Ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien. Tilannekatsaus Sirkka-Liisa Kärki

Transkriptio

1 8/2011 Ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpano Tilannekatsaus 2010 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkinnot yksikkö Ammattikoulutus t

2 2 1. Ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien toimeenpanoa koskeva kysely: Lähetettiin kaikille koulutusten järjestäjille (yht. 143 kpl), joilla lupa järjestää mainittuja koulutuksia Selvitettiin uudistettujen tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelmien perusteiden käyttöön oton tilannetta, käyttöön ottoon liittyviä käytänteistä ja ongelmia Tehtiin Survettella sekä suomeksi että ruotsiksi Vastausaika

3 3 Vastausaineistosta: Vastauksia 132 koulutuksen k järjestäjältä, j äjäl ä joista 15 ei ole ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä Kolme ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää vastasi sähköpostitse jälkikäteen kahden vastaukset puutteellisia Määräajassa vastanneita ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä j j yhteensä 117 eli 82% kaikista ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä (yht. 143 kpl) Opetuskielet vastausten, joita 118, mukaan: suomi 102 kpl (86,4%), ruotsi 7 kpl (5,9%) ja kaksikieliset 9 kpl (7,77 %)

4 4 2. Uudistettujen perusteiden toimeenpanon tilanne Järjestämisluvat ja järjestämissopimukset: Kysyttiin minkä koulutusalan peruskoulutuksena järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin sekä valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin järjestäjillä oli järjestämislupa j ä ja Minkä koulutusalan l ammatillisiin ii perustutkintoihin ihi heillä oli järjestämissopimus näyttötutkintojen järjestämiseksi

5 5 Vastausaineistosta jatkoa: Määrällinen, monivalintavastauksista muodostuva laadullinen, avovastauksista koostuva kahdessa eri tiedostossa (konservatoriot erillään) + erilliset sähköpostivastaukset; tulokset yhdistetty manuaalisesti Vastauksissa päällekkäisyyttä, koska joiltakin järjestäjiltä useita vastauksia samoihin kysymyksiin (esim. opetuskieltä koskeva kysymys)

6 6 Järjestämislupia ja sopimuksia oli eri koulutusaloilla seuraavasti: Koulutusala Järjestämisluvat, lkm Järjestämissopimukset, lkm Humanistinen ja kasva tusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäris- töala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala yhteensä

7 7 Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien tutkintokohtaisten osien käyttöönotto Kysyttiin myös, mitä ammatillisia perustutkintoja ja ei-tut- kintoon johtavia valmistavia ja valmentavia koulutuksia oli käynnistetty jälkeen ja ilmoittamaan ajankohta, jolloin opetussuunnitelman tutkinto-/koulutuskohtainen osa oli hyväksytty. Perustutkintojen tutkintokohtaisia osia oli hyväksytty yhteensä 750 kpl, hyväksymättä oli yhteensä 291 kpl. Lähes 50% tutkinnoista hyväksyttiin ao. tutkinnon perusteiden toimeenpanovuonna eli ajallaan, mutta hyväksymättä y oli 28 %. Ks. Raportin liite 5

8 Eri koulutusalojen tutkintojen tutkintokohtaisia osia oli toimeenpantu seuraavasti: Koulutusala Humanistine n ja kasvatusala Tutk.ko ht. osia hyväks. lkm Hyväks. Hyv. etuajassa, Myöhässä, Tutkaosa ajallaan, lkm hyväksy- lkm lkm mättä Tutkinnot yht. lkm kulttuuriala Yht.kuntatiet eiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontiet eiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaala Luonnonvar a- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemisja talousala YHTEENSÄ (49,8%) 32(4,3%) 200(19,2% ) 290 (28%) 1041

9 9 Valmistavat ja valmentavat koulutukset: opetussuunnitelmien hyväksymistilanne Koulutus Opetussuunnitelmia hyväksytty, lkm Opetussuunnitelmia hyväksymättä, lkm Ammatilliseen peruskoulukseen ohjaava ja valmistava koulutus Vammaisten opiskelijoiden val mentava ja kuntouttava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 26 7 Kotitalousopetus Yhteensä

10 Perusteluja tutkintokohtaisen osan hyväksymättä jättämiselle: perusteluja ei esitetä huomattava eri alojen edustajista ei esitä perusteluja (huomattava osa eri alojen vastauksista) ilmoitetaan, ettei järjestämislupaa ole yhteishakua ei ole v alkavissa koulutuksissa (esim. humanistinen ja kasvatusala) koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien hyväksymistä ovat viivästyttäneet eri syistä johtuneet tutkintojen perusteiden viivästymiset i tutkintokohtainen osa viimeistelyvaiheessa, menossa hyväksyntään, päätösprosessissa, luonnosvaiheessa, tms. (erit. kulttuuriala) koulutusta ei järjestetä, vaikka lupa on (pätee erityisesti valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin) 10

11 11 Koulutuksen järjestäjän yhteisen osan hyväksyminen Saatiin 110 vastausta, joista 92 eli 83,6% oli hyväksynyt yhteisen osan ja 18 eli 16,3% ei. Opetussuunnitelman yhteisen osan ilmoitti 10 koulutuksen järjestäjää hyväksyneensä vuosina ja yksi vuonna 2011 Uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisia, vuosina hyväksyttyjä yhteisiä osia oli 85 /96 eli 88,5 % :lla vastanneista

12 Miksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteistä osaa ei ole hyväksytty? Koulutuksen järjestäjän j äjä oma organisaatiomuutos, i eri kuntayhtymien yhdistymien hidastanut toimintaa Opetussuunnitelman yhteinen osa on valmis, mutta johtokunta ei ole sitä vielä käsitellyt tai hyväksynyt Yhteinen osa valmisteltu ja johtokunta tulee hyväksy-mään sen seuraavassa kokouksessaan tai yhteinen osa on valmisteilla Viivästyminen johtuu resursseista; ensin on tehty opetuksen järjestämisen kannalta pakolliset tutkinnon osat ja vasta viimeisenä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Vain näyttötutkintoina ja oppisopimuskoulutuksena ammatillisia perustutkintoja järjestetty, siksi yhteistä osaa ei ole valmisteltu 12

13 13 Ammatillisten perustutkintojen järjestäminen näyttötutkintona 106 vastaajasta 84 kpl (79 %) ilmoitti solmineensa näyttötutkintojen järjestämissopimuksia, 22 vastaajaa ei ollut solminut niitä Voimassa olevia sopimuksia oli yhteensä 467 kpl Päivitettyjä uudistettujen perusteiden (vv ) mukaisia sopimuksia oli 385 kpl Ks. Raportin liite 6

14 14 Näyttötutkintojen järjestäminen koulutusaloittain: Koulutusala Voimassa olevat vv uud. perust. muk. järjestämis- sopimukset, lkm Humanistinen ja kasvatusala Päivitetyt (vv ) järjestämissuunnitelmat, lkm Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä

15 15 Valinnaisten tutkinnon osien tarjonta Eri tyyppisiä valinnaisia opintoja tarjotaan suhteellisen tasaisesti. Yleisimmin (n. 90% vastanneista) valinnaisina opintoina tarjotaan saman tutkinnon osia muista koulutusohjelmista, osaamisaloista tai saman tutkinnon ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia, vähiten tarjotaan tutkinnon osia amk opinnoista. Paikallisesti i tarjottavia tutkinnon osia tarjotaan vastaajista 76%:n oppilaitoksissa 70% vastaajista tarjoaa lukio-opintoja opintoja osana ammatillisia perustutkintoja Valinnaisten opintojen toteuttamisessa ongelmia (erit. pienet oppilaitokset, esim. aikataulut, resurssit, valinnaisuuksien erilaiset määrät)

16 16 3. Perusteiden toimeenpanoon liittyviä vaikeuksia Aikataulut Perusteiden valmistumisen ja voimaantulon välinen aikajänne liian lyhyt Eri koulutusalojen tutkintojen perusteiden voimaantulo eri vuosina haittasi yhtenäisten linjausten tekoa Joidenkin koulutusalojen ruotsinnosten viivästyminenv Joukossa oli myös sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joille opetussuunnitelmien uudistamisprosessi ei tuottanut ongelmia. Työ saatiin joustavasti tehdyksi kiitos hyvän suunnittelun sekä opetushallinnon päässä että omassa organisaatiossa i

17 17 Työelämäyhteistyöhön ja työssä oppimiseen liittyvät vaikeudet Joissakin tutkinnoissa (joidenkin järjestäjien j j mukaan) työelämälähtöisyys ei toteudu niin laajasti kuin tutkintojen perusteet edellyttävät Kaikilla työssä oppimispaikoilla ei voi näyttää kaikkia vaadittavia tutkinnon osia. Tarvittavien työkoneiden puute joissain oppilaitoksissa vaikeuttaa käytännön opetusta Vuoden ajoista johtuvat esteet rajoittavat työssä oppimista. Oppiainelähtöisyys rajoittaa joissakin tutkinnoissa työelämä-lähtöisten lähtöisten tehtäväkokonaisuuksien laadintaa. Ammatillisen koulutuksen vaikean käsitejärjestelmän ja terminologian sisäistäminen on työelämän edustajille, opettajille ja opiskelijoille ylivoimainen tehtävä Ammattiosaamisen näyttöjen arviointikoulutus miten saada työelämän edustajat osallistumaan koulutuksiin?

18 18 Laajat tutkinnon osat Valinnaiset opinnot ovat joidenkin vastaajien mielestä liian laajat suhteessa ammattitaitovaatimuksiin 20 ov:n ja 10 ov.n laajuisia tutkinnon osien laatiminen työlästä ja turhauttavaa Päätösvaltaa jää liikaa oppilaitokselle/opettajalle, p koska tavoitteita/sisältöä ei määritellä -> vaarana myös, että valtakunnallinen vertailtavuus kärsii Laajojen tutkinnon osien suunnittelu vaatii opettajalta uudenlaisia suunnittelutaitoja ja toimintatapoja, myös aikaa ja resursseja Isojen oppilaitosten ollut helpompi toteuttaa laajaa valinnai- suutta ja laajoja j tutkinnon tki osia

19 19 Arviointi Oppimisen ja osaamisen erottaminen toisistaan ja sen viestiminen opiskelijoille ja työelämäkumppaneille on koettu vaikeaksi Isot tutkinnon osat ja suurten kokonaisuuksien jakaminen eri vuosille ollut myös arvioinnin kannalta haasteellista Arviointiasteikon muuttamista kolmiportaiseksi kritisoidaan Aikaisempien opintojen ja työkokemuksen tunnustaminen on haasteellinen asia, samoin todistusmallien muuttuminen Arviointikriteerit ja niiden tasot on eri perusteissa kuvattu eri tavoin toisten mielestä liian yleisellä tasolla, toisen mielestä taas liian yksityiskohtaisesti

20 20 4. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien valmistelussa ja näyttötutkintojen toimeenpanossa Kysyttiin, miten työelämän edustajat ovat olleet mukana a) opetussuunnitelmien b) järjestämissuunnitelmien valmistelussa? Opetussuunnitelmien valmistelu: Yhteistyötä lakimääräisen toimielimen kanssa, joka hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttöjä ja päättää näyttöjen arvioijista Em. toimielimiä on eri nimisiä eri järjestäjillä; on myös ala- ja tutkintokohtaisia jaoksia

21 21 4. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän jatkoa Toimielimen rooli vaihtelee oppilaitoksittain ja koulutusloittain Osalla vastaajista yhteistyö työelämän edustajien kanssa rajoittuu ammattiosaamisen näyttöihin On myös niitä, jotka tekevät yhteistyötä t työelämän ä edustajien kanssa koko opetussuunnitelmaprosessin ajan Tällöin työelämän edustajat voivat olla esim. keskeisiä palautteen ja lausunnon antajia,,joiden mielipiteillä on vaikutusta tai ovat mukana opetussuunnitelmien laadinnassa

22 22 4. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän jatkoa Järjestämissuunnitelmien valmistelu: Yhteistyö näyttäytyy vastauksissa eri tasoisena: Aktiivisena yhdessä tekemisenä, esim. tutkintotilaisuuksien valmistelu, sopiminen tutkintotilaisuuspaikoista ja työntekijäpuolen arvioijista, työvoimatarpeen arviointi, osaamis-alaopintojen ja järjestämissuunnitelmien laatiminen Yhteistyö näyttäytyy niiden hallinnollisten elinten osallistumisen kautta, joissa työelämän edustajat ovat mukana - se, onko heillä todellista päätösvaltaa, jää avoimeksi Yhteistyötä ei ole tai on liian vähän, palautetta saatu liian vähän (muutama vastaus)

23 23 Kysyttiin millaista yhteistyötä koulutuksen järjestäjät ovat tehneet a) muiden koulutuksen järjestäjien kanssa opetussuunnitelmien valmistelussa b) näyttötutkinnon järjestäjien kanssa järjestämissuunnitelmien valmistelussa koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja ops-valmistelu: hankeyhteistyö, jossa kehitetty mm. opetussuunnitelman yhteistä osaa, mietitty valinnaisten opintojen tarjontaa yhteistyötä työssä oppimisessa (verkostoyhteistyö) ja vertaisarvioinnissa yhteiset koulutukset, k alakohtaiset tapaamiset, yhteistoimintapäivät, infot, perehdytystilaisuudet yms. yhteistyö lukion kanssa yhdistelmätutkinnon suorittamiseksi

24 24 koulutuksen järjestäjien yhteistyö jatkoa : yhteistyö samaan konserniin fuusioituvien i i oppilaitos- i ten kanssa opettajien alueellinen yhteistyö samojen perustutkintojen laatimisessa erityisoppilaitosten yhteistyö arvioinnissa ja näyttösuunnitelmien laatimisessa näyttötutkinnon järjestäjien yhteistyö järjestämissuunnitel- mien valmistelussa kokemusten vaihto erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja tapaamisten muodossa tärkein yht. työmuoto

25 25 näyttötutkinnon järjestäjien yhteistyö järjestämissuunnitelmien valmistelussa jatkoa yhteiset arvioijakoulutukset, ohjaus- ja neuvontatilaisuudet yhteisten arviointilomakkeiden kehittäminen, ideoiden ja materiaalin vaihtaminen, järjestämissopimusten vertailu joillakin järjestäjillä yhteisiä työelämäryhmiä, joissa käsitellään järjestämissuunnitelmiin j ä i ii liittyviä iä kysymyk-siä yhteiset laadun kehittämishankkeet ja hankkeet, joissa kartoitetaan tutkintojen järjestämistarvetta tutkintotilaisuuksien tai koko tutkinnon ostaminen toiselta/myyminen toiselle järjestäjälle

26 26 5. Odotukset Opetushallitukselta Kysyttiin myös, mitä koulutuksen järjestäjät odottavat Opetushallitukselta? 1. Koulutus toivotaan alueellisia ja alakohtaisia koulutuksia sekä koulutuksia, joihin voi osallistua virtuaalisesti myös eri kohderyhmille (oppilaitosjohto, opetushenkilöstö, tutkintotoimikunnat jne. suunnattuja koulutuksia toivotaan tutkinnon perusteiden toimeenpanoon tarvitaan opastusta; apua tarvitaan opsien tulkintaan ja auki lukemiseen

27 27 1. Koulutus jatkoa tarvitaan koulutusala- ja tutkintokohtaisia kehittämis- päiviä iä esim. teemoista arviointi, työssä oppiminen, näytöt, isojen opintokokonaisuuksien suunnittelu, tiimiopettajuus tutkintotoimikuntien ohjeistaminen toiminnan yhtenäistämiseksi 2. Muu kehittäminen ja tuki Muita kokoontumisia ja keskustelutilaisuuksia sekä oph:laisten jalkautumista toivotaan konsultoivaa apua akuutteihin tilanteisiin

28 28 2. Muu kehittäminen ja tuki ops-perusteisen ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen selkeämpi erottaminen tutkinnon perusteissa ja Oph:n toiminnassa Jatkossa riittävä aikajänne valmistautua uudistuksiin 3. Resurssit Lisää taloudellista tukea tarvitaan: kehittämishakemuksiin yleensä ja tiettyjen koulutus- tusalojen kehittämiseen i erityisesti i i laadun kehittämiseen oppimateriaalien i laadintaan näyttötoimintaan Resurssien käytön valvonta ja ohjeistus tärkeä!

29 29 4. Ohjeet, linjaukset, tiedottaminen Oph:n ohjeiden tulisi olla selkeitä ja johdonmukaisia ja niissä tulisi olla case -esimerkkejä tutkinnon perusteista toivotaan karvalakkimalleja 200-sivuisten opusten sijaan virkamiehiltä toivotaan selkokielisen tekstin käyttöä ja yhtenäisiä iätulkintoja samoista asioista. i koulutusmateriaalien tulisi olla helposti saatavilla keskeisten k lakien, asetusten ja määräysten ä tulisi iolla koottuna ja helposti löydettävissä