Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 44 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:00-20:35 Tauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Nina af Hällström Hanna Konttas Jussi Koskinen, saapui klo :n 80 käsittelyn aikana Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Maija Saimalahti Heikki Seppä Jaana Wessman Jukka Karhula Muut saapuvilla olleet Juha Metso Marja-Leena Remes Matti Lyytikäinen Eija-Inkeri Kailassuo Outi Huida Mia Laiho Erja Lehtonen Pilvi Sarjala Elina Yli-Koski perusturvajohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja vanhusten palvelujen johtaja vs, terveyspalvelujen johtaja viestintäpäällikkö kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri, johtava lakimies

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 44 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Elina Yli-Koski sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Hanna Konttas Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus, Espoon keskus

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 44 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 78 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 79 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 80 Info-osuus Vuoden 2015 arviointikertomuksesa esitettyihin 7 tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi (Kh) 82 Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet 9 vuodelle Alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti- ja 13 tukiasumispaikkojen lisääminen 84 2 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen 18 toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen 85 3 Espoonlahden alueellisen lastensuojelun toimitilojen 23 tarveselvitys 86 4 Asumisen ohjelma - Vammaisten kuntalaisten asumisen 25 muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa Valtuustoaloite, tilojen osoittaminen apteekkitoiminnalle 29 yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Kh/Kv) 88 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 31 laillisuus 89 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 36 päätökset, kirjelmät ja selvitykset terveyslautakunnan koulutukset terveyslautakunnan syksyn 2016 työpaja 41

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolooikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Hanna Konttas.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / Info-osuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Selostus terveyslautakunnan työpajassa sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: Toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat / Esittelijät - Soten tilanne - UNA-hanke / perusturvajohtaja - Elinvoimaa ikääntyville, jaettiin pöydälle esite Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / Vuoden 2015 arviointikertomuksesa esitettyihin tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh Marjo Lahtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 päättää antaa liitteessä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyihin sosiaali- ja terveystoimea koskeviin havaintoihin 3 kehottaa toimialaa ottamaan huomioon tarkastuslautakunnan havainnot ja korjaamaan havaitut epäkohdat. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 terveystoimen vastaukset, Arviointikertomus Espoon kaupungin Arviointikertomus 2015 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta huolehtii lisäksi kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 44 tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu kuntalaissa säädettyjen tehtävien lisäksi hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Valtuusto on pitämässään kokouksessa velvoittanut kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2017 selostusosan mukaisesti. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvoston lausunto terveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy avustusten myöntämisen periaatteet ja päättää avustusten myöntämisestä. Toimiala vahvistaa vuosittain määräajat hakuprosessille. Järjestöavustuksen nykyiset ehdot on päätetty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa myöntää harkinnanvaraisia avustuksia veteraani-, eläkeläis-, sairaus- ja vammaisjärjestöille sekä muille järjestöille, joiden toiminta luo hyvän arjen perusedellytyksiä Espoon asukkaille, lisää heidän osallistumismahdollisuuksiaan ja edistää heidän toimintakykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan. Järjestöavustuksia myönnetään lisäksi veteraanien avokuntoutukseen Avustukset kohdistetaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja täydentävään toimintaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä vertaistukeen. Toiminta voi kohdistua joko suuriin väestöryhmiin tai pieniin haavoittuviin ryhmiin, joiden tukeminen on erityisen tarkoituksenmukaista. Järjestöavustuksia myönnetään tarkoitukseen varatun määrärahan rajoissa. Avustuksilla tuetaan toimintaa, joka kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin väestöryhmiin

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 44 kaventaa väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja edistää sairaiden ja vammaisten henkilöiden selviytymistä ja kuntoutusta sekä luo hyvän arjen edellytyksiä lisää vertaistoimintaa ja vapaaehtoistyöskentelyä on kaikille avointa ja joka toimii matalan kynnyksen periaatteella edistää kuntalaisten terveellisiä elämäntapoja ja lisää heidän voimavarojaan Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota järjestöjen erilaisten vertaistuen muotojen kehittämiseen, joilla edistetään espoolaisten arjessa selviytymistä sekä yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa. Avustusperiaatteista on saatu lausunto vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Avustuksen myöntämisen yleiset periaatteet Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon kerätyn varallisuuden (ei koske testamenttien ja/tai lahjoitusten kautta säädeltyjä rahastoja) käyttö järjestön tarkoitusperien toteuttamiseksi. Avustusta ei voida myöntää, jos yhteisön taloudellinen tilanne on niin heikko, että toiminnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Avustukset ovat luonteeltaan yleisavustuksia. Avustusta ei voida kohdistaa yksinomaan hallinto- tai toimitilakulujen kattamiseen eikä velkojen lyhentämiseen. Avustusta ei yleensä myönnetä toimintaan, joka kuuluu kunnan perustehtävään eikä sellaiseen palvelun tuottamiseen, josta ko. järjestöllä on voimassa oleva ostopalvelusopimus kaupungin kanssa. Avustuksen saajan tulee olla oikeustoimikelpoinen ja yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö, joka on merkitty yhdistys-/säätiörekisteriin. Yhteisön tulee osoittaa näyttöä toiminnastaan vähintään yhden vuoden ajalta. Tämä on osoitettava joko pöytäkirjoin tai tilinpäätöksin. Avustusvarat voidaan vaatia palautettavaksi, jos niitä käytetään muuhun kuin haettuun tarkoitukseen tai jos niiden käytölle asetettuja muita mahdollisia erityisehtoja ei noudateta. Avustusten valvonnassa noudatetaan Espoon kaupungin valvonnasta antamia määräyksiä. Kaupungilla on oikeus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen siltä osin kuin avustuksen valvonta edellyttää. Kirjanpito on järjestettävä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 44 Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslain (1141/2015) edellyttämällä tavalla. Mikäli yhdistyksen toiminta ei edellytä tilintarkastuslain mukaista tarkastusta, tulee tilintarkastuksen suorittaa toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä. Avustuksen saajan tulee antaa kaupungin tarpeellisiksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä, avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten. Avustuksen saajan tulee toimittaa keskiviikkona mennessä tai jos tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, viiden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä vuodelta 2016 vahvistettu tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta. Jos hakija on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, voidaan hakemus hylätä tai myönnetty avustus periä takaisin. Avustusten hakuaika Avustukset julkaistaan haettavaksi Espoon internetsivuilla alkaen. Avustusten hakuaika päättyy perjantaina klo Myöhästynyttä hakemusta ei käsitellä. Hakemuslomakkeeseen liitettävät asiakirjat: liitteiden toimittaminen on välttämätön edellytys sille, että hakemus otetaan käsittelyyn 1. Täytetty avustushakemuslomake 2. Viimeinen hyväksytty tase, tuloslaskelma ja toimintakertomus tai kertomus toiminnasta (mikäli v asiakirjoja ei ole aiemmin toimitettu). 3. Vuoden 2017 talous- ja toimintasuunnitelma sekä selvitys siitä, miltä muilta tahoilta järjestö hakee avustusta. Jos suunnitelma ei ole hyväksytty, toimitetaan alustavia suunnitelmia. 4. Yhteisön säännöt. Jos edellisen hakemuksen yhteydessä on lähetetty säännöt eikä niissä ole sen jälkeen tapahtunut muutoksia, ei niitä tarvitse liittää hakemukseen. 5. Ajan tasalla oleva rekisteriote tai muutosilmoitus, josta ilmenee hakemuksen vastuullinen tai vastuulliset allekirjoittajat. Jos hakemusasiakirjat ovat puutteelliset, kaupunki lähettää järjestöille kehotuksen toimittaa määräajassa puuttuvat asiakirjat. Mikäli järjestö ei toiminta pyydettyjä asiakirjoja määräajassa, avustushakemus voidaan

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 44 jättää tutkimatta. Järjestö voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemusta. Hakemusten vastaanottaminen Avustuslomake avustusperiaatteineen on tulostettavissa Espoon kaupungin internetsivuilta tai saatavissa paperisena kaupungin yhteispalvelupisteistä. terveyslautakunnalle osoitettu hakemus allekirjoitetaan ja lähetetään postitse osoitteeseen: Espoon kaupungin kirjaamo PL Espoon kaupunki Katuosoite: Siltakatu 11 (kauppakeskus Entresse) Hakemus voidaan myös jättää kaupungin yhteispalvelupisteisiin määräaikaan mennessä. Yhteispalvelupisteiden sijainnit ja aukioloajat löytyvät Espoon kaupungin internetsivuilta Avustuksia koskeviin kysymyksiin vastaa suunnittelija Maritta Samuelsson puh , maritta.samuelsson@espoo.fi Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / Alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen lisääminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Sipola, puh Henna Leppämäki, puh Teija Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen yhteensä noin 80 nuorelle ja tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. Käsittely Karhula teki seuraavan muutosehdotuksen: oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen niin, että Espoossa kotiutumisen aloittavat nuoret voivat jäädä Espooseen sekä tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen sanat tässä vaiheessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen tässä vaiheessa yhteensä noin 80 nuorelle ja tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. - Uudenmaan ELY -keskuksen pyyntö Espoolle kuntapaikkojen tarjoamiseksi ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 44 Selostus Espoossa oli kirjoilla yhteensä 280 alaikäistä ilman huoltajaa maahan tullutta turvapaikan hakijaa. Espoon kaupungin omissa yksiköissä (perheryhmä- ja ryhmäkoti) oli 121 nuorta ja muiden palveluntuottajien Espoon yksiköissä 159 nuorta. Kaupungin omat yksiköt sijaitsevat Lippajärvellä ja Gumbölessä. A-klinikkasäätiöllä, Helsingin Diakonissalaitoksella, Pelastakaa lapset ry:llä ja SOS-lapsikylällä on sopimukset valtion kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten vastaanotosta Espoossa sijaitsevissa yksiköissä. Kaupungin kahdessa omassa ryhmäkodissa Gumbölessä ja Lippajärvellä asuu tällä hetkellä n. 50 nuorta. Lisäksi yksityismajoituksessa olevista nuorista vain muutama asuu Espoon alueella, ja muissa kunnissa asuvat nuoret (noin 60) tulevat jäämään nykyisiin kuntiinsa oleskeluluvan saatuaan. Samoin eri puolille maata kansanopistoihin majoitettujen nuorten kohdalla lähtökohtana on heidän jäämisensä majoituspaikkakunnalle tai sen lähiympäristöön, vaikka he ovat toistaiseksi Espoon kaupungin ryhmäkodin kirjoilla. Valtaosa muissa maakunnissa sijaitsevissa kansanopistoissa majoitetuista nuorista on talven aikana maahanmuuttoviraston kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta saatu siirrettyä pois Espoon kaupungin ryhmäkodin kirjoilta. Tällä hetkellä Espoon alueella asuvia ja tänne kiinnittäytyneitä nuoria on yhteensä n. 250, joista merkittävä osuus on vuotiaita. Espoolla on kaksi ryhmäkotia ja yksi perheryhmäkoti, yhteensä 42 ja 11 paikkaa omana toimintana valtion kanssa tehdyllä sopimuksella. ELY-keskuksen ja Maahanmuuttoviraston esitykset ELY-keskus on esittänyt , että Espoo lisäisi tukiasumista ja perheryhmäkotipaikkoja nuorille alaikäisille. Espoon kaupungin edustajat ovat tavanneet kevään aikana valtion edustajia maahanmuuttovirastosta ja ELY-keskuksesta. Myös yksityisiä Espoossa toimivia palveluntuottajia on tavattu yhdessä valtion edustajien kanssa. Helsingin Diakonissalaitos, SOS-lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry, A-klinikkasäätiö sekä Kalliolan setlementti ovat esittäneet kiinnostuksensa tukiasumisen ja/tai perheryhmäkoti-toiminnan perustamiseen Espooseen. Maahanmuuttoviraston ja ELY-keskuksen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Espoo on valmiudessa aloittamaan neuvottelut palveluntuottajien kanssa uusien yksiköiden perustamisesta syksyllä Espoon kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa muuttaa kaupungin omana toimintana ylläpidetty Gumbölessä sijaitseva ryhmäkoti perheryhmäkodiksi (max 14) sekä tehdä yksityisten palveluntuottajien kanssa sopimukset yhdestä perheryhmäkodista (14 paikkaa) sekä 1-2 tukiasuntoyksiköstä (yhteensä n. 60 paikkaa) edellytyksellä, että nuoret voivat jatkaa asumista niissä myös täysi-ikäistyttyään 21 vuotiaaksi saakka. Espoo sitoutuu huolehtimaan siitä, että Espooseen jääville nuorille tarjotaan lain mukaisia jälkihuollon palveluja. Kaupungin ja uusia yksiköitä ylläpitävien palveluntuottajien työnjako jälkihuollon palveluiden tuottamisessa

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 44 täsmentyy asiasta käytävissä sopimusneuvotteluissa. Valtio korvaa kustannukset täysimääräisesti. Espoolla on pitkäaikainen kokemus ja sopimus valtion kanssa alaikäisten nuorten turvapaikanhakijoiden palveluista. Espoossa sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa nyt asuvien nuorten sijoitusten jatkon hoitaminen hallitusti on tärkeää ja Espoolla on hyvät valmiudet kantaa jatkossakin osa vastuusta nimenomaan nuorten sijoittumisessa. Espoo on painottanut kaikissa neuvotteluissa valtion kanssa, että se edellyttää pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan muiden kuntien vastuuta turvapaikanhakijoiden sijoittumisessa. Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa käydyissä neuvotteluissa Espoo on luvannut konsultoida muiden alueen kaupunkien edustajia mm. jälkihuollon palveluiden tuottamisesta tälle kohderyhmälle. Espoolla on ainoana alueen kunnista pitkä kokemus ko. palveluiden tuottamisesta liittyen Espoon pitkäjänteiseen työhön yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotoutumisen tukemisessa. Järjestämistavat Selvityksen mukaan alaikäisten nuorten paikkojen hankkimisessa voitaisiin soveltaa Euroopan komission julkaisemaa tiedonantoa hankintalainsäädännän soveltamisesta turvapaikkakriisissä. Tässä EUkomission tiedonannossa käydään läpi, miten hankinnoissa voidaan ottaa huomioon turvapaikanhakijoiden määrän äkillisen lisääntymisen synnyttämät haasteet. Komission mukaan jäsenvaltioiden on erityisesti tyydytettävä riittävällä ja nopealla tavalla turvapaikanhakijoiden kaikkein välittömimmät tarpeet (asunnot, tavarahankinnat ja palvelut). Tiedonannon tarkoituksena ei ole uusien sääntöjen luominen, vaan tavoitteena on nimenomaisesti ohjeistaa maahanmuuttoviranomaisia ja yksittäisiä kuntia ja kaupunkeja, miten hankintasääntöjä sovelletaan Eurooppaa koettelevassa ennalta arvaamattomassa tilanteessa. Tiedonannossa todetaan, että pakolaiskriisin yhteydessä voi olla mahdollista ostaa palveluja tai tavaraa niin sanotulla neuvottelumenettelyllä jopa ilman julkista hankintailmoitusta. Tällöin hankintayksikkö sananmukaisesti neuvottelee tarjoajien kanssa ennen päätöksen tekemistä. Tällainen menettely itsessään on melko tavanomaista. Poikkeuksellisen tästä tekee lupa jättää hankintailmoitus julkaisematta. Tiedonannossa korostetaankin, että tämä käy päinsä ainoastaan kun kyseessä on äärimmäisen kiireellinen tapaus, joka on hankintayksikön näkökulmasta paitsi ennalta-arvaamaton (kuten turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu) myös äärimmäisen kiireellinen (välittömimmät tarpeet on tyydytettävä nopeasti). Kyse on väliaikaisesta ratkaisusta, kunnes hankinnat saadaan hoidettua vakaammin eli kilpailuttamalla.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 44 Komission tiedonannossa kuvattu neuvottelumenettely on hankintalain mukaiseen suorahankintaan verrattava menettely. Hankintalaissa em. menettelyä vastaa suorahankintoja koskevan 27 :n 1 momentin 3)-kohta, jossa todetaan, että Hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Espoossa oli kirjoilla yhteensä 280 alaikäistä ilman huoltajaa maahan tullutta turvapaikan hakijaa. Tiedonannon antaman ohjeistuksen perusteella on arvioitu, että edellä mainitut kriteerit täyttyvät alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen kiireellisessä lisäämistarpeessa. Komission tiedonannossa kuvatut kriteerit täyttyvät ennalta arvaamattomassa ja erittäin kiireellisessä tilanteessa turvapaikanhakijanuorten kohdalla ja näin ollen on mahdollista käynnistää tiedonannossa kuvattu neuvottelumenettely muutaman palveluntuottajan kanssa. Espoo on pyytänyt valtiolta kirjallisena pyynnön tai esityksen lisätä nuorten paikkoja Espooseen. Avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden periaatetta noudattaen Espoon hankintakeskus pyytää kaikilta kiinnostuksen osoittaneilta palveluntuottajilta kiinnostuksen osoitukset kirjallisina. Kiinnostuksen osoituksen jälkeen valitaan parhaiten soveltuvat palveluntuottajat, joiden kanssa neuvotellaan tarkemmin määräaikaisista sopimuksista. Esitys kumppanuudesta palveluntuottajien kanssa ja tavoite järjestää osalle nyt Espoossa asuvista jatkosijoitus Espooseen Nykyinen Gumbölen ryhmäkoti on tarkoituksenmukaista muuttaa perheryhmäkodiksi, koska tilat ja henkilöstö ovat jo olemassa. Paikkamääräksi saadaan nykyisellä mitoitusvaatimuksella max 14. Nämä paikat on tarkoitus kohdentaa nuorimmille eli vuotiaille. Ryhmäkodin muuttaminen perheryhmäkodiksi turvaa Espooseen jo asettuneille nuorille jatkosijoituksen tuttuun ympäristöön. Tällä hetkellä Espoossa asuvien nuorten ikärakenne puoltaa tukiasumispaikkojen perustamista. Espoossa asuu huomattava määrä vuotiaita nuoria, joiden sijoittaminen perheryhmäkotiin ei ole tarkoituksenmukaista. Olennaista on, että nuoret voivat jatkaa asumista tukiasuntoyksikössä täytettyään 18 -vuotta ja siirryttyään jälkihuoltoon. Näin ollen oman asunnon etsimiseen on riittävästi aikaa ja itsenäistyminen vahvasti tuettua. Tukiasuntoyksikkö -toiminnan ostaminen joiltakin palveluntuottajalta, joilla on hyvää kokemusta tällaisen palvelun järjestämisestä, on perusteltua.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 44 Espoon maahanmuuttajayksikön omaan jälkihuoltoon voidaan ottaa laajeneva asiakaskunta ja myös tämän toiminnan rahoittaa valtio täysimääräisesti. Tiedoksi - ELY -keskus - Maahanmuuttovirasto

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh Heidi Nihtilä, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy aikuisten sosiaali- ja työllisyyspalveluiden toimitilahankkeen tarveselvityksen ja esittää edelleen Tila- ja asuntojaostolle, että Tilapalvelut - liikelaitos vuokraa toimitilat Komentajankatu 3-5 kiinteistöstä saadun tarjouksen mukaan kymmenen vuoden vuokrasopimuksella alkaen Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Tilaohjelma Perhe- ja sosiaalipalvelut keskittää koko aikuissosiaalityön palvelutoiminnan nykyisiin pohjoisen aikuissosiaalityön tiloihin osoitteeseen Komentajankatu 2-5. Nykyiseen eteläisen aikuissosiaalityön tiloihin Matinkylään keskitetään maahanmuuttajapalvelut Espoon keskuksesta osoitteesta Tuomarilantie 19 ja Terveyskuja 2, jonka tilat otetaan Tapiolassa Kielas nimisessä kiinteistössä toimivalle talous- ja velkaneuvonnalle. Muutos toteutetaan toimitilavuokrien osalta kustannusneutraalisti. Toiminnan nykytilanteen kuvaus Alueellisen aikuissosiaalityön vuokratilat sijaitsevat tällä hetkellä eteläisessä aikuissosiaalityössä Matinkylän Pyyntitiellä, yhteensä 2000 m2, lähellä Isoa Omenaa sekä pohjoisessa Leppävaarassa Komentajankadulla lähellä Selloa, yhteensä 1372m 2. Työllisyyspalvelujen toiminta, työpajatoimintaa lukuun ottamatta, toimii vuokratiloissa, Läkkisepänkuja 2 A 4 krs, yhteensä 1186 m 2. Läkkisepänkujan tiloissa toimii Espoon ja Kauniaisten yhteinen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 44 Työvoimanpalvelukeskus (TYP). Lisäksi työhön kuntouttavien palvelujen tiimin työntekijöiden asiakastapaamiset tapahtuvat Läkkisepänkujan tiloissa. Tilasta osa on TE-hallinnon vuokravastuulla. Palvelutoiminnan laajuus ja toiminnan muutos Eteläisessä aikuissosiaalityössä toimeentulotukiasiakkaita oli vuonna ja pohjoisessa asiakasta. Suurin osa asiakaskunnasta asioi toimeentulotuen osalta kirjallisesti tai sähköisiä palveluita hyödyntäen. Asiakaskäyntejä toimistoissa vuonna 2015 eteläisessä toimistossa oli 4100 ja pohjoisessa 6200, yhteensä Palveluneuvonnan tiloissa vuoronumerolla (ei ajanvarausta) asioi etelässä asiakasta ja pohjoisessa asiakasta. Aulapalveluissa vahtimestarin /aulahenkilön luona asioi vuonna 2015 etelässä asiakasta ja pohjoisessa asiakasta. Työntekijöitä aikuissosiaalityössä on vuonna 2016 yhteensä 117. Komentajankadun tilaratkaisuissa on huomioitu se, että kaikki asiakaskohtaamiset eivät tapahdu fyysisesti ko. tiloissa, vaan työntekijät toimivat jatkossa yhä enemmän lähempänä asukkaiden arkiympäristöä, muun muassa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa sekä hyödyntäen sähköisten palvelujen kehittymistä. Työllisyyspalveluissa, TYP, työskentelee yhteensä 44 henkilöä. Hallinnollista työtä tekeviä henkilöitä on 8 ja asiakaspalvelutyötä tekeviä 36. Asiakaspalvelua toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäpalveluna ja asiakastyötä tekevien henkilöiden työajasta pääosa on asiakastapaamisia. Tuotettavat palvelut ovat monialainen yhteispalvelu (joka käsittää sosiaali-, terveys-, TE- ja Kelan palveluita), työhönvalmennus, kuntouttavan työtoiminnan palveluun ohjaus ja seuranta, työhönvalmennus, työnetsintä ja yritysyhteistyö, ATK-valmennus, suomenkielen opetus sekä eri sisältöisiä ryhmäpalveluita. Yksikkö tarjoaa palveluja eri asiakkaalle vuodessa ja asiakkaita tavataan viikossa. Nykyinen tilojen kunto ja riittävyys sekä sijainti Aikuissosiaalityön ja TYP-palvelujen sijainti Leppävaaran alueella on saavutettavuudeltaan hyvä. Kulkuyhteydet eri puolilta Espoota eivät ole yhtä hyvät julkisilla kulkuvälineillä. Aikuissosiaalityö uudistaa toimintaprosessejaan ja työtapoja aktivoimalla verkkoasiointia. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja lisätään. Palveluja viedään lähemmäs asiakkaiden arkea - yhteisösosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja lähityötä lisätään. Nykyiset Komentajankadun aikuissosiaalityön tilat on suunniteltu siten, että 1. krs:sa on asiakasvastaanottotilat / front offce tilat ja 2 krs:sa toimistotilat / back office tilat. Tilat on koettu toimivaksi ja samaa toimivaa tilakonsepti ajattelua halutaan jatkaa nyt esitettävien uusien tilojen osalta. TE-palvelut on ilmoittanut hakevansa säästöä monialaisen palvelun tilakustannuksista ja irtisanonut nykyisen vuokrasopimuksen päättymään

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / Laki velvoittaa yhteisen toimipisteen pitämiseen Espoon ja Kauniaisten alueella. Kela on ilmoittanut osallistuvansa oman työntekijänsä tilakustannuksiin 2017 alkaen. Läkkisepänkujan tiloissa on epäilty pitkään olevan sisäilmaongelmia. Asiaa on selvitetty Espoon kaupungin työterveyshuollon, tilapalveluiden ja vuokranantajan toimesta. Tilaa ei ole suunniteltu asiakaspalveluun vaan toimistotiloiksi. Tiloissa on aiemmin työskennellyt ainoastaan TYP:in henkilöstö. Vuosien 2015 ja 2016 aikana tiloihin on jouduttu sijoittamaan hankehenkilöstöä. Tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Aulatilassa on paljon ns. hukkaneliöitä. Palvelutoimintaan kuuluvaa ryhmäpalveluja ei voida järjestää tilojen soveltumattomuuden takia. Tilat eivät ole riittävän turvalliset. Asiakkaiden kulku ei ole valvottavissa. Palvelutoiminnan muutokset Perustoimeentulotuki siirtyy Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi alkaen. Aikuissosiaalityössä työskentelevien vakituisten ja määräaikaisten etuuskäsittelijöiden määrä vähenee Espoossa nykyisestä noin 65 henkilöstä noin neljälläkymmenellä. Tarkka määrä selviää vasta kevään 2017 aikana, kun Kela-siirron siirtymävaihe on ohi. Useiden tutkimusten mukaan toimeentulotuen saajista noin % olisi edelleen vuonna 2017 sosiaalityön palveluiden tarpeessa. Aulapalveluiden käyntimäärät tulevat laskemaan. Arvion mukaan Espoossa aikuissosiaalityön asiakkaita olisi edelleen noin Tavoitteen mukaan Komentajankadulle tapahtuva aikuissosiaalityön nykyisen kahden yksikön toiminnan yhdistäminen toteutetaan alkaen. Henkilöstömäärä tulee olemaan yhteensä henkeä. Luku sisältää asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat, johtavat sosiaalityöntekijät ja jäljelle jäävät etuuskäsittelijät sekä toimistosihteerit. Pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu sekä uuden tyyppinen asiakaskunta ovat lisänneet tarvetta kasvattaa kaupungin Työllisyyspalveluiden palvelutarjonnan määrää ja sisältöä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat johto- ja valmisteluryhmät selvittivät vuoden 2015 lopussa työvoimapalvelujen siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvienosalta kuntien vastuulle. Tulevaisuudessa kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee vahvistumaan entisestään ja palveluita tulee voida tuottaa uudenlaisilla tavoilla ja yli hallintorajojen. Maahanmuuttajataustaisten vieraskielisten asiakkaiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi sekä aikuissosiaalityössä että Työllisyyspalveluissa ja yhteistyön tiivistämisellä on mahdollista saada synergiaetua. Työllisyyspalvelut tulevat jatkossakin keskittymään sekä henkilökohtaiseen asiakaspalveluun että ryhmätapaamisiin. Lisäksi hyödynnetään sähköisiä työkaluja ja puhelinasiointia. Henkilöstön määrä saattaa kasvaa jonkin verran vuonna 2017, koska tavoitteena on vahvistaa Työllisyyspalvelujen hallintoa ja asiantuntijatehtäviä. Lisäksi pääkaupunkiseudun yhteiselle työllisyyshankkeelle Korko-korkeaa osaamista yrityksiin on myönnetty ESR-rahoitus vuosille

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 44 Espoo toimii vastuukuntana hankkeessa. Hankehenkilöstön määrä on 6 henkilöä, ja on mahdollista, että koko hankehenkilöstö sijoitetaan keskitetysti Espoon Työllisyyspalveluihin. Arvion mukaan Komentajankadulla muutoksen jälkeen asiakasmäärä kasvaa vuoden 2015 määrästä yhteensä ja henkilöstön määrä nykyisestä 77, TYP toiminnan siirtyessä tiloihin, yhteensä 125 mikä merkitsee toimitilatarpeen kasvua. Toimitilamuutokset ja vaikutukset muuhun palveluverkkoon Koko aikuissosiaalityön palvelujen keskittäminen ja TYP - palvelujen siirtäminen Komentajankatu 3-5 kiinteistöön merkitsevät nykyisten toimitilojen, yhteensä m 2, määrän lisäämistä yhteensä m 2:n. Arvion mukaan Komentajankadulla muutoksen jälkeen asiakasmäärä kasvaa TYP toiminnassa 30 %, ollen / v ja aikuissosiaalityössä vastaavasti 8000 / v. Päivittäinen asiakasmäärä arvio on noin 350 asiakasta. Aikuissosiaalityön keskittäminen Komentajankadulle Pyyntitiellä olevasta kiinteistöstä vapautuu näin ollen toimitilaa. Maahanmuuttajatoiminta on tällä hetkellä hajautuneesti eri tiloissa Espoon keskuksessa osoitteessa Terveyskuja 2 ja Tuomarilantie 19. Näiden toimintojen keskittäminen Pyyntitielle mahdollistaa tulevaisuuden maahanmuuttajatoiminnan tarpeiden mukaiset toimitilat. Pyyntitien toimitilojen määrää ei voi kasvattaa. Tästä syystä aikuissosiaalityön keskittäminen Komentajankadulle vastaa tulevaisuuden toiminnan tarpeita parhaiten. Talous- ja velkaneuvonta toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Tapiolassa. Espoon keskus on talous- ja velkaneuvonnalle saavutettavuuden kannalta hyvä sijainti ja Terveyskuja 2 vastaavat tilojen osalta hyvin toiminnan tarpeisiin. Muutos ei edellytä toimitilamuutoksia. Tuomarilantie 19 ja talous- ja velkaneuvonnan toimitilat Tapiolassa voidaan irtisanoa alkaen. Espoon työvoiman palvelukeskuksen nykyiset tilat Läkkisepänkujalla on irtisanottu alkaen Tilojen määrä koko edellä esitetyllä muutosalueella on vuonna 2016 yhteensä m 2 ja vuonna m 2. Uusien toimitilojen määrä Komentajankadulla tulee olemaan asiakasta kohden m 2 ja työntekijää kohden noin 15 m 2, mikä vastaa monitoimitilojen toimistotyö mitoituksen keskimääräistä tavoitearvoa. Yhteiset asiakasvastaanottotilat sijaitsevat 1. kerroksessa ja toimisto- ja tiimityöhön tarkoitetut monitoimitilat 2. ja 3 krs:sa. Muutostöiden toteuduttua Komentajankadulla on yhteensä 31 asiakasvastaanottohuonetta, 4 palveluneuvontahuonetta, 2 ryhmätyöhuonetta ja aulatilat. Toimisto- ja tiimityöhön tarkoitettuja työpisteitä on 125, ryhmätyö- ja neuvottelutiloja sekä taukotilat.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 44 Esitettävän toimitilan edellyttämät muutostyötä ja tilahankinnan vaikutukset käyttötalouteen. Muutosalueella olevien palvelutoimintojen toimitilojen muutos voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Vuonna 2016 muutosalueen toimitilavuokrat oli yhteensä 1,2 milj. TE-palvelut vastaa omalta osaltaan toimitilavuokrien määrästä noin 10 %. Uusien toimitilojen muutostyöt edellyttävät Komentajankadulla yhteensä 1 milj muutostöitä. Muutostyöt maksetaan osana vuokraa. Henkilöstömenot Aikuissosiaalityön henkilöstömenojen on arvioitu pienenevän vuonna ,6 miljoonaa euroa etuuskäsittelijöiden määrän vähentyessä. Sähköisten palveluiden käytön kehittäminen ja lisääminen ei tuota lisäkustannuksia - päinvastoin. Iso osa kohtaamisista kuitenkin tapahtuu edelleen fyysisen kontaktin kautta lähellä ihmisten arkea. Tämä aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia mm. leasing -autojen hankinnan ja matkakulujen osalta. Monikäyttötilojen varustaminen edellyttää toimistokalusteiden uusimista. Paperisen toimeentulotukityön poistuessa ei tarvita enää kiinteitä isoja työpöytiä, vaan kalustus on rakennettava joustavammaksi ja monikäyttöisemmäksi kevyempien, liikuteltavimpien ja pienempien toimistokalusteiden avulla. Asian käsittely toimialalla ja Tilapalveluissa Asian valmistelu on tehty yhteistyössä Tilapalvelut - liikelaitoksen ja Komentajankatu 3-5 kiinteistön omistajan kanssa. Kaupungin tilaryhmä on käsitellyt asiaa toukokuussa Tiedoksi - Antti Mäntynen, Tilahallinta

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / Espoonlahden alueellisen lastensuojelun toimitilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Mari Ahlström, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy Espoonlahden alueellisen lastensuojelun toimitiloja koskevan tarveselvityksen ja esittää, että Tilapalvelut - liikelaitos vuokraa osoitteesta Kivenlahdenkatu 1 vuokratilat alkaen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 Tilaohjelma Nykyiset toimitilat Espoonlahden alueellisen lastensuojelun nykyiset toimitilat, yhteensä 680 m 2, sijaitsee osoitteessa Kipparinkatu 1. Kiinteistö on kaupungin osaketila. Kaupunginhallitus on keväällä 2016 päättänyt, että kaupungin omistamat osakkeet voidaan myydä kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa. Kiinteistössä ei tällä hetkellä ole muita sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Espoonlahden alueellisessa lastensuojelussa työskentelee yhteensä 22 työntekijää. Avohuollon alueellinen lastensuojelutyö verkottuu voimakkaasti muiden alueen toimijoiden, kuten päiväkotien ja koulujen kanssa. Toiminnan tukipisteen on hyvä olla alueella. Kivenlahdentie 1 -kiinteistössä oleva nykyinen toiminta Kiinteistössä os. Kivenlahdentie 1 toimii tällä hetkellä Poijupuiston lastensuojelupalveluiden kokonaisuus, mikä muodostuu nuorten kaksiosastoisesta vastaanottokodista sekä tehostetun perhetyön ja sijaishuollon sosiaaliohjauksen tiimien toimitiloista. Tämä toiminta palvelee koko kaupunkia. Lisäksi rakennuksessa toimii alueellinen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 44 kuraattoritoiminta sekä vastaanotto-osastojen välittömässä yhteydessä osa Merisaappaan koulusta (sivistystoimi). Talossa on myös lastensuojelujärjestön toimintaa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimitilojen lähekkäin sijoittamisella tavoitellaan toiminnallisia synergiaetuja. Alueellinen avohuollon lastensuojelutyö täydentää kiinteistössä toimivia palveluita. Toimitilat Vuokrattavat tilat sijaitsevat osoitteessa Kivenlahdenkatu 1. Sijainti on Espoonlahden alueella keskeinen. Tuleva metroasema tulee sijaitsemaan sen välittömässä läheisyydessä. Uudet toimitilat, yhteensä 463 m 2, sijaitsevat kiinteistön kahdessa eri kerroksessa. Asiakasvastaanottoa varten varataan erilliset tilat, yhteensä 110 m 2 kiinteistön 5 krs:sta. Toimistotyötä varten varataan yhteensä 351 m 2 monitoimitilaa. Muutoksen jälkeen kiinteistössä työskentelee yhteensä 63 perhe- ja sosiaalipalvelujen työntekijää. Toimitilojen määrä on yhteensä 1270 m 2. Toimitilamuutoksessa asiakasvastaanottotilat ovat erillään toimistotiloista. Kiinteistössä olevia muita asiakasvastaanotto-, kokous- ja sosiaalitiloja voidaan joustavasti käyttää myös alueellisessa lastensuojelutyössä. Uudet toimistotilat suunnitellaan ns. monitoimitilaksi, mikä mahdollistaa muutokset esimerkiksi henkilöstömäärissä. Nykyiset toimitilat osoitteessa Kipparinkatu 1 irtisanotaan. Asian valmistelu on toteutettu yhteistyössä Tilapalvelut - liikelaitoksen kanssa. Kustannukset Nykyinen toimitilavuokra osoitteessa Kipparinkatu 1 on / v. Saadun tarjouksen mukaan Kivenlahdenkatu 1 kiinteistöön esitettävän toimitilan toimitilavuokra, yhteensä 463 m 2, on yhteensä /v. Tiedoksi - Antti Mäntynen, Tilahallinta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / Asumisen ohjelma - Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Anu Autio, puh Nina Hiltunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy liitteen mukaisesti Asumisen ohjelman. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät tekniset muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Asumisen ohjelma - Vammaisneuvoston lausunto Ohjelman tarkoitus Asumisen ohjelmassa tuodaan esiin asumiseen liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat vammaisten ihmisten yhdenvertaista asumista Espoossa. Ohjelman tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet pyrkivät purkamaan näitä esteitä ja rakentamaan Espoosta kuntaa, jossa ihmisten moninaisuus ja erilaiset asumisen tarpeet otetaan YK:n vammaissopimuksen linjausten mukaisesti huomioon. Asumisen ohjelman tarkoituksena on kehittää vammaisten asumisen palvelujen ja prosessien laatua ja kustannustehokkuutta. Tämä tarkoittaa laadukasta palvelutarpeen arviointia, tarkoituksenmukaisia palveluja ja monipuolista palveluvalikoimaa. Asumisen palvelujen tuottamisen painopiste siirtyy vähitellen asumisyksiköissä toteutettavasta ympärivuorokautisesta asumisen tuesta erilaisiin tavalliseen asuntoon tuotaviin asumisen tuen tapoihin. Monipuoliset palveluratkaisut antavat vammaisille kuntalaisille enemmän vaihtoehtoja ja lisäävät asumisen palveluratkaisujen yksilöllisyyttä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 44 Ohjelma on jatkoa aiemmalle Asunto ja palvelut. Tavoitteita ja toimenpiteitä vammaisten kuntalaisten asumispalveluihin vuosille ohjelmalle. Ohjelman valmistelussa on huomioitu mm. Espootarina, valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, Espoon Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU sekä kansalliset vammaisten asumisen laatusuositukset ja vammaispoliittiset linjaukset. Vammaisten asumisen ohjelma täydentää Espoon Asunto-ohjelmaa ( ) erityisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta. Nykytilan kuvaus Vammaisia henkilöitä tukevien asumisen palvelujen tarpeen ennustetaan kasvavan. Vammaisten asumisen kyselyn (Alppivuori 2014) yli sadasta vuotiaasta vastaajasta suurin osa (63 %) halusi muuttaa lapsuudenkodistaan omaan kotiin viimeistään viiden vuoden kuluessa. Kahden vuoden sisällä muuttoa toivoi 38 % vastaajista. Espoossa asuu tällä hetkellä lapsuudenkodissaan yli 200 täysi-ikäistä kehitysvammapalvelujen piirissä olevaa henkilöä. Heidän määränsä kasvaa henkilöllä vuosittain. 25 vuotta täyttäneiden lapsuudenkodissaan asuvien määrä oli 9,9 % kehitysvammapalvelujen piirissä olevista asiakkaista (87 asiakasta). Noin 60 espoolaisella henkilöllä on kahden seuraavan vuoden aikana vakituisen asumisen palvelun tarve eli tarve muuttaa lapsuudenkodista, laitoshoidosta tai nykyisestä epätarkoituksenmukaisesta asumisen muodosta lähivuosina (vuosina ). Tällä hetkellä kaikille espoolaisille vammaisille henkilöille ei ole voitu järjestää asumisen palveluita kotikunnan alueella. Runsas neljännes espoolaista vammaispalveluiden asiakasta asuu Espoon kuntarajojen ulkopuolella. Osa asiakkaista asuu Espoon ulkopuolella omasta toiveestaan, mutta määrä osoittaa myös tarvetta lisätä asumisen erilaisia vaihtoehtoja Espoossa. Vammaisten asumisen strategiset periaatteet Espoossa Yksilöllisyys Asumisratkaisujen sekä palveluiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtia ovat yksilöllisyys ja joustavuus. Yhteisöllisyys Asuntojen, asumisympäristön ja palveluiden tulee mahdollistaa ja tukea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Turvallisuus ja toimivuus Asuntojen, ympäristön ja palveluiden toteutuksen tulee olla turvallisia ja kaikille ihmisille toimivia. Taloudellisuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Asumispalveluratkaisujen tulee olla laadukkaita, kustannustehokkaita ja sosiaalisesti kestäviä. Asumisen ohjelman tavoitteet

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 44 Palvelujen ja prosessien laadun ja kustannustehokkuuden edistämiseksi asumisen ohjelmalla on neljä tavoitetta: 1. Vammaisten henkilöiden asumisen tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti kotiin tuotavien palveluiden avulla. 2. Asumisen palvelut ovat laadukkaita, kustannustehokkaita ja sosiaalisesti kestäviä. 3. Laitosasuminen on purettu vuoteen 2020 mennessä. 4. Asumisen asiakkaat ovat tyytyväisiä asumisen palveluihinsa. Ohjelmassa on määritelty tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, jotka toimivat pohjana tulevien vuosien projekteille ja kehittämistyölle. Asumisen ohjelman taloudelliset vaikutukset Palveluiden järjestäminen yksilöllisesti oikea-aikaisesti ja kunkin tarpeisiin vastaavina ehkäisee epätarkoituksenmukaisia palveluratkaisuja ja on kustannustehokas tapa järjestää lakisääteiset palvelut. Palvelujen järjestämisen painopisteen siirtäminen aiempaa vahvemmin tavalliseen asuntoon tuotaviin palveluihin arvioidaan vähentävän keskimääräisiä vuosikustannuksia. Ilman palvelurakennemuutokseen liittyviä toimenpiteitä vammaisten asumispalvelujen vuoden 2016 tasoisten palvelujen järjestäminen edellyttäisi 10,6 miljoonan euron kustannuslisäystä vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman toimenpiteiden johdosta kustannuslisäystarpeen arvioidaan jäävän noin 2,1 miljoonaan euroon. Palvelurakenneuudistuksen kustannusvaikutuksen arvioidaan siten olevan noin 8,5 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman valmistelu Ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet Espoon tekninen ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, vammaisten henkilöiden omaiset sekä Espoon vammaisneuvosto. Suunniteltu vammaisille henkilöille suunnattu työpaja jouduttiin kahdesti perumaan osallistujien puuttuessa. Espoon vammaisneuvosto on antanut lausuntonsa ohjelmasta. Asumisen ohjelman toimeenpano ja seuranta Ohjelman omistaja: Nina Hiltunen, vammaispalvelupäällikkö, vammaispalvelut Projektipäällikkö: Anu Autio, asiantuntija, vammaispalvelut Ohjausryhmän jäsenet: Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Anne Savolainen, asuntopäällikkö, tekninen ja ympäristötoimi / asuntoyksikkö

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 44 Marjo Lahtinen, talouspäällikkö, sosiaali- ja terveystoimen esikunta / talousyksikkö Sirpa Immonen, päällikkö, vanhusten palvelut Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / Valtuustoaloite, tilojen osoittaminen apteekkitoiminnalle yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Lyytikäinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Marika Niemi ja 49 valtuutettua esittävät, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa tilat Jorvin alueelta apteekkitoiminnalle, joka toimisi myös yöaikaan ja että apteekkitoiminnalle haetaan luvat lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta. Perusteena on esitetty läntisen pääkaupunkiseudun väestön erityisesti päivystysaikaisten palvelujen keskittyminen Jorvin sairaalaan sekä Espoon uuden sairaalan valmistuminen. Apteekkiliiketoiminta Suomessa on vahvasti säädeltyä. Lääkelain mukaan apteekkiliikettä saa harjoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla (apteekkilupa). Apteekkilupa myönnetään tietyn apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa. Uuden apteekin perustamisesta kuntaan tai sen osaan päättää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Päätös tehdään keskuksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 44 Espoo on jakautunut apteekkialueisiin. Jorvin sairaala sijaitsee Espoon keskuksen apteekkialueella, jossa toimivat Espoon keskuksen apteekin lisäksi Suvelan, kalajärven ja Kauklahden sivuapteekit. Jorvin sairaalan alue sijaitsee myös lähellä Kauniaisten apteekin vastuualuetta. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on selvittänyt mahdollisuutta saada apteekkitoimintaa Jorvin sairaala-alueelle. Alueen apteekkiluvan haltijan kanssa on kahteen otteeseen neuvoteltu apteekin sijoittamisesta Jorvin sairaalan alueelle, mutta asia ei ole edennyt. Fimealta saadun tiedon mukaan apteekkien määrä Espoon alueella suhteutettuna väestömäärään on keskimääräistä pienempi. Tämä ja alueen voimakkaasti kasvava väestö voisi olla perusteluna uuden apteekin perustamiselle Jorvin sairaalan alueelle. terveystoimi suhtautuu myönteisesti tehtyyn aloitteeseen ja selvittää apteekin sijoittumista Espoon uuteen sairaalaan tai Jorvin sairaalan peruskorjattaviin tiloihin. Sopivien tilojen järjestyessä sosiaali- ja terveystoimi tekee esityksen uuden apteekin perustamisesta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Elina Yli-Koski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Kehittämisjohtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Palvelumuotoilun asiantuntijapalvelun hankinta Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) projektiin Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (333673) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Apulaisylilääkärin viran (300330) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Terveyskeskuslääkärin viran (213065) vakinainen täyttäminen 52 Terveyskeskuslääkärin viran (333425) vakinainen täyttäminen 54 Sosiaalityöntekijän viran (300823) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen päälliköiden sijaisten nimeäminen 56 terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen lastensuojelun päälliköiden sijaisten nimeäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Tiirakallion lastenkoti, VV 40 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Familiar Lehtosara, Lappeenranta JP 41 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Nuorten kasvuyhteisö Aura, LH 42 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Nuorten kasvuyhteisö Aura, EH Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Familiar Joensuu AL Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimipisteiden tilapäiset sulkemiset / Kesä Kaupungin edustajien määrääminen kutsuntalautakuntiin Espoossa 2016 Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa 19 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pakolais- ja maahanmuuttajapalveluissa 21 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pakolais- ja maahanmuuttajapalveluissa 22 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pakolais- ja maahanmuuttajapalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa lastensuojelupalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen lastensuojelupalveluissa 5 Päätösvallan käyttäminen lastensuojelupalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Lastensuojelupalvelujen hankinta, Joensuun kaupunki AL 137 Lastensuojelupalvelujen hankinta, Tiirakallion nuorisokoti GI 136 Lastensuojelupalvelujen hankinta, Tiirakallion nuorisokoti VK