ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS. 16USP Kvalt JALASJÄRVI Jokipiin asemakaavan muutos. Osakortteli 9

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS 16USP Kvalt JALASJÄRVI Jokipiin asemakaavan muutos Osakortteli 9

2 JALASJÄRVEN KUNTA 1 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Jokipiin asemakaavan osakorttelia 9 ja siihen liittyvää katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Jokipiin asemakaavan osakortteli 9 sekä siihen liittyvä katualue. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Jokipiin kylässä noin 5 km Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Aluetta rajaa pohjoisessa Tokerotie, idässä Kiertotie sekä lännessä ja etelässä Jokipiintie (yt 17241). Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 5,4 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELISSA 9. Tavoitteena on laajentaa teollisuusrakentamista (TY) nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle (AM). Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyt muuttuneessa tilanteessa.

3 JALASJÄRVEN KUNTA Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17

4 JALASJÄRVEN KUNTA Liiteasiakirjat Liite 1. Ote alueinventoinnista Liite 2. Ote rakennuskantainventoinnista Liite 3. Kivenloukon tilan rakennuskannan arvot Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2006 Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys ja alueinventoinnit (KIOSKI-tietokanta), Pöyry Environment Oy Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitykset, Pöyry Environment Oy Asemapiirustus, Hallin laajennus, Arkkitehtitoimisto Ranto Oy.

5 JALASJÄRVEN KUNTA 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jalasjärven kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa kuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Maatilojen talouskeskusten korttelialueen lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kivenloukon tila on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Tehtaan laajennusosa on valmistunut keväällä 2012.

6 JALASJÄRVEN KUNTA 5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 5 km päässä Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Aluetta rajaa pohjoisessa Tokerotie, idässä Kiertotie sekä lännessä ja etelässä Jokipiintie (yt 17241). Kuva 2. Ilmakuva alueelta Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on suurelta osin rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosa on rakennettua teollisuusaluetta, jolla kasvillisuus on vähäistä. Alueen kaakkoisosassa on peltoaluetta. Alueen koillisosassa sijaitsevan asuinrakennuksen pihapiirissä sekä Jokipiintien varressa on suurikasvuista puustoa sekä pensaikkoa. Kivenloukon talon pohjoispuolella on metsikköä. Maasto viettää loivasti etelään päin ja korkeudet vaihtelevat noin välillä +88,5 +92,5 m. Kirkonseudun osayleiskaavan luontoselvityksen (2008) mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita.

7 JALASJÄRVEN KUNTA 6 Pintavedet Alueen lounaispuolella noin 250 metrin päässä virtaa Jalasjoki. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulvavaarakartan mukaan kaavoitettava alue ei ole tulvaveden peitossa millään arvioidulla toistuvuudella Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa Jokipiin kyläkeskustaa. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee teollisuusrakennuksia sekä vanha maatilan pihapiiri. Lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloja. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue sijoittuu Jokipiin ympäristöön, joka on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisemaalueena. Alueen pohjoispuolelle noin 200 metrin päähän rajautuu Jalasjoen Matoluoman kulttuurimaisema, joka on luetteloitu vanhassa RKY luettelossa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan Museoviraston mukaan vanhan luettelon kohteet huomioidaan jatkossa maakunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina ympäristöinä. Kuva 3. Ote valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurialueista, Seinänaapurit, EP:n liitto, Motiivi Oy 2001.

8 JALASJÄRVEN KUNTA 7 Liite 1. Kulttuuriympäristöselvitys 2007 Kirkonseudun osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen (2007) yhteydessä on laadittu alueraportti Jokipiin keskustan eteläreunalla sijaitsevaa pohjalaistalojen ketjua koskien. Arvioinnissa todetaan, että alue sijaitsee Jokipiin maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Vanhan valtatien 3 (Jokipiintie) pohjoispuolella on noin viisi perinteistä 1½-kerroksista pohjalaistaloa nauhamaisessa ketjussa. Suunnittelualueella sijaitseva Kivenloukon pihapiirikokonaisuus luvun alusta sisältää kaksi asuinrakennusta ja se on arvioitu kulttuuriympäristöselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150) ja Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Lisäksi teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Ote alueinventoinnista Liite 2. Kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä on vuonna 2005 inventoitu suunnittelualueella sijaitseva Kivenloukon tila (kohde 150), joka todettiin osayleiskaavan arvoluokituksessa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kivenloukon tilan vanhimmat rakennukset ovat vuodelta Ote rakennuskantainventoinnista Muinaisjäännösinventointi 2006 Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaisjäännösinventointi 2006, Mikroliitti Oy). Liite 3. Kivenloukon tilan rakennuskanta 2011 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija on selvittänyt Kivenloukon tilan rakennuskantaa ja historiaa matkaraportissaan Osayleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että Jokipii Ahonkylä on kenkätehtaan ympärille kehittynyt asutuskeskus, joka on asukasluvultaan Jalasjärven kyläkunnista suurin (noin 950 asukasta). Maatalous on tärkeä elinkeino, mutta alue on myös Jalasjärven teollistunein, jossa kenkä- sekä tekstiiliteollisuus ovat huomattavia työllistäjiä. Alueella on myös monipuolista pienyritystoimintaa. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Jokipiin kylän ytimen muodostavat lähinnä 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset asuin-, liike- ja yhteisölliset rakennukset sekä jalkinetehtaan punatiiliset tehdasrakennukset. Osayleiskaavassa Viljanmaa Oy:n tehdasalue (= kenkätehtaan alue, nyk. Jalas Oy) on merkitty teollisuusalueeksi (TY) ja Kivenloukko pientaloalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s4). Kaavamääräyksen mukaan alueelle rakennettaessa tulee huomioida arvokkaiden näkymien ja maiseman arvojen säilyminen. Kivenloukon pihapiiri on saanut kaavaan suojelumerkinnän (sr-3). Suojeltuja ovat syytinkitupa ja kivinavetta. Kaavamääräyksen mukaan nämä rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita. Kivenloukon pihapiirissä on lisäksi päärakennus ja vinkkelinmallinen ulkorakennusrati. Kaikki tilan rakennukset on rakennettu / pystytetty tulipalon jälkeen vuonna Syytinkitupa on todennäköisesti vanhempi ja nykyiselle paikalleen siirretty. Vanha päärakennus on saanut nykyilmeensä vuonna 1957 tehdyssä peruskorjauksessa. Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää. Rakennuksia ei saa purkaa ja niihin tehtäviin muutoksiin on pyydettävä museoviranomaisen lausuntoa. Kivenloukon tilan rakennuskannan arvot Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Jokipiin kylän keskustassa. Muuten alue tukeutuu Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.

9 JALASJÄRVEN KUNTA 8 Liikenne Alueen länsi- ja eteläpuolella kulkee Jokipiintie (yt 17241, Jokipii), pohjoispuolella Tokerotie ja itäpuolella Kiertotie. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3. Kuva 4. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Jokipiintiellä (mt Jokipii) keskivuorokausiliikenne oli 349 ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on Jokipiintiellä noin 500 ajoneuvoa/vrk. Ennustetuilla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 40 km/h keskimääräinen 55 db:n ulkomelualue ulottuu noin 10 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta ulkomelun suhteen Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Jalasjärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Kuva 5. Ote maakuntakaavasta

10 JALASJÄRVEN KUNTA 9 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava. Kuva 6. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta, KV Asemakaava Kaavoitettavalla alueella ja lähiympäristössä on voimassa hyväksytty asemakaava (kuva 7).

11 JALASJÄRVEN KUNTA 10 Kuva 7. Ote Jokipiin asemakaavasta 2007 Rakennusjärjestys Jalasjärven kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt vuonna Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen , 154. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ajantasainen. Pohjakartan on laatinut Jalasjärven kunta. Rakennussuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Ranto Oy 2011 on laatinut asemapiirustuksen hallin laajennuksesta alueelta keväällä 2011 (kuva 8). Rakennus on valmistunut keväällä Kuva 8. Ote asemapiirustuksesta

12 JALASJÄRVEN KUNTA 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta laajentaa teollisuusrakentamista nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle. Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyt muuttuneessa tilanteessa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Jalasjärven kunnanhallitus päätti asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Maanomistaja ja kunta laativat kaavoitussopimuksen vuonna Kaavoitustyö aloitettiin Pöyry Finland Oy:ssä syksyllä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Liite 4. Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen asukkaat ja rajanaapurit, alueen maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Ejendals Suomi Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kunnan ja maanomistajan kesken on järjestetty työneuvottelu Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä.

13 JALASJÄRVEN KUNTA Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa teollisuusrakentamisen laajentuminen nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle. Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyitä. Viranomaisten asettamat tavoitteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on järjestetyssä viranomaisten työneuvottelussa esittänyt, että kaavamääräyksissä tulee huomioida myös osayleiskaavassa osoitettu laajempi rakennuskulttuurikokonaisuus ja kaavaratkaisussa tulee tarkastella rakennuksia osana tätä kokonaisuutta. Neuvottelussa todettiin, että TY-alueen laajennuksesta on sovittu poikkeuslupakäsittelyn yhteydessä. Jatkotoimenpiteeksi sovittiin, että kunta selvittää Urho Viljamaa Oy:ltä tehtaan tulevaisuuden laajennustarpeita ja rakennuskulttuurikohteen huomiointimahdollisuuksia. Kun tavoitteet ovat täsmentyneet, niin asiasta järjestetään uusi kaavaneuvottelu, johon kutsutaan myös maakuntamuseon edustus. Maanomistajan asettamat tavoitteet Korttelin 9 tontin 1 omistaja on tehnyt kaavoitussopimuksen kunnan kanssa. Maanomistajan tavoitteena on laajentaa teollisuustoimintaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue kuuluu Jokipiin keskustaan osoitettuun taajamatoimintojen alueeseen. Jokipiin kylä on merkitty kylämerkinnällä at (väkirikas kyläyhteisö, kehittämisessä huomioitava alueen teollisuus). Alue sisältyy Jokipiin Luopajärven alueelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-2 (kulttuurimaisema). Jokipii ympäristöineen on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP), pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s4) ja teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lähiympäristöön on osoitettu lisäksi pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP/s2), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). Teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Alueella sijaitseva Kivenloukon talon pihapiiri on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150). Alueen eteläosaan Jokipiintien varteen on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin 9 on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO), maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM) sekä teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lisäksi alueelle on osoitettu puistoa (VP). Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueita, huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue (PV), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) ja puistoaluetta (VP). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kannan mukaan Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää.

14 JALASJÄRVEN KUNTA Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustava kaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen, käytyjen neuvottelujen ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta alustava asemakaavaluonnos , jossa maatilojen talouskeskusten korttelialueen (AM) lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Alustavaa kaavaluonnosta on käsitelty viranomaisten työneuvottelussa Kuva 9. Ote alustavasta kaavaluonnoksesta Vaihtoehtoinen kaavaluonnos Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen jälkeen vaihtoehtoinen kaavaluonnos , jossa maatilojen talouskeskusten korttelialue on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY) ja alueen itäreunaan on osoitettu puistoa (VP) asuntoalueita vasten. Vaihtoehtoista kaavaluonnosta on käsitelty kunnan ja maanomistajien välisissä neuvotteluissa. Kuva 10. Ote vaihtoehtoisesta kaavaluonnoksesta Kaavaluonnos Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen ja alustavan luonnosvaihtoehdon pohjalta asemakaavaluonnos Luonnoksessa maatilojen talouskeskusten korttelialueen lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kivenloukon tila on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnon antoivat

15 JALASJÄRVEN KUNTA 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Kaava-alueella sijaitsevaa teollisuustonttia on laajennettu. Lisäksi kaava-alueelle muodostuu yksi ennestään rakennettu maatilojen talouskeskusten tontti. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 134 työntekijää, jos mitoitusperusteena käytetään TY-korttelialueella 1 työntekijä / 200 krsm Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kivenloukon tilan alue on osoitettu alueeksi, jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten (AM/s) ja teollisuusrakennusten (TY) korttelialueet Korttelialueet Maatilojen talouskeskusten korttelialue AM/s Korttelin 9 tontti 3 on varattu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue. Alue on osa Jokipiin keskustan kulttuurimaisemaan liittyvää rakennettua ympäristöä. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennusryhmä, joka tulee säilyttää. Korjaustoimenpiteistä ja uudisrakentamisesta tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Jokipiintieltä rakennusryhmään avautuvat näkymät tulee säilyttää. Alueelle voidaan rakentaa maatalouden harjoittamiseen liittyviä rakennuksia ja rakennelmia, muttei maatalouden suuryksikköä siihen liittyvine huoltotiloineen. - Korttelin 9 tontin 3 tehokkuusluku on e = 0.25, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja teollisuusaluetta vasten. - Korttelialueen eteläosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varatut alueen osat viemäriä (j), vesijohtoa (v) ja sähköjohtoa (z) varten. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY Korttelin 9 tontti 1 on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). - Alueella saa rakentaa enintään IV-kerroksisia rakennuksia. - Korttelialueella tehokkuusluku on e = 0.65, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä muita toimintoja vasten. - Korttelialueen etelä- ja länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varatut alueen osat viemäriä (j), vesijohtoa (v) ja sähköjohtoa (z) varten. Lisäksi korttelialueen pohjoisosaan on merkitty sähköjohtoa (z) varten varattu alueen osa sekä kaksi muuntamolle (m) varattua alueen osaa. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä.

16 JALASJÄRVEN KUNTA Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Asemakaavalla on vähäisesti laajennettu teollisuusaluetta, mutta Kivenloukon tilan pihapiiri on säilytetty omana kokonaisuutenaan. Muilta osin asemakaava noudattelee yleiskaavan periaatteita. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumpaan suuntaan. Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue on pyritty säilyttämään kaavamääräysten avulla osana laajempaa rakennuskulttuurikokonaisuutta. Asuminen Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta suunnittelualueen asukasmääriin. Palvelut Alue tukeutuu Jokipiin palveluiden lisäksi Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava mahdollistaa toteutuessaan teollisuusalueen työpaikkojen määrän lisäämisen. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteeseen. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alue sijoittuu rakennettuun ympäristöön. Alueen yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä, ks. kohta Korttelialueet. Rakennustapa - AM/s-korttelissa tulee rakennusten suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. - Kortteleissa tai korttelinosissa on noudatettava yhtenäistä kattomuotoa ja yhtenäisiä rakennusten pintamateriaaleja ympäristö- ja rakennuslautakunnan ohjeiden mukaisesti. Kasvillisuus - Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on alue istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa.

17 5.6 Nimistö Nimistö on säilytetty ennallaan. JALASJÄRVEN KUNTA 16

18 JALASJÄRVEN KUNTA 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tehtaan laajennusosa on valmistunut keväällä Rakennusten sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin kuvassa 8 Ote asemapiirroksesta. SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Anne Koskela Projektipäällikkö RAMBOLL Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C Seinäjoki 16USP

19 Alueraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI C JOKIPIIN KESKUSTAN ETELÄREUNALLA SIJAITSEVA POHJALAISTALOJEN KETJU Id: Pääas. kunta: Jalasjärvi Pääas. kylä: Jokipii Aluetyyppi: Kyläympäristö Arvotus: maakunnallisesti arvokas Alueen sisältämät kohteet: 143 Hantula 150 Kuvaus: Jokipiin keskustan eteläosassa, selännealueen reunalla sijaitsevat perinteiset 1 1/2-kerroksiset pohjalaistalot nauhamaisena n. 5 talon ketjuna. Vanha valtatie 3:nen, kulkee pihapiirien eteläpuolitse, johtaen Jokipiin keskustaan. Talojen pitkät sivut sijaitsevat peltoaukean ja Jalasjärven suuntaan. Pihapiirit jäävät metsän puolelle. Ns. Pohjalaistalojen lisäksi alueella sijaitsee muutamia jälleenrakennusajan pihapiirejä sekä uusia asuinrakennuksia. Yhtenäisyyttä rikkoo suurimpaan osaan päärakennuksista tehdyt muutokset. Arviointi: Alue sijaitsee Jokipiin maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (MK2005). Alueen yhtenäisyyttä rikkoo useisiin pohjalaistaloihin tehdyt liialliset uudistukset ja julkisivu muutokset. -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE ALUEINVENTOINNISTA

20 SIVU 1/8 Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 Id: Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Tyyppi: maa- ja metsätalous Ajoitus: Ajoitusselite: asuinrak, syytinkitupa, ulkorakennusryhmä ja kivinavetta n Luokitus: ei määritelty Inventoija: Tiina Lehtisaari Kohteen sisältämät rakennukset: kivinavetta päärakennus syytinkitupa ulkorakennusryhmä Kuvaus: Kohde sijaistee Jokipiin taajama-alueen reunalla. Asuinrakennuksen pitkäsivu sijatsee joki- ja järvilaakson sekä Jalasjärven suuntaan. Pihapiiri jää metsän puolelle. Kohde käsittää n. vuonna 1904 rakennetun päärakennuksen, syytinkituvan (siirretty), ulkorakennusryhmän ja kivinavetan. Pihassa oleva lautarakenteinen kaivohuone on 1940-luvulta. Historia: Kaikki tilan rakennukset ovat palaneet vuonna Uudet rakennukset on osittain siirretty ja osin uudesta rakennettuja. Arviointi: Maisemallinen pihapiirikokonaisuus 1900-luvun alusta, jonka rakennuskanta on säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussa. Rakennushistoriallisesti pihapiirin merkittävin rakennus on kivinavetta, jotka ovat katoavaa kulttuuriperintöä. Lähteet: Suullisia toetoja antanut: omistajat -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

21 SIVU 2/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 PÄÄRAKENNUS Id: Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: asuinrakennukset Alkup. käyttö: 011 yhden asunnon talot Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot Ajoitus: 1904, (1957) Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet, rossilattia Runko: hirsi, lyhyt nurkka Vuoraus: pystyrimalaudoitus Ulkoväri: valkoinen, ikkunat ja listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: sementtitiili Ikkunat: 2- ja 3-jakoiset (1957). Alkuperäiset ovat olleet 4-ruutuiset Historia: Vuonna 1904 palaneen asuinrakennuksen paikalle rakennettiin tilan nykyinen päärakennus. Se käsitti tuvan, eteisen ja kolme kamaria. Vuonna 1957 talo peruskorjattiin ja sitä laajennettiin itäpäädystä, saman korkuisena, kamariparilla. Tuolloin uusittiin mm. ikkunat ja sisätilat. -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

22 SIVU 3/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 SYYTINKITUPA kuistin ikkuna ja alaosan koristelistoitusta. Kaunis "nikkarityylinen" kuisti kuistissa pitkä räystäs. Id: Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: asuinrakennukset LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

23 SIVU 4/8 Alkup. käyttö: 011 yhden asunnon talot Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot Ajoitus: 1904 (osin siirretty) Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet, rossilattia Runko: hirsi, pitkä nurkka / lautarakenteinen Vuoraus: vuoraamaton / pystyrimalaudoitus / päätykolmioissa vaakaponttilaud. / nurkat koteloitu Ulkoväri: punainen, päätykolmiot keltaiset, ikkuna ja listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: sementtitiili Ikkunat: 4-ruutuiset, ns. ristikarmi-ikkunat Historia: perimätiedon mukaan talo syytinkitupa eli mummontupa on rakennettu vuonna Rakenteista päätellen se on rakennettu ainakin kahdesta hirsikehikosta. Lisäksi pohjoispääty (vuorattu) ja 1- kerroksinen, kaunis, nikkarityylinen kuisti ovat lautarakenteisia. Talon pohjakaava käsittää pohjosipäädyssä porstuan ja kamarin. Niiden vieressä on tupa ja eteläpäädyssä kamaripari. -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

24 SIVU 5/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 KIVINAVETTA lohkokivien päällä on pitkille nurkille salvottu 4* hirsikehikko. päätykolmiot lautarakenteisia kaunis 6-ruutinen ikkuna. Lasi puhallettua lasia. erittäin koristeellinen otsalauta Id: Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: navetat Alkup. käyttö: 811 navetat, sikalat, kanalat yms. Nyk. käyttö: 719 muut varastorakennukset Ajoitus: 1904 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: porakivet Runko: lohkokivet / hirsi, pitkä nurkka / päätykolmiot lautarakenteiset Vuoraus: vuoraamaton / pystylaudoitus Ulkoväri: maalaamaton / punainen, ikkunat punaiset, listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: konesaumattu pelti / sementtitiili Ikkunat: alkuperäiset LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

25 SIVU 6/8 Kuvaus: kivinavetta on rakennettu vuonna Sen jatkeena on lautarakenteinen lato-osa. Rakennuksen 1- kerros on kivistä. Sen päällä on pitkille nurkille salvottu (4 hirttä päällekkäin) hirsikehikko. Päätykolmiot ovat lautarakenteisia. Lännen puoleisessa päätykolmiossa on 6-ruutuinen ikkuna koristeellisene otsalautoineen. -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

26 SIVU 7/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 ULKORAKENNUSRYHMÄ pihapiiriä kuvattuna syytinkituvan ja ulkorakennuksen välistä. nyk. autotalli (oik), katosalusta kulmauksessa, jauhopuori ja liiveri aitta ja liiveri Id: Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: ulkorakennukset Alkup. käyttö: 941 talousrakennukset Nyk. käyttö: 719 muut varastorakennukset Ajoitus: 1904 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: nurkkakivet Runko: hirsi, pitkä nurkka / lautarakenteinen Vuoraus: vuoraamaton / pystylauta Ulkoväri: punainen, ikkunat oranssit, listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: kolmiorimahuopa / sementtitiili Ikkunat: räystäsikkunat LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

27 SIVU 8/8 Kuvaus: ulkorakennus on L-kirjaimen muotoinen ja se käsittää vilja-aitan, liiverin, jauhopuorin, välikön/katosalustan ja nyk. autotallin (ent. lato?). Autotallin eteläpäädystä on purettu hevostalli. Hirsikehikosta päätellen se on ainakin osin siirretty ja ollut jossain muussa käyttötarkoitusessa (vanhat aukotukset). -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA

28 SIVU 1/2 Jalasjärven kunta Antti Tala PL JALASJÄRVI Viite MATKARAPORTTI Asia: JALASJÄRVI, JOKIPIIN KYLÄN KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija vieraili Kivenloukon tilalla tutustumassa tilan rakennuskantaan. Kivenloukon omistajalla on esisopimus tilan myymisestä Jalas Oy:lle. Määräala tästä tilasta on tänä vuonna jo myyty tehtaalle, jonka varastohalli on rakenteilla. Varastohalli rakennetaan tehdastonttiin rajautuvalle pellolle, joka on kuulunut aiemmin naapurina olevaan Kivenloukon tilaan. Jalas Oy:llä ei ole valmiita suunnitelmia mihin tarvitsevat Kivenloukon tilan rakennuksia. Jokipii on kuulunut Jalasjoki-Matouoma kulttuurimaisema-alueeseen, joka oli mukana valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listauksessa vuonna 1993, mutta pudonnut pois nykyisestä listauksesta (RKY2009), jossa e.m. alue on supistunut ja saanut nimekseen Luopajärven kyläasutus. Valtakunnalliselta listalta pudonneet saavat maakunnaallisen statuksen automaattisesti. Jokipiin kylä on maakuntakaavassa (2005) merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, kyläalueeksi (at) ja maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2), jonka suunnittelussa tuetaan mm. hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Osayleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä (2007) alueen historiaa ja merkitystä on selvitetty. Jokipii Ahonkylä todetaan olevan kenkätehtaan ympärille kehittynyt asutuskeskus, joka on asukasluvultaan Jalasjärven kyläkunnista suurin (noin 950 asukasta). Maatalous on siellä tärkeä elinkeino, mutta alue on myös Jalasjärven teollistunein, jossa kenkä- sekä tekstiiliteollisuus ovat huomattavia työllistäjiä. Alueella on myös monipuolista pienyritystoimintaa. LIITE 3 KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT

29 SIVU 2/2 Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Jokipiin kylän ytimen muodostavat lähinnä 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset asuin-, liike- ja yhteisölliset rakennukset sekä jalkinetehtaan punatiiliset tehdasrakennukset. Osayleiskaavassa (2008) Viljanmaa Oy tehdasalue (= kenkätehtaan alue, nyk. Jalas Oy) on merkitty teollisuusalueeksi (TY) ja naapurina oleva Kivenloukko pientaloalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s4). Kaavamääräyksen mukaan alueelle rakennettaessa tulee huomioida arvokkaiden näkymien ja maiseman arvojen säilyminen. Kivenloukon pihapiiri on saanut kaavaan suojelumerkinnän (sr-3). Suojeltuja ovat syytinkitupa ja kivinavetta. Kaavamääräyksen mukaan nämä rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita. Kivenloukon pihapiirissä on lisäksi päärakennus ja vinkkelinmallinen ulkorakennusrati. Kaikki tilan rakennukset on rakennettu / pystytetty tulipalon jälkeen vuonna Syytinkitupa on todennäköisesti vanhempi ja nykyiselle paikalleen siirretty. Vanha päärakennus on saanut nykyilmeensä vuonna 1957 tehdyssä peruskorjauksessa. Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää. Rakennuksia ei saa purkaa ja niihin tehtäviin muutoksiin on pyydettävä museoviranomaisen lausuntoa. ETELÄ-POHJNMAAN MAAKUNTAMUSEO Sirkka-Liisa Sihvonen rakennustutkija LIITE 3 KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT