousemassa pään päälle. 71. Juhla-Miisan kasvot (ELK) verhojen välissä, silmät suljettuina. Kuva liikkuu oikealle.

8 Väliosa Säkeistö Väliosa Välike 92 I ve 93 lived a thousand lives but still my story s left untold. 72. Juhla-Miisa (KK) kuvattuna takaa ylhäältä, kädet pään päälle nousemassa. 73. Juhla-Miisan kasvot (ELK) verhojen välissä, silmät ovat aluksi kiinni, mutta avautuvat kohdistuen etualhaalle. Kuva liikkuu oikealle. 74. Juhla-Miisa (KK) lattialta kuvattuna, kädet pään päällä. Katsoo alas kohti lattiaa/kameraa. Katossa näkyy kupolimainen lampunvarjostin. Haa-aa-aa-aaa-aaa- aaaa- -aaa-aaa-a-aaa-a-aaaa... Keskeinen syntetisaattorikuvio vaihtuu murtosointukuvioon. Taustalla ajoittain myös samoja ulvontaa muistuttavia ääniä kuin raposiossakin. 75. Juhla-Miisa (LK) laulaa, katsoo ensin kohti kameraa, sulkee sitten silmänsä. Käsi pään vieressä ylhäällä. 76. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla ja laulaa. Katsoo ylävasemmalle ja sulkee silmänsä. 77. Juhla-Miisa (LK) laulaa, katsoo ylhäälle, sulkee silmänsä. Kasvot kiertyvät ylhäältä oikealle, silmät pysyvät suljettuina. Käsi ylhäällä, harso liukuu kasvojen ohi. 78. Farkku-Miisa (KK) istuu portailla ja laulaa silmät suljettuina, heiluttaa käsiään. 79. Farkku-Miisa (KK) istuu seinustalla ja laulaa silmät kiinni, heiluttaa käsiään Väliosan alussa murtosointukuvio 80. Juhla-Miisa (PK) seisoo, kat- vaihtuu jälsoo alas eteensä. Kädet nousevat... All or nothing. leen keskeiseksi syntetisaattorikuvioksi. pään päälle. 81. Juhla-Miisa (KK) alhaalta kuvattuna, katsoo alas kohti kameraa/lattiaa. Kädet nousevat pään päälle, kattolamppu näkyy katossa. Miisa tiputtaa käsistään lehtiä ja polvistuu. 82. Juhla-Miisa (PLK) seisoo kädet ylhäällä, katsoo alas eteensä ja sulkee silmänsä. Lehtiä tippuu, Miisa polvistuu. 83. Juhla-Miisa (PLK) alaviistosta kuvattuna. Kädet ylhäällä, silmät luultavasti kiinni. Lehtiä tippuu, kuva liikkuu ylhäältä alas, Miisa polvistuu. 84. Juhla-Miisa (KK) kuvattuna takaa ylhäältä, polvistuneena. Lehtiä maassa, Miisan kädet levällään, hän kumartuu. 109 A-all or nothi-ing. 85. (co) Juhla-Miisa (LK) kädet ylhäällä, laulaa. Katsoo kohti kameraa.

9 Väliosa (lyhyt) Kertosäkeistö (5.) Lopuke 111 I want all or nothi-ing. Keskeinen syntetisaattorikuvio katkeutuu väliosan ajaksi. I want it 115 all or nothing at all. Keskeinen syntetisaattorikuvio kuuluu jälleen Musiikki häipyy kokonaan kuulumattomiin. 86. Juhla-Miisa (PLK) alhaalta kuvattuna, katsoo lehtiä lattialla ja silittelee niitä. Kattolamppu näkyy. Lopuksi Miisa peittää kasvonsa käsivartensa taakse. 87. Farkku-Miisa (PLK) istuu portaikossa ja laulaa. Katsoo kohti kameraa. 88. Farkku-Miisa (SKK) istuu seinustalla. Lapsi (tyttö) juoksee kohti Miisaa ja heittää lehtiä tämän päälle. 89. Farkku-Miisa (ELK) istuu seinustalla, lehtiä tippuu kasvojen editse. Miisa nauraa, katse liikkuu oikealta ylös. 90. Lapsi (PK) seisoo ja hymyilee suu auki. Perääntyy katsoen etuoikealle Miisaan (ei siis suoraan kameraan). 91. Ovet aukeavat huoneeseen, Lapsi (SKK) kerää lehtiä lattialta. 92. Edellisen kuvan päälle co Juhla-Miisasta (ELK), sama kasvokuva kuin alussa otoksessa 3. Lapsi vilkaisee vasemmalle. 93. Kasvot häipyvät. 94. Välähdys; Lapsi (YK) kerää, kuva kaksien ovien takaa videon alussa näkyneen portaikon edestä. 95. (bo) Juhla-Miisa on pukeutunut tummansiniseen pitkään olkaimelliseen mekkoon, joka jättää rinnan yläosan paljaaksi. Puvun etumuksessa Miisan rintojen välissä roikkuu metallisia koriste-esineitä (sydän ja kaksi avainta), ja molemmissa nimettömissä Miisalla on sormukset. Jaloissaan Miisalla on ruskeat pitkävartiset ja matalakantaiset nahkasaappaat. Juhla-Miisan asustus ei kuitenkaan ole yhdenmukainen koko videossa, vaan alkupuolen otoksissa hänellä on harteillaan ja kaulansa ympäri kiedottuna sininen harsoviitta tai -huivi, kun taas loppupuolella viitta vaihtuu pitkään tummansiniseen pitsireunaiseen liiviin. Juhla-Miisalla on kasvoillaan suhteellisen voimakas sinisävytteinen meikki, ja hänen ruskea tukkansa on sidottu löyhäksi nutturaksi. Lisäksi etuhiusten latvoja on kiharrettu.

10 58 Farkku-Miisa puolestaan on pukeutunut mustiin maihinnousukenkiin, sinisiin farkkuihin sekä valkoiseen pitkähihaiseen paitapuseroon. Puseron helmat on solmittu eteen navan korkeudelle, ja puseron ylimmät napit ovat auki. Miisan tukkalaite ei ole yhtenäinen alusta loppuun, vaan joissakin otoksissa hänen tukkansa on niin kuin juhla-asustuksessakin ja toisissa se taas on kiinnitetty niskaan poninhännälle. Ehostuksen ja sormusten suhteen Farkku-Miisa ei poikkea Juhla-Miisasta. Miisan silmien väri on kaikissa tilanteissa vihreä. Videossa esiintyvä tummaihoinen Mies on sonnustautunut mustanpuhuvaan poolopaitaan sekä tummanharmaaseen pukuun. Puvun takkia Mies pitää auki, ja jaloissaan hänellä on paksupohjaiset kävely- tai lenkkikengät. Miehellä on lyhyt tumma kihara tukka sekä korvakoru ainakin vasemmassa korvassa. Päässään hänellä on vielä aurinkolasit. Videon kolmas henkilö, Lapsi (tyttö), on asustettu tummilla kengillä, vaaleilla housuilla sekä kukkakuvioisella vaalealla lyhythihaisella paidalla. Lapsen ruskea tukka ulottuu hartioiden tasolle. Kappaleen sanoituksen voi jakaa rakenteellisesti kolmeen osaan: säkeistöön (A), kertosäkeistöön (B) ja rap-osuuteen (C). Miisa esittää näistä kaksi ensimmäistä ja Mies kolmannen. Osien keskinäinen järjestys voidaan ilmaista kirjainkaaviolla B B A B C B A B. Heittomerkit kahden viimeisen kirjaimen yhteydessä merkitsevät sitä, että niissä on tapahtunut muutoksia aikaisempiin nähden. Kuvallisen kerronnan keskeiset rakennetaitteet noudattelevat pääpiirteissään musiikin ja sanoituksen muodostamia linjoja. Sen voi katsoa etenevän AABA-rakennekaavion mukaisesti: aina toisen kertosäkeistön loppuun saakka (tahdit 1-40, otokset 1-34) kuvauk-

11 59 sen keskipisteessä on Juhla-Miisa, siitä rap-osion alkuun (tahdit 41-60, otokset 35-48) päähenkilönä on Farkku-Miisa, rap-osiossa (tahdit 61-76, otokset 49-54) kuvaus keskittyy Mieheen ja raposion jälkeen kuvauksen keskiössä vaihtelevat jokseenkin tasapuolisesti Miisan kaksi hahmoa. Johdannossa eli introssa kuvauksen painopiste on sinisävyisessä käytävässä ja lopukkeessa Lapsessa. Kuvallisesta kerronnasta on vielä syytä huomata, että otoksia on poikkeuksellisen vähäinen määrä. Neljän minuutin ja 125 tahdin mittaiselle jaksolle otoksia kertyy vain 95. Esimerkiksi suunnilleen samankestoiseen Steve Winwoodin videoon Don t You Know What The Night Can Do? verrattaessa voidaan todeta, että All Or Nothing sisältää puolet vähemmän otoksia (ks. Pekkilä 1994: 29-40), vaikka edustaakin huomattavasti rytmisempää tyylilajia. Näin ollen musiikillista rakennetta noudattaen visuaalisen kerronnan luulisi hyödyntävän nopeita leikkauksia eri kuva-aiheiden välillä. All Or Nothing -kappaleen musiikki edustaa pelkistetysti sanottuna disko-genreä. Erityispiirteenä voidaan vielä sanoa, että kappale on tempoltaan suhteellisen hidas (MM = n. 126), vaikka kyseisen lajityypin puitteissa kappaleiden tempoissa ei järin suuria vaihteluita esiinnykään. Kappaleeseen on sekoittunut myös rap-lajityypin piirteitä mikä nykyään on aika tavanomainen piirre. 4.2 Tarinankertomisen taika Narratiivisen analyysin peruslähtökohtana on strukturalistinen jako tarinan ja diskurssin, kertomuksen sisällön ja sen esitystavan eli kerronnan välillä (ks. Björnberg 1994: 55; Chatman 1978:

12 60 31; ks. myös Kantokorpi 1990: 111). Tarinan katsotaan muodostuvan ajallisesti peräkkäisistä tapauksista, eli tapahtumien temporaalinen suhde on tarinan rakentumisen ehtona (Kantokorpi 1990: 106). Kerronnan voidaan puolestaan katsoa syntyvän erityisistä lausumista, jotka voidaan jakaa staattisiin eli olemista kuvaaviin, ja prosessiivisiin eli tekemistä kuvaaviin (Chatman 1978: 31-32). Kerronnallisuuden puolestaan voi nähdä olevan suoraan verrannollinen prosessiivisten lausumien määrään ja tiheyteen (Björnberg 1994: 55). Seymour Chatman (1978: 25) erottelee kertomuksen erityispiirteinä tapahtumat, henkilöt ja ympäristön. Tapahtumia pidetään perinteisesti tarinan juonen perustana (Chatman 1978: 43). Henkilöt ja ympäristö ovat kaksi selkeästi erottuvaa abstraktin narratiivisen tilan rakenneosaa. Ympäristö on se paikka ja ne esineet, joihin henkilöiden toiminta ja tunteet liittyvät. (Chatman 1978: ) Tarinan aika ei ole sama kuin kerronnan aika. Kerronta itsessään etenee lineaarisesti, kun taas sen kuvaama tarina saattaa edetä useilla aikatasoilla. Näiden kahden aikakäsityksen eroja voidaan kuvata järjestyksen, keston ja frekvenssin käsitteiden avulla. Järjestys viittaa tarinan peräkkäisten tapahtumien ja niiden lineaarisen järjestyksen suhteisiin. Kesto puolestaan käsittelee tarinan tapahtumien kestoa ja toisaalta niiden kertomiselle varattua tilaa. (Kantokorpi 1990: 127; ks. myös Chatman 1978: ) Frekvenssi taas keskittyy siihen, "miten monta kertaa yksi tapaus esiintyy tarinassa ja miten usein se toisaalta kerrotaan" (Kantokorpi 1990: 127). Kerronnassa saattaa myös esiintyä ellipsejä, joita ei kuitenkaan pidä sekoittaa graafisiin kuvioihin. Elliptisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kerronnan jättämiä tarinan aukkoja, jotka

13 61 lukija joutuu joko muun kerronnan avulla tai kokonaan omin keinoin täyttämään. Kirjallisessa tekstissä ellipsit ovat poisjätettyjä tapahtumia ja niiden voidaan katsoa vastaavan kerronnan maksimivauhtia. (Ks. Kantokorpi 1990: 131.) Fiktiivinen kerronta edellyttää aina myös fiktiivistä kertojaa (Kantokorpi 1990: 111). Kertojaa voikin pitää elinehtona koko kertomisen toiminnolle: "Kertoja on agentti, joka vähäisimmilläänkin palvelee jollakin tavoin kerronnan tarpeita" (Kantokorpi 1990: 149). Kertoja voi olla kaikkea äärimmäisen kätkeytyneen (esim. pelkän dialogin kuvaus) ja itsensä selvästi artikuloivan, auktoriteettisen väliltä (Kantokorpi 1990: 155). Kaksi merkittävää kerrontaan liittyvää tekijää ovat vielä fokalisaatio ja kerronnan muoto. Fokalisaatiolla tarkoitetaan sitä perspektiiviä, jonka läpi kertojan kerronta on suodattunut (Kantokorpi 1990: 139). Kerronnan muodot taas voidaan asettaa diegeettisen eli epäsuoran ja mimeettisen eli suoran kerronnan väliselle akselille seuraavasti: diegeettinen tiivistys, epäsuora kerronta, vapaa epäsuora kerronta, suora puhe (Kantokorpi 1990: 162). Edellä esitetyt termit on kehitetty kirjallisen tekstin pohjalta, mutta suurinta osaa niistä voidaan vaivatta soveltaa myös elokuvakerrontaan. Esimerkiksi tapahtumien, henkilöiden ja ympäristön erottelu sekä aikaan liittyvät ominaisuudet ovat varsin selkeästi havaittavissa, ovathan muun muassa ajalliseen järjestykseen liittyvät ennakoinnit ja takautumat olennaisia elokuvakerronnan elementtejä (ks. Kantokorpi 1990: 128). Sen sijaan kertojan, fokalisaation ja kerronnan muodon hahmottaminen voi olla useissa tapauksissa vaikeaselkoisempaa (ks. Chatman 1978: 159). Elokuvakerronnan näkökulmaa voidaan kuitenkin manipuloida sekä kuvan että äänen avulla. Kuvan osalta on olemassa periaatteessa

14 62 kaksi keinoa: joko näyttelijä asetetaan kuvaan hänen olemustaan korostaen, jolloin myös muu kuvallinen kerronta mielletään hänen kokemakseen, tai käytetään otosparia, jossa näytetään esimerkiksi joku esine ja sen jälkeen henkilö katsomassa sitä; tällöin edellinen kuva esineestä mielletään henkilön näkemäksi. (Chatman 1978: ) Elokuvakerronnalle on kuitenkin varsin yleistä, että joku henkilö on yhtäaikaisesti sekä kuvallisen kerronnan kohteena että sen suodattajana, fokalisoijana. Mikäli taas tapahtumat halutaan kuvata yksinomaan jonkun tietyn henkilön näkeminä, ikään kuin tämän omin silmin, voidaan turvautua ns. subjektiivisen kameran käyttöön. (Ks. Chatman 1978: 160.) Analyysiin sisältyy kuitenkin eräs varsin merkittävä ongelmakohta. Sillä vaikka musiikkia voitaneenkin pitää ainakin osin kertovana taidemuotona, rajoittaa sen kerronnan äärimmäisen symbolinen luonne tulkintojen tekemistä huomattavasti. Pelkälle musiikille ei voida osoittaa minkäänlaisia merkityksiä, vaan niiden syntyminen riippuu aina ympäröivästä kulttuurista ja kontekstista tosin näinhän asia on kaikenlaisten merkitysten muodostumisen kohdalla, mutta siinä missä verbaaliselle ja visuaaliselle kerronnalle voidaan aina osoittaa joku merkitys denotaation tasolla, ovat musiikilliset merkitykset riippuvaisia yksinomaan konnotaatioista. On huomattava, että tässä yhteydessä musiikki on käsitettävä pelkästään äänenä nuottikirjoitus on asia erikseen. Richard Middleton (1990: 216) esittää kolme musiikillisen syntaksin rakennemallia: narratiivisen, eeppisen ja lyyrisen. Näistä ensimmäinen korostaa eroja ja jatkuvaa muuntumista, toinen puolestaan keskittyy toistoon sekä variointiin, ja kolmannen painopisteessä taas ovat symmetriset binaariset (kyllä/ei) rakenteet. Siinä missä narratiivinen ja eeppinen edustavat eräänlaisia ääripäitä, sijoittuu lyyrinen niiden välimaastoon. (Ks. myös

15 63 Björnberg 1994: 54.) Rakennemalleja voidaan nimittää niiden liikesuunnan mukaisesti myös lineaariseksi, sirkulaariseksi ja elliptiseksi (sanan graafisessa merkityksessä), edellä esitetyssä järjestyksessä (Björnberg 1994: 54). Henkilöiden, tapahtumien ja ympäristön käsitteitä voidaan soveltaa myös musiikilliseen diskurssiin. Länsimaisen ja eritoten populaarimusiikin peruspiirteenä pidettävä melodian ja säestyksen välinen dualismi käsitetään yleisesti hahmon ja taustan tai yksilön ja ympäristön välisenä suhteena. Tämä suhde on yleensä tunnistettavissa erillisten musiikillisten "äänten" kautta. Rakenteelliset seikat ja musiikin polyseeminen luonne kuitenkin tekevät mahdolliseksi myös sen, että sama "ääni" vaihtelee eri funktioden välillä, kuten tilanne on esimerkiksi samalla instrumentilla soitettavan säestyskuvion ja soolon kesken. (Björnberg 1994: 55.) Staattiset ja prosessiiviset lausumat voidaan rinnastaa musiikin binaarisiin ja analogisiin ominaisuuksiin (ks. Middleton 1990: 215). Binaariset ominaisuudet ovat niitä, jotka vaihtelevat kahden ääripään välillä, kun taas analogiset voivat saada useita eri arvoja ääripäiden väliltä. Prosessiivisten lausumien ja analogisten ominaisuuksien rinnakkaisuuden perusteella kerronnallisuus musiikissa voidaan määritellä analogisten ominaisuuksien määrän ja laadun pohjalta. (Björnberg 1994: 56.) Binaaristen ja analogisten ominaisuuksien osoittaminen tiettyyn musiikin elementtiin liittyväksi ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteistä. Siitä huolimatta länsimaisessa musiikissa sellaiset elementit kuten tempo, moodi, instrumentaatio ja sointiväri yleensä mielletään binaarisiksi, kun taas rytmi, melodia sekä harmonia käsitetään analogisiksi. Narratiiviset ominaisuudet on täten yhdistetty ensisijaisesti melodiaan ja harmoniaan. Popu-

16 64 laarimusiikin yhteydessä näihin tekijöihin perustuva suurimittainen narratiivisuus on kuitenkin harvinaista. Yleisesti ottaen populaarimusiikille on luonteenomaista stroofinen ja symmetrinen rakentuminen, eli muutamia selkeästi erottuvia yksiköitä toistetaan ja yhdistelemällä pienempiä yksiköitä muodostetaan isompia. Nämä seikat implikoivat lyyrisen rakennemallin hallitsevuutta, mutta eri tyylien ja yksilöllisten kappaleiden kautta voidaan kuitenkin lähentyä eeppistä tai narratiivista mallia. (Björnberg 1994: 56.) Onkin syytä tarkkailla myös muita musiikillisia elementtejä kuin melodia ja harmonia mahdollisina kerronnallisuuden tuottajina. Alf Björnberg (1994: 56-59) esittelee tätä tarkoitusta varten yhdeksän huomionarvoista kohtaa, jotka ovat 1) sanoituksen tai funktioiden diskursiivinen toisto/rakenne, 2) demarkaatio eli taitekohdissa tapahtuvien musiikin elementtien muutosten määrä, 3) symmetrisyys eri rakenneosien suhteessa toisiinsa, 4) musemaattinen toisto, 5) direktionaalisuus eli musiikin "eteenpäinvievyys", 6) motoorinen virtaus eli säestyksen muodostama jatkumo, 7) dynamiikka, 8) ääniprosessit eli äänenväriä tai efektejä koskevat muutokset, ja 9) yksilökeskeisyys eli päälaulumelodian suhde kappaleeseen. Näiden ominaisuuksien suhtautuminen musiikillisiin rakennemalleihin ilmenee kuvion 2 esittelemästä taulukosta (ks. Björnberg 1994: 59). Taulukosta on kuitenkin huomattava se, että se on kaikessa jyrkkärajaisuudessaan vain johdatteleva. Kunkin musiikillisen elementin arvo viittaakin taulukossa vain sen ja rakennemallien väliseen yksittäiseen suhteeseen, sillä todelliset musiikkikappaleet tarjoavat elementeille useita mahdollisuuksia toimia eri suuntiin (ks. Björnberg 1994: 59). Rock n roll-kauden jälkeinen populaarimusiikki on yleisesti suuntautunut kohti elliptisten ja sirkulaaristen rakennemallien

17 65 sekoitusta (Björnberg 1994: 68; ks. myös Middleton 1990: 217). Yksinomaan lineaarisia tai sirkulaarisia rakenteita esiintyy vain harvoin populaarimusiikissa. Musiikin elliptiselle rakennemallille taas on vaikea löytää selvää visuaalista vastinetta, ja tässä yhteydessä musiikin funktio yhtenäisyyden tuottajana tuleekin oleelliseksi. (Björnberg 1994: 68.) Edelleen lineaarisuus/ elliptisyys/sirkulaarisuus voidaan rinnastaa narratiiviseen/performatiiviseen/unenomaiseen kuvalliseen esitystapaan (Björnberg 1994: 68; ks. myös Kinder 1987: 233). 4.3 Osat ja kokonaisuus All Or Nothing -videon narratiivisen analyysin aluksi keskityn kappaleen sanoitukseen. Sanoituksen analyysin lähtökohta lienee varsin lähellä sisältöanalyysia, mutta vaikka alkuunpanevat huomiot ovatkin lähestulkoon yksinomaan sanoituksesta itsestään lähtöisin, pyrin yhdistämään niitä koko videon muodostamaan viiteke- Narratiivinen / lineaarinen Lyyrinen / elliptinen Eeppinen / sirkulaarinen Diskursiivinen toisto ei kyllä jonkin verran Demarkaatio vaihtelee selkeä epäselvä Symmetrisyys vähän paljon paljon Musemaattinen toisto ei jonkin verran kyllä Direktionaalisuus paljon vaihtelee vähän Motoorinen virtaus vaihtelee suht. vakio vakio Dynamiikka vaihtelee suht. vakio vakio Ääniprosessit lyhytaikaisia pitkäaikaisia pitkäaikaisia Yksilökeskeisyys paljon suht. paljon vähän Kuvio 2: Musiikin narratiivisten ominaisuuksien suhtautuminen musiikillisiin rakennemallehin (Björnberg 1994: 59).

18 66 hykseen. En siis tuijota sanoja pelkästään sanoina, vaan otan niiden tulkinnassa huomioon myös kuvallisen (ja miksei myös musiikillisenkin) kerronnan esittämiä aspekteja. Riepoteltuani sanoitusta siirryn analysoimaan kuvallista kerrontaa. Jälleen on syytä huomata, että kuvankaan analyysi ei ole pelkästään yksityiskohtaista otosten tarkastelua, vaan siihen vaikuttaa myös erityisesti edellä käsitelty sanoitus. Näin ollen kuvallisen kerronnan analyysi osaltaan myös täydentää sanoituksen yhteydessä tehtyjä huomoita. Analyysin kolmas vaihe on musiikin kerronnallisten elementtien tarkastelu. Tämän aihepiirin osalta pysyttelen aika pitkälle pelkästään musiikin muodostamassa tekstuaalisessa kentässä, ja lähinnä sen narratiivisuuden hahmottamisen vaikeudesta johtuen en sido sitä liikaa sanoitukseen tai kuvalliseen kerrontaan. En jätä musiikkia kuitenkaan omaksi yksinäiseksi saarekkeekseen, vaan analyysin lopuksi yhdistän sen videon muihin komponentteihin. Tässä vaiheessa pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka videon eri osa-alueiden kerronnalliset ominaisuudet suhtautuvat toisiinsa ja toimivat yhtenä kokonaisuutena Deiktisyyden riemusaatto All Or Nothing -kappaleen laulu alkaa kertosäkeistöllä. Tämä koostuu yhdestä fraasista, joka toistetaan neljä kertaa, ja joka sisältää kappaleen keskeisen sanoman (sekä nimen): "I want it all or nothing at all." Sisällöllisesti lausahdus jää varsin epämääräiseksi; pronominille "it" ei voida osoittaa mitään yksiselitteistä referenttiä (deiktisyys), eikä minänkään olemus juurikaan hahmotu tämän lauseen perusteella. Lauseesta voidaan kuitenkin tehdä kaksi päätelmää: ensinnäkin siihen sisältyy minän ehdoton

19 67 ja mustavalkoinen, kenties jopa idealistinenkin elämänkatsomus kaikki tai ei mitään -periaatteen muodossa. Toiseksi minän toimintana on haluaminen, eli nykyinen tilanne ei ilmeisestikään ole hänelle täysin mieleen. Kaikki tai ei mitään -ajatuksen varjolla nykyisyys voidaan vielä tulkita puolinaisuuden tai epävarmuuden olotilaksi, josta minän on päästävä irti. Varsinainen säkeistö ilmaantuu ensimmäisen kerran vasta kahden kertosäkeistön jälkeen. Tällä perusteella sen voi katsoa olevan ainakin jossain määrin alisteisessa asemassa kertosäkeistöön nähden, sen sisältö on eräänlaista lisätietoa useaan otteeseen toistettavaan kertosäkeistön sanomaan. Säkeistön ensimmäisessä säkeessä esiintyy joukko populaarimusiikin diskurssille ominaisia monimerkityksellisiä avainsanoja (ks. Pekkilä 1994: 42) kuten "fire", "heart" ja "soul". Nämä kaikki yhdistetään toisiinsa toteamuksella "let no fire burn that can t be seen thru mind and heart of soul". Eli sellainen tuli, jota ei voi nähdä sielun mielen ja sydämen läpi, ei saa palaa. Tulella siis mitä ilmeisimmin viitataan johonkin sielunelämään eli henkisiin ominaisuuksiin liittyvään ongelmaan, kuten esimerkiksi rakkauteen. Huomionarvoista tässä yhteydessä vielä on, että sieluun yhdistetään niin järki (mieli) kuin tunnekin (sydän), vaikka perinteisesti rakkauden kaltaiset asiat lasketaan vain tunne-elämän piiriin kuuluviksi. On myös syytä pitää mielessä, että sana "sielu" luo hyvin vahvoja uskonnollisia konnotaatioita. Mutta miksi vain tällainen tuli saa palaa? Varmaa vastausta ei laulusta löydy, ja ehkä onkin syytä tulkita lausahdus vain osoitukseksi siitä, että laulun aihepiiri on rakkaus ("it"?). Säkeistön toinen säe "I ve lived a thousand lives but still my story s left untold" puolestaan pitää sisällään ajatuksen eräänlaisesta sielunvaelluksesta. Konkreettisemmin ilmaistuna

20 68 kysymys on kuitenkin siitä, että minän kohtalo on koitunut aikojen kuluessa monille muillekin, siitä vain ei ole yleisesti puhuttu. Tämä kohtalo jää yksityiskohdiltaan kuitenkin hämärän peittoon. Minän toteamus "oman tarinansa" kertomatta jäämisestä on hivenen ristiriitainen myös siinä suhteessa, että suurin osa laulun verbaalisesta kerronnasta tapahtuu Miehen esittämässä raposiossa. Rap-osiota leimaa säkeistön ja kertosäkeistön lailla suhteellisen voimakas deiktisyys. Tämä ilmenee erityisesti osion ensimmäisessä neljän säkeen ryhmässä toistuvan sanan "it" myötä. Aikaisemmin esitetyn perusteella sanan voisi katsoa merkitsevän rakkautta, mutta juuri deiktisyytensä vaikutuksesta sen merkitys voidaan ulottaa vieläkin laajemmalle, jopa kaiken sisälleen sulkevaan äärettömyyteen saakka. Vielä deiktisyyteen liittyen esimerkiksi sukupuolta osoittavia "he" tai "she" -pronomineja ei esiinny koko sanoituksessa lainkaan, eikä laulun minän sukupuolta pysty muutenkaan määrittelemään itse sanoituksen perusteella. Kaikki kerronta tapahtuu minän toimesta, ja hän osoittaa sanansa suoraan sinälle tai kollektiivisesti rap-osiossa kerran esiintyvän "we"-sanan avulla. Sukupuolen määrittelyssä ei olekaan muuta mahdollisuutta kuin tukeutua ääniraitaan ja kuvanauhaan, ja näiden perusteella laulun henkilöt pystytään jopa identifioimaan. Edelleen äänen ja kuvan perusteella on oletettavaa, että Miehen "you" on Miisa (videon hahmona), ja puhuessaan "meistä" hän viittaa Miisaan ja itseensä. Rap-osiossa on niin ikään koko joukko toistuvia avainkäsitteitä. Yksi ryhmä näitä on osion alkupuolella esiintyvät verbit "know", "realize" ja "think", jotka vihjaavat järkiperäiseen toimintaan. Erikoislaatuista tässä toiminnassa on sen johtaminen tiettyyn tunteeseen (vrt. "mind and heart of soul"), joka ainakin

21 69 jossain määrin on ylläpitämisen arvoinen. Toisena ryhmänä voidaan erottaa sellaiset ilmaukset kuten "to the top of all" ja "all the way up", jotka sisältävät kertosäkeistönkin implikoiman sanoman tietynlaisesta ehdottomuudesta. Tähän ryhmään voidaan lukea kuuluvaksi myös osion lopettava lausahdus "I want it all". Osion keskivaiheilla esiintyvät vielä omana ryhmänään sanat "shadows" ja "lost in my soul", jotka puolestaan viittaavat epätietoisuuden olotilaan. Kaiken kaikkiaan rap-osion sanoitus käsittelee samoja motiiveja kuin säkeistö ja kertosäkeistökin. Osaltaan tämä motiivien yhdenkaltaisuus herättää ajatuksen siitä, että Mies puhuu Miisan sanoja, tai että molemmat kertovat vain asioista yleensä, sitoutumatta tapahtumiin muuten kuin niiden kertojina. Tämän puolesta puhuu myös rap-osion lopetus sanoihin "I want it all", onhan se sanasta sanaan osa Miisankin lauluosuutta. Ja jos molemmat peräävät samaa päämäärää, niin mitä syytä heillä on kitua epävarmuudessa? Yleisesti ottaen koko kappaleen sanoitusta voi luonnehtia varsin epämääräiseksi. Tämä epämääräisyys ilmenee erityisesti voimakkaan deiktisyyden kautta, mitään suoria yksiselitteisiä merkityksiä ei anneta missään vaiheessa. Edelleen sanat keskittyvät muutaman keskeisen motiivin ympärille, jotka kiteytetyssä muodossa ilmaistaan kertosäkeistön toistuvassa fraasissa. Sanoituksen (ja musiikin) perusteella kappaleen voi vielä jakaa tyylillisesti kahtia. Osin se edustaa diskomusiikkia Miisan lauluosuus vähäisine sanoineen ja osin rap-musiikkia Miehen runsassanainen puhelaulumainen osuus rytmisine taustoineen. Narratologiselta kannalta ajateltuna sanoituksen esittämät tapahtumat ovat varsin minimaaliset. Kertosäkeistössä yksinomaan ainoa toiminta, haluaminen, implikoi muuttuvuutta. Säkeistössäkin

22 70 tapahtumia voidaan erottaa pääpiirteissään vain yksi: "tuttu" tarina on jäänyt (ja jää) kertomatta. Ja rap-osion vuolassanaisuudesta huolimatta sen tapahtumat jäävät olemattomiksi, suurelta osin voimakkan deiktisyyden takia. Henkilöitä sanoituksessa esiintyy kaksi, jotka ovat "I" ja "you", kollektiivimuodossa "we". Ympäristöstä sanoituksen perusteella ei voi sanoa oikeastaan mitään ainoastaan rap-osiossa esiintyvä sana "shadows" voitaisiin yhdistää johonkin hämärään tilaan, mutta katson sen pikemminkin kuvaavan henkistä olotilaa kuin ympäristöä. Ajalliset erikoispiirteetkin jäävät sanoituksen osalta vähäisiksi. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että yhtenäisen ja yksiselitteisen tarinan muodostaminen on jokseenkin mahdotonta. Näin myöskään järjestykseen liittyvien erikoispiirteiden osoittaminen ei onnistu, ainoastaan joidenkin perfektissä olevien lauseiden ("I ve lived...", "I ve been lost...", "It s been hard...") voidaan katsoa ilmentävän jonkinasteista takautumaa. Kestoon liittyen sen sijaan voidaan todeta, että säkeistön ilmaus "thousand lives" pitänee sisällään tuhansia vuosia, mutta tulee silti vain ikään kuin ohimennen todetuksi yhdessä lauseessa. Frekvenssiä tarkastellessa voidaan puuttua ensinnäkin toistamiseen kertosäkeistön yhden ja saman säkeen sekä säkeistön jälkipuoliskon osalta, ja toiseksi iteratiivisuuteen eli usein tapahtuvan ilmiön kertomiseen vain kerran (ks. Kantokorpi 1990: 134) "I ve lived a thousand lives" -ilmauksen yhteydessä. Frekvenssistä on kuitenkin huomattava, että varsinkin toistaminen on erittäin yleinen piirre populaarimusiikin sanoituksissa itse asiassa kertosäkeistöthän ovat usein pelkästään sitä varten. Kertoja on All Or Nothing -kappaleessa koko ajan minä-muotoinen. Kuvan ja äänen perusteella laulussa voidaan kuitenkin katsoa olevan kaksi erillistä kertojaa: Miisa ja Mies. Kertoja toimii

23 71 myös fokalisoijana, vaikkakin rap-osio olisi eräin perustein (ks. s. 69) tulkittavissa Miisan fokalisoimaksi. Kerronnan muoto on edellisten perusteella tulkittavissa suoraksi esitykseksi Sininen synkkyys All Or Nothing -videon kuvallinen kerronta on rakenteensa puolesta suuresti riippuvainen musiikista. Ensimmäinen ilmentymä tästä saadaan jo introssa, jossa F-soinnun soidessa portaikon päälle ristiinleikkautuu kuva Miisan kasvoista. Ja jatkoa seuraa: ensimmäisessä väliosassa (tahdit 9-16) kuvalliset otokset (7-14) vaihtuvat tahdin välein ja vielä siten, että Farkku-Miisan tanssimista kuvaavat otokset (8, 10, 12) osuvat F- ja G-sointuisten tahtien kohdalle (paitsi tahdissa 16). Tanssi siis rinnastetaan duurisointuihin. Edelleen ensimmäisen kertosäkeistön (tahdit 17-24) alkupuolella kahden tahdin jaksot muodostavat selkeät otosten (15-21) vaihtumiskohdat. Lisäksi ensimmäisessä säkeistössä (tahdit 45-53) kolme ensimmäistä kuvallista otosta (42-44) vaihtuvat kahden tahdin välein, ja kolmannessa väliosassa (tahdit 85-93) otokset (59-74) vaihtuvat säännöllisesti puolen tahdin välein. Musiikillisista rakenneosista vain intro sekä kerrosäkeistöistä toinen (tahdit 33-41), kolmas (tahdit 53-61) ja neljäs (tahdit 77-85) alkavat kesken otoksen. Ja mikäli kappaleen voi musiikin perusteella määritellä hitaaksi diskomusiikin edustajaksi, on kuvallinen kerronta suoraan tähän verrannollista. Tämän puolesta puhuu erityisesti otosten suhteellisen vähäinen määrä. Kuva ei videossa ole kuitenkaan täysin musiikin ja sanoituksen armoilla, vaan sillä on omat keinonsa vaikuttaa varsinkin jälkimmäiseen. Ensimmäisessä kertosäkeistössä Juhla-Miisa jättää viimeisen toistuvan säkeen lausumatta, mikä antaa aiheen epäillä,

24 72 että ellei Juhla-Miisa ole peräti kokonaan eri henkilö kuin ääniraidalla oleva, niin ainakaan kuva ei esitä samaa tilannetta äänen kanssa. Tällainen ristiriitaisuus ei huomioideni mukaan kuitenkaan ole tavatonta musiikkivideoissa, ja halutessaan katsoja voi tulkita lausumatta jäävän säkeen vaikkapa Juhla-Miisan sisäiseksi ääneksi. Mitään yksiselitteistä merkitystä tälle käyttäytymiselle ei siis voida antaa. Sen sijaan toinen samankaltainen tapahtuma kolmannen kertosäkeistön lopussa on merkitykseltään selkeämpi. Mutta siinä ei olekaan kyse säkeen lausumatta jättämisestä, vaan sen lopettamisesta kesken: "I want it all or..." Näin se saa selkeästi uhkavaatimusta lähentelevän muodon. Henkilöhahmoja videon kuvallinen kerronta esittelee siis neljä, joista kaksi kuuluu Miisalle. Tässä ei ole kuitenkaan aihetta ryhtyä mihinkään postmodernistisiin tulkintoihin skitsofreniasta, vaan Miisan hahmojen voi pikemminkin katsoa esittävän samaa henkilöä eri aikoina. Ominaista kaikille hahmoille on, että ne esiintyvät otoksissa ylhäisessä yksinäisyydessään. Vain yhdessä videon loppupuolen otoksessa samassa kuvassa on kaksi hahmoa: Miisa ja Lapsi. Henkilöiden väliset vuorovaikutussuhteet ovat visuaaliselta puoleltaan siis jokseenkin minimaaliset. Miisan hahmojen välille ei voida tehdä mitään jyrkkää funktionaalista eroa (ks. kuitenkin kuva-aihelmat alla), vaan molemmat vievät tarinaa eteenpäin sekä laulamalla että toimimalla. Kertosäkeistöissä Juhla-Miisan hahmo on kylläkin hallitsevassa asemassa, kun taas säkeistöissä Farkku-Miisa dominoi. Otoksia on kuitenkin lomitettu siinä määrin, että mitään radikaalia erottelua tässäkään yhteydessä ei voida tehdä. Videon henkilöhahmot esiintyvät vain muutamassa ympäristössä. Juhla-Miisalla ympäristöjä on kaksi: huone, jossa on ikkuna ja huone, jossa on kattolamppu. Farkku-Miisa puolestaan esiintyy

25 73 kolmessa eri yhteydessä: istumassa lattialla seinään nojaten, istumassa portailla ja tanssimassa. Miehellä taas on kaksi estradia: sinisävyinen käytävä ja punertava voimakasvarjoinen tila. Lapsi esiintyy vain yhdessä miljöössä, samassa jossa Farkku-Miisa istuu lattialla seinään nojaten. Henkilöhahmojen ja heidän ympäristöjensä perusteella videosta voidaan erottaa yhdeksän erilaista kuva-aihelmaa. Kronologiseen järjestykseen asetettuna nämä ovat seuraavat: 1) Mies punaisessa tilassa, 2) Mies sinisävyisessä käytävässä, 3) Juhla-Miisa harsoineen huoneessa, 4) Juhla-Miisa pitsiliivissään huoneessa, 5) Farkku-Miisa istumassa portailla, 6) Lapsi kerää lehdet huoneessa, 7) Farkku-Miisa istumassa seinään nojaten huoneessa, 8) Lapsi heittää lehdet Farkku-Miisan päälle huoneessa ja 9) Farkku- Miisa tanssii. Perustelen tätä järjestystä seuraavalla tulkinnalla: Miisalla on ollut Miehen kanssa suhde, joka on parhaimmillaan loimunnut tulenpunaisena. Mies on kuitenkin hänet jättänyt tai suhde on muuten vain kuihtunut kokoon, ja niinpä Miisa kulkee eräänlaisessa surupuvussa ja elämä tuntuu hajoavan tippuvien lehtien lailla. Miisa joutuu kuitenkin totuttautumaan arkipäiväisyyteen jopa asustustaan myöten, mutta muistelee kuitenkin menneitä. Lapsi kuitenkin osoittaa uskon tulevaisuuteen, ja niin Miisa saa elämänilonsa takaisin. Tulkinnan perusteella eri kuva-aiheet voidaan siis sijoittaa jokseenkin yhtenäiseen aikakehykseen. Näin ollen esimerkiksi tanssivaa Farkku-Miisaa kuvaavat otokset on tulkittavissa ennakoinneiksi (niiden epätarkkuus osaltaan vahvistaa tätä tulkintaa), ja Miehen hallitsema rap-osion kappaleen keskivaiheilla puolestaan takautumaksi. Otosten jäsentymisen ajalliseen järjestykseen voidaan esittää graafisesti kuvion 3 muodossa. Ellipsejä kuvallinen kerronta jättää runsaasti vähäisten aiheidensa joh-

26 74 dosta: nämä ovat vain tiettyjen yksittäisten hetkien kuvauksia, ja näitä hetkiä yhdistävät väliepisodit jäävät kokonaan visualisoimatta. Kuitenkin on vielä huomattava, että ajallisen järjestyksen hahmottamista vaikeuttaa se, että mitään selkeää nyt-hetkeä videossa ei ole. Kuvallisen kerronnan kertojana toimii suurimmalta osalta ulkopuolinen, itse tarinaan kuulumaton kertoja. Tämä kertoja toimii myös fokalisoijana. Tosin lopussa Lapsen perääntyessä kerronnan näkökulma muuttuu, ja kertoja-fokalisoijaksi tulee Farkku- Miisa. Jossain määrin voidaan edelleen ounastella, että myös Mies eritoten sinisessä käytävässä on kuvattu Miisan silmin. Jos videon kuvallista kerrontaa pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi todennäköisesti "sininen". Pääosa toiminnasta tapahtuu sinisävyisessä käytävässä ja huoneessa, lisäksi varsinkin Juhla-Miisan asustus on sinertävä. Ainoa murros tähän sinisyyteen syntyy rap-osion puolivälin vaiheilla olevien kahden punertavan Miestä kuvaavan otoksen myötä. Sinisyyden voi katsoa osaltaan viittaavan videon yleiseen melankoliseen ilmapiiriin, merkitseehän englannin "blue" niin sinistä kuin alakuloisuuttakin. aika ix: Farkku-Miisa tanssii viii: Lapsi heittää lehdet vii: Farkku-Miisa seinustalla vi: Lapsi kerää lehtiä v: Farkku-Miisa portailla iv: Juhla-Miisa pitsiliivissä iii: Juhla-Miisa harsoineen ii: Mies käytävässä i: Mies punaisessa tilassa Ennakointi "Nyt-linja" Takauma otos Kuvio 3: Graafinen esitys otosten jäsentymisestä ajalliseen järjestykseen.

27 75 Videoon sisältyy tyypillisesti useita visuaalisia merkkejä, joiden tehtävänä on pikemminkin viitata tiettyyn tyyliin tai elämäntapaan kuin niiden varsinaiseen referenttiin (vrt. Johansson 1992: 16). Näitä merkkejä ovat muun muassa eri henkilöiden asustukset, mutta myös videossa esiintyvät harsot, ruusunlehdet ja korut ovat tällaisia. Edelleen peräti kaksi videossa esiintyvistä henkilöistä voidaan tulkita merkeiksi tietystä tyylistä. Tummaihoinen mies on eräänlainen disko-genren edellyttämä välttämättömyys, ja Lapsi puolestaan edustaa positiivisuutta, uskoa tulevaisuuteen, jonka voi niin ikään katsoa olevan osa lajityypin ominaisuuksia. Toivoa paremmasta huomisesta ilmentää myös Miisan nauru Lapsen heittäessä ruusunlehdet Miisan päälle. Lapseen liittyy vielä oma erikoislaatuinen merkityksensä siinä suhteessa, että mikäli hänet tulkitaan Miisan ja Miehen kadotetun rakkauden hedelmäksi, hänestä tulee simulacrum eli merkki vailla esityskohdetta: vain valkoihoisen piirteitä omaava valko- ja tummaihoisen jälkeläinen Rytmistä epiikkaa Disko-genrelle luonteenomaisesti kappaleen musiikki ei ole mitenkään monimutkaista. Harmoninen kehittely on typistetty kahden tahdin mittaiseen Am-G-F -sointukiertoon, joka toistuu introa lukuunottamatta läpi koko kappaleen. Introssa kyseinen sointukierto on kuitenkin myös läsnä, kuten nuottiesimerkistä 2 voidaan havaita. Edelleen disko-genren edustamalle tanssimusiikille tyypillisesti musiikin melodiset elementit ovat jääneet rytmisten varjoon. Säestyksessä on kuitenkin selkeästi havaittavissa toistuva syntetisaattorikuvio, joka on nähtävissä nuottiesimerkissä 3.

28 76 & c Am ˇ ˇ ˇ ˇ ˇ ˇ ˇ ˇ F(maj7) ˇ ˇ ˇ ˇ G ˇ ˇ ˇ ˇ Nuottiesimerkki 3: Säestyksessä toistuva syntetisaattorikuvio. Nuotinnos tekijän. Musiikista on erotettavissa joukko rakenteellisia osia, jotka selviävät sivuilla olevasta taulukosta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että rakenne on jäsentynyt pääpiirteissään kahdeksan tahdin mittaisten osien mukaan. Musiikin rakenne ja sen narratiiviset ominaisuudet voidaan esittää kuvion 4 tavalla (ks. Björnberg 1994: 70-72, kuvion termeistä ks. tämän työn s. 64). Diskursiivisen toiston yhteydessä kirjainlyhenteet viittaavat kunkin osion (sanoituksen määräämään) funktioon, ja niiden merkitykset ovat seuraavat: In = intro, Il = väliosa ("interlude"), C = kertosäkeistö ("chorus"), B = nousu ("bridge"), V = säkeistö ("verse"), S = soolo, Bre = välike ("break") ja Co = lopuke ("Coda"). Demarkaatioon liittyen kirjaimet viittavaat niihin musiikillisiin ominaisuuksiin, joissa tapahtuu muutoksia rakenneosien vaihtuessa. Ominaisuudet ovat sanoitus (L), melodia (M), säestys (A), instrumentaatio (I), dynamiikka (D) ja lauluääni (V). Musemaattisen toiston yhteydessä olevat kirjaimet merkitsevät melodiaa (M), harmoniaa (H) ja säestystä (A). (Ks. Björnberg 1994: 57.) Kuvion alareunassa olevat w w w w & cam F w G w w w œ œ Nuottiesimerkki 2: Intron sointukuvio. Nuotinnos tekijän.