joudutaan, ja niin on tarkoituksenmukaistakin, tavoilla. Näistä mikään tapa ei ole ylitse muiden. Kaikilla lähestymistavoilla

Transkriptio

1 gelmien tutkimuksen piirissä ansioitunutta ihmistä, joia keään ei ole kynä keskeä kämmentä, kirjoittaa kirjan, kirjasta tulee hyvää jälkeä. Näin on nyt käynyt. Käsiä on kirja, joka käy läpi alkoholin tärkeimmät haitat, mahdoisuudet saada apua alkoholiongelmiin sekä erityisesti tämän avun hakumatkaa vastaan tulevia ongelmia. Kirjaa lukiessa tulee sinänsä hyvä mieli, onhan asiat esitetty "oikein hyvin". Herää kuitenkin kysymyksiä siitä, keie tämä kirja on kirjoitettu ja miksi (vaikka Kari Suomalainen sanookin, ettei hyvän tuotteen yhteydessä voi syntyä kysymyksiä siitä, miksi tämä on tehty). Kirjan esipuhe ja takakansi ilmoittavat, että kirja on suunnattu ensisijaisesti auttajie, mutta samaajuopoe, alkoholin suurkuluttajae, alkoholistie, kenee tahansa alkoholiongelmasta kärsiväe. Kirja palvelee myös sosiaalitoimen ja terveydenhuoon yhteistyötä alkoholiongelmien hoidossa. Esipuheessa ilmoitetaan, ettei ole haluttu syventyä alkoholipolitiikkaan. Harva meistä.jaksaa uskoa siihen, että alkoholiongelmiinsa apua tarvitseva lähtee hakemaan apua kirjoista. Siispä kirja on käytännössä suuntautunut alan ammattilaisten käsiin (sana "ala" ymmärrettäköön hyvin laveasti). Mitä kirja heie sitten keskeisenä viestinään antaa? Vastaus voisi oa: tämän verran, mutta ei valitettavasti monista syistä enempää. Toisin sanoen kirjoittajat maalaavat kuvan alkoholihaitoista ja avun mahdoisuuksista arkipäiväiseksi ja elämän mukaiseksi. Tässä kirjassa alkoholiongelmia ja alkoholin käytöä ei ole mitään erityistä juonta, niin kuin ei elämääkään. hmiset juovat hyvin erilaisista syistä. Alkoholista aiheutuu haittoja,.joista hiipivimmät ja vakavimmat eivät ole kunnoa suuren juovan yleisön tiedossa. Apua 0 joudutaan, ja niin on tarkoituksenmukaistakin, antamaan monia tavoia. Näistä mikään tapa ei ole ylitse muiden. Kaikia lähestymistavoia on omat etunsa, ja niissä on omat ongelmansa. Edeä tarkoitettu "alan" väki kentää, kunnaisessa sosiaalija terveydenhuoossa, järjestöissä, seurakunnissa, kouluissa jne., on out viime vuosina päihdekysymyksissä selvästikin vähän ymmäään. Lehtiin pääsevät raflaavat otsikot. Yksi kuppikunta ilmoittaa: meiä on ainut oikea oppi ja siitä tehty oikea hoito. Toisaaa elämöidään viinan vaikutuksia aivoihin tai viinan osuudea yleisessä yhteiskunnaisessa rötöstelyssä. Päihdeongelmien matkapuhujilta odotetaan samaa repäisevyyttä. Täaiseen käyttöön tästä kirjasta ei ole. Sen sijaan sitä voi suositea seaisee alaa työskenteleväe ihmisee, joka on katseut alkoholiongelmien monipolkuisuutta silmät aukija haluaa vakavissaan hakea toimivaa tapaa puhua alkoholista ja avun hakemisesta. Kirjasta tunkee esie oikeastaan yksi uutuus: kohtuujuomisen paikkaa hoidon tavoitteena puolusteaan määrätietoisesti. Tämän tavoitteen on saatava oa ja elää yhtenä vaihtoehtona muiden, tiukempien rinnaa. Kirja voi joutua tämän lukunsa vuoksi väärän opin listoie, mutta kirjoittajat lienevät tämän tienneet kirj oittaessaan. Tämä kirja on "humanistinen" luotaus alkoholiongelmiin. Minkälainen sitten olisi ei-humanistinen lähestymistapa? Se voisi lähteä ensinnäkin liikkeee etyylialkoholista kemiaisena ja farmakologisena aineena. Oleeista on viina ja sen ominaisuudet, sen jälkeen on toissijaista, miten ja keiden kohdaa ongelmia syntyy. Ongelmathan tunnetaan jo valmiiksi. Päihdehuoon tehtävänä on toistaa valmiita opinkappaleita. Tervetuloa meie: Me tiedämme, mitkä sinun kysymyksesi ovat vastauksetkin ovatjo valmiina. - Jos täaiseen toimintaan tarvitaan kirjaisuutta, on kaikki syy unohtaa tämä kirja. Simo Kokko Tietoja vuoden 18 anniskelutoiminnasta Alkoholijuomien kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna 0, "/o (100 %:n alkoholina laskettuna). Asukasta kohti laskettuna kulutus väheni 0, o/o. Alkon myyjien keväisen lakon vuoksi vähittäismyynti väheni, "/o, kun anniskelukulutus kasvoi osittain samasta syystä,0 oä. Anniskelukulutus jakautui siten, cttä alkoholilain alainen anniskelukulutus kasvoi,1 o/o ja keskiolutkahviloiden keskioluen myynti väheni 0, o/ Anni s ke luo i k eu k sien my öntäminen Alkon haintoneuvoston vahvistamien myöntämisperiaatteiden mukaista tiukkaa anniskeluoikeuksien myöntämispolitiikkaa jatkettiin kertomusvuonna. Alkon haintoneuvoston vuosiksi vahvistamat myöntämisperiaatteet on kerrottu Alkoholipolitiikka-lehden numerossa l/186. Samassa yhteydessä on myös kerrottu l.. l86 voimaan tueet anniskeluohjekokoelman muutokset. Vuonna lb oli uusien anniskeluoikeuksien lisäys rajoitettu siten, että tavanomaisten A- ja B- oikeuksien määrä sai kasvaa noin o/o ja lajivalikoimaltaan rajoitettu.f en oikeuksien määrä noin 7o anniskeluoikeuksien kokonaismäärästä. Toimivien ravintoloiden anniskelualueiden laajennukset tuli pyrkiä rajoittamaan

2 noin "/":ün. Anniskeluoikeuksia myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota perustettavien ravintoloiden sijaintiin.ja siihen, miten niiden toiminta-ajatus tulee tyydyttämään väestön tarpeet. Anniskeluoikeuksien myöntäminen painottui rajoitettuihin oikeuksiin. Niitä annettiin erityisesti pienie, hyviksi ruokapaikoiksi osoittautuneie lounas- ja erikoisruokaravintoloie sekä pienie hyvin hoidettujen, lähinnä Taulukko 1. Anniskeluoikeudet oikeusluokittain ja hintaryhmittäin Erityishintaryhmä.. Ylempi hintaryhmä Perushintaryhmä... Yhteensä Muutos vuoden alusta t 0 7 A B yht. muutos vuoden alusta q t matkailijoita palvelevien majoitusliikkeiden ravintoloie. Haintoneuvosto käsitteli kertomusvuonna kaikkiaan l8 anniskeluoikeushakemusta. Näistä hylättiin. Uusia oikeuksia myönnettiin 86 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien myöntämisestä hankkeen valmistuttua tehtiin. Uusista oikeuksista oli A-oikeuksia 1, B-oikeuksia ja lajivalikoimaltaan rajoitettuja oikeuksia 67. Kertomusvuonna aloitti toimintansa 88 ravintolaa jal anniskelusopimusta purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Voimassa olevien oikeuksien lisäys oli näin oen 67 eli, "/". Yuoden päättyessä oli toiminnassa 0 lajivalikoimaltaan rajoitettua A-oikeutta ja 1 rajoitettua B- oikeutta. Toimintansa aloittaneista l oli ylemmässä hintaryhmässä ja 76 perushintaryhmässä. Kertomusvuonna hyväksyttiin 17 omistajanvaihdosta sekä 1 rakenteeista j a toiminta-ajatuksen muutosta. Ravintoloiden määrän muutokset oikeusluokittain, hintaryhmittäin ja tyypeittäin ilmenevät taulukoista ja. Omistajaryhmittäin tarkasteltaessa (taulukko )jatkui viime vuosien kehitys eli yksityisten omistamien ravintoloiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti, kun taas osuustoiminnaisten ravintoloiden lukumäärä väheni. Keskioluen anniskelulupia oli vuoden lopussa voimassa 6lB. Lupien määrä lisääntyi viime vuonna 6:ä. Yleissuostumusta Taulukko. Anniskeluravintolat tyypeittäin ja hintaryhmittäin lb ukumäärä muutos vuoden alusta keskim. asiakaspaikkoja/ ravintola errtyls hintaryhmät ylempi perus pöytiin itsetarjoilu palvelu Kaupunki- ja kokoushoteit... Lomahoteit... Taajamahoteit... 6 r0 0 J l A-ruokaravintolat B-ruokaravintolat 1 l 8 1 to l0 BB 18.l Viihderavintolat 1.1 7l 01 l7 Olufavintolat... Kortteli- ja kantapaikat l 1 t r0 t7 7B 66 Poikkeukseiset Yhteensä l

3 Taulukko. Anniskelusopimukset omistajaryhmittäin ja omistajaryhmien 7o-osuudet anniskelusopimuksista, asiakaspaikoista ja myynnistä vuonna lb Yksityiset... Osuustoiminrr.ttir.t... Yhdistykset, kerhot, kuntapohjaiset... Valtio Arctia Oy... Kantaravintolat Oy... Liikenneravintolat Oy. ukumäärä muutos vuoden alusta anniskelusopimuksistal l, 0, 7,, l,b,6,,7 0, osuusprosentrt asiakas- ravintolapaikoista myynnistä,1 8,0 1,6 8, 6,1,6 0,7,7,6 10, 1, Yhteensä l ,0 100,0 100,0 rosuudet vuonna 17 olivat: yksityiset 7o, osuustoiminnaiset o/o,yhdistykset, kerhot ja kuntapohjaiset 17 7o sekä valtio 7o. Kuntapohjaisten vähenemistä selittää osittain se, että l8o-luvun alussa Rantasipi-kedun l sopimusta siirrettiin yksityisten ryhmään. keskioluen anniskeluun er vlrme vuoden lopussa out annettu lainkaan 1 kunnassa ja se oli peruutettu kunnassa. Vuonna 18 yksi kunta peruutti yleissuostumuksen. Yrittäjä oli 16 keskioluen anniskelupaikassa sitonut anniskelun ruoan tarjoiluun. Keskioluen anniskelupalkkio on täöin puoa kohti enintään 70 penniä suurempi kuin muissa keskioluen anniskelupaikoissa. Anniskelukulutus Alkoholilain alainen anniske- ukulutus kasvoi viime vuonna 100 %:n alkoholina laskettuna,1 % edeiseen vuoteen verrattuna (taulukko ). On arvioitu, että ilman myyjien kuukauden pituista lakkoa ( lb) anniskelukulutus olisi kasvanut noin 7o. Kolmanneksittain tarkasteltuna kulutuksen muutos jakaantui niin, että tammi-huhtikuussa kasvua oli, 7o, touko-elokuussa 6, % ja syysjoulukuussa,6 o/o. Keskiolutlain alainen anniskelukulutus väheni 0, o/o. Taulukko. Alkoholilain alaisen anniskelukulutuksen määrä, rakenne.ia osuus kokonaiskulutuksesta vuonna 18, 100 7o:n alkoholina tuh. litraa Viinat Muut väkevätjuomat Väkevät yhteensä Viinit... Long drink -juomat... Vahva olut... Keskiolut Miedot yhteensä muutos osuus-7o osuus-7o 7o,7,8,,7 1,0 6, -, 6,1 anniskelu- juomaryhmän kulutuksesta kokonaiskulutuksesta 1,6 1,0 1,6, 7rl 6, 0,8 68, 1, 16, 1, 8,6,7, 0,7,8 Kaikki yhteensä.. 6 0,1 100,0 l,b Keskiolutlain alainen keskioluen anniskelukulutus 100 7o:n alkoholina oli litraa, eli kulutus väheni 0, % edeiseen vuoteen verrattuna. 170-luvun alusta lähtien on anniskelukulutuksessa out havaittavissa siirtymistä väkevistä juomista mietoihin. Tämä suuntaus jatkui kertomusvuonnakin. Esimerkiksi l0 vuotta aikaisemmin mietojen juomien osuus oli, o/" ja viime vuonna 68, o/o. Taulukon mukaan kasvoi kaikkien muiden juomaryhmien kulutus paitsi väkevien viinien ja keskioluen. Eniten lisääntyi mietojen viinien ja vahvan oluen kulutus, edeiseen vuoteen verrattuna molemmat kasvoivat 6-7 "/". Alkoholilain alaisen anniskelutt

4 kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 1,8 o/o. Keskiolutlain alaisen anniskelukulutuksen osuus oli, "/o, joten koko anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli,l %. Alkoholilain alaisen anniskelukulutuksen kotimaisuusaste oli BB 7o. Alkoholijuomien hintoja korotettiin l. l. 18. Vähittäismyyntihintoja korotettiin keskimäärin o/o, ja anniskelukorvauksen korotus huomioon ottaen nousivat anniskeluhinnat keskimäärin 6,1 "/o. Taulukon mukaan alkoholijuomien kulutus asiakaspaikkaa kohti lisääntyi 1,8 7o. Kulutuksen jakaantuminen tyypeittäin on pysynyt edeisten vuosien kaltaisena. Suurinta kulutus asiakaspaikkaa kohti oli olutravintoloissa ja kortteli- ja kantapaikoissa. Niiden osuus anniskelukulutuksesta oli 8 o/.1a asiakaspaikoista 18 t/". Ravintolamyynnissä 0 eniten myytyä akoholijuomaa (pl. maasjuomat) olivat vuonna lb seuraavat: Gin Long Drink Dry Vodka Koskenkorva Karahvipunaviini Kolmen leijonan Whisky Karahvivalkoviini Dry Silver Gin Cognac Monopol Cider Bacardi Carta Blanca Gin Ron Cabana Jaloviina* Liebfraumilch Finlandia Elys6e nro Karahvirose e viini Jaloviina*** Calö Campari Bitter Egri Bikav r litraa B l1 lb7 t t lb 8 0 t sl 80 Koko alkoholilain alaisesta anniskelukulutuksesta edustaa 0 eniten myytyä lajia 87, "h:a. Lista on pysynyt vuodesta toiseen lähes muuttumattomana. Selvin muutos on out karahviviinien nouseminen listae; nehän ovat syrjäyttäneet muita mietoja viinejä. Viinoista Dry Vodka on edeeen suosituin, mutta Koskenkorvan suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Viineistä karahvipunaviinin kulutus kasvoi "/" ja karahvivalko- ja karahviroseeviinin lähes 0 7o edeiseen vuoteen verrattuna. Karahviviinien kulutus muodostaa mietojen viinien kulutuksesta noin puolet. Maasjuomien kulutus on 7 o/" koko alkoholilain alaisesta anniskelukulutuksesta. A nni s k e lur aa int o o id e n my nti Alkoholilain alaisten anniske- Taulukko. Anniskelukulutus 100 7o:n alkoholina asiakaspaikkaa kohti sekä kulutuksen juomaryhmittäinen jakauma ravintolatyypeittäin vuonna lb kulutus/ asiakaspaikka itraa muutos 8/8 o/ /o tyypm 7o-osuus kokonaiskulutuksesta kulutuksen 7o-jakautuma juomaryhmittäin vnlt väkevät juomat tyyprn 7o-osUuS asiakaspaikoista maasja long drink -juomat Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit... Taajamahoteit... t B l6 - l t t B t7 7 1l J A-ruokaravintolat B-ruokaravintolat l 10 l Viihderavintolat l 7 6l Olutravintolat Kortteli- ja kantapaikat... _J 7 B6 7l Poikkeukseiset 6 -l B 8 Yhteensä. l8 100 r00 6 l1

5 Taulukko 6. Anniskeluravintoloiden myynti hintaryhmittäin ja tileittäin vuonna lb Ako...,1 Olut... 7,10 Ruoka 6,7 Muu myynti...,8 erltyls ylempi perus kaikki osuus-70 Mmk o/o Mmk o/o Mmk o/o Mmk o/o myynnistä 7,0 1, 8,6 B,l 76,7 78,66 10,8 8,7 0, 6,8,, 886, 107, 88, 86,, 1, l, 8, 878,7 78,1,6,81, 1, 1,,0 Yhteensä... 77,80 8,7 6,0 1, 118, 1, 6 70, 1,0 100,0 Myynti/ ravintola 16,1,6,78,7 8,6 6,8,6, Taulukko 7. Anniskeluravintoloiden myynnin jakauma tyypeittäin ja myynti asiakaspaikkaa kohti kuukaudessa vuonna lb myynnintileittäinen 7o-jakauma kuukausimyynti/asiakaspaikka Alko olut ruoka muu. 8lB myynti mk o/o Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit... Taajamahoteit... l 7 JJ t 8 l t0 tb 8 0 6,1,6, A-ruokaravintolat B-ruokaravintolat Viihderavintolat... B l8 l 0 B ,0 -,,8 Olutravintolat... Kortteli- ja kantapaikat t 18,1 l,b Poikkeukseiset... t 1, Keskimäärin 7 6 B6t 8, luravintoloiden myynti kasvoi 1,0 "/" eli 1, prosentriyksikköä enemmän kuin edeisenä vuonna. Alkon myyjien lakon vaikutukset ravintolamyyntiin näkyvät huhtikuussa, jooin anniskelumyynnin kasvu oli 1, %. Eniten kasvoi viime vuonna oluen myynti, 1, "/o (taulukko 6). Kaikkien alkoholijuomien myynti kasvoi yhteensä 1, "/" ja ruoan myynti 1, o/". Tarjoiluhintojen kasvu oli vuonna lb arviolta 7, o/o,ja siitä oli alkoholijuomien hintojen kasvu 6,1 7o sekä ruoan hintojen kasvu 8,6 %. Ruoan myynnin osuus kokonaismyynnistä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Myynnin rakenne vaihtelee eri hintaryhmissä. Erityishintaryhmässä ja ylemmässä hintaryhmässä on ruoan myynti suurinta. Toisaalta taas maasjuomien kulutus oli suurinta perushintaryhmässä. Muiden alkoholijuomien myynnin osuus oli kaikissa hintaryhmissä noin 0 7o. Taulukon 7 mukaan myynnin jakautumisessa tileittäin eri ravintolatyyppien kesken ei ole merkittävää muutosta edeiseen vuoteen verrattuna. B-ruokaravintoloissa ruoan myynnin osuus kokonaismyynnistä oli suurin eli 7 "/". Oluen myynnin osuus oli suurin olutravintoloissa eli 7o. Kokonaismyynti asiakaspaikkaa kohti kuukaudessa oli suurin A-

6 ruokaravintoloissa, BB markkaa, ja olutravintoloissa, 1 markkaa. Anniskelun ualuonta Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimenpiteiden määrä alkoholilain alaisissa anniskeluravintoloissa on pysynyt viime vuosina melko vakiona: vuonna lb toimenpiteitä oli 16 ja vuonna lb niitä oli 1 (taulukko B). Yleisimmät syyt toimenpiteisiin olivat päihtyneie anniskelu ja päihtyneiden oleskelun saiminen ravintolassa. Näistä tapaukseen liittyi järjestyshäiriö. Ae lb-vuotiaie anniskeltiin l0 tapauksessa. Keskioluen anniskelussa yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat olivat päihtyneie anniskeluja heidän oleskelunsa saiminen anniskelupaikassa. Toimenpiteiden määrä väheni edeiseen vuoteen verrattuna l:ä. Tämä selittynee osaksi siä, että keskioluen anniskclun hoito on yleisesti ottaen kohentunutja samaa keskioluen anniskeluverkosto on laaduisesti parantunut. Tätä johtopäätöstä tukevat Helsingin kaupungin alueea sijaitseviin keskiolutpaikkoihin keväää lb tehdyn Alkon tarkastuksen tulokset. Yhteensä tarkastettiin 7 keskioluen anniskelupaikkaa, ja annetuista huomautuksista yksikään ei koskenut keskioluen anniskelua, vaan ylihinnan perimistä, oluen hinnan puuttumista, kieltojulisteiden puuttumista ja epäsiisteyttä. Huomautuksia annettiin yhteensä. Taulukko 8. Valvontatoimenpiteet alkoholilain ja keskiolutlain alaisissa anniskelupaikoissa vuosina l8ja lb Lopuiset peruutukset... Määräaikaiset anniskelukieot... Anniskelukorvauksen menettämiset määräajalta... Varoitukset Kirjeet Ylihinnan takaisinperinnät AlkoL:n alaiset lb 18 Yhteensä gr ß7t 1 OutL:n alaiset 18 lb ö l0 B 7t 1 Vuonna 18 kolmeen ja vuonna lb yhteen toimenpiteeseen liittyi velvoite anniskea alkoholijuomat osassa ravintolaa tai osan aikaa pöytiin. Taulukko. Ravintolahenkilökunnan lukumäärä vuonna lb Hovimestarit... Tarj oilijat ja tarloil r.1 ahaläii,.f,.j.i Vahtimestarit... Baarimestarit ja kassanhoitajat... Keittiöhenkilökunta Soittajat ym. esiintyjät... Muu henkilökunta... Ravintolahenkilökunta vhteensä... Majoitushenkilökunta Johtajat... Konttorihenkilökunta Vakinainen henkilökunta yhteensä Osa-aikahenkilökunta -t ukumäärä muutos B/8 keski- luku- % määrin määrä B t l , 1,8 -,8 - l,b 0, -,7 -,7-0, 1, l,b,1 0, 8, R au in t o a hen k i ö kun t a Alkoholilain alaisten anniskeluravintoloiden vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi :ä eli 0, % (taulukko ). Tähän vaikutti majoitushenkilökunnan määrän kasvu, joka oli 8 hen- keä eli 1, "/o. Varsinarsen ravintolahenkilökunnan määrä väheni siten 0, o/o. Tarjoilijoiden määrä on vuodesta 17 jatkuvasti lisääntynyt, näin kävi myös viime vuonna. Julkisuudessakin keskustelua herättänyt ns. elävän musiikin väheneminen anniskelupaikoissa näkyy myös soittajien ja muiden esiintyjien määrässä. Juhani Hakala l