MITÄ KUNTA TEKEE? INFO KUNTAVAALIEHDOKKAILLE

Transkriptio

1 MITÄ KUNTA TEKEE? INFO KUNTAVAALIEHDOKKAILLE Kuntavaaleissa valitaan Puumalaan 21 kunnanvaltuutettua. Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätöksentekovaltaa ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi. Puumalassa valtuusto kokoontuu vuosittain noin kuudesta kahdeksaan kertaan. Varsinaisten valtuuston kokousten lisäksi valtuusto kokoontuu erillisiin valtuustoseminaareihin käsittelemään yksittäisiä aiheita. Valtuusto valitsee kuntaan kunnanhallituksen ja lautakunnat, näiden puheenjohtajat sekä johtavat viranhaltijat. Valtuusto hyväksyy myös kunnan talousarvion ja tilinpäätökset ja käyttää esimerkiksi kaavoitusvaltaa. Kunnan toimielimet ja viranhaltijat toimivat hallintosäännön ja lain asettamalla toimivaltuudella. Käytännössä iso osa kunnan päätösvallasta käytetäänkin myös toimielimissä valtuuston lisäksi. Kunnanhallitus myös valmistelee suurimman osan valtuuston päätettäväksi tulevista asioista. Valtuutettujen tärkeä tehtävä on siis päättää kunnan asioista, erityisesti ns. isoista linjoista. Alkavalla valtuustokaudella tärkeintä on linjata Puumalan kuntastrategiaa: mitä asioita kunta toiminnallaan tavoittelee ja millä keinoilla. Päätöksiä tehdään virkavastuulla, eli valtuutettu voi pahimmassa tapauksessa joutua syytteeseen, mikäli hän osallistuu esimerkiksi lainvastaisten päätösten tekemiseen. Varsinaisen päätöksenteon lisäksi valtuutetuilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa epäsuorilla päätöksentekotavoilla, esimerkiksi tekemällä aloitteita, esittämällä toivomusponsia tai ottamalla asioita muulla tavoin puheeksi muiden luottamushenkilöiden tai johtavien viranhaltijoiden kanssa. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Laissa säädetään myös siitä, kun tehtäviä on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa (lakisääteinen yhteistoiminta). Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että kunnan on toteutettava tietyt asiat, esimerkiksi tarjottava oppilaille perusopetusta ja kirjastopalveluja. Kunnalla voi olla rajattu mahdollisuus päättää siitä, miten tämä palvelu toteutetaan. Sen sijaan iso osa kunnan tehtävistä on osin tai kokonaan vapaaehtoisia. Esimerkiksi Puumalan kunta tarjoaa asukkailleen ja muille kansalaisille venepaikkoja. Tämä on kunnan itsehallinnon nojalla itselleen ottama tehtävä. Valtuutetut voivatkin päättää kunnan tehtäväkentästä lain säätämissä rajoissa. Kunta ei silti esimerkiksi itse voi harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla.

2 Kunnan toiminnan tulee olla erittäin julkisuusmyönteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaikki kunnan asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa toisin säädetä. MAAKUNTAUUDISTUS Suomessa on määrä toteuttaa v alkaen suuri maakuntauudistus. Käytännössä iso osa niistä tehtävistä, joista kunta nyt vastaa, siirtyy itsehallinnollisten maakuntien järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi sekä maaseutuhallinto/lomitus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on samassa yhteydessä määrä toteuttaa laaja asiakkaan valinnanvapaus. Jo nyt käytännössä kaikki maakuntauudistuksen kattamat tehtävät on Puumalassa hoidettu seudullisesti tai maakunnallisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu on ollut alkaen ESSOTE-kuntayhtymällä. ESSOTE:n toimielimet, joissa Puumalastakin on edustus, päättää esimerkiksi palveluverkosta, asiakasmaksuista ja talousarviosta. Kunta voi käyttää ESSOTE:n suuntaan omistajaohjausta rajallisissa määrin, valvoa kunnan etua ESSOTE:en päin ja kunta myös vastaa vielä vuosien 2017 ja 2018 ajan näiden palvelujen järjestämisen vaatimista kustannuksista. Maakuntauudistuksen myötä kunnalta poistuu siis suuri määrä kustannuksia. Puumalan kunnan nettotoimintamenot (toimintakate) oli vuonna 2015 noin 15,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 näistä kuluista ja tuotoista poistuu nettona arviolta kaksi kolmasosaa, 10 miljoonaa euroa. Vastaavasti myös tulot pienevät verotulojen ja valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Nämä eivät kuitenkaan missään kunnassa täysin osu yhteen poistuvien menojen kanssa. Tästä johtuen uudistus on määrä tehdä siten, jokaisen kunnan lähtevien tulojen ja menojen erotus rajataan enintään 100 euroon asukasta kohden erillisillä leikkureilla. Kunta vastaa jatkossakin edelleen asukkaidensa hyvinvoinnista. Miten kunnan ja ESSOTE:n yhteistyö toimii vuosina ? Tarvitseeko kunnan etsiä millaisia uusia keinoja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen? Miten kunta voi varmistaa ja edesauttaa, että alueelta löytyy tarvittavia palveluja myös jatkossa? Tuleeko Puumalan pyrkiä olemaan edelleen itsenäinen kunta, vai pitäisikö harkita kuntaliitosta? Jos pitäisi, niin kenen kanssa? Miten kunta voi ehkäistä asukkaiden syrjäytymistä?

3 KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN Kunnan lainmukainen tehtävä on edistää alueensa elinvoimaa. Käsite on laaja, mutta se voisi tarkoittaa esimerkiksi alueen suotuisaa väestökehitystä, hyvää elinympäristöä, laadukasta kaavoitusta ja vilkasta yritystoimintaa. Puumalassa on paljon yrityksiä, ja ne ovat suurelta osin pieniä. Erityisen paljon kunnassa on asukaslukuun suhteutettuna muun muassa maa- ja metsätaloussektorin, rakennusalan ja palvelualojen yrityksiä ja työpaikkoja. Puumalassa on myös asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. Puumalan asukasluku vakituinen asukasluku on vähentynyt jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä kunta kärsii pienestä syntyvyydestä, ja selvästi suuremman kuolleisuuden vuoksi asukasluku vähenee. Vuonna 2016 tämä ns. luonnollinen väestönmuutos oli Puumalassa negatiivinen 34 hengen verran. Kunta on viime vuosina onnistunut kuitenkin saamaan maltillisesti muuttovoittoa, esimerkiksi vuonna 2016 yhteensä 12 hengen verran. Opiskeluikäisissä kunta on yleensä muuttotappiolla, kun taas muissa ikäryhmissä kunta saa muuttovoittoa. Miten kunnan ja yritysten yhteistyö toimii? Miten kunta on houkutteleva asuinkunta ja sijaintikunta yrityksille? Mitä kunta voi tehdä yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi? Miten kunnan harrastusmahdollisuuksia voidaan edistää? Miten Puumala hyötyy entistä enemmän sijainnistaan Saimaan solmukohdassa? Miten kunnan edunvalvontaa hoidetaan? Miten kunta voisi edistää työllisyyttä? Miten kunnan markkinointia tulisi kohdentaa? KUNNAN PALVELUT Kunnan tulee järjestää esimerkiksi perusopetus, sote-palvelut, jätehuolto ja kirjastopalvelut. Kunnalliset palvelut ovat pääasiassa kuntakeskuksessa, mutta tämän lisäksi kunnalla on toki myös liikkuvia palveluja. Iso osa kunnan palveluista on lakisääteisiä, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi kansalaisopistotoimintaa ei kunnan ole pakko järjestää, mutta toisaalta valtio osallistuu merkittävästi palvelujen järjestämisen kustannuksiin valtionosuuksien kautta. Valtuusto päättää merkittävimmistä palvelujen saatavuutta koskevista linjauksista. Lisäksi vuosittain valtuusto päättää talousarviosta, jossa annetaan toimielimille ja viranhaltijoille taloudelliset reunaehdot valtuuston päättämien palvelujen järjestämiseen.

4 Onko kunnan palvelujen laajuus ja laatu sopiva? Tulisiko tai voisiko jostain palveluista luopua? Miten ja mitä palveluja voitaisiin parantaa nykyisestä? Millaista henkilöstöpolitiikkaa kunnan tulisi harjoittaa? Millaista kuntayhteistyötä kunta voisi tehdä? Tulisiko kunnan ulkoistaa joitain palvelujaan? Tai tehdä itse sellaisia palveluja, jotka on aiemmin hankittu yrityksiltä? YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ Kunnan vastuulla on suuri osa kunnan, erityisesti kirkonkylän, rakennetusta ympäristöstä. Kunta ylläpitää katuverkostoa taajamassa, avustaa yksityisteitä haja-asutusalueella, kaavoittaa asumisen rakennuspaikkoja, omistaa ja vuokraa vuokra-asuntoja ja yritystiloja. Kunta myös valvoo rakentamista ja hoitaa jätehuollon tehtäviä. Lisäksi kunta tuottaa ateria- ja tilapalveluja kunnan ja ESSOTE:n toimintaan. Onko kunnan kiinteistöjen ja infrastuktuurin hoito sopivalla tasolla? Omistaako kunta liikaa kiinteistöjä? Onko katujen hoito riittävää? Miten kunnan maapolitiikkaa tulisi hoitaa? Miten varmistetaan houkutteleva asuin- ja yritystoimintaympäristö? KUNTATALOUS Valtuusto päättää kunnan talousarviosta ja hyväksyy tilinpäätöksen. Talousarviossa valtuusto antaa kunnan toimielimille ja viranhaltijoille ns. toimintaraamin, jonka puitteissa palvelut on järjestettävä. Tämän lisäksi valtuusto päättää kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista. Talousarvion tai muun käsittelyn yhteydessä valtuusto päättää myös merkittävimmistä investointihankkeista. Kunnat saavat valtionosuuksia pääsääntöisesti ns. laskennallisten kustannusten mukaan, eli kunnan omat päätökset ja kustannustaso ei pääsääntöisesti vaikuta valtionosuuksien määrään. Puumalan valtionosuudet ovat viime vuosina olleet hieman yli 8 miljoonaa euroa.

5 Kunta saa verotuloja kolmesta eri lähteestä: kunnan vakituiset asukkaan maksavat ansiotuloistaan veroa kunnalle kunnan päättämän kunnallisveroprosentin mukaan. Puumalan veroprosentti on nyt 20,0, mikä on kutakuinkin saman verran kuin Suomessa keskimäärin. Useimmilla Suomen kunnilla veroprosentti on korkeampi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien veroaste on matalampi. Kunnat saavat lisäksi kokonaan kiinteistöveron tuoton. Kunta saa päättää kiinteistöverot eduskunnan määrittämien raja-arvojen sisällä, ja tällä hetkellä Puumalan kiinteistöverot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin matalat. Tämän lisäksi kunta saa osuuden yhteisöveron tuotosta. Puumalassa yhteisöveron taso on korkea, ja syynä tälle on varsin laajat metsäalueet, jotka kerryttävät yhteisöveron metsäerää. Vuonna 2016 kunnallisveron tuotto oli Puumalassa n. 5,9 miljoonaa euroa, yhteisöveron tuotto 1,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron tuotto 1,7 miljoonaa euroa, yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Puumalan kunnan talous on ollut viime vuosina selvästi ylijäämäinen. Verotulojen kasvu on ollut varsin hyvä ja samaan aikaan toimintakulut ovat useina vuosina laskeneet tai kehittyneet maltillisesti. Kunnan lainakanta on myös varsin matala Suomen muihin kuntiin verrattuna. Valittava valtuusto voi siten aloittaa taipaleensa huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin neljä vuotta sitten. Puumalan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä monilla mittareilla Suomen parhaimpia. Miten kunnan hyvä verotulokehitys saadaan jatkumaan? Miten kunnan toiminnan tuloksellisuutta seurataan? Tulisiko kunnan panostusta joihinkin tehtäviin siirtää tai muuttaa? Tulisiko veroja edelleen pyrkiä keventämään tai eri verolajien painopistettä muuttaa? Tulisiko joitain maksuja korottaa tai alentaa? Miten kunnan omaisuutta ja varoja sijoitetaan ja hoidetaan? Tulisiko kunnan myydä jotain omaisuuttaan? MISTÄ KUNTA EI PÄÄTÄ Kunnankin päätösvalta on rajallinen. Kunta ei kuitenkaan päätä esimerkiksi maanteiden kunnossapidosta, kunnan alueen sähkön, kaukolämmön ja veden jakelusta ja hinnoista (kunnalla on toki tiettyä valtaa esim. kaavoituksessa ja vaikkapa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittelyssä), kuka saa rakentaa kuntaan asunnon tai lomamökin (kunnan tulee myöntää rakennuslupa, jos hakemus täyttää säädetyt ehdot), kuka saa harjoittaa kunnassa yritystoimintaa ja kenelle kunnan alueella olevia kiinteistöjä saa myydä (toki kunnalla on tietyissä kaupoissa etuosto-oikeus). LISÄTIETOJA: Kunnanjohtaja Matias Hilden, tai