KUORTANE Kirkonseudun asemakaavan muutos Sampolan alue ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS 16USP Kvalt KUORTANE Kirkonseudun asemakaavan muutos Sampolan alue Kortteli 140 sekä siihen liittyvät virkistys-, erityis- ja katualueet

2 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee puistoa ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 140 sekä siihen liittyvät virkistys-, erityis- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Kuortaneen keskustan itäpuolella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Kuva 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Sampolan alue. Tarkoituksena on osoittaa alue liike- ja pienteollisuusrakennusten alueeksi. Suunnittelualue on lähes kokonaan kunnan omistuksessa.

3 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

4 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Liiteasiakirjat LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1978 Rakennuskelpoisuus, maaperäkartta, Suunnittelukeskus Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatec Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Talentek Oy Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Kuortaneen kaukolämpöverkon laajennussuunnittelu, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy.

5 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kuortaneen ympäristölautakunta päätti syyskuussa 2011 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa huhtikuussa Tarkistettu kaavaluonnos asetettiin kuussa 2012 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaavaehdotus asetettiin kuussa 20 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa Asemakaava Asemakaavan muutoksessa alueelle on esitetty viisi uutta liiketonttia (KL-3). Lisäksi alueelle on osoitettu puistoa (VP) ja kantatien varteen suojaviheraluetta (EV- 1). Yrittäjäntietä on jatkettu pohjoiseen ja alueelle on osoitettu uusi katuyhteys, Nikkarintie Asemakaavan toteuttaminen Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kuortaneen keskustan itäpuolella. Alue rajautuu eteläpuolelta Sampolan teollisuusalueeseen ja itäpuolelta Kortesmäen asuntoalueeseen. Alue rajautuu länsipuolelta Lapuantiehen (kt 66, Orivesi-Lapua). Kuva 2. Kuva alueen eteläosasta Lapuantieltä päin Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa. Alueen pohjoisosassa on metsää. Maasto viettää lounaaseen kantatietä kohti korkeuden vaihdellessa noin välillä +88,0 +96,0 m. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosan maaperä on hietaa ja länsi- ja eteläosan silttiä. Perustamisolosuhteet ovat parhaimmat suunnittelualueen itä- ja pohjoisosassa (Suunnittelukeskus 1978). Luontoselvitys 2004 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2004 laaditussa luontoselvityksessä suunnittelualueelta ole todettu sellaisia luonnonarvoja, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa. Alueelta ei myöskään ole havaittu uhanalaisia lajeja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti kantatien 66 varteen Sampolan teollisuusalueen pohjoispuolelle ja Kortesmäen asuntoalueen länsipuolelle. Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia. Lähiympäristössä itäpuolella sijaitsee rivitaloja ja yksi omakotitalo. Alueen eteläpuolella on teollisuusrakennuksia, paloasema ja Kuortaneen tekninen palvelukeskus.

7 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 Alueella ei ole todettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Asuminen Alue rajautuu itäpuolelta Kortesmäen asuntoalueeseen ja etelämpänä yhden omakotitalon pihapiiriin. Palvelut Alue sijoittuu Kuortaneen liikekeskustan läheisyyteen Sampolan teollisuusalueen pohjoispuolelle. Liikenne Suunnittelualueen länsipuolella kulkee Lapuantie (kt 66, Orivesi Lapua). Tekninen huolto Alue on kunnallisen vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee vesi- ja viemärijohtoja ja itäreunalla kaukolämpölinja. Ks. kuva 3 Tekniset verkostot. Kuva 3. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Lapuantiellä (kt 66) keskivuorokausiliikenne oli 3049 ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2020 on Lapuantiellä 3480 ajoneuvoa/vrk. Ennustetuilla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 80 km/h Lapuantiellä keski-

8 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 7 määräinen 55 db:n ulkomelualue ulottuu noin 83 metrin päähän ja 65 db:n ulkomelualue noin 26 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemelu ei aiheuta ulkomelun suhteen suojaustarvetta. Liike- ja toimistohuoneistojen osalta sovelletaan Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan päiväohjearvoa 45 dba. Liikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta sisämelun suhteen, sillä päiväohjearvo 45 dba ei ylity normaaleilla seinärakenteilla Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuortaneen kunta kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Keskustan ja Mäyryn osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa (kuva 5). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkonseudun asemakaava (kuva 6). Suunnittelualue rajautuu eteläpuolelta kunnanvaltuuston hyväksymään Sampolan alueen asemakaavaan (kuva 7).

9 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 8 Kuva 5. Ote Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavasta, KV

10 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 9 Kuva 6. Ote yhdistelmäkaavasta 2004 Kuva 7. Ote Sampolan alueen asemakaavasta, KV

11 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 10 Rakennusjärjestys Kuortaneen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Se on tullut voimaan Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna Pohjakartta on hyväksytty Muut suunnitelmat Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on laatinut Kuortaneen kaukolämpöverkon laajennussuunnittelun Kuortaneen energiaosuuskunnan toimesta kesällä Kuva 8. Ote kaukolämpöverkon laajennussuunnitelmasta (nykyinen verkko osoitettu vihreällä ja suunniteltu violetilla värillä).

12 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa liike- ja pienteollisuusrakennusten rakentaminen alueelle Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kuortaneen ympäristölautakunta on päättänyt asemakaavan muuttamisesta ja laajentamisesta Sampolan alueella. Kaavoitustyö aloitettiin loppuvuodesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen asukkaat, rajanaapurit, maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Vattenfall Verkko Oy, Kuortaneen energiaosuuskunta, Telia Sonera ja mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Tarkistettu kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Tarkistettu kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen kokouksessaan.. asetettavaksi ehdotuksena nähtäville. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.

13 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Viranomaisyhteistyö Työneuvottelu alueen kaavoituksesta on järjestetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. LIITE 2. VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kuortaneen kunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa Sampolan alueelle mahdollistaakseen pienteollisuus- ja liikerakennusten rakentamisen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Kuortaneen keskustaan osoitettuun keskustatoimintojen alueeseen sekä Kuortaneen taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa ja taajamatoimintojen alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Lisäksi alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen, mk-2 (kulttuuriympäristön, maatalouden ja elinkeinojen yhteensovittaminen) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, mv (liikunta ja urheilu, huippu-urheilu). Yleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on esitetty palvelujen ja hallinnon aluetta (P-2), lähivirkistysaluetta (VL) sekä suojaviheraluetta (EV). Lähiympäristöön on esitetty pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-2), palvelujen ja hallinnon aluetta (P-2), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistysalueita (VL), suojaviheraluetta (EV) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Yrittäjäntietä on jatkettu Haapamäentielle saakka. Kantatien 66 itäpuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Alueelta on osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteys ja alikulku kantatien 66 ali Yhteiskoulun pohjoispuolelle. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (VP) ja maa- ja metsätalousaluetta (M). Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueita, maatilojen talouskeskusten (AM) korttelialue sekä teollisuus- ja varastorakennusten (T-1) korttelialueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), maa- ja metsätalousaluetta (M) ja puistoalueita (VP). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijoittuu Sampolan teollisuusalueen ja Kortesmäen asuntoalueen yhteyteen kantatien 66 varteen. Kantatien varteen on tarpeen osoittaa suojaviheraluetta.

14 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavat luonnosvaihtoehdot Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden perusteella havainnekuvatasoisia luonnosvaihtoehtoja, joita käsiteltiin kunnassa helmikuussa Molemmissa vaihtoehdoissa on esitetty kantatien läheisyyteen KL-1-tontteja ja Kortesmäen asutusta vasten sekä KL-1- että TY-1-tontteja. Muut tontit ovat T-1- tontteja, kuten nykyisellä Sampolan teollisuusalueella. Kevyen liikenteen väylät sijaitsevat yleiskaavan mukaisesti suunnittelualueen länsi-, etelä- ja itäreunalla. Alueen poikki kulkevalle kokoojatielle ei pääsääntöisesti ole esitetty tonttiliittymiä. Alueen eteläosaan on jätetty varaus katuyhteydelle sähköaseman tontin pohjoispuolelle. Lisäksi luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu alueen poikki kulkeva lämpöjohtolinja. VE 1: - 8 liiketonttia (KL-1) + 17 teollisuustonttia (T-1, TY-1) - KL-1-tontit kooltaan n m 2, T-1- ja TY-1-tontit n m 2-30 m leveä puistokaista Kortesmäen asuntoaluetta vasten. - Asuntoaluetta vasten olevat tontit muodostuvat kahdesta eri tilasta, joka saattaa hidastaa kaavan toteutumista. - Kevyen liikenteen väylä on osoitettu myös suunnittelualueen muille virkistysalueille. Kuva 9. Ote luonnosvaihtoehdosta VE1, VE 2: - 8 liiketonttia (KL-1) + 21 teollisuustonttia (T-1, TY-1)

15 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 14 - KL-1-tontit kooltaan n m 2, T-1- ja TY-1-tontit n m 2-20 m leveä puistokaista Kortesmäen asuntoaluetta vasten. - Kortesmäen asuntoaluetta vasten olevat tontit ovat pieniä ja sopivat paremmin asuntoalueen lähelle. - Sampolan teollisuusaluetta vasten olevat tontit ovat suurempia kuin Ve1:ssä. Kuva 10. Ote luonnosvaihtoehdosta VE2, Asemakaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden ja kannanottojen sekä luonnosvaihtoehdon VE2 perusteella kaavaluonnos Luonnoksessa alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialueita (KL-3), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-1) sekä teollisuusrakennusten korttelialueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1, TY-2). Korttelialueiden välille ja Kortesmäen asuntoaluetta vasten on osoitettu puistoalueita (VP). Kantatien varteen on osoitettu suojaviheraluetta (EV-1). Alueen poikki on osoitettu uusi kokoojaluokkainen katuyhteys Haapamäentieltä Sampolan alueelle sekä neljä uutta katua. Asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnot saatiin Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan liitolla ja maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo ilmoittaa lisäksi, ettei ole osallinen kaavahankkeessa. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin yksi suullinen mielipide. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen mukaan asemakaava poikkeaa yleiskaavassa esitetyistä maankäytöllisistä tavoitteista, joten kaavaselostuksessa on perusteltava luonnoksessa esitetyt ratkaisut. Lisäksi jo yleiskaavan laa-

16 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 15 timisen yhteydessä Tiehallinnon lausunnossa on pidetty epäsuotavana kehityksenä maankäytön hajaantumista ja laajentumista kantatien molemmille puolille, joka synnyttää tarpeen kantatien alittaville liittymäjärjestelyille. Työneuvottelussa esitetyssä liikennetarkastelussa ei ole riittävästi arvioitu asemakaavan muutosalueen liikenteellisiä vaikutuksia. Niiden arvioimiseksi tulisi laatia kaupallinen selvitys ja sen jälkeen liikenteelliset selvitykset MRL 9 ja 54 :n mukaisesti. Liikenteellisessä selvityksessä on huomioitava kaikki kulkumuodot ja esitettävä ratkaisu sille, miten paikallinen ja pitkämatkainen liikenne tullaan erottamaan. Mielipide Luonnoksesta saadussa suullisessa mielipiteessä tilan 30:405 omistaja ilmoittaa vastustavansa mainitun tilan asemakaavoittamista. Kuva 11. Ote kaavaluonnoksesta Tarkistettu asemakaavaluonnos Alueelta laadittiin esitettyjen mielipiteiden, lausuntojen ja käytyjen neuvottelujen jälkeen uusi kaavaluonnos , jossa suunnittelualue on rajattu kortteliin 140 sekä kantatien varteen. Lisäksi Yrittäjäntien jatke on osoitettu yleiskaavan perusteella korttelin 140 itäpuolelle. Myös kaavamääräyksiä on tarkennettu. Tarkistettu kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Tarkistetusta kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnot saatiin...

17 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle muodostuu yksi liikerakennusten korttelialue, joka on ennestään rakentamaton. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 39 työpaikkaa, jos mitoitusperusteena käytetään 1 työpaikka / 150 liike-krsm Palvelut Alue sijoittuu kantatien 66 varteen Sampolan teollisuusalueen pohjoispuolelle Aluevaraukset Alueelle on osoitettu liikerakennusten (KL-3) korttelialue sekä puistoa (VP), suojaviher- (EV-1) ja katualueita Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KL-3 Kortteli 140 on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-3). Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä teollisuustiloja varten. Pääkäyttötarkoituksen mukaiset rakennukset on rakennettava ensin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. - Korttelialueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan m 2. - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. - Korttelin 140 tonttien 1 ja 5 itäreunaan on Yrittäjäntietä vasten merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Korttelin 140 tonttien 2 4 länsiosaan on merkitty likimääräinen 55 dba:n ulkomeluvyöhykkeen raja ennustevuonna 2020 ilman suojauksia. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työpaikka ja 1 ap / 50 liike-krsm Muut alueet Puisto VP Suunnittelualueen pohjois- ja eteläosaan on osoitettu puistoa (VP). Puistoihin on merkitty ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia (pp). Eteläosan puiston eteläreunaan on merkitty johtoa varten varattu alueen osa 20 kv:n sähköjohtoa varten (z). Pohjoisosan puiston poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia vesijohtoa (v) ja viemäriä (j) varten. Alueen poikki on merkitty likimääräinen 55 dba:n ulkomeluvyöhykkeen raja ennustevuonna 2020 ilman suojauksia. Suojaviheralue EV-1 Kantatien varteen on varattu suojaviheraluetta (EV-1). Alueelle voidaan tarvittaessa sijoittaa kantatien meluntorjuntarakenteita. Alueen etelä- ja itäreunaan on mer-

18 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 17 kitty ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Alueen eteläreunaan on merkitty johtoa varten varattu alueen osa 20 kv:n sähköjohtoa varten (z). Alueen pohjoisosan poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (v) ja viemäriä (j) varten. Katualueet Yrittäjäntietä on jatkettu alueelle. Yrittäjäntieltä on osoitettu alueelle uusi katuyhteys, Nikkarintie Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Sampolan alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Rakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen täydennysrakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilaista ilmettä kuitenkin säilyy vihervyöhykkeiden avulla sekä kasvillisuutta ja rakentamista koskevin määräyksin. Asuminen Lähiympäristössä itäpuolella on Kortesmäen asuntoalue ja etelämpänä yksi omakotitalo. Palvelut Alue sijoittuu Kuortaneen liikekeskustan itäpuolelle ja liittyy eteläpuolelta Sampolan teollisuusalueeseen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteuduttua alueen käyttö maa- ja metsätalouteen loppuu. Kaavan toteutuessa alueelle on mahdollista muodostua lisää työpaikkoja. Liikenne Kaavan toteutuessa liikenne Yrittäjäntiellä lisääntyy. Kantatien varteen osoitetut kevyen liikenteen reitit parantavat liikenneturvallisuutta. Liikenne lisääntyy suunnittelualueen ulkopuolella Lapuantien (kt 66) ja Vesterintien liittymässä. Alueen rakennuttua valmiiksi, alueelta Vesterintien liittymän kautta kulkee päivittäin maksimissaan arviolta noin 460 ajoneuvoa/vrk, josta kuormaautojen aiheuttama liikenne on noin 16 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärän todennäköinen toteutuma tulee olemaan alle puolet edellä mainitusta. Maksimiliikennemäärä on arvioitu seuraavilla perusteilla: Liikerakennusten korttelialueen pinta-ala on m², tehokkuusluku on 0.30, jolloin rakennusoikeudeksi saadaan 5890 krsm². Liiketilaa on 70 % kokonaisrakennusoikeudesta eli 4120 krsm². Yhdyskuntarakenteen huomioon ottaen käyntejä on 10 kpl/100 liike-krsm² = 410 käyntiä. Käynneistä 95 % tehdään autoilla eli 390 käyntiä ja autossa on keskimäärin 1,7 hlöä eli tonteille tehdään yhteensä 230 käyntikertaa, joka kerrotaan kahdella, jolloin saadaan liikennemääräksi 460 ajoneuvoa/vrk. Vesterintien nykyiseksi

19 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 18 liikennemääräksi on arvioitu 500 ajoneuvoa/vrk, joten liittymän kokonaisliikennemäärä on noin 960 ajoneuvoa/vrk. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen nostaa Vesterintien ja Yrittäjäntien liikennemäärää, mutta liikennemelun taso jää kuitenkin niin vähäiseksi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen maankäyttöön. Kantatien varteen on osoitettu suojaviheraluetta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Lähimaisemassa rakentamista on sopeutettu ympäristöön osoittamalla kantatien varteen suojaviheraluetta ja alueen eteläosaan puistoa, rajaamalla tonttialuetta katua ja muita toimintoja vasten istutettavilla alueilla sekä antamalla rakennustapaa ohjaavia määräyksiä kaavassa. Alueen maaperä on silttiä ja hietaa. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat perustamisolosuhteita sekä kasvillisuutta. Muut rakentamistapaa koskevat määräykset on annettu korttelialuetta koskevissa määräyksissä (ks. kohta Korttelialueet). - Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kasvillisuus - Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on alueella istutettava puita ja pensaita ja alue hoidettava siistissä kunnossa Nimistö Uusi katu on Nikkarintie. Yrittäjäntietä on jatkettu pohjoisen suuntaan. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

20 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Pekka Isotalo Projektipäällikkö PÖYRY FINLAND OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C Seinäjoki 16USP SLU

21 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Sampolan alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Sampolan alue. Asemakaavan muutos koskee korttelia 100, puistoaluetta (VP) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Suunnittelualue sijaitsee Kuortaneen keskustan itäpuolella. Alue rajautuu länsipuolelta Lapuantiehen (kt 66, Orivesi Lapua). Suunnittelualueen laajuus on noin 19,2 ha. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kuortaneen ympäristölautakunta on päättänyt asemakaavan muutoksesta Sampolan alueella. Tavoitteena on osoittaa alue pienteollisuus- ja liikerakennusten alueeksi. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

22 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta 2005 suunnittelualue kuuluu Kuortaneen keskustaan osoitettuun keskustatoimintojen alueeseen sekä Kuortaneen taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa ja taajamatoimintojen alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Lisäksi alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen, mk-2 (kulttuuriympäristön, maatalouden ja elinkeinojen yhteensovittaminen) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, mv (liikunta ja urheilu, huippu-urheilu). Kantatielle 66 on merkitty eritasoliittymä Kortesmäentien kohdalla. Osayleiskaava Kunnanvaltuuston marraskuussa 2008 hyväksymässä Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavassa suunnittelualueelle ja lähiympäristöön on esitetty pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-2), palvelujen ja hallinnon aluetta (P-2), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistys- (VL) ja suojaviheraluetta (EV). Lähiympäristöön on lisäksi osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Yrittäjäntietä on jatkettu Haapamäentielle saakka. Kantatien 66 itäpuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Alueelta on osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteys ja alikulku kantatien 66 ali Yhteiskoulun pohjoispuolelle. Kuva 2. Ote Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavasta, KV Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkonseudun asemakaava (kuva 3). Suunnittelualue rajautuu eteläpuolelta kunnanvaltuuston hyväksymään Sampolan alueen asemakaavaan (kuva 4) ja luoteispuolella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Laajan alueen asemakaava (kuva 5). Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM), puistoa (VP) ja maa- ja metsätalousaluetta (M). Lähiympäristöön on osoitettu erillispientalojen (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) sekä teollisuus- ja varastorakennusten (T-1) korttelialueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), energiahuollon aluetta (EN), maa- ja metsätalousaluetta (M), liikerakennusten korttelialuetta (KL-2), suojaviheraluetta (EV-1) ja puistoalueita (VP). LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

23 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 3. Ote Kirkonseudun asemakaavayhdistelmästä 2004 Kuva 4. Ote Sampolan alueen asemakaavasta, KV LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

24 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 5. Ote Laajan alueen asemakaavasta, KV Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 2004 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatec 2004 Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Talentek Oy 2005 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo 2006 Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2007 Kuortaneen kaukolämpöverkon laajennussuunnittelu, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy 2008 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee yksi omakotitalo pihapiireineen. Alueen eteläpuolella sijaitsee teollisuusrakennuksia, paloasema ja Kuortaneen tekninen palvelukeskus ja pohjoispuolella Kortesmäen asuntoalue. Alueella ei ole todettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualue on kunnallisen vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Alueen kaakkoiskulman poikki kulkee 110 kv:n voimajohto. Kunta omistaa osan suunnittelualueesta, pääosin alue on yksityisten omistuksessa. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa. Alueen pohjois- ja itäosissa on metsää. Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalueeseen kuuluu suunnittelualue lähiympäristöineen. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

25 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset Asukkaat 1. Alueen asukkaat ja rajanaapurit 2. Alueen maanomistajat ja kiinteistönomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Kuortaneen kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yritykset ja yhteisöt 1. Vattenfall Verkko Oy 2. Kuortaneen energiaosuuskunta 3. Telia Sonera 4. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä sekä kunnan Internet-sivuilla ( jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi suunnittelualueen kiinteistönomistajille ja viranomaisosallisille. Kaavan nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Kuortaneen kunnan ympäristöosastolla, käyntiosoite Keskustie 52, sekä kunnan Internet-sivuilla. Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Kuortaneen kunnan ympäristöosastolle osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ). Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 ) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Huomautuksia ja mielipiteitä Sampolan alueen asemakaavaa koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Kuortaneen kunnan ympäristöosastolle. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 ) Kuortaneen kunnassa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Kuortaneen kunnantalolle kunnanhallitukselle osoitettuna (käynti- ja postiosoite: Keskustie 52, Kuortane) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

26 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten mielipiteet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöön, taajamakuvaan, liikenteeseen, talouteen ja sosiaalisiin oloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Kuortaneen kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Pöyry Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo Kuortaneen kunnassa. alkuvuodesta 2012 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa (MRA 30 ); Luonnoksen nähtävilläolo Kuortaneen kunnassa. Yleisötilaisuus (tarvittaessa). Viranomaisneuvottelu / Lausunnot asemakaavaluonnoksesta. Ympäristölautakunta / Kunnanhallitus Mielipiteiden käsittely, muutokset kaavaluonnokseen Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ); Muistutusten ja lausuntojen jättäminen. Kaavan laatijan vastine. alkuvuodesta 2012 keväällä 2012 kesällä 2012 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan syksyllä 2012 Yhteystiedot Kuortaneen kunta Ympäristöosasto Keskustie KUORTANE Pöyry Finland Oy Kampusranta 9 C SEINÄJOKI Rakennustarkastaja Veli-Matti Kalmari Puh Fax Sähköposti: veli-matti.kalmari@kuortane.fi Projektipäällikkö Pekka Isotalo Puh Fax Sähköposti: pekka.isotalo@poyry.com LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

27 MUISTIO 1 (2) Kuortaneen kunta Sampolan alueen asemakaavan muutos ja laajennus Työneuvottelu Aika klo Paikka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa Läsnä Matti Rantala EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Juha Katajisto EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ari-Pekka Laitalainen EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Emilia Karppinen EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Eeva Kopposela EPO ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri John Öst EPO ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri Katriina Peltonen Etelä-Pohjanmaan liitto Veli-Matti Kalmari Kuortaneen kunta Alpo Santanen Kuortaneen kunta Pentti Turunen Kuortaneen kunta Jukka Kotola Kuortaneen kunta Juha-Matti Märijärvi Pöyry Finland Oy Pekka Isotalo Pöyry Finland Oy 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Matti Rantala. Muistion laatii Pöyry. 2. Kunnan puheenvuoro Veli-Matti Kalmari: Kauppa, liiketoiminta ja pienteollisuus tarvitsevat tontteja tulevaisuuden varalle. Koska alueen tulevia käyttäjiä ei ole vielä tiedossa, on pyritty riittävän joustavaan kaavaan, jossa alueelle on osoitettu monenkokoisia tontteja ja mahdollisuus yhdistää tontteja tarvittaessa. Kaupan tontit on osoitettu kantatien läheisyyteen. Suunnittelualue on hieman elänyt suunnittelun kuluessa. Rinnakkaistie ja uusi alikulkuyhteys etelään vähentäisivät kevyttä liikennettä kantatiellä. 3. Suunnittelutilanteen esittely Pekka Isotalo esitteli suunnittelutilanteen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunnot, jotka on jo pääosin saatukin. 4. Viranomaisten kommentit Etelä-Pohjanmaan liitto, Katriina Peltonen: Liitolla ei ole lisättävää luonnoksesta antamaansa lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Kopposela: Kaavan suhde yleiskaavaan tulisi selvittää. Yleiskaavaa valmisteltaessa oli puhetta, että kantatien itäpuolen käyttöönottaminen laajassa mitassa edellyttää suunniteltujen liikennejärjestelyiden toteuttamista. Tarvitaan esitettyä laajempi liikenteellinen selvitys, jotta tiedetään mitä vaikutuksia kaavalla osoitetuilla rakentamismahdollisuuksilla voi olla. Kommentti, Pentti Turunen: Liikennemäärien tarkempi ennakointi vaikeaa, koska ei tiedetä mitä toimintoja alueelle hakeutuu. LIITE 2 TYÖNEUVOTTELU

28 MUISTIO 2 (2) Kuortaneen kunta Sampolan alueen asemakaavan muutos ja laajennus Työneuvottelu Liikenteellisessä selvityksessä selvitettävä, kuinka paljon liikennettä kaavaratkaisu maksimissaan voi aiheuttaa. Selvityksessä voidaan ottaa lähtökohdaksi myös ajatus vaiheittaisesta toteutumisesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ari-Pekka Laitalainen: Yleiskaavan AP-2-alueen käyttöönottaminen TY-alueeksi tulee perustella kaavaselostuksessa. Tulisi arvioida, voidaanko KL-3-merkintään liittää toiminnan laatua jollain lailla rajoittavia määräyksiä, joilla liikennevaikutuksia voitaisiin rajoittaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Matti Rantala: KL-kaavamääräyksen tarkentamista voisi harkita. Selostuksessa on perusteltava yleiskaavasta poikkeaminen. Kommentti, V-M Kalmari: Yleiskaavavaiheessa alue on osoitettu asumiselle alueella sijaitsevan nykyisen asuinrakennuksen vuoksi. Alueella asuva maanomistaja on nyt halunnut alueensa teollisuustoimintaan, mikä sopii myös kunnan tavoitteisiin. Kunnalla ei ole tarvetta asuinalueiden lisäämiseen tällä alueella. Kommentti, Pentti Turunen: Kaavoitettava alue on vain osin kunnan omistuksessa, mikä on lähtökohtana epätoivottava kunnan kannalta. Kiertoliittymän tekeminen Keskustien liittymään olisi hyvä ratkaisu. Kommentti, John Öst: Huomioitava on, että kiertoliittymän läheisyydessä on pudotettava nopeusrajoitusta nykyisestä kuudestakympistä viiteenkymppiin, mikä vaikuttaa myös jossain määrin liikenteen sujuvuuteen. Kunnan kannattaisi harkita maankäyttösopimusten tekemistä alueen yksityisten maanomistajien kanssa. 5. Jatkotoimenpiteet - ELY yrittää saada lausunnon valmiiksi tällä viikolla. 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laatija Pöyry Finland Oy Pekka Isotalo Projektipäällikkö Liitteet: Jakelu: Osallistujat LIITE 2 TYÖNEUVOTTELU