Sivuaineopas Perustieteiden korkeakoulu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivuaineopas Perustieteiden korkeakoulu"

Transkriptio

1 Sivuaineopas Perustieteiden korkeakoulu

2 Perustieteiden korkeakoulu Espoo 2011 Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen Suunnittelija Tarja Timonen Suunnittelija Marja Torniainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO -YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulun esittely Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut.... YLEISIÄ OHJEITA SIVUAINE- JA ERILLISOPISKELIJALLE KORKEAKOULUN SIVUAINETARJONTA Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Laskennallinen tiede ja tekniikka/ltt (F009) Diskreetti matematiikka (F012) Energiatieteet (F002) Mekaniikka (F007) Perustieteiden laaja oppimäärä (F011) Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka (T01) Ohjelmistotekniikka (T001) Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta (T00) Tietoliikenneohjelmistot (T005) Mediatekniikka (IL011) WWW-teknologiat (IL012) Tietojenkäsittelytiede (IL010) Tuotantotalouden koulutusohjelma Tuotantotalous(TU009) Teollisuustalous (TU001) Työpsykologia ja johtaminen (TU00) Strateginen johtaminen ( IL006) Kansantaloustieteen jatkomoduuli (TU010) International Design Business Management sivuaine (TU007)... 27

4 1 1. AALTO -YLIOPISTO Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja 4 00 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa:

5 2. PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulun esittely Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Perustieteiden korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkintoopetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, kylmälaboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: Master s Degree Programme in Computational and Systems Biology (eusysbio) ja Master's Dergee Programme in Security and Mobile Computing (NordSecMob). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on lisäksi teknisen alan korkeakouluissa edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perustieteiden korkeakoulussa on yli tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 70. Vuonna 2010 korkeakoulussa suoritettiin 165 tekniikan kandidaatin, 545 diplomi-insinöörin ja 75 tohtorin tutkintoa. Korkeakoulun verkkosivut löytyvät osoitteesta: Korkeakoulun Into-tiedotusportaalin sivut löytyvät osoitteesta

6 2.2 Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Perustieteiden korkeakoulun opintopalvelupiste (OOP) sijaitsee Tietotekniikan talossa, huoneessa A225. Opinto- ja opiskelijapalvelupisteeseen voi olla yhteydessä seuraavissa asioissa: - lukuvuosi-ilmoittautuminen - opiskelu- ja läsnäolotodistukset - viralliset opintorekisteriotteet - nimen- ja osoittenmuutokset opiskelijarekisteriin - tutkintotodistuksen noutaminen OOP-palvelupiste on avoinna ma pe klo 9-11 ja Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät Into-portaalista verkko-osoitteesta: Koulutusohjelmien opintopalveluiden henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät Intoportaalista kunkin koulutusohjelman verkkosivuilta.

7 4. YLEISIÄ OHJEITA SIVUAINE- JA ERILLISOPISKELIJALLE Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat voivat valita sivuaineensa tekniikan korkeakouluista ilman erillistä hakemusta. Oikeudesta suorittaa sivuaine sovitaan opiskelijan HOPSissa, joka vahvistetaan opiskelijan oman koulutusohjelman käytäntöjen mukaisesti. Sivuaineen muodostuminen TkK- ja DI-tutkinnossa Tekniikan kandidaatin tutkinnon sivuaine muodostuu perusmoduulista, tai jatkomoduulista mikäli pää- ja sivuaine pohjautuvat samalla perusmoduulille tai perusmoduuli on jo suoritettu O-moduulina. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine muodostuu seuraavista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja jatkomoduuli tai jatkomoduuli tai sen syventävä moduuli. Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä ja erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Opiskelija, joka on hyväksyttyy toisen vaiheen valinnassa suorittamaan suoraan diplomiinsinöörin tutkintoa, sopii mahdollisten sivuaineopintojen sisällyttämisestä tutkintoonsa HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Mikäli opiskelijan aiemmat opinnot sisältävät perusmoduulia (B1) vastaavat tiedot, sivuaineopinnot voi aloittaa perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista (B2). Mikäli opiskelija on suorittanut perusmoduulin opintoja vain osittain, puuttuvien tietojen täydentämisestä esimerkiksi osana vapaasti valittavia opintoja sovitaan opiskelijan HOPSissa. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut lainkaan perusmoduulia vastaavia opintoja, sivuaineopinnot aloitetaan perusmoduulin opinnosta ( B1). Tällöin opiskelijalle ei muodostu ylempään tutkintoon sivuainetta. Perusmoduuli ei siis sellaisenaan riitä ylemmän tutkinnon sivuaineeksi, vaan sivuaineen muodostumisen edellytyksenä on aina vähintään B2-tason moduulin suorittaminen DItutkinnossa. Ulkomailla suoritettavat opinnot osana sivuaineopintoja Tekniikan alan opiskelija voi sisällyttää Perustieteiden korkeakoulun tarjoamiin sivuainemoduuleihin ulkomailla suoritettuja ko. sivuaineen alaan kuuluvia kursseja, tai moduulien kursseja on mahdollista korvata vastaavilla ulkomailla suoritetuilla kursseilla. Ulkomailla suoritettavista opinnoista sovitaan opintosuunnitelmassa, joka edellytetään opiskelijavaihto-ohjelmassa ulkomaille opiskelemaan hakeutuvilta sekä niiltä opiskelijoilta, joille myönnetään stipendi ulkomaisia opintoja varten. Opintosuunnitelma laaditaan ennen ulkomaille lähtöä joko englanniksi tai vastaanottavan maan tai yliopiston opetuskielellä. Ennen opintosuunnitelman esittämistä sivuaineesta vastaavalle professorille opiskelijan tulee olla yhteydessä oman koulutusohjelmansa opintopalveluihin ja keskustella ulkomailla suoritettavien opintojen sijoittamisesta moduuleihin. Ulkomailla suoritettavien opintojen sisällyttämisestä moduuliin päättää ao. moduulista vastaava professori. Kurssin korvaamisesta sovitaan kurssista vastaavan opettajan kanssa.

8 5 Mikäli opiskelija aikoo suorittaa opiskelijavaihdossa vain yksilöllisen, jonkin Perustieteiden korkeakoulun oppiainetarjontaa sisältävän erikoismoduulin, opintosuunnitelman hyväksyy pääsääntöisesti opiskelijan pääaineen professori. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen (sisällyttäminen tai korvaaminen) Ohjeet ja lomakkeet ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemiseksi opiskelija saa oman koulutusohjelmansa opintopalveluista. Täytetyt lomakkeet liitteineen toimitetaan sen koulutusohjelman opintopalveluihin, jonka alaan sivuaine kuuluu. Perustieteiden korkeakoulun koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot löytyvät kunkin koulutusohjelman verkkosivuilta Into-portaalista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun opiskelijat Kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun opiskelijat voivat hakea opintooikeutta sivuainekokonaisuuksille Aalto-liikkuvuushaun kautta. Muiden yliopistojen opiskelijat Muissa yliopistoissa opiskelevat voivat hakea suorittamaan sivuainekokonaisuutta Perustieteiden korkeakoulussa JOO-opinto-oikeuden kautta.

9 6 4. KORKEAKOULUN SIVUAINETARJONTA Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu tarjoaa sivuaineita muiden koulutusohjelmien ja yliopistojen opiskelijoille tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä teknillisessä fysiikassa ja matematiikassa. Informaatioverkostojen koulutusohjelma ei tarjoa sivuaineita muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Seuraavassa esitetään korkeakoulun sivuainetarjonta koulutusohjelmittain. 4.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille koulutusohjelmille: Laskennallinen tiede ja tekniikka/ltt (F009) Vastuuopettajat: professori Timo Eirola Mat-1 professori Tapio Ala-Nissilä Tfy-105 professori Erkki Oja T-61 professori Jukka Tulkki S-114 Laskennallinen tiede ja tekniikka (LTT) on verkostomainen sivuaine, jonka tavoitteena on tukea eri aloilla tarvittavien matemaattisten mallien käyttöä monimutkaisten ilmiöiden tutkimuksessa ja hyödyntämiseen tähtäävissä analyyseissä. LTT:n opiskelija tekee pääaineen omassa ohjelmassaan ja LTT:n moduulit 1 tukevat laskennallisten menetelmien käyttöä tässä aineessa. F400-1 Laskennallisen tieteen ja tekniikan perusmoduuli B1 (20 op) antaa perustiedot mallintamisen, optimoinnin ja numeriikan alueilta sekä tarvittavan pohjan laskennallisten menetelmien jatkokursseille. Mat Numeerinen matriisilaskenta 5 op III IV Mat-2.19 Optimointioppi 5 op I II S Laskennallinen tiede 5 op I II T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 op III IV F400-2 Laskennallisen tieteen ja tekniikan jatkomoduuli B2 (20 op) perehdytään erilaisiin laskennallisiin menetelmiin sekä ilmiöiden stokastiseen lähestymistapaan. Lisäksi opiskellaan tietotekniikan ja algoritmien perusteita. Tämän jälkeen opiskelija pystyy suhteellisen nopeasti perehtymään uusiin laskennallisiin tekniikoihin. Valitse seuraavista niin, että 20 op tulee täyteen: Mat Modernin analyysin perusteet 5 op III IV Mat Funktionaalianalyysin perusteet 5 op I II Mat Johdatus stokastiikkaan 5 op III IV Mat Elementtimenetelmä I 5 op III IV

10 Mat Finite Difference Methods 5 op I II S Johdatus Bayesilaiseen tilastotieteeseen op III S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 op I II S Laskennallisen tieteen erikoiskurssi 6 op III IV T Machine Learning: Basic Principles 5 op I T Machine Learning and Neural Networks 5 op II tai AS Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekniikassa op III IV T Information visualization 5 op III T Combinatorial Models and Stochastic 5 op III IV Algorithms AS Monimuuttujaregression menetelmät 4 op I II Tfy-.442 Computational Physics 5 op III IV 7 F400-C Laskennallisen tieteen ja tekniikan erikoismoduuli C (20 op) Kolmannessa moduulissa suoritetaan kursseja, jotka erityisesti tukevat oppilaan pääainetta ja suuntautumista laskennalliseen tieteeseen. (Suoritetaan tavallisesti C-moduulina.) Mat Laskennallisen tieteen erikoistyö 5 8 op tai muu vastaava erikoistyö*, esim. Tfy Laskennallisen fysiikan erikoistyö 10 op Valitse seuraavista niin, että 20 op tulee täyteen. Yllä olevia F400-2 B2-moduulin kursseja: Mat Tilastolliset monimuuttujamenetelmät op III IV Mat Tilastollinen laadunvalvonta 6 op III IV S Johdatus Bayesilaiseen tilastotieteeseen op III S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 op I II T Information visualization 5 op III T Algoritmien suunnittelu ja analyysi 5 op II T Käyttöjärjestelmät 5 op I AS Monimuuttujaregression menetelmät 4 op I II Kaikki Mat-1:n ja Mat-5:n L-kurssit. Erityisesti suositellaan näitä: Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 op III IV Mat Wavelet-teoria op Mat Laskennalliset inversiomenetelmät 4 6 op III IV Mat Elementtimenetelmä I 5 op III IV Mat Finite Difference Methods 5 op I II Mat Seminar on Numerical Analysis and 1 5 op I IV Computational Science Lisäksi moduuliin voidaan hyväksyä mm. tilapäisesti vierailijoiden luennoimia erikoiskursseja ja muualla suoritettuja kursseja moduulista vastaavan opettajan kirjallisella luvalla.

11 *TFM-koulutusohjelman opiskelijoilta vaaditaan pääaineen erikoistyö Diskreetti matematiikka (F012) Vastuuopettajat: professori Gustaf Gripenberg Mat-1 professori Harri Ehtamo Mat-2 professori Pekka Orponen T-79 professori Patric Östergård S-72 8 Kyseessä on poikkitieteellinen sivuaine, jonka sisältö muodostuu kahden eri korkeakoulun, perustieteiden korkeakoulun ja sähkötekniikan korkeakoulun, toisiaan täydentävistä kursseista. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine, joka käsittelee epäjatkuvaa ja algoritmista ajattelua tietojenkäsittelytieteessä, tietoliikenneteoriassa, optimoinnissa ja matematiikassa. F500-1 Diskreetin matematiikan perusmoduuli B1 (20 op) Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 op III IV Mat Optimoinnin perusteet op III IV T Principles of Algorithmic Techniques 5 op I II Valitse seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: Mat Algebra I 5 op III IV Mat Lukuteoria op III Mat Lineaarinen ohjelmointi 5 op I II T Introduction to Theoretical Computer Science 4 op I II T Logic in Computer Science: Foundations 4 op III IV T Discrete Models and Search 5 op III IV T Combinatorics 5 op III IV F500-2 Diskreetin matematiikan jatkomoduuli B2 (20 op) Mat Kokonaislukuoptimointi 6 op III IV Valitse seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: Mat Diskreetit menetelmät 6 op Mat Lukuteoria op III Mat Verkkotehtävien optimointi 6 op Mat Peliteoria 5 op I II S Information Theory 5 op II S Coding Methods 5 op III T Discrete Models and Search 5 op III IV T Computational Complexity Theory 5 op I II T Combinatorial Models and Stochastic 5 op III IV Algorithms T Cryptology 5 op III IV

12 Energiatieteet (F002) Vastuuopettajat: professori Rainer Salomaa professori Peter Lund professori Markku Lampinen professori Timo Siikonen Tfy-56 Tfy-56 Ene-9 Ene-9 F0-1 Energiatieteiden perusmoduuli B1 (20 op) on tarkoitettu muille kuin teknillistä fysiikkaa pääaineenaan lukeville. Valitse 20 op seuraavista kursseista: Tfy-0.11 Termodynamiikka 5 op I Tfy-0.24 Ydin- ja alkeishiukkasfysiikka 5 op III IV Tfy Energiatieteiden laboratoriotyöt 5 op III IV Tfy Ydinenergiatekniikan perusteet 5 op I II Tfy Ydinreaktoritekniikan perusteet 5 op I II Tfy Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II Tfy New Energy Sources 5 op I II Tfy Solar Energy Engineering 5 op III IV Tfy Fuel Cells and Hydrogen Technology 5 op IV Tfy Advanced Wind Power Technology 5 op II Tfy Fuusioenergiateknologia 5 op II Ene Kemiallinen termodynamiikka 6 op III IV Ene Virtauskoneet 5 op III IV Ene Lämmönsiirto-oppi 4 op I II Ene Lämmönsiirtimien mitoitus 6 op III IV Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Ene Virtaussimulointi 6 op III IV Ene Irreversiibeli termodynamiikka 5 op I II Lisäksi tähän perusmoduuliin voi sisällyttää teknillisen fysiikan perus-, jatko- tai syventävien moduulien kursseja moduulin vastuuopettajan kirjallisella luvalla. F0-2 Energiatieteiden jatkomoduuli B2 (20 op) on tarkoitettu muille kuin teknillistä fysiikkaa pääaineenaan lukeville. Yhdessä B1-moduulin kanssa se tarjoaa tietoa energiantuotannon ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä. Sopivasti yhdistelemällä moduulin tarjoamia kursseja voi suunnata opintonsa johonkin seuraavista ongelmakentistä: energiateknologiat ja -kysymykset yleisesti; ydinenergian tuotto ja ydinreaktorien toiminta; fuusiotekniikka ja -tutkimus; ionisoiva säteily ja sen erilaiset sovellukset; uudet ja uusiutuvat energiatekniikat sekä tulevaisuuden energiakysymykset; teknillisen fysiikan sovellukset teollisuudessa.

13 Moduuli tuo täydennystä yleisille energiatekniikan ja -talouden opinnoille. Valitse 20 op seuraavista kursseista: Tfy Energiatieteiden laboratoriotyöt 5 op III IV Tfy Ydinreaktoritekniikan perusteet 5 op I II Tfy Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II Tfy Ydinenergiatekniikan jatkokurssi 5 op III IV Tfy New Energy Sources 5 op I II Tfy Solar Energy Engineering 5 op III IV Tfy Fuel Cells and Hydrogen Technology 5 op IV Tfy Advanced Wind Power Technology 5 op II Tfy Fuusioenergiateknologia 5 op II Tfy Plasmafysiikka 5 op III IV Tfy Energiatieteiden erikoiskurssi 1 10 op I, II, III, IV Tfy Special Course in Advanced Energy 1 10 op I, II, III, IV Technologies Ene Lämmönsiirto-oppi 4 op I II Ene Kemiallinen termodynamiikka 6 op III IV Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Mekaniikka (F007) Vastuuopettajat: professori Rolf Stenberg professori Juhani Pitkäranta Mat-5 Mat-1 Mekaniikan sivuainemoduulit antavat hyvän pohjan klassisesta ja jatkuvan aineen mekaniikasta sekä mekaniikan laskennallisista menetelmistä. Sivuaine on tarkoitettu muille kuin TFM-koulutusohjelman opiskelijoille. F10-1 Mekaniikan perusmoduuli B1 (20 op) Tfy Teoreettinen mekaniikka 5 op III Valitse 15 op seuraavista: Mat-1.10 Matematiikan peruskurssi L4 10 op III IV Mat Elastisuusteoria 5 op III IV Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat Kontinuumimekaniikka 5 op I II F10-2 Mekaniikan jatkomoduuli B2 (20 op) Mat Elementtimenetelmä I 5 op III IV Valitse yksi seuraavista: Mat Elastisuusteoria 5 op III IV Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat Kontinuumimekaniikka 5 op I II

14 Mikäli kaikki kolme kurssia on tehty jo B1-moduulissa, valitse 15 op alla olevasta kurssilistasta. Valitse 10 op seuraavista: Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 op III IV Mat Elastisuusteoria 5 op III IV Ene Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat Kontinuumimekaniikka 5 op I II Mat Analyyttinen mekaniikka 5 op Mat-5.70 Monikappalesysteemien numeriikka 5 op III IV Mat Laskennallisen mekaniikan erikoiskurssi 5 op III IV Mat Modernin analyysin perusteet 5 op III IV Mat Funktionaalianalyysin perusteet 5 op I II Mat Matrix Computations 5 op III IV Mat Finite Difference Methods 5 op I II Mat-2.19 Optimointioppi 5 op I II Perustieteiden laaja oppimäärä (F011) Vastuuopettajat: professori Juhani Pitkäranta Mat-1 professori Martti Puska Tfy- Muille kuin TFM-koulutusohjelman opiskelijoille. Tarkempia tietoja muiden koulutusohjelmien opinto-oppaista ja Into-portaalista osoitteesta Tietotekniikan koulutusohjelma Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat voivat valita sekä kandidaatin että diplomiinsinöörin tutkinnon sivuaineen tietotekniikan koulutusohjelmasta. Ensin suoritetaan tietotekniikan perusmoduuli, jonka jälkeen on mahdollista valita joku tietotekniikan kuudesta jatkomoduulista. Kandidaatin tutkinnossa sivuaineen nimi on tietotekniikka. Jos opiskelija jatkaa sivuainetta A2-tasolle, diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaineen nimi muodostuu jatkomoduulin mukaan. Opiskelijoiden on mahdollista valita myös tietotekniikan syventäviä moduuleja, mikäli ne mahtuvat opiskelijan tutkintoon. Syventävät moduulit löytyvät tietotekniikan opinto-oppaasta Myös muiden Aalto-yliopiston opiskelijoiden on mahdollista valita tietotekniikka sivuaineeksi, mikäli esitietovaatimukset täyttyvät Tietotekniikka (T01) (Datateknik, Computer Science and Engineering) T204-1 Tietotekniikan perusmoduuli B1 (20 op)

15 12 Vastuuprofessorit: Lauri Malmi (tietotekniikan laitos), Kaisa Nyberg (tietojenkäsittelytieteen laitos), Petri Vuorimaa (mediatekniikan laitos) Tietotekniikan perusmoduuli B1 on muille kuin tietotekniikan opiskelijoille tarkoitettu sivuainemoduuli, joka mahdollistaa laajemman tietotekniikan opiskelun oman alan perusopintojen pohjalta. Perusmoduulin voi suorittaa sivuaineena alemmassa tutkinnossa. Tietotekniikan perusmoduulin suorittaminen mahdollistaa sivuaineopintojen jatkamisen A2-tasolla diplomi-insinöörin tutkinnossa. Tietotekniikan perusmoduuli B1:n pakolliset kurssit ovat T Ohjelmoinnin peruskurssi osa 2 sekä T Tietorakenteet ja algoritmit Y. Mikäli opiskelija haluaa jatkaa tietotekniikan opintoja A2-tasolla, tulee hänen valita moduulin vaihtoehtoiset kurssit halutun A2-moduulin esitietovaatimusten edellyttämällä tavalla. A2-moduulien esitiedot kerrotaan kunkin aineen yhteydessä. Esitiedot: T Ohjelmoinnin peruskurssi osa 1 (5 op) tai T Grundkurs i programmering (5 op) Tai jokin seuraavista vanhoista kursseista tai vastaavat tiedot: T Ohjelmoinnin perusteet L (Java) (5 op) T Ohjelmoinnin perusteet Y (Java) (5 op) T Grunderna i programmering (Java) (5 op) Jos opiskelija on suorittanut kurssin T Ohjelmoinnin perusteet Y (Python), hänen täytyy täydentää tietojaan kurssin T esitietojen tasolle. Tarkemmat ohjeet löytyvät Nopasta Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit (suoritettava, elleivät sisälly aiempaan moduuliin): T T Ohjelmoinnin peruskurssi osa 2 6 III-IV Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 III-IV Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy. Jos suoritat vain B1- moduulin, voit valita haluamasi kurssit. Jos taas haluat jatkaa A2-tasolle, valitse kurssit jäljempänä olevien A2-moduulien esitietovaatimusten mukaisesti: T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli)* 6 III-IV AS-0.01 C++ -ohjelmointi* 4 I-II S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 III-IV T- Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniik- 5 III-IV

16 kaan T Introduction to Software Engineering 5 III-IV T Tiedonhallintajärjestelmät 5 I T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 III T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 I-II T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 III-IV T Datasta tietoon 4 II T Datasta tietoon harjoitustyö 1 III T XML-kuvauskielten perusteet I-II Yhteensä 20 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa JOKO kurssin T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (6 op) TAI kurssin AS-0.01 C++ -ohjelmointi (4 op) Ohjelmistotekniikka (T001) (Programteknik, Software Technology) T220-2 Ohjelmistotekniikan jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Malmi, Heikki Saikkonen, Eljas Soisalon-Soininen, Jorma Tarhio Ohjelmistotekniikan A2-moduulissa laajennetaan merkittävästi opiskelijoiden valmiuksia soveltaa erilaisia teknisiä menetelmiä ja välineitä vaativien ohjelmistoteknisten ongelmien ratkaisemiseen. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ymmärrys käyttöjärjestelmien, kääntäjien ja hajautettujen järjestelmien toiminnasta sekä syventää algoritmien tuntemusta vaativien sovellusten rakentamista varten. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) (6 op) TAI AS-0.01 C++ -ohjelmointi (4 op) T Introduction to Software Engineering (5 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi T Algoritmien suunnittelu ja analyysi 5 II T Käyttöjärjestelmät 5 I T Johdatus kääntäjätekniikkaan 5 I T Web Software Development* -6 II-III Yhteensä 20 * Suoritettava tähän moduuliin vähintään 5 op:n laajuisena. Jos kurssi kuuluu jo johonkin toiseen moduuliin, tilalle voidaan valita mikä tahansa ohjelmistotekniikan A-moduulien kurssi.

17 Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta (T00) (Programvaruproduktion och -affärsverksamhet, Software Engineering and Business) T240-2 Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan jatkomoduuli A2 Vastuuprofessorit: Juha Laine, Marko Nieminen, Tomi Männistö, Casper Lassenius, Marjo Kauppinen, Matti Hämäläinen Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan A2-moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijoille tarvittavat tiedot ja valmiudet, jotta he voivat toimia ohjelmisto- ja tietotekniikan tuotteiden kehittämisessä ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa. Moduulin keskeisiä alueita ovat ohjelmistotuotanto, ohjelmistoliiketoiminta, ohjelmistojen tuotteistus, käyttöliittymät ja käytettävyys, yrityksen tietojärjestelmät sekä teknologiaoikeus, painotettuna opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T Introduction to Software Engineering (5 op) T Tiedonhallintajärjestelmät (5 op) T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit: T Software Development Methods 6 I-II Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Ohjelmistokehitysprojekti I* 8 I-III T Introduction to Software Business and Venturing 2 I T Tietotekniikkaoikeus** 4 6 I T Tietojärjestelmien hankinta ja hankejohtaminen 4-6 IV T ICT Enabled Service Business and Innovation** 4 6 I Yhteensä 20 *Pakollinen valinta ohjelmistotuotannon syventävälle A -moduulille. ** Toteutus on 4 op laajuinen, jonka lisäksi opiskelija voi tehdä 2 op laajuisen seminaarityön Tietoliikenneohjelmistot (T005) (Datakommunikationsprogram, Data Communications Software) T260-2 Tietoliikenneohjelmistojen jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Tuomas Aura (koordinoiva professori) Jukka K. Nurminen, Antti Ylä- Jääski

18 15 Moduuli antaa monipuoliset perustiedot verkkoympäristöissä toimivista järjestelmistä ja palveluista. Moduuliin kuuluu opintoja Internetin ja mobiiliverkkojen teknologioista, palveluista, tietoturvasta ja liiketoiminnasta. Opittujen tietojen käytännön soveltamista harjoitellaan laajemmassa projektityössä. Moduulin osaamistavoitteena on tuntea Internetin sekä langattomien ja mobiiliverkkojen perusteknologiat ja osata kehittää ohjelmistoja näiden järjestelmien eri protokollakerroksiin. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi T Tietokoneverkot 4 III-IV T Information Security Technology I T Network Services Business Models III-IV T Ohjelmistokehitysprojekti I* 5 I-III T Käyttöjärjestelmät* 5 I *Jos T tai T kuuluvat johonkin aikaisempaan moduuliin, opiskelija voi korvata kurssin tietoliikenneohjelmistot A2 moduulissa jollakin seuraavista kursseista siten, että 20 op tulee täyteen: T Ohjelmistokehitysprojekti II, tai mikä tahansa tietoliikenneohjelmistojen, tietoverkkoliiketoiminnan tai tietoteknisen turvallisuuden A-moduulin valinnainen kurssi. Yhteensä Mediatekniikka (IL011) (Medieteknik, Media Technology) T610-2 Mediatekniikan jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessori: Pirkko Oittinen Muut mukana olevat professorit: Lauri Savioja, Tapio Takala, Marko Nieminen Mediatekniikan jatkomoduuli antaa perustiedot digitaalisesta mediasta. Digitaalisella medialla tarkoitetaan tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, kuvaa, ääntä, animaatiota ja videota. Moduulin aiheina ovat mediatuotantoprosessit, visuaalinen informaatio ja siihen liittyvät tekniikat (kamerat, näyttölaitteet jne.), interaktiivinen kaksi- ja kolmiulotteinen tietokonegrafiikka sekä käyttöliittymät. Mukana on myös aisti- ja havaintopsykologiaa visuaalisen havainnon palvelemisen näkökulmasta. Opinnoissa halutaan tuoda esille koko visuaalinen putki datasta näytön kautta ihmiseen. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille

19 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2 op) Koodi Opintojakson nimi op Periodi T Digitaalinen kuvatekniikka 4 III-IV T Media Production and Use Processes 4 I-II T Havaitseminen 4 I-II T T Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka 4 I-II User Interface Construction 4 II Yhteensä WWW-teknologiat (IL012) (WWW teknologi, WWW technologies) T620-2 WWW-teknologioiden jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessori: Petri Vuorimaa Muut mukana olevat professorit: Eero Hyvönen, Marko Nieminen WWW-teknologioiden jatkomoduulissa opitaan perusteet WWW-palveluiden kehittämiselle. Web Software and Development -opintojaksolla perehdytään webiin ohjelmointialustana. Lisäksi esitellään sovellusten ja palveluiden toteuttamiseen liittyvät perusteet, joita syvennetään WWW-palvelun suunnittelu -opintojaksolla. Ihmisen rooli verkkopalveluiden käyttäjänä tulee esille käyttöliittymäsuunnittelun opintojaksolla. Älykkäiden WWW-palveluiden kehittämiselle on tärkeää, että verkkosisällöt ja niiden metatiedot voidaan esittää koneen tutkittavissa olevassa ts. semanttisessa muodossa, ja tämä näkökulma tulee esille semanttisen webin opintojaksolla. Tiedonhaun opintojakson oppeja voidaan käyttää hyödyksi sekä ihmisille että koneille suunnitelluissa haku- ja suosittelupalveluissa. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2op) T XML-kuvauskielten perusteet ( op) T Tiedonhallintajärjestelmät (5 op) (suositeltava, ei pakollinen) Koodi Opintojakson nimi op Periodi T Semanttinen web 4 III-IV T Tiedonhaku 4 III-IV T Web Software Development* -6 II-III T Design of WWW Services 4 I-II

20 T User Interface Construction 4 II Yhteensä 20 * Jos kurssi kuuluu jo johonkin toiseen moduuliin, opiskelija voi valita tilalle minkä tahansa WWW- ja tietämystekniikan syventävän moduulin valinnaisen kurssin Tietojenkäsittelytiede (IL010) (Datavetenskap, Information and Computer Science) T0-2 Tietojenkäsittelytieteen jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Erik Aurell, Keijo Heljanko, Tomi Janhunen, Juha Karhunen, Samuel Kaski, Petteri Kaski, Harri Lähdesmäki, Heikki Mannila (vv), Ilkka Niemelä (vv), Kaisa Nyberg, Erkki Oja, Pekka Orponen, Olli Simula Moduuli tarjoaa laaja-alaisen ja modernin johdatuksen tekniikan ja tieteen haastavien sovellusten tarvitsemiin edistyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Moduulin sisällössä painotetaan erityisesti tehokkaita tietojenkäsittelytekniikoita suurten, moniulotteisten tietoaineistojen analysointiin sekä kompleksisten ohjelmisto- ja tietoverkkosovellusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T Datasta tietoon (4 op) T Datasta tietoon harjoitustyö (1 op) T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T (4 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit: T Machine Learning: Basic Principles 5 I T Principles of Algorithmic Techniques 5 I-II Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 III-IV T Hahmontunnistuksen perusteet 5 III T Statistical Signal Modeling 5 I-II T Algorithmic Methods of Data Mining 5 II T Discrete Models and Search 5 III-IV T Parallel and Distributed Systems 5 I-II T Cryptography and Data Security 5 I-II S Laskennallinen tiede 5 I-II Yhteensä 20

21 18 4. Tuotantotalouden koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma tarjoaa muiden koulutusohjelmien opiskelijoille alempaan tutkintoon yhden sivuaineen: Tuotantotalous (TU009). Tuotantotalouden sivuaineopintoja on mahdollista jatkaa ylemmässä tutkinnossa ja perusmoduuliin pohjautuvia vaihtoehtoja on neljä: Strateginen johtaminen (IL006), Teollisuustalous (TU001), Työpsykologia ja johtaminen (TU00) sekä Kansantaloustiede (TU010) Tuotantotalous(TU009) (Produktionsekonomi, Industrial Engineering and Management) TU200-1 Tuotantotalouden perusmoduuli B1 (20 op) Vastuuprofessori: Kari Tanskanen Tuotantotalouden B1-moduuli on muille kuin tuotantotalouden opiskelijoille tarkoitettu sivuainemoduuli tekniikan kandidaatin tutkinnossa. Se mahdollistaa sivuaineopintojen jatkamisen B2-tasolla diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotantotalouden tärkeimpien osa-alueiden teoriat, käsitteet, menetelmät ja periaatteet siten, että hän pystyy sekä ymmärtämään että kriittisesti arvioimaan käytännössä esiintyviä tavanomaisimpia tuotantotaloudellisia ongelmia ja hankkimaan lisätietoa osa-alueiden peruskirjallisuudesta Koodi Kurssi Op TU TU TU TU TU TU Tuotantotalouden peruskurssi Työpsykologian ja johtamisen perusteet Laskentatoimi ja kannattavuus Projektien suunnittelu ja ohjaus Marketing Logistiikka Yhteensä Mikäli opiskelijan muihin opintoihin sisältyy tuotantotalouden perusmoduuliin (B1) sisältyviä kursseja, niiden tilalle valitaan kursseja seuraavasti: TU Tuotantotalouden peruskurssin tilalla suoritetaan TU Kansantaloustieteen perusteet. TU Laskentatoimi ja kannattavuus -kurssin tilalla suoritetaan TU Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU Marketing 6 op:n laajuisena TU Projektien suunnittelu ja ohjaus-kurssin tilalla suoritetaan TU Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU Marketing 6 op:n laajuisena.

22 19 TU Marketing -kurssin tilalla suoritetaan TU Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU Marketing 6 op:n laajuisena Teollisuustalous (TU001) (Industriell ekonomi, Industrial Management) Teollisuustalouden sivuaineopinnot tukevat opiskelijan valmiuksia organisaatioiden tehokkuuden, laadukkuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen. Opinnot antavat valmiuksia toimia suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä yrityksen eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Yhdessä pääaineensa teknologisen osaamisen kanssa opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen toimintaa operaatioiden tasolta aina niitä ohjaaviin strategioihin asti. Diplomiinsinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Menestyksellinen liiketoiminta vaatii asiakkaiden, kilpailijoiden ja toimittajien toiminnan ymmärtämistä ja oman yrityksen toiminnan sovittamista tähän yritysverkkoon. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomi-insinöörin on mahdollista siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Kurssien keskeisiä painopistealueita ovat tuotanto ja logistiikka sekä projektiliiketoiminta. Tuotannon ja logistiikan opetus keskittyy yrityksen operaatioihin kattaen kaikki arvoketjun osa-alueet: hankinnat, tuotannon sekä toimitusketjun aina loppuasiakkaalle asti. Projektiliiketoiminnan opetus taas keskittyy projektimuotoiseen toimintaan yrityksissä ja projektiorientoituneen yrityksen liiketoimintaan. Muut teollisuustalouden jatkomoduulin opinnot luovat poikkitieteellisen ja monipuolisen kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta, mikä on olennaista tuotannon ja logistiikan sekä projektiliiketoiminnan kontekstin ymmärtämiseksi. Teollisuustalouden jatkomoduulit: TU422-2 Teollisuustalous: projektiliiketoiminta (20 op) (Industriell ekonomi:projektaffärverksamhet.industrial Management: project business) Vastuuprofessori: Karlos Artto Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka projekteja, niihin liittyvää liiketoimintalogiikkaa ja sidosryhmiä/verkostoja johdetaan yrityksen liiketoimintaa johdetaan ja kehitetään projekteihin liittyvän toiminnan kautta ja minkälaisia työkaluja siihen on tunnistetaan erityyppiset projektit ja niiden tuomat johtamishaasteet arvioidaan projektin epävarmuustekijöitä haetaan itsenäisesti tieteellistä tietoa ja sovelletaan sitä ongelmanratkaisuun

23 20 Koodi Kurssi Op Pakolliset kurssit TU Advanced Project-based Management A 5 TU Project Business A 5 TU Management of Uncertainty 5 TU Design of Production Systems B 4 TU Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso 1-5 Project business literature seminar Yhteensä 20 Voit vaihtaa TU ja TU mihin tahansa seuraavista kursseista: TU TU TU Hankintojen johtaminen B Industrial Service Operations B Quality Management TU622-2 Teollisuustalous: toimitusketjujen ohjaus ja logistiikka (20 op) (Industriell ekonomi: flödesekonomi och logistic, Industrial Management: supply chain management and logistics) Vastuuprofessorit: Eero Eloranta, Jan Holmström ja Kari Tanskanen Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka suunnitellaan, johdetaan ja kehitetään globaaleja tuotantoverkkoja - sisältäen sekä fyysisen tuotteen että palvelun kehitetään ja hallitaan järjestelmä jolla globaalin toimitusverkoston avulla saadaan tuotteet asiakkaiden saataville Koodi Kurssi Op TU TU TU Yhd Design of Production Systems B Production Planning and Control Demand-Supply Network Management Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät TU Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso 1-10 Supply chain management literature course Yhteensä Voit vaihtaa yhden kurssin (paitsi TU ) joihin seuraavista kursseista siten

24 21 että laajuus täyttyy: TU TU TU TU Quality Management Hankintojen johtaminen B Advanced Project-based Management B Industrial Service Operations B TU722-2 Teollisuustalous: hankintojen johtaminen (20 op) (Industriell ekonomi: inköpsledning, Industrial Management: supply management) Vastuuprofessorit: Eero Eloranta ja Kari Tanskanen Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka luodaan sisäiset valmiudet ulkoisten resurssien hallintaan, tunnistetaan parhaat toimittajat ja saadaan niiden kanssa aikaan toimiva suhde. Suunnitellaan ja johdetaan kysyntä- ja tarjontaverkostoa sekä alavirrassa (asiakkaat) että ylävirrassa (toimittajat) Koodi Kurssi Op TU Hankintojen johtaminen A 5 TU Service Purchasing and Supply Management 5 TU Demand-supply Network Management 5 TU Design of Production Systems B 4 TU Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso Supply chain literature course Yhteensä Voit vaihtaa yhden kurssin (paitsi TU ) joihinkin seuraavista kursseista siten, että laajuus täyttyy: TU Quality Management TU Advanced Project-based Management B TU Industrial Service Operations B TU822-2 Teollisuustalous: teolliset palvelut (20 op) (Industriell ekonomi: industriella tjänster, Industrial Management: industrial services) Vastuuprofessorit: Jan Holmström ja Paul Lillrank Osaamistavoitteet: Moduulin tavoitteena on tuottaa opiskelijoille tiedolliset valmiudet toimia teollisten- ja kunnossapitopalveluiden johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä asiakas- että toimittajayrityksissä.

25 Koodi Kurssi Op 22 TU Introduction to Services L 4 TU Industrial Service Operations 5-6 TU Service Purchasing and Supply Management 5 Kul Reliability and Maintenance 4 TU Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso Industrial Services special topics 1-5 Voit vaihtaa yhden (paitsi TU ) johonkin seuraavista kursseista: TU TU Mat Service Innovation and New Service Development L Human Resources in Service Management and Engineering Riskianalyysi L TU222-2 Teollisuustalous (20 op) (Industriell ekonomi, Industrial Management) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelijalla on kattavat perustiedot operaatioiden johtamisen eri alueilta. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Yhdessä pääaineensa teknologisen osaamisen kanssa opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen toimintaa operaatioiden tasolta aina niitä ohjaaviin strategioihin asti. Diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Koodi Kurssi Op TU Design of Production Systems B 4 TU TU TU Advanced Project-based Management B Quality Management Hankintojen johtaminen B Yhteensä LIsäksi seuraavia kursseja niin, että moduulin laajuus (20 op) täyttyy: 1

26 TU TU TU TU TU Industrial Service Operations B Production Planning and Control Project-business B Introduction to Services L Management of Uncertainty TU Yrityksen rahoitus Kursseja valittaessa kurssikohtaiset esitiedot on otettava huomioon Työpsykologia ja johtaminen (TU00) (Arbetspsykologi och ledarskap, Work Psychology and Leadership) Vastuuprofessorit: Eila Järvenpää, Jukka Lipponen, Esa Saarinen, Matti Vartiainen (päävastuu) Aineeton, inhimillinen pääoma on talouden keskeisin menestystekijä. Tietoyhteiskunta organisoituu projekteiksi ja tiimeiksi, ja olemme samanaikaisesti useiden organisaatioiden ja niiden virallisten ja epävirallisten ryhmien jäseniä. Olemme myös organisaatioiden asiakkaita, teemme niissä ja niille työtä. Organisaatiot muuttuvat ja muovaavat niissä toimivia ihmisiä, ja ihmiset vaikuttavat organisaatioissa ja kehittävät niitä. Ihmisiin liittyvät tekijät muodostavat organisaatioiden aineettoman pääoman ytimen. Siksi organisaatioiden ja tiimien toiminnan sekä yksilöiden käyttäytymisen perusteiden ymmärtäminen on välttämätöntä kaikille työelämässä toimiville. Työpsykologian ja johtamisen sivuaine lisää opiskelijan ymmärrystä organisaatioiden toiminnasta ja muutoksesta, niiden johtamisesta ja niissä työskentelystä. Työpsykologia ja johtaminen -sivuaine tarkastelee yksilöitä ja sosiaalisia järjestelmiä ryhmiä ja organisaatioita erilaisissa toimintaympäristöissä ja monista eri näkökulmista. Opetuksessa näitä ilmiöitä jäsennetään moniulotteisesti yksilöllisestä, organisatorisesta, liiketaloudellisesta, teknologisesta, inhimillisestä, itsensä johtamisen ja elämänfilosofisesta näkökulmasta. Insinööriopiskelijalle eri näkökulmat antavat ajattelun ja käytännön toteutuksen välineitä ja ihmistieteellistä ymmärrystä, joiden avulla hän voi paremmin tunnistaa yritystoiminnan ja sen johtamisen käytännön haasteita ja joita hän voi soveltaa tulevassa työssään sen toimialasta riippumatta. Työpsykologian opiskelu lisää opiskelijan teoreettista ymmärrystä ja käytännön taitoja organisaatioissa toimimisesta sekä niiden johtamisesta ja kehittämisestä. Sivuaineen suorittaminen lisää opiskelijan valmiuksia toimia monipuolisissa johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä, konsulttina ja tutkijana. Sivuaineen kursseilla käsitellään työpsykologian ja organisaatiokäyttäytymisen ydinteemoja. Niitä ovat johtaminen ja johtajuus, organisaation muutos ja kehittäminen, tieto ja osaaminen sekä innovaatiot, tietotyö, soveltava filosofia ja systeemiajattelu sekä työprosessit ja sosiotekniset järjestelmät. TU25-2 Työpsykologian ja johtamisen jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssi Op 5 4 5

27 Pakolliset kurssit: TU Johtaminen organisaatiossa TU Knowledge and Competence Management TU Organisaatiokäyttäytyminen 4 Valitse lisäksi alla olevista kursseista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: TU Human Resources in Service Operations 5 TU Filosofia ja systeemiajattelu TU Luovan ongelmanratkaisun seminaari 5 8 TU Itsensä tunteminen ja johtaminen 2 TU Organisaation kehittäminen 4 TU Johtamisen jatkokurssi 4 TU Henkilökohtainen johtajuus TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa TU Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 5 TU Organisaatioteoria TU Johtajuuden ajankohtaisia aiheita 6 TU Advanced Course on Knowledge and 4 Competence Management TU Organizations and Networks 4 TU-5.10 Oppiminen ja oppimisympäristöt 6 TU Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 TU Cross-Cultural Management TU Contemporary Topics on Knowledge and 6 Competence Management TU Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 TU Tietotyö 2 TU Monimutkaisten sosioteknisten 4 järjestelmien hallinta ja suunnittelu TU Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö 5 Yhteensä Työpsykologian ja johtamisen sivuainemoduuliin voi halutessaan valita yhden seuraavista kolmesta painotusvaihtoehdosta: Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Seuraavassa esitellään näitä painotusalueita yksityiskohtaisemmin. Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Vastuuprofessori: Jukka Lipponen Organisaation kehittäminen ja johtajuus -painotus syventää opiskelijan ymmärrystä organisaatioanalyysien, ryhmätyöskentelyn, johtajuuden ja kehittämisinterventioiden

28 25 teorioista ja käytännöistä. Organisaatioita ja johtamista tarkastellaan tutkivan oppimisen metodeja hyödyntäen: opiskelijoita ohjataan itsereflektioon ja jäsentämään opetettavia asioita myös kriittisestä näkökulmasta. Kurssit antavat opiskelijalle lisävalmiuksia toimia esimiehenä, konsulttina ja kehittäjänä. Organisaation kehittäminen ja johtajuus -painotuksessa suositellaan suoritettavaksi seuraavat kurssit: TU Johtamisen jatkokurssi (4 op) TU Henkilökohtainen johtajuus ( op) TU Organisaation kehittäminen (4 op) Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Vastuuprofessorit: Eila Järvenpää, Matti Vartiainen Tieto ja osaaminen on tunnistettu organisaatioiden tärkeimmäksi pääomaksi ja voimavaraksi. Uuden tiedon luominen ja tiedon jakaminen ovat edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja oppimiselle. Tiedon ja osaamisen johtaminen -painotus antaa yleiskuvan tiedon ja osaamisen merkityksestä organisaatioiden toiminnassa, uuden tiedon luomisesta ja tiedon jakamisesta, osaamisvoimavarojen kehittämisestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Painotuksen opinnot antavat valmiuksia analysoida ja kehittää yrityksiä ja muita organisaatioita tiedon johtamisen ja tietotyön, ja henkilöstön osaamisen näkökulmista. Samoin annetaan valmiuksia johtaa organisaatioiden kehittämistoimintaa, toimia osaamisen kehittämiskonsulttina sekä käyttää henkilöstön ja organisaation oppimista jatkuvan kehittämisen ja muutosvalmiuden välineenä. Tiedon ja osaamisen johtaminen -painotuksessa suositellaan suoritettavaksi seuraavat kurssit: TU Advanced course on knowledge and competence management (4 op) TU-5.10 Oppiminen ja oppimisympäristöt ( 6 op) TU Cross-Cultural Management ( op) Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Vastuuprofessori: Matti Vartiainen Sosiotekniset työjärjestelmät -painotus tarjoaa opiskelijalle valmiuksia ihmisten, tiimien ja organisaatioiden sekä viestintä- ja yhteistyöteknologian yhteensovittamiseen ja kehittämiseen työtoiminnan tarpeista käsin. Moduulin kurssit perustuvat psykologiseen työtoimintojen säätelyn ja sosioteknisten järjestelmien teorioihin sekä systeemiajatteluun. Yritykset ja muut organisaatiot nähdään monitekijäisinä järjestelminä, jotka toimivat usein turbulenteissa ympäristöissä. Sosiotekniikka antaa valmiuksia tunnistaa toimintaympäristön vaateita, järjestelmän eri osatekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä kehittämiskohtia. Opetuksessa käsitellään ihmisen ja tietojärjestelmän, tiimien ja teknisten järjestelmien sekä organisaatioiden ja verkotettujen tieto- ja tietoliikennejärjestelmien yhteensovittamista lähtemällä liikkeelle työn ja toiminnan vaatimuksista. Haasteena ovat hajautettujen, virtuaalisten ja usein monilla paikkakunnilla ja maissa toimivien organisaatioiden ja niiden yhteistyöympäristöjen

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv 2006-2007 Diskreetti matematiikka Laskennallinen tiede ja tekniikka 18.7.2006/akh t vain sivuaineet F303-2 F500-2 Diskteetti matematiikka F400-2 LTT Xxxx-2 Perustieteiden

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Perustieteiden korkeakoulun sivuaineopas 2012-2013

Perustieteiden korkeakoulun sivuaineopas 2012-2013 Perustieteiden korkeakoulu Espoo 2012 Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen Suunnittelija Tarja Timonen Suunnittelija Marja Torniainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO -YLIOPISTO... 1 2. PERUSTIETEIDEN

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO OHJELMA ( op) TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op)

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO OHJELMA ( op) TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) IL/TFM/KN 3/08/4/6 22.4.2008/akh TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO OHJELMA (180+120 op) 1/11 TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) Kukin kurssi voi sisältyä vain

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI

TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI TEKNILLISEN FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN TUTKINTO- OHJELMAAN KUULUVAT MODUULIT, LUKUVUOSI 2009-2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska

Lisätiedot

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty TU-22 TEOLLISUUSTALOUS

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty TU-22 TEOLLISUUSTALOUS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 TU-22 TEOLLISUUSTALOUS Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava 1 TU-0.1100 Johdatus tieteenfilosofiaan 3op TU-0.3100

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Page 1 of 9. Ryhmä/group: L = luento, lecture H = harjoitus, exercises A, ATK = atk-harjoitukset, computer exercises

Page 1 of 9. Ryhmä/group: L = luento, lecture H = harjoitus, exercises A, ATK = atk-harjoitukset, computer exercises Tietotekniikan tarjoama opetus syksyllä 2016 23.5.2016 CS course schedule in autumn 2016 Sari Salmisuo I periodi / period I 12.9. 21.10.2016 viikot/weeks 37-42 II periodi / period II 31.10. 9.12.2016 viikot/weeks

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Viikot Henkilöt Course code and name Group Day Time Lecture Weeks Course staff

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Viikot Henkilöt Course code and name Group Day Time Lecture Weeks Course staff Tietotekniikan koulutusohjelman tarjoama opetus syksyllä 2015 8.6.2015 CSE course schedule in autumn 2015 Päivitetty 29.6.2015 S. Salmisuo I periodi: 7.9. 16.10.2015, viikot 37 42. Period I: 7.9. 16.10.2015,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 10.8.2011 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2011-2012 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET

TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET Versiohistoria Ensimmäinen versio 14.3.2005 / Ilkka Niemelä Koulutusohjelmatoimikunnan kokouksessa 4.4.2005 esitetyt muutokset tehty 8.4.2005. TIETOJENKÄSITTELYTEORIAN PÄÄAINEEN KORVAAVUUSPERIAATTEET Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 31.10.2012 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(9) TU-53 TYÖPSYKOLOGIA JA JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Tuo-53.106 Työpsykologian perusopintojakso

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jatkokoulutuksen tutkimusalat Punaisella lisäykset, poistot. Liite 2/3

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jatkokoulutuksen tutkimusalat Punaisella lisäykset, poistot. Liite 2/3 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jatkokoulutuksen tutkimusalat 2011-2012 Punaisella lisäykset, poistot Koodi Nimi (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) Vastuuyksikkökoodi Matematiikan ja systeemianalyysin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Pekka Orponen Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto http://ics.aalto.fi/ Tietojenkäsittelytiede Kehitetään systemaattisia ja tehokkaita malleja

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn

Lisätiedot

Opetussuunnitelma : kurssien LPM-listat

Opetussuunnitelma : kurssien LPM-listat Opetussuunnitelma 2015-2016: kurssien LPM-listat 9.2.2015 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Kurssin nimi ja koodi Korvaava/korvattava kurssi/ muutos Muut kommentit Hyväksytty koulutusneuvostossa

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

ICS. T-61 (Informaatiotekniikka)

ICS. T-61 (Informaatiotekniikka) Tietotekniikan tutkinto-ohjelma korvaavuusluettelo 2010-2014 Päivitetty 1.7.2016 Käyttöohje 1. Hae etsimäsi kurssi CTRL+F 2. Viimeisin sarake oikealla on voimassaoleva kurssi/ajankohtaisin tieto 3. Jos

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op) KORVAVUUSLISTA 31.10.2005/RR 1 KURSSIT, jotka luennoidaan 2005-2006 : Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 (10 op) Mat-1.401 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

T-61 Informaatiotekniikka

T-61 Informaatiotekniikka 1 Tietotekniikka * Tutkinnon suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti ks. Into Kurssikorvaavuusluettelo Päivitetty 7.8.2014 ** Vanhojen ohjelmointikurssien kurssikorvaavuuskaavio ks. taulukko

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan pääaine

Ohjelmistotekniikan pääaine Ohjelmistotekniikan pääaine Ari Korhonen 7.11.2012 Ohjelmistotekniikan opetus! Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laajaalaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista.

Lisätiedot

Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava T Tietokoneen arkkitehtuuri (3 ov)

Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava T Tietokoneen arkkitehtuuri (3 ov) 1 Tietotekniikka * Tutkinnon suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti ks. Into Kurssikorvaavuusluettelo Päivitetty 29.5.2015 ** Vanhojen ohjelmointikurssien kurssikorvaavuuskaavio ks. taulukko

Lisätiedot

T-61 Informaatiotekniikka

T-61 Informaatiotekniikka 1 Tietotekniikka * Tutkinnon suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti ks. Into Kurssikorvaavuusluettelo Päivitetty 10.11.2014 ** Vanhojen ohjelmointikurssien kurssikorvaavuuskaavio ks. taulukko

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo

Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo Tietojärjestelmätiede 5.4.2017 2 Tietojärjestelmätiede Markkinat IT ja markkinat Organisaatio Ryhmä IT ja organisaatio IT ja ryhmä

Lisätiedot

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS University Teacher Katariina Pukkila-Palmunen Industrial Management Department of Production Faculty of Technology University of Vaasa Tuotantotalouden yksikkö 1/2 Ammattilaisia

Lisätiedot

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations

Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations Käännökset (su-ru-eng) Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 29.1.18 Translations for School of Technology and Innovations (Finnish-Swedish-English) Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tietotekniikan opetus lukuvuonna Computer science course schedule in academic year Updated

Tietotekniikan opetus lukuvuonna Computer science course schedule in academic year Updated Tietotekniikan opetus lukuvuonna 2017 2018 31.5.2017 Computer science course schedule in academic year 2017 2018 Updated 19.6.2017 Ryhmä/group: L = luento, lecture H = harjoitus, exercises S = seminaari,

Lisätiedot

T307 Tuotantotalouden laitos Korvaavuusluettelo, päivitetty

T307 Tuotantotalouden laitos Korvaavuusluettelo, päivitetty T307 Tuotantotalouden laitos Korvaavuusluettelo, päivitetty 8.7.2013 EDELTÄJÄT A) TU-91.126 Strategic Management in the Telecom Industry B) S-38.001 Telecommunications Forum (min. 2 ov) korvaava kurssi

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine

Lisätiedot

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN OPS

TIETOTEKNIIKAN OPS TIETOTEKNIIKAN OPS 2017-2020 Infotilaisuus nykyisille opiskelijoille Raino Mäkinen, Sanna Mönkölä & Ilona Lapinkylä OPS-infon sisältö OPS 2017-2020 mikä, miksi? Miten uusi eroaa nykyisistä ja vanhoista?

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

Mika Vanhala 36 la la pe muutos la la

Mika Vanhala 36 la la pe muutos la la 1 Lukujärjestys TIMO 2010 2011 22.2.2011 oletusajat Lue viesti loppuun asti, siellä on poimintoja Avoimen tarjonnasta numero nimi op vuosi kurssi opettaja huomviik päivä päivämäärä aika CS35A0300 Projektijohtaminen

Lisätiedot

T DATASTA TIETOON

T DATASTA TIETOON TKK / Informaatiotekniikan laboratorio Syyslukukausi, periodi II, 2007 Erkki Oja, professori, ja Heikki Mannila, akatemiaprofessori: T-61.2010 DATASTA TIETOON TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1 JOHDANTO:

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

Mediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista)

Mediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV11S2 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot