on tärkeä osa kokonaisohjelmaa, Tietoj a ouoden I 9 I I anniskelutoiminnasta

Transkriptio

1 .juomien saatavuutta. Kuitenkin alkoholijuomien saatavuus on uusienkin päätösten voimaantulon jälkeen tiukempi kuin ennen vuoden lb5 reformia. Yhtenä tilannearviona esitettiinkin, että nyt tehdyt päätökset itse asiassa saattavat voimaan ne alkoholin saatavuuden rajoitukset, joihin vuoden lb5 reformia tähdättiin. Tämän tulkinnan mukaan vuoden lb5 reformista tuli varsin radikaali ennen kaikkea siksi, että paikaiset viranomaiset olivat ryhtyneet kilpailemaan keskenään alkoholin saatavuuden rajoittamisessa. Monia seuduia tämä johti paikaisiin kieltolakeihin tai seaisiin äärimmäisyystoimiin kuin viinitarhojen hävittämiseen. Alkoholin saatavuuden radikaalista rajoittamisesta oli toki se positiivinen seuraus, että alkoholinkulutus aleni. Toisaalta alkoholin saatavuutta oli kuitenkin kiristetty niin huomattavasti, että uuden alkoholipolitiikan kannattajakunta alkoi uhkaavasti vähentyä. Päätössanoissaan Nikolai Ivanets totesi, että alkoholipolitiikan perustavoitteena on väestön alkoholiasenteiden ja arvostusten muuttaminen. Siksi alkoholipolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja se tulee sopeuttaa paikaisiin olosuhteisiin. Alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen on tärkeä osa kokonaisohjelmaa, mutta rajoitukset on toteutettava harkiten. Vaikka Neuvostoliiton alkoholiuudistuksen vaikutukset eivät olekaan kauttaaltaan positiivisia, ei se oikeuta heittämään lasta pesuveden mukana. Esa Österberg Tietoj a ouoden I I I anniskelutoiminnasta A nnö s k e lut o iminn an ke hitl ätnine n Viime vuosina anniskelutoimintaa on kehitetty voimakkaasti. Näkyvimmät muutokset on tehty anniskeluhinnoittelussa. Alko ei kerää tietoja ravintoloista pelkästään itseään varten, vaan kerättävistä tiedoista on sovittu yhdessä mm. Hotei- ja ravintolaneuvoston kanssa ja tiedot luovutetaan alan etujärjestöjen käyttöön. Kertomusvuonna Alko kehitti alkoholihaintoon liittyvää organisaatiota ja siirsi valtuuksia ja tehtäviä alaspäin kaikia tasoia. Tavoitteena on out toimintojen yksinkertaistaminen ja tehtävien siirtäminen sie organisaatiotasoe, joa niiden hoito on tarkoituksenmukaisinta. Esimerkiksi uusista anniskeluoikeuksista päättäminen on siirretty haintoneuvoston yleisistunnolta sen ravintolajaostoe. Näin vältetään samaa anniskeluoikeutta koskeva kaksinkertainen käsittely. Vuoden lbb alussa kehitettiin anniskeluhinnoittelujärjestelmää. Aikaisemmin kaikkien juomien anniskeluhinnat oli sidottu toisiinsa: yhden tuotteen hinnan muuttaminen aiheutti kaikkien muidenkin tuotteiden hintojen määrittelemisen uudel- Ieen. Uudessa järjestelmässä hinnat saa valita vapaasti tuotteittain asetettujen minimi- ja maksimihintojen rajoissa. Ainoa rajoitus on, että kotimaisten juomien tulee oa halvempia kuin niiden ulkomaiset vastineet. Samaa kertaa toteutettiin muitakin kevenny'ksiä. Muun muassa ravintoloiden ei enää tarvitse ilmoittaa Alkoe hintatasojen muutoksia. Alko kuitenkin valvoo, ettei maksimihintoja ylitetä. Niiden määräytymistä ei muutettu uudistuksen yhteydessä. Myös kuluvan vuoden alussa tehtiin anniskeluhinnoitteluun eräitä tarkennuksia ja kevennyksiä. Hinnoittelujärjestelmän muutoksea pyritään entistä suurempaan joustavuuteen. Näin tuetaan nykyistä anniskeluoikeuksien myöntämislinjaa, joka on lisännyt ravintoloiden keskinäistä kilpailua. Jäykkä hinnoittelujärjestelmä on out omiaan kahlitsemaan sitä. Toisaalta ravintolat eivät ole kuitenkaan juuri hyödyntäneet hinnoittelun suomia mahdoisuuksia kilpailukeinona, vaan hinnat ovat seuranneet yleensä maksimihintoja. Yksi syy tähän on out se, että ravintolat eivät voi ilmoittaa hintojen muutoksista ravintolan ulkopuolea. Kertomusvuonna sosiaali- ja terveysministeriö perusti Alkon haintoneuvoston esityksestä työryhmän tarkistamaan alkoholin mainontaan liittyviä määräyksiä. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kuluvana keväänä. Alko tulee suhtautumaan vastaisuudessakin myönteisesti anniskeluhinnoittelun asteittaiseen ja varovaiseen vapauttamiseen edeyttäen, että vapauttaminen ei olennaisesti nosta ravintoloiden hintatasoa tulevissa kilpailuolosuhteissa. Hotei- ja ravintolaelinkeino on eri yhteyksissä esittänyt alkoholin myymistä halvemmaa anniskeluun kuin vähittäismyyntiin eli ns. tukkualennusta ravintoloie. Alkoholilainsäädännön mukaan Alkon tehtävänä on alkoholista aiheutuvien haittojen ja vaurioiden minimointi. Haitat puolestaan riippuvat kokonaiskulutuksen tasosta. Alko ei voi saia alkoholin kulutuksen kasvattamista hinnanalennuksin varsinkaan nyt, kun kulutus erityisesti alkoholilain alaisessa anniskelussa on selvässä nousussa. Tukkualennus kohdistuisi alkoholivaltaisiin ravintoloihin ja alennuksen hyöty olisi sitä suurempi, mitä enemmän alkoholia anniskeaan. Alko katsoo, ettei etenkään nykytilanteessa, jossa alan myynti ja kannattavuus ovat kasvussa, ole tarpeen siirtää osaa valtion alkoholituloista elinkeinon käyttöön. Viime vuonna ravintoloiden markkamääräinen anniskelumvynti kasvoi nimeisesti 1B,B % ja kate 18, "/". l

2 Vuoden alusta poistui anniskeluoikeuksien leimavero. Samoin kertomusvuonna Alko ei enää vaatinut takuita maasjuomien, siiderin ja long drink -juomien ostoista. V uoden I 8 alhoholäkomitean annishelua hoshetat e sityhs et Vuoden 18 alkoholikomitean kannanotoista seuraavien voidaan katsoa liittyvän anniskeluoikeuksien myöntämispolitiikkaan: "Yhteisen vastuun alkoholipolitiikka nojaa kansalaisten tietoisiin valintoihin ja valinnan vapauteen." "Mahdoisuuden monipuolisiin valintoihin lisäännyttävä." "Luotava moni-ilmeinen alkoholinkäyttöympäristö." "Ajan mittaan on pyrittävä alentamaan kulutustasoa säätelemää sekä saatavuutta että alkoholin kulutustottumuksia." Elinkeinopolitiikkaan voidaan katsoa liittyvän seuraavien kannanottojen: "Vähittäismyyntiin ja anniskeluun liittyviä erityistoimia tai helpotuksia ei tule käyttää työisyys- ja elinkeinopoliittisten päämäärien edistämisen välineinä." "Ei ole syytä edistää matkailuelinkeinoa uusin alkoholin myyntiin liittyvin erityisjärjestelyin. " "Alkoholiedustusmenojen vähennyskelpoisuutta yritysverotuksessa on pyrittävä rajoittamaan." Edeeen komitea saisi ulkomaanliikenteen laivoia alkoholijuomien verottoman anniskelun mutta ei vähittäismyyntiä. Näissä kahdessa viimeksi mainitussa perusteluina ovat tasapuolisuus, yhdenmukaisuus ja kulutuksen säätelyn uskottavuus. Alkoholijuomien kulutuksen rakenteeseen pyrkii vaikuttamaan seuraava kannanotto: "4-oluen alkoholipitoisuutta vähennetään ja hintajärjestelyin pyritään siirtämään oluen kulutusta miedompaan suuntaan." A-oluestahan 5 o kulutetaan ravintoloissa ja keskioluesta vajaa yksi prosentti, joten anniskelussa on varaa ohjata kulutusta miedompaan keskiolueen. Vuoden vaihteen anniskelukorvausratkaisuia pyrittiin suosimaan keskioluen anniskelua. Valvontaan taas soveltuu komitean kannanotto yhteisvastuuseen alkoholiongelmien torjumisessa. Vieläkin liian usein anniskelun valvontaa suoritetaan tarkastajien pelossa, eikä tavoitteena ole niinkään sosiaalinen vastuu asiakkaista. Annisheluoiheuks öen my öntämönen Haintoneuvoston vahvistamat laaduiset myöntämisperiaatteet pysyivät kertomusvuonna ennaaan. Suosituimmuusasemassa olivat edeeen ruoka- ja matkailupaikat. Vuoden loppupuolea ei enää kirjattu toiminta-ajatussidonnaisuutta uusiin Taulukko 1. Anniskeluoikeudet oikeusluokittain ja hintarvhmittäin IBB Erityishintaryhmä Yleishintaryhmä Muutos vuoden alusta A B Br vht. vu<lden alusta B 0 I l B 2 t lb 12 lb lb Taulukko 2. Anniskeluravintolat tyypeittäin ja hintaryhmittäin l8b Kaupunki- j a kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit lukumäärä r vuoden alusta 4 18 keskim. asiakaspaikkoja/ ravintola hintaryhmät erityis 43 yleis 33 s /88 lkm l t4l B 3 2 l4t l4t l t

3 Taulukko 3. Anniskelusopimukset omistajaryhmittäin ja omistajaryhmien o-osuudet anniskelusopimuksista, asiakaspaikoistaja myynnistä vuonna 188 Yksityiset Osuustoiminnaiset Yhdistykset, kerhot, kuntapohjaiset Valtio Arctia Oy Kantaravintolat Oy Liikenneravintolat Oy lukumäärä vuoden osuusprosentit alusta anniskelu- asiakassopimuksista paikoista 5t 43 t l , 1, 0, 5,0 20,3 10,I 4, 3,4. 2,3 0, 54,5 24,8 13,3,4 5, 3,4 1,0 ravintolamyynnistä ,0 100,0 100,0 4, 32,, I 1,3 Taulukko 4. Alkoholilain alaisen anniskelukulutuksen määrä, rakenne.ja r>suus kokonaiskulutuksesta vuonna lbb, 100 %:n alkoholina Viinat Muut väkevät juomat Väkevät yhteensä Väkevät viinit Miedot viinit Viinit yhteensä tuh. litraa t 22 5 l o/ 1,5-3,0-0,1 -,0 15, ostttts-o anniskelukulutuksesta lb,l,4 ',5 osttus-o.juomar.vhmän kokonaiskulutuksesta 13, 14,3,B o/ /o vuodesta r 80 5,0 _ IB,B - 4, 0, 2,8,,') ,5 4,8,3 3, Long drink -juomat 430,,0 3,2-3, Vahva olut Keskiolut Miedot yhteensä ,0, 8, 0, l,l ',2,4 5, 0,8 23,8 4,4 1, 3,2 Kaikki vhteensä 14,2 100,0 1, Keskiolutlain alainen anniskelukulutus 100 o:n alkoholina oti I 428 tuh. litraa, eli kuluttrs kasvoi 4,0 oä 23, anniskelusopimuksiin. Kun vuonna 18 ravintoloiden lisäyksee ei asetettu kattoa (lisäys 28), niin viime vuonna tavoitteeksi asetettiin noin 200 ravintolaa (lisäys l8), ja kuluvana vuonna tavoitteeksi on asetettu n. 10 ravintolan lisäys. Syynä oikeuksien myöntämisen kiristämiseen on anniskelun kulutuksen viime vuosien kasvu. Haintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 348 anniskeluoikeushakemusta. Uusia oikeuksia myönnettiin 203 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen valmis- tuttua tehtiin 2. Uusista oikeuksista oli tavaisia A- tai B-oikeuksia I l ja rajoitettuja B-oikeuksia 84. Viimeksi mainituia on tää hetkeä oikeus anniskea täysin B-oikeuksin. Hakemuksia hylättiin l1. Kertomusvuonna aloitti toimintansa 21 ravintolaaja 21 anniskelusopimusta purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi (taulukko l). Lisäksi noin sadan jo toimivan ravintolan anniskeluoikeuksien laajuutta tai hintaryhmää muutettiin paremmin vastaamaan ravintolan toiminta-ajatusta ja palvelutasoa. Tästä johtuu B-oikeuksien väheneminen. Myöntämisperiaatteiden mukaisesti eniten lisääntyi ruokaravintoloiden määrä (taulukko 2). Kortteli- ja kantapaikkojen lisäykseen saattaa oa syynä kertomusvuonna tapahtunut tyypityksen tarkistus. Ruokaravintoloiden määrä on lisääntynyt 542:a vuodesta 180. Viihderavintoloiden vähenemiseen ovat vaikuttaneet ravintoloiden toiminta-ajatusten muutokset. Olutravintoloilta ovat ehkä vieneet asiakkaita ravintoloiden, yleensä viihderavintoloiden, osastoitumiset eri toi- 3

4 Taulukko 5. Anniskelukulutus 100 o:n alkoholina asiakaspaikk;ra kohti stk:i kulutuksetr.jttot-n:rrthmittüinen.iakauma ravintolatyypeittäin vuonna lbb kulutus/ asiakaspaikka litraa BB/8 o/ /o t\'\'l)l n u -ostttts tvvpln o-osutts kokonais. kulutuksesta irsiakarspaikoista kulutuksen "-.jakauma.juoman hmittäin vüker'ät viinit maas- ja.juomat long drink -.,uomat Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit l5 l l2 () () r.)ö 1.\t.) 5l 4 0 t4 -ö 5 ö 4 :) 2l o B l 2t Iu 3l.l l.) 1.1 '2 3l 2, t) l --) 100 t00 5 B minta-ajatuksin toimiviksi ravintolan osiksi. Taulukosta 3 ilmenevät anniskelusopimukset omistajaryhmittäin vuoden vaihteessa. Vuodesta lb0 lähtien ovat omistajaryhmien osuuksissa anniskelusopimuksista tapahtuneet seuraavat muutokset prosenttiyksikköinä: yksityiset * 18,4, osuusliikkeet - 12, ja valtio - 2,L Samansuuntainen kehitys jatkui viime vuonnakin. Keskioluen anniskelulupien määrä oli vuoden vaihteessa 2 02, eli lisäystä oli 122 lupaa. Anniskeluhulutus Alkoholijuomien kulutus ravintoloissa kasvoi,2 Y". Keskiolutlain alainen anniskelukulutus kasvoi 4,0 % ja alkoholijuomien kokonaiskulutus 3,5 %. Alkon myymälöiden myynti väheni 0,3 o. Väkevien.juomien kulutus laski hieman ja mietojen juomien kulutus Iisääntyi viime vuonna (taulukko 4). Erityisesti nousi mietojen viinien ja A-oluen myynti. Kehitys on out samansuuntainen vuodesta lb0 lähtien: väkevien juomien kulutus on laskenut 4, "/" ja mietojen juomien lisääntynyt 3,2 "/". Mietojen juo- 4 mien osuus anniskelukulutuksesta on 2,4 o/o ja kotimaisuusaste 88 o. Valtiohan saa anniskeusta litrasta huomattavasti enemmän veroja kuin vähittäin myydystä litrasta. Asiakaspaikkakohtainen kulutus laski hieman viime vuonna (taulukko 5). Syynä on kapasiteetin lisäys. Kaikkien ravintoloiden asiakaspaikkakohtainen kulutus (100 %:n alkoholina) oli vuonna litraa, kun se viime vuoden lopussa oli 1 litraa. Voimakkainta kapasiteettiin suhteutettu vähennys oli B-ruokaravintoloissa (10 litraa) ja olutravintoloissa ( litraa). Muiden tyyppien kulutuksen muutokset olivat l-2 litraa. Prosentuaalisesti B-ruokaravintoloiden lisäys on out ko. ajankohtana suurin, ja olutravintoloista ilmeisesti kulutusta on siirtynyt korkeampitasoisiin kortteli- ja kantapaikkoihin ja moniosaisten ravintoloiden olutosastoihin. Koko anniskelukulutus on kasvanut vuodesta lb0 lähtien 24 o/o, kun kokonaiskulutus kasvoi samana aikana 20 o/o- Ravintolamyynnin 20 eniten myytyä alkoholijuomaa (pl. maasjuomat) olivat seuraavat: l. Gin Long Drink 2. Koskenkorva 3. Dry Vodka 4. Karahvivalkoviini 5. Karahvipunaviini. Golden Cap Siideri. Dry Silver Gin B. Whisky &&&. Cognac Monopol 10. Bacardi Carta Blanca 11. Liebfraumilch 12. Elyse N:o I 13. Ron Cabana 14. Vin Blanc Touraine 15. Gin 1. Bitter Campari 1. Caf lb. Prins Oliver 1. Cötes du Rhne 20. Karahviroseeviini litraa l l ro Viisi ensimmäistä tuotetta ovat samat kuin edeisenäkin vuonna, ja ensimmäisen tuotteen järjestyksessä ei ole tapahtunut kovin olennaisia muutoksia. Ainoastaan Siideri on noussut. tilalta :nneksi. Siiderin kulutus kasvoi %.Syy lienee sama kuin oluenkin kulutuksen kasvussa: lämmin ja kaunis kesä yhdistyneenä ostovoiman kasvuun.

5 Taulukko. Anniskeluravintolamyynti tarjoilupalkkioineen vuonna lbb myyntl yhteensä o/n Mmk myynti/ ravintola I 000 mk myynti/ asiakaspaikka mk o/ /o Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit , 1,3 12,3 1 BB ,3,8 4,1 3t 3 1 5BB 2t 2,2 12, 3,3 I ,4 3, 3 15 I BB 1, 32,2 t3 23 B B,l 33, 44 B,B 2s 11, B,B 58 l 80 2,5 23, , 11, I BB - 10,5,8 Keskimäärin , I4t, , l,8 4 51, 22 4,5 Anniskelurauintoloiden myynti Ravintoloiden kokonaismyynti kasvoi viime vuonna 1,8 o (taulukko ). Anniskelumyynti kasvoi 18,8 o ja muu myynti 14,3 "/o. Anniskelumyynnin kate nousi oluen myynnissä 22,2 o ja muiden alkoholijuomien kate nousi 14,8 o, eli yhteensä nousua oli 18, %. Tarjoiluhinnat nousivat viime vuonna keskimäärin noin o, joten myynnin reaalinen lisäys oli yli,0 %. Kasvu jakautui siten, että anniskelumyynnin lisäys oli runsaat "/" ja muun myynnin lisäys 1l %. Ravintolakohtainen myynti oli kasvussa, mutta asiakaspaikkakohtaisessa reaalisessa myynnissä oli havaittavissa pientä vähennystä. Anniskeluravintoloiden myynnin tileittäinen tyyppikohtainen jakauma näkyy taulukosta. Alkon suorittaman hintaseurannan mukaan ravintolat nostivat anniskeluhintoja helmikuusta lb8 helmikuuhun lb 12 o, kun enimmäisanniskeluhinnat nousivat o/o. Tulos merkitsee sitä, että monet ravintoloista, jotka olivat maksimihintojen alapuolea, ovat nostaneet hintojaan maksimiin tai lähee sitä. Viime vuodenjoulukuusta kuluvan vuoden helmikuuhun hinnat nousivat keskimäärin 5,8 o, kun hinnankorotuksen perusteea enimmäishinnat TauLukko. Anniskeluravintoloiden myynnin jakauma tvvpeittäin vu()nnir 1BB Kaupunki- ja kokoushoteit Lomahoteit Taajamahoteit Keskimäärin nousivat 5,3 %. Vähiten alkoholijuomien hinnat olivat nousseet ruokaravintoloissa (5,3 "/"), yli o:n korotuksia oli tehty vain olutravintoloissa (,8 %). Juomaryhmittäin muiden kuin maasjuomien hinnat olivat nousseet ae 5 o/o. A-oluen hinta oli noussut viime vuoden joulukuusta,3 "/, ja keskioluen,0 o. Yleensähän hintakilpailua on käyty oluen mvvnnin tileittäinen o -.lakaun'ra Alko olut ruoka nlur-l. m\'\'trtl l IB.).) t 2l l :)-1 32 JJ l 20 t B hinnaa. Ilmeisesti kasvanut kysyntä nosti hintoja. Anniskelun raloonta Valvontatoimenpiteiden kehityksessä ei out tapahtunut olennaisia muutoksia (taulukko B). Alkoholilain alaiseen anniskeluun kohdistuneissa toimenpiteissä oli tapahtunut pientä 5

6 vähennystä. Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaittiin 34 poliisin, 34 Alkon ja 10 kunnaisten alkoholitarkastajien suorittamissa tarkastuksissa. Loput 22 toimenpidettä aiheutuivat usean valvontaviranomaisen havainnoista. Alkon ja kunnaisten alkoholitarkastajien valvontatoiminta painottuu salitarkastuksiin sekä ravintolahenkilökunnan koulutukseen ja neuvontaan. Poliisin suorittama valvonta on lähinnä yleisen järj estyksen ja turvaisuuden yäpitämiseen liittyvää. Se, että merkittävä osa Alkon toimenpiteistä perustuu poliisilta saatuihin tietoihin, selittyy jä{estyshäiriö- ja rikostutkintatapauksia. Erityisesti vakavimmat anniskelurikkomukset paljastuvat usein erilaisten häiriö-, rikos-.ia onnettomuustapauksien tutkinnan yhteydessä. Loppuvuodesta AIko suoritti yhdessä kunnaisten alkoholitarkastajien kanssa valtakunnaisen tarkastusiskun. Ratöntolahenkilähunt a Kapasiteetin ja erityisesti ruokaravintoloiden lisäys näkyy hyvin ravintolahenkilökunnan määrän kehityksessä (taulukko ). Tarjoilijoiden ja keittiöhenkilökunnan määrä on lisääntynyt l80-luvua ja niin kävi myös viime vuonna. Soittajien ja vahtimestareiden määrä on taas out laskussa. Voimakkaimmin lisääntyi johtajien ja majoitushenkilökunnan määrä. Myös osa-aikahenkilöstön lisäys jatkui viime vuonna. Juhani Hahala Taulukko 8. Valvontatoimenpiteet alkoholilain ja keskiolutlain alaisissa anniskelupaikoissa 18 ja 188 Lopuiset peruutukset Määräaikaiset anniskelukieot Varoitukset Kirjeet Ylihinnan takaisinperintä AlkoL:n alaiset lb l8b 3 55 l OlutL:n alaiset 18 lb8 30 t 25 3B 15 l2l t00 4 B Taulukko. Ravintolahenkilökunnan lukumäärä r'uonna lbb Hovimestarit Tarjoilijat ja tarjoilijaharjoittelijat Vahtimestarit Baarimestarit ja kassanhoitajat Keittiöhenkilökunta Soittajat ym. esiintyjät Muu henkilökunta Ravintolahenkilökunta yhteensä Majoitushenkilökunta Johtajat Konttorihe nkilökunta Osa-aikahenkilökunta lukumäärä keskimäärin B 3s 43 l5l I BB/8 luku- % määrä l ,5 4, - 2,4,8 2,0-2,8,4 1,5,5 1, 0,8 Vakinainen henkilökunta yhteensä , I ,5 Alkoholipolitükka 54 (18):2