Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2010 vp Lääkinnällisen kuntoutuksen syiden kirjaus Eduskunnan puhemiehelle Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uutisoitiin valmistelevan järjestelmää, joka kerää tulevaisuudessa kaikilta terveyskeskuksilta tiedot potilaiden käyntien syistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on edellyttänyt THL:ltä terveyskeskuskäyntien seuraamista jo vuosia, mutta käytännön toteutus on venynyt. Ensimmäisen kerran suuri määrä päivittäistä dataa siirtyi THL:ään pilottikunta Vantaan terveyskeskuksesta marraskuun puolivälissä. Järjestelmän avulla voidaan seurata muun muassa tartuntatautien ja epidemioiden alkamista ja etenemistä. Yleisimpiä lääkäriin tulon syitä ovat flunssan oireiden lisäksi tuki- ja liikuntaelinten vaivat, kuten selkäkivut. Nämä vaativat usein kuntoutukseen ohjaamista. Kansanterveyden kannalta olisi hyvä, että myös tuki- ja liikuntaelinten vaivojen syitä pystyttäisiin laajemmin kartoittamaan ja ennalta ehkäisemään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten lääkinnälliseen, moniammatilliseen kuntoutukseen johtavien syiden kirjaus aiotaan toteuttaa uudessa terveydenhuollon sähköisessä järjestelmässä? Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2010 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 11/2010 vp: Miten lääkinnälliseen, moniammatilliseen kuntoutukseen johtavien syiden kirjaus aiotaan toteuttaa uudessa terveydenhuollon sähköisessä järjestelmässä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä ja seurannassa käytettäviä tilastoja uudistetaan parhaillaan. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (earkisto) annettiin vuonna Lain perusteella tullaan toteuttamaan terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu (KanTa-arkisto), johon tallennetaan potilaskertomustiedot. Saman aikaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää kunnallisen terveydenhuollon avohoitotietojen seurantaa, minkä avulla jatkossa tullaan saamaan kattavat tilastotiedot avohoitokäynneistä. Tähän saakka terveyskeskusten avohoidosta on kerätty valtakunnallisesti tiedot summatasolla vuosittaisista käyntimääristä. Terveysongelmista, joiden vuoksi kansalaiset käyttävät avohoitoa, ei ole olemassa valtakunnallista tietoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus työryhmän linjausten mukaan myös perusterveydenhuollon avohoito tulee saattaa muun terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmän piiriin. THL:ssä on käynnissä Avohoidon tietouudistus -hanke 'AvoHILMO', jossa kehitetään avohoidon tiedonkeruuta, tietojen käsittelyä ja raportointia. Eteneminen on hidasta mm. siksi, että ensiksi tietojärjestelmiin on voitava kirjata tiedot yhtenäisellä, määrämuotoisella tavalla ennen kuin niitä voidaan kansallisesti käyttää. Samanaikaisesti etenee KanTa-arkiston rakentaminen, joka tähtää samaan tavoitteeseen ja siten edesauttaa myös Avohoidon tietouudistusta. Suurin osa tietojärjestelmistä tarjoaa muutaman vuoden kuluttua mahdollisuuden saada AvoHILMO-rekisteriin tarvittavat tiedot. Tavoitteena onkin, että perusterveydenhuollon avohoidosta kerätään kansalliseen rekisteriin tietoja, jotka korjaavat ison puutteen terveydenhuollon tilastoseurannassa. Avohoidon tiedonkeruun on tarkoitus palvella useita tarpeita. Säädöksiin perustuvia seurantatarpeita ovat muun muassa väestön alueellisten terveysongelmien esiintyminen, lasten ja nuorten terveystarkastusten toteutuminen, hoidon saatavuuden seuranta, tapaturmien seuranta sekä tartuntatautien ja epidemioiden alkaminen ja eteneminen. Edellytyksenä sille, että saadaan luotettavaa ja kattavaa tietoa on, että vastaanottotyötä tekevät ammattihenkilöt kirjaavat potilasasiakirjoihin potilasasiakirja-asetuksen sekä earkistolain edellyttämät tiedot. Käynnin syy -tiedon kirjaamiseen käytetään perusterveydenhuollossa vaihtoehtoisesti kansainvälistä tautiluokitusta (ICD10) tai perusterveydenhuollon kansainvälistä luokitusta (ICPC), joka perustuu tarkan diagnoosin sijasta enemmän potilaan oireen tai vaivan kirjaamiseen. Kun perusterveydenhuollon toimijat saavat reaaliaikaisen raportoinnin kautta palautetta kirjaamistaan käyntisyistä, kirjaamisen kattavuus ja laatu paranevat. Tämä on havaittu jo nyt AvoHILMO-pilotoinnissa. Tavoitteena onkin päivittäinen sähköinen tiedonkeruu terveyskeskuksista THL:n rekisteriin. 2

3 Ministerin vastaus KK 11/2010 vp Arja Karhuvaara /kok Ohjeiden mukaan kaikki avohoidon vastaanottoa tekevät ammattihenkilöt kirjaavat käyntisyyn tai -syyt jokaisesta palvelutapahtumasta. Tällöin saadaan kattava kuva myös siitä, miten paljon tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat syynä perusterveydenhuollon palvelujen käyttöön. THL:n AvoHILMON rekisteriä voidaan käyttää tutkimustyöhön, toiminnan ohjaamiseen ja riskiryhmien tunnistamiseen. Uudistus tulee merkittävästi parantamaan myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien tilastointia sekä hoidon seurantaa ja suunnitelmallisuutta. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 11/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Hur ämnar man genomföra registreringen av orsakerna till multidisciplinär medicinsk rehabilitering i det nya elektroniska systemet inom hälso- och sjukvården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hälso- och sjukvårdens klientdatasystem och statistik för uppföljning reformeras för närvarande. En lag om elektronisk behandling av klientuppgifter inom hälso- och sjukvården (earkiv) utfärdades år Med stöd av lagen kommer man att ta i bruk en riksomfattande informationssystemtjänst (arkivet KanTa), där patientjournaluppgifterna lagras. Samtidigt utvecklar Institutet för hälsa och välfärd (THL) uppföljningen av data om den kommunala hälso- och sjukvårdens öppenvård, vilket i fortsättningen kommer att ge heltäckande statistik över öppenvårdsbesöken. På riksplanet har man i fråga om hälsovårdscentralernas öppenvård hittills samlat in uppgifter på summanivå om det årliga antalet besök. Det saknas rikstäckande uppgifter om de hälsoproblem för vilka medborgarna anlitar öppenvård. Enligt de riktlinjer som drogs upp av arbetsgruppen för social- och hälsovårdens datareform 2005 bör också öppenvården inom primärvården införlivas i den övriga hälso- och sjukvårdens system för vårdanmälan. Vid THL pågår ett projekt för en datareform för öppenvården "AvoHILMO", där insamlingen av öppenvårdsdata samt behandlingen av och rapporteringen om uppgifterna utvecklas. Arbetet går långsamt framåt, bland annat på grund av att uppgifterna måste kunna registreras i informationssystemen på ett enhetligt och formbundet sätt innan de kan användas på nationell nivå. Samtidigt framskrider uppbyggandet av arkivet KanTa som har samma mål och således också främjar datareformen för öppenvården. Största delen av informationssystemen kommer inom några år att erbjuda en möjlighet att införa de uppgifter som behövs i registret AvoHILMO. Syftet är att i det nationella registret samla uppgifter om öppenvården inom primärvården, vilket avhjälper en stor brist i den statistiska uppföljningen av hälso- och sjukvården. Avsikten är att insamlingen av uppgifter om öppenvården ska tjäna flera syften. Till de uppföljningsbehov som grundar sig på författningar hör bl.a. den regionala förekomsten av hälsoproblem hos befolkningen, genomförandet av hälsokontrollerna av barn och unga, uppföljningen av tillgången till vård, uppföljningen av olycksfall samt epidemiers uppkomst och framskridande. En förutsättning för att få fram tillförlitlig och heltäckande information är att de yrkesutbildade personer som utför mottagningsarbete i journalhandlingarna inför de uppgifter som förordningen om journalhandlingar sam lagen om earkiv förutsätter. För registreringen av besöksorsaken används inom primärvården antingen den internationella sjukdomsklassificeringen (ICD-10) eller den internationella klassificeringen för primärvården (ICPC), vilken inte bygger på en noggrann diagnos, utan mera på registrering av patientens symtom eller besvär. När primärvårdens aktörer genom rapportering i realtid får respons på de besöksorsaker de registrerat, blir registreringen mera täckande och dess kvalitet förbätt- 4

5 Ministerns svar KK 11/2010 vp Arja Karhuvaara /kok ras. Detta har redan nu observeras i pilotprojekt för AvoHILMO. Målet är en daglig elektronisk datainsamling från hälsovårdscentralerna till THL:s register. Enligt anvisningarna ska alla yrkesutbildade personer som utför mottagningsarbete för varje servicehändelse registrera orsaken eller orsakerna till besöket. Då fås en heltäckande bild också av i hur stor omfattning besvär i rörelseorganen är orsaken till att anlita primärvårdens tjänster. THL:s AvoHILMO-register kan användas för forskningsarbete, styrning av verksamheten och identifiering av riskgrupper. Reformen kommer avsevärt att förbättra också statistikföringen över rörelseorganens sjukdomar samt uppföljningen av och planmässigheten i vården. Helsingfors den 24 februari 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5