Ammatilliset perustutkinnot ja peruskoulutus, joita uudistus koskee

Transkriptio

1 AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA PERUSTEIDEN UUDISTAMISPERIAATTEET Helsinki Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatilliset perustutkinnot ja peruskoulutus, joita uudistus koskee 53 nykyistä ammatillista perustutkintoa, 116 koulutusohjelmaa, 117 tutkintonimikettä sekä kokeiluissa mukana olevia tutkinnot, joista valmius tehdä vakinaistamispäätös ( kaivosala, kiviala, bioenergia) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Talouskouluopetusta koskevat ohjeet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistava koulutus (nyt kokeiluna) Tutkintoja, koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä tarkistetaan 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla 1

2 Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat OPM:n päätös (drno 2/502/2008) Säädöksissä ammatillisille perustutkinnoille asetetut vaatimukset Vuosille vahvistetun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä Euroopan unionin suositukset (EQF, ECVET ja suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista) Ammatillisten perustutkintojen kehittämiselle opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa asetetut painopisteet ja tavoitteet. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisen peruskoulutuksen haasteelliset tavoitteet antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taittoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. Kolmivuotiset perustutkinnot tuottavat yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkea-asteelle. VN:n päätös 213/98 1 : Opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla 2

3 Perustutkintojen muodostuminen Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Opinnot ja niiden laajuus VN:np A 811/98 Ammatillisia opintoja ja niitä tukeva työssäoppimista 90 ov, joista enintään 10 opintoviikkoa voidaan opetussuunnitelman perusteissa osoittaa vapaasti valittaviin opintoihin, edellyttäen, että tutkinnossa voidaan saavuttaa tavoitteet Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja = Yhteiset opinnot ) 20 ov Vapaasti valittavia opintoja 10 ov Opinto-ohjausta - edellä mainittuihin opintoihin opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa Opintoviikko, Ammatillisten opintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintovuosi- yksi opintosuosi sisältää 40 opintoviikkoa 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (1) Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksen tulee perusammattitaidon lisäksi tarjota opiskelijalle niin laaja osaaminen, että se mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä, on siirrettävissä työpaikasta toiseen, ja että se tarjoaa pohjan opiskelulle myöhemmällä iällä. Vastaavasti aikuiskoulutuksen tulee joustavasti tarjota opiskelumahdollisuuksia työelämässä olevien osaamistason nostoon sekä muutostilanteisiin toimenkuvan muuttuessa ja mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtoon. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla 3

4 KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (2) Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, toimialalle tai ammattiin tulotutkintoina, joiden tehtävänä on tuottaa työelämään siirtymisen edellyttämä ammattitaito ja pätevyys. Ne soveltuvat erityisesti työelämään siirtyvien ohella myös ammattia vaihtaville. Ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus-/ammattialan tutkintoja kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti. 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (3) Toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. Ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin. 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla 4

5 KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (4) Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia ja jatko-opiskeluvalmiuksia. Ammatillisten perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia monipuolistetaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan ja että ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet tutkintoa suoritettaessa. Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätään monipuolistamalla mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista. Huolehditaan siitä, että lisääntyvä valinnaisuus ei vähennä tutkintojen tuottamaa ammattipätevyyttä. 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla Perustutkintojen muodostuminen (OPM) Ammatillisen perustutkinnon laajuus 120 opintoviikkoa Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai työtehtäväkokonaisuuksiin. Tutkintoihin tulee voida sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista Kaikille tutkinnon osille määritetään nimellislaajuus, jonka tehtävänä on antaa lisäinformaatiota siitä millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä. Varauduttava ottamaan huomioon EQF:n ja ECVET-järjestelmän soveltamisen edellyttämät tekijät 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla 5

6 Tutkinnon osien suorittaminen (1) Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa aina ensisijainen tavoite. Perusteiden tulee mahdollistaa se, että perustutkinto voidaan suorittaa suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on esimerkiksi yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien suorittaminen (2) Yksilöillä tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tutkinnon perusteiden tulee tukea sitä, että tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Työelämässä toimiville tai toimineille tulee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain tavoitteiden mukaisesti olla tarjolla myös tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia. Mikäli yksilö suorittaa vain osan tai osia tutkinnosta, hän saa niiden suorittamisesta todistuksen, 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla 6

7 Opintopolut ja tutkinnon suorittaminen joustavimmiksi Mahdollisuudet valita tutkinnon osia joustavasti myös muista ammatillisista tutkinnoista, koulutuksen ja työelämän vuorottelumahdollisuudet Tutkinnon täydentäminen lukio-opinnoilla ja tai ylioppilastutkinnolla on mahdollista, samoin kahden tutkinnon suorittaminen Lukio-opintojen ja ammatillisten opintojen vastaavuudet määritellään Tutkinnon suorittaminen osina mahdollistetaan, päätavoitteena on kuitenkin se, että mahdollisimman moni suorittaa kolmivuotisen perustutkinnon 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla OPM/OPH-TUSO Tavoitteet perusteiden uudistamiselle (1) Opetushallitus selvittää ammatillisten perustutkintojen muutostarpeet ja ottaa muutostarpeita selvittäessään huomioon myös yksilöllisen oppimisen ja erityisopetuksen näkökulman Opetushallitus tekee tutkintokohtaisen tarkistamisen siten, että kaikkien tutkintojen perusteet on tarkistettu tarvittavin osin ja ammattiosaamisen näytön perusteet integroitu perusteisiin siten, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään vuonna Opetushallitus tarkistaa perusteet siten, että ammatilliset perustutkinnot vastaavat työelämän tarpeisiin, muodostuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvista tutkinnon osista. Tutkintoja on mahdollista suorittaa myös kohdennetumpaa ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan ja ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla 7

8 OPM/OPH-TUSO Tavoitteet perusteiden uudistamiselle (2) Tutkinnot ja niihin sisältyvät tutkinnon osat määritetään tutkinnon suorittavan henkilön hallittavina tietoina, taitoina ja osaamisena/pätevyytenä Yrittäjyys otetaan huomioon tutkinnoissa niin, että kuhunkin tutkintoon sisältyy yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana ( vähintään 5 ov). Perusteiden uudistamistyössä otetaan lisäksi huomioon kunkin tutkinnon terveydentilavaatimukset sekä terveyttä ja työkykyä vahvistavien osioiden sisällyttäminen monipuolisesti osaksi ammatillisia opintoja. 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista yhteisiin tutkinnon perusteisiin OPM Ammatillisten tutkintojen tulee perustua osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin tutkintojen määrittelyssä tulee noudattaa EQF-suosituksen mukaan oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin vaatimuksiin vastaamisen helpottamiseksi opetussuunnitelman perusteet ja näyttötutkinnon perusteet laatia tutkinnon perusteet -asiakirjaksi, Tutkintojen muodostumisosista käytetään myös ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavissa tutkinnoissa nimitystä tutkinnon osa. Tutkinnon perusteissa tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintona tutkinnon suorittamisen erityispiirteet. Perustutkintojen ammattiosaamisen näytön perusteet valmisteltava osaksi tutkinnon perusteita 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla 8

9 Käsitteitä yhtenäistetty perustutkintojen perusteissa Tutkinnon perusteet käsite otetaan käyttöön eli kyseessä on aina x-perustutkinnon perusteet, mutta määräyksessä osoitetaan, että käsite vastaa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita. Opintokokonaisuus-käsitteen tilalla käytetään tutkinnon osa käsitettä. Tutkinto jakautuu tutkinnon osiin ja opiskelija/ tutkinnon suorittaja suorittaa tutkinnon osia ja saa niistä tutkintotodistuksen. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon perusteiden pohjalta opetussuunnitelman. Koulutus sisältää opintoja Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) käytetään sekä säädöksissä että perusteiden tekstissä myös opinnot käsitettä. 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla Perustutkinnon perusteiden sisältö Johdanto 1. X-tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet ja X-tutkinnon muodostuminen 2. Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa 3. Tutkinnon perusteiden toimeenpano näyttötutkinnoissa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ( yhteiset opinnot), tavoitteet ja arviointi 6. Opiskelijan arviointi 7. Muut määräykset ammatillisessa peruskoulutuksessa Liiteosa 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla 9

10 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla Liiteosa Ammattialan kuvaus ja arvoperusta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Yleiset arviointikriteerit, joiden pohjalta koulutuksen järjestäjä voi määritellä paikallisesti suunniteltujen tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat Lyhyet kuvaukset elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla 10

11 Perustutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat - Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat - Ammattipätevyyttä yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) - Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi/ ammattitaidon osoittamistavat Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ovat samat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa, mutta suorittamistavat eroavat. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset määritelty oppimistuloksina ( tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessien,-tehtävien, -menetelmien ja - materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Arviointikriteerit määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Ammattitaidon osoittamistavoissa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa pääosin samat periaatteet ja kirjoitettu samaan lukuun 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla 11

12 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) OPM Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tule sisältää ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, joista on säädetty Valtioneuvoston päätöksellä (213/1999) Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien kytkennän tutkinnossa vaadittuun ammattitaitoon tulee näkyä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin tulee määritellä, jotta yhteistyö, yhteisen opintotarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti. 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPM Euroopan unionin ja parlamentin suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EC otettava huomioon. ko. avaintaidot painottuvat eri tavoin eri tutkinnoissa tutkinnon luonteen ja työelämän tarpeen mukaan. Ne voidaan sisällyttää eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai niistä voidaan muodostaa erillinen tutkinnon osa, jos se vastaa työelämän tarpeita ko.alalla. Läpäisevänä teemana yrittäjyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnolle luonteenomaisella tavalla. Yrittäjyysosaamista voi tutkinnossa olla laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena siten, kun se on työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta perusteltua. Tutkinnon perusteissa tulee tarkistaa opiskelijoiden turvallisuutta sekä opiskeluyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia kohtia ops-perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa siten, että opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla 12

13 Elinikäisen oppimisen avaintaidot perusteissa - sisällytetään ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin ja arvioidaan niiden yhteydessä Oppimis- ja ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot Terveys, turvallisuus ja työkyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Esteettiset taidot Viestintä- ja mediataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Teknologian ja tietotekniikan taidot Aktiivinen kansalaisuus, kulttuurien väliset taidot (sis. tasaarvoasiat) ja kansainvälisyys 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman yhteinen osa koulutuksen järjestämisen opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena, näyttötutkintona ja oppisopimuksena (L 630/1998, 15, 17 ) opetuksen järjestämismuodot kuten lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetus sekä työssäoppiminen (L 630/1998, 15, 16 ) suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman. 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla 13

14 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla 2008 käyttöön otettavat perusteet Rakennusalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Toimitetaan ensin sähköisinä ja vasta myöhemmin julkaisuna 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla 14

15 2009 / 2010 käyttöön otettavien perusteiden uudistamisen aikataulu 26 tutkintokohtaista ohjausryhmää ja valmistelevat ryhmät työskentelevät työskentelevät aktiivisesti/ 2010 käyttöön otettavia perusteita valmistelevat ryhmät käynnistyvät keväällä 2008 Perusteluonnokset lähetetään lausunnolle viimeistään syyskuun alussa 2008/2009 Lausuntojen käsittely lokakuussa 2008/2009 Ehdotuksen uudistetuiksi perusteiksi /2009 mennessä Perusteiden kielenhuolto, viimeistely ja laadunvarmennus sekä hyväksyminen marraskuussa 2008/ 2009 Opetushallituksen hyväksymät uudistetut perusteet valmiit /2009 mennessä Ruotsin kielelle käännökset joulukuussa 2008/2009 Rakenteistaminen ja sivuille vienti joulukuussa 2008/2009 Taitto, painatus ja postitus tammi-helmikuussa 2009/2010 Nämä uudistetut perusteet käyttöön / Osaamisen ja sivistyksen asialla Valtionavustusta on v myönnetty koulutuksen järjestäjille seuraavien perustutkintojen perusteiden uudistamiseen (1): TAO, Turun Ammattiopistosäätiö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Porin kaupunki, Porin ammattiopisto Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymä Korpisaaren säätiö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur, Svenska Yrkesinstitutet Pintakäsittelyalan pt Autoalan pt Rakennusalan pt ( käyttöön) Elintarvikealan pt Metsäalan pt ( käyttöön) Nuoriso- ja vapaa-ajanohj.pt Yhteisten opintojen viimeistely (taiton, painatuksen ja postituksen keskitetty kilpailutus) Käännös ruotsin kielelle 30 Osaamisen ja sivistyksen asialla 15

16 Valtionavustusta on v myönnetty koulutuksen järjestäjille seuraavien perustutkintojen perusteiden uudistamiseen (2): Hevosopisto Oy Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Suomen Kosmetologien Yhdistys ry Kelloseppätaidon Edistämissäätiö Tampereen kaupunki Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahden Diakoniasäätiö Turun kaupunki Hevostalouden pt Hiusalan pt Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt Kauneudenhoitoalan pt Kello- ja mikromekaniikan pt Kone- ja metallialan pt (Sähkö- ja automaatioala) Käsi- ja taideteollisuusalan pt Laboratorioalan pt Lapsi- ja perhetyön pt Liiketalouden pt 31 Osaamisen ja sivistyksen asialla Valtionavustusta on v myönnetty koulutuksen järjestäjille seuraavien perustutkintojen perusteiden uudistamiseen (3): Päijät-Hämeen koulutuskonserni Logistiikan pt Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Vantaan kaupunki Luonto- ja ympäristöalan pt Maatalousalan pt Matkailualan pt Sosiaali- ja terveysalan pt Sähköalan pt (Tieto- ja tietoliikennetekniikka) Talotekniikan pt Turun kaupunki Tekstiili- ja vaatetusalan pt Pohjois-Savon Kansanopistoseura ry Viittomakielisen ohjauksen pt TAO, Turun ammattiopistosäätiö Veneenrakennuksen pt, Verhoiluja sisustusalan pt 32 Osaamisen ja sivistyksen asialla 16

17 Perustutkinnot ja Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat Hevostalouden pt Hiusalan pt Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt Kauneudenhoitoalan pt Kello- ja Mikromekaniikan pt Kone- ja metallialan pt (Sähkö- ja automaatioala) Käsi- ja taideteollisuusalan pt Laboratorioalan pt Lapsi- ja perhetyön pt Liiketalouden pt Susanna Tauriainen/Juhani Lapiolahti Aira Rajamäki/Helena Ahonen Merja Lahdenkauppi/Lea Lakio Aira Rajamäki/ Helena Ahonen Lauri Kurvonen/Olli Hautakoski Seppo Valio/Olli Hautakoski Marja Hollo/Hanna Ketonen Pirkko Laurila/Raili Laasonen Ulla Aunola/ Kirsi Reponen/Pertti Pitkänen (v.2008 alussa) Elisabet Kinnunen/Anne Huhtala 33 Osaamisen ja sivistyksen asialla Perustutkinnot ja Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat Logistiikan pt Luonto- ja ympäristöalan pt ja Maatalousalan pt Matkailualan pt Sosiaali- ja terveysalan pt Sähköalan pt (Tieto- ja tietoliikennetekniikka) Talotekniikan pt Tekstiili- ja vaatetusalan pt Viittomakielisen ohjauksen pt Timo Repo/Markku Lappalainen Susanna Tauriainen/Juhani Lapiolahti Elisabet Kinnunen/Lea Lakio Aira Rajamäki/Helena Ahonen Lauri Kurvonen/Olli Hautakoski Arto Pekkala/Raili Laasonen Annamaija Aro/Hanna Ketonen Ulla Aunola/Pertti Pitkänen 34 Osaamisen ja sivistyksen asialla 17

18 Lisätietoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu OPTIMA-alusta käytössä KIITOS 35 Osaamisen ja sivistyksen asialla 18