Ilmastotavoitteiden valmistelu Tampereella

Transkriptio

1 Ilmastotavoitteiden valmistelu Tampereella CHAMP työpaja Vantaalla Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kaupunkikehitys Kestävä yhdyskunta -yksikkö

2 Tampere on tehnyt pitkään ilmastotyötä Local agenda, ilmastoaloite, ympäristöpolitiikan eteneminen (KUVA) Tampere Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan 1997 (Suomen kuntaliitto ja ICLEI), kampanjan kunniakirja v Ilmastotavoitteet ympäristöstrategiassa ja kaupunkistrategiassa Energiatehokkuussopimus (TEM ja kaupunki) Energiankäytön tehostamissuunnitelma , jossa kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 9 % v mennessä.( 1. energiansäästösopimus jo v ) Tampereen seudun ilmastostrategia 2010 Ohjelma, jossa maankäytön rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmä ja asunto-ohjelma kytketään ilmastostrategiaan. Ilmankos kansalaisten ilmastokampanja Jatkuu Moreeniassa seudullisena Eakr-hankkeena

3 Toteutusvuosi tai toiminnan aloitusvuosi Energiansäästön ja ilmastopolitiikan toimenpiteet 1994 Nimettiin energiansäästön yhdyshenkilö ja projektiryhmä Aloitettiin säännöllinen rakennusten katselmustoiminta Aloitettiin kuukausittainen kulutusseuranta 1995 Tampereen kaupungin energiansäästösuunnitelma valmistui Nimettiin kaupungin energiansäästön seurantaryhmä Laadittiin Tampereen kaupungin hiilidioksiditase 1996 Aloitettiin vuosittainen energiansäätötyön raportointi 1997 Laskettiin kasvihuonepäästöt Tampereella vuonna 1996 Liityttiin kansainväliseen Kuntien ilmastokampanjaan 1998 Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiansäästösopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa 1999 Perustettiin EU:n SAVE II -ohjelman mukainen Tampereen energiatoimisto Aloitettiin Energiansäästöviikon ja Autottoman päivän viettäminen Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Laskettiin Tampereen kasvihuonepäästöt vuosina 1990 ja Laskettiin Tampereen energia- ja kasvihuonekaasupäästötase 2001 Aloitettiin Moreenian kuntalaisten maksuton energiankäytön neuvonta 2004 Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energia- ja ilmastosopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa 2005 Laskettiin Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutase Jatkettiin Kuntien vapaaehtoista energia- ja ilmastosopimusta vuoden 2007 loppuun kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Liittyminen Union of Baltic Citiesin (UBC) energiakomissioon 2007 Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Aalborgin sitoumus 2008 Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Ilmankos-kampanja käynnistettiin 2009 Solmittiin Pormestareitten ilmastositoumus Liityttiin EnergiCitésin jäseneksi ECO2-ohjelman valmistelu

4 Tampereen kaupunkiseudun suunnittelukokonaisuus Kaupunkiseudun maankäytön rakennesuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Elinkeinostrategia Palveluverkkosuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Ilmastostrategia

5 Tampereen kaupunkiseutu 8 kuntaa yli asukasta 70 % Pirkanmaan taloudesta, asukasluvun kasvuodote henkilöä vuoteen 2030

6 Rakennemallin suunnitteluprosessi Kuntien kehityskuvat Kunnat Tavoitteet Seutuhallitus, valtuustoinfot Rakennemallivaihtoehdot Seutuhallitus, valtuustoinfot, kh-lausunnot Päälinjaukset Seutuhallitus Rakennesuunnitelma ja toteuttamisohjelma Seutuhallitus ja valtuustot MALi-sopimus Seutuhallitus, valtuustot, ministeriöt Kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat Tammi 2008 Kesä 2010

7 PALVELUVERKKO: - asukkaiden todelliset valinnanmahdollisuudet joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen varrella, lähipalvelut > liikkumisen energiankutus ja päästöt ELINKEINOALUEET: - kestävä maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinkeinopol. ja päinvast.>liikkumisen kulkumuodot, energiamuodot > päästöt -erityyppisille elinkeinoille riittävät, (myös ympäristövaatimusten kannalta) ja monipuoliset tonttireservit - toteuttamisjärjestys ja ajoitus tärkeää ASUMINEN: -rakenteen leviämisen pysäyttäminen >energiankulutus>päästöt - houkuttelevia asuinympäristöjä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa>liikkumistarve, päästöt - vaihtoehtoiset lämmitysmuodot >päästöt - energiatehokkuus, kriteerit> päästötase RAKENNEMALLI: - energiataloudellinen yhdyskuntarakenne ja vaihtoehdot: -> tiivistämismahdollisuudet keskustoissa, rakentamisen sijoitus joukkoliikennejärjestelmä, kevyt liikenne LIIKENNE: - reunaehtoja vaihtoehtoihin - hillitään liikkumisen kasvua - tavoitteena sujuva, nopea liikenne - joukkoliikenne ja kevyt liikenneosuus nousuun > liikenteen päästöt ILMASTO JA SEUTUHANKKEET

8 Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia/ Luonnos

9 Kulkutavat kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus 2005

10 Ilmastostrategian hanketausta Seutuhallituksen päätös : Strategiaan sekä hillintä että sopeutuminen ; toimenpiteet, aiesopimus kunnille Päärahoittajat: Tampereen kaupunkiseudun ky Liikenne- ja viestintäministeriö Pienin osuuksin: Pirkanmaan TE-keskus Pirkanmaan ympäristökeskus Suomen Kuntaliitto SITO OY konsultoi

11 Ilmastostrategiatyön organisoituminen (sh ) Ohjausryhmä Tampereen kaupunki: Ilkka Ojala, Tilakeskus, puheenjohtaja Reija Linnamaa, Talous- ja strategiaryhmä Kehyskunnat ja muut rahoittajat: Jaakko Hupanen, Lempäälä Reijo Leinonen, Pirkkala Tampereen kaupunkiseudun ky: Päivi Nurminen Liikenne- ja viestintäministeriö: Saara Jääskeläinen Pirkanmaan TE-keskus:Jenni Ruokonen Pirkanmaan ympäristökeskus:tom Frisk Suomen Kuntaliitto: Kalevi Luoma Valtioneuvoston kanslia: Oras Tynkkynen Ympäristöministeriö: Aulis Tynkkynen Projektiryhmä Tampere: Kaisu Anttonen, ympäristöpalvelut, puheenjohtaja Pertti Koivisto, tilakeskus/energiatyöryhmä Mika Periviita, joukkoliikenne Pekka Pesonen, Tampereen Vesi Soile Heinonen, Tampereen Sähkö, Kirsi Hämäläinen, kestävä kehitys Kehyskunnat ja muut tahot Markku Lahtinen,Kangasalan kunta, kaavoitus Pentti Keskitalo Ylöjärven kaupunki, ympäristönsuojelu Ahto Penttinen,Nokian kaupunki, ympäristönsuojelu Auli Heinävä Tampereen kaupunkiseudun ky Pekka Söderling, Tampereen kauppakamarin ja ratahallinnon edustaja, Maija Niskavirta, Pirkanmaan TE-keskus Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tom Frisk, Pirkanmaan ympäristökeskus Aulis Tynkkynen, ympäristöministeriö Konsultti: Sito Oy (+ Motiva, VTT)

12 Ilmastostrategian valmistelu Työpajat 4 kpl: teollisuus ja energiantuotanto , Yhdyskuntarakenne ja liikenne sekä kuntien energiankulutus , kansalaistyöpaja , tekpa-rama-istra Konsulttien ja hankkeiden yhteistyö tiivistä: rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi Projekti- ja ohjausryhmien työskentely: painottui skenaariovaiheeseen, jota kommentoitiin vielä kesän 2009 ajan Luonnoksen kuntakommenttikierros: lokakuu 2009 Kansalaiskysely: lokakuu 2009 Rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi: joulukuu 2009

13 Ilmastostrategian valmisteluprosessi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian valmistelu Kasvihuonekaasupäästöjen kehitysvaihtoehdot Perusura päästötaso muodostuu tehtyjen politiikkatoimien seurauksena Velvoiteura sisältää kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa mainitut ja seudulla päätetyt toimenpiteet Edellä kävijä - kehitys toteutetaan toimenpiteitä, joita ei ole mainittu kansallisessa strategiassa tai joiden volyymi olennaisesti poikkeaa kansallisesta linjauksesta Velvoiteuran ja edelläkävijä -kehityksen mukaiset visiot ja hillintätoimet eri toimialoilla sekä sopeutumistoimenpiteet Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Sähkön kulutus Jätehuolto Hankinnat ja kulutus Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Energiantuotanto Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Kuntien näkemykset ja kansalaisten kommentit strategialuonnokseen ja aiesuunnitelmaluonnokseen Kommenttikierros lokakuu 2009 Aiesuunnitelma, joka sisältää kaupunkiseudun ilmastovision ja keskeiset toimenpiteet Tampereen kaupunkiseudun toimenpideohjelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi 13

14 Kuntien kommenteissa korostui Kokonaistavoite : Tampereen seudulle visioksi edelläkävijäkehitys ilmastoasioissa Liikenteessä edelläkävijäkehitys lähtökohdaksi Velvoiteura useilla toimialoilla realistisin, mutta seudun pyrittävä edellä kävijäksi Korostettiin seutusuunnittelukokonaisuutta ja vaikutusten arviointia ennen lopullista päätöksentekoa > Ilmastostrategian viimeistely : edelläkävijäskenaario ja sen mukaiset sektorivisiot toimenpiteineen

15 Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Rakennusvisio Energiatehokkuus ja sähkönkulutus-visio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä. Hankinta,- kulutus- ja jätevisio Seudun jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Energiantuotannon visio Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä sekä tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä

16 Kuntien päästöjen kannalta olennaiset toimialat Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Energiatehokkuus ja sähkön käyttö Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Sopeutuminen Kuntien rooli tärkeä myös muilla toimialoilla Teollisuuden päästöt - elinkeinopolitiikalla edellytysten luominen Energiantuotannon päästöt omistajaohjaus ja hankintaratkaisut Jätehuollon päästöt omistajaohjaus Kuntalaiset edellytysten luominen energiaa ja päästöjä säästävälle elämäntavalle ja valinnoille 16

17 Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutukset Rakennesuunnitelman toteutus kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä käytetyillä oletuksilla (nykyisenlainen energiantuotanto, normien mukainen energiatehokkuus, kasvava asumisväljyys) sekä asukasta kohden että absoluuttisesti Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää: Energiatehokkuuden merkittävää parantamista: sekä uudet rakennukset ja nykyisen rakennuskannan korjaaminen, matalaenergiaja passiivitaloratkaisut käyttöön Energiatuotannon ominaispäästöjen selvää pienenemistä eli siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa Istran visio eli - 30 % vähennys kokonaispäästöistä edellyttää lisätoimia liikkumisen hallinnassa ja ohjaamisessa LJS lisäksi

18 Kulkutapajakauma kunnittain seudullinen ratkaisu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 23 % 61 % 16 % Tampere keskusta 36 % 49 % 15 % Pirkkala 15 % 79 % 6 % vertailuvaihtoehto Nokia Ylöjärvi 21 % 23 % 73 % 72 % 5 % 5 % Kangasala 18 % 76 % 6 % Lempäälä 18 % 75 % 7 % Vesilahti 15 % 82 % 3 % koko seutu 22 % 65 % 13 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 22 % 59 % 19 % Tampere keskusta 34 % 48 % 18 % Rakennemallisuunnitelma Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Vesilahti koko seutu 12 % 25 % 19 % 19 % 17 % 14 % 21 % 73 % 68 % 66 % 72 % 71 % 83 % 63 % 15 % 7 % 14 % 9 % 12 % 3 % 16 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne

19 Keskeiset toiminta-alueet päästöjen hillinnän kannalta Energiantuotannon polttoainejakauma > uusiutuvien osuuden merkittävä lisäys voima- ja lämpölaitoksissa, alue-energiaratkaisut (maalämpö, aurinkolämpö/sähkö, puuenergia) Liikenne > joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapajakauman merkittävä lisäys kaikin keinoin (väylät, kulkuvälineet, polttoaineet, liikkumisen ohjauskeinot käyttöön), liikkumisen tarpeen minimointi (kaupunkirakenne) Korjausrakentaminen energiatehokkaaksi (materiaalit, eristykset, käytön ohjaus jne) Asumisen energiankulutuksen minimointi (mm. asuntojen käytön ohjaus)

20 Kustannuksista Hankkeiden ilmastovaikutusten pienentämisen kustannukset ja säästöt syntyvät monien eri osatekijöiden kuten tehostetun energiankäytön ja logistiikan sekä materiaalitehokkuuden kautta Työvälineitä kustannusten arviointiin kehitetään monilla eri tahoilla (elinkaarimallit keskeisiä) Suurimmat kustannukset syntyvät energiantuotannon ja jätehuollon tulevista ratkaisuista sekä tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän toteutuskustannuksista, näistä meillä arvioita olemassa Todellinen kustannus riippuu myös hankkeen toteutustavasta ja energian hinnasta

21 Ilmastostrategian toteutus ja seuranta Tampereen seutuhallitus esittää ilmastostrategian hyväksymistä ja toimeenpanon ohjelmointia seudun kunnille (maaliskuu 2010). Kunnissa on tarpeen määritellä toteutuksesta ja sen seurannasta vastaava taho. (esim. Tampereella ilmasto- ja energiaohjelma ECO2- Ekotehokas Tampere 2020, jota valmistellaan kv:n strategiseksi hankkeeksi, vastuutaho kaupunkikehitysryhmä) Seudun työryhmät, etenkin maankäyttö- ja rakennetyöryhmä sekä tekninen työryhmä ovat aloitteellisia seudun yhteisten hankkeiden käynnistämisessä ja toteutuksen seurannassa. MAL? Strategian toteutuksesta (seutuhallinnon?) seurantaraportti vuosittain. 21

22 MAL-sopimukseen? 1) Seudulliset yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisen pelisäännöt 2) Seudun uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuuden laatutasojen määrittäminen 3) Energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamissuunnitelman laatiminen seudulle 4) Energiatehokkaan kaavoituksen ja asumisen pilottihankkeet (alueellinen energiantuotanto, uudenlaiset energiankäytön tehostamisratkaisut asumisessa) 5) Energiakaavan laatiminen seudulle: ilmastoa säästävän energiatuotannon optimaaliset ratkaisut suuralueittain 6) Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautuminen seudullisesti (myrskytuhot, tulvat ja verkostojen riittävyys ja toiminta ääritilanteissa) Valtion mukaan tulo: - Kohdan 3 korjausrakentamissuunnitelman laadintaan osallistuminen (rahoitusapu suunnitelmavaiheessa ja korjaustoimenpiteissä) - Kohdan 4 kehittämishankkeisiin osallistuminen ml. rahoitusapua Kohtaan 6 osallistuminen: Hulevesien hallintakysymyksen valtakunnallinen ratkaiseminen, seudullinen riskikartoitus, rahoitusapu suunnittelu ja varautumistoimenpiteissä

23 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastositoumukset Aalborgin sitoumus 2007 Kestävän kehityksen teemat sisältyvät uuteen kaupunkistrategiaan: valtuustokausi- ja vuositavoitteet mm. kaupunkirakenteesta, joukkoliikenteestä, energiatehokkuudesta, uusiutuvista energialähteistä ja kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. Peruskartoitus valmistui 2008 EU:n Pormestareiden sitoumus (Covenant of Mayors) 2009 Tampere on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä yli 20 % vuoteen 2020 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP)on juuri valmistunut. Eurocities ilmastojulistus (Eurocities Declaration of Mayors) 2009 Eurocities-kaupunkien yhteinen julistus, jonka tavoitteet Tampereella sisältyvät kaupunkistrategiaan ja SEAP-suunnitelmaan. Ilmastopolitiikan verkostot: ICLEI, Eurocities, WGR (ympäristöfoorumi), Energie Cites

24 Ilmasto- ja energialinjauksista toteutukseen Tampereen kasvihuonekaasut lisääntyvät ja energiankulutus kasvaa väkiluvun ja liikenteen lisääntyessä. Tampere on sitoutunut päästövähennyksiin. Tarvitaan tehokkaita toimia ilmastonmuutosta hillitsevien päästöleikkausten saavuttamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2010 talousarvion yhteydessä, että Tampereella käynnistetään laaja-alainen ilmasto- ja energiaohjelma seudullisen ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuusto varasi vuodelle 2010 hankkeen käynnistämiseen euron määrärahan.

25 Kohti hiilineutraalia Tamperetta ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 ohjelman avulla Tampere tavoittelee vähintään 30 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä laskettuna vuoden 1990 tasosta. Tampereen kestävän energiankäytön ohjelmalla, Tampereen sähkölaitoksen polttoainevalinnoilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä kasvihuonekaasujen kasvu saadaan Tampereella pysäytettyä ja kääntymään laskuun, arvioitu päästövähennys on vuoden 1990 tasosta 32 %. ECO2 ohjelma pohjustaa myös pidemmän aikavälin tavoitteita, eli 50 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä ja 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä.

26 Tampereen kaupunkiseudun alue

27 TASE - Liikennepoliittisen ohjelman (2005) visio Markku Kivari

28 Rakennesuunnitelma, ehdotus

29 Keskusta Nurmi-Sorila Vuores

30 Joukkoliikenteen laatukäytävät Lähijunaliikenteen suunnat Tampereelta Lempäälä Nokia Ylöjärvi Katuraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti- Tampereen keskusta- Hervanta-Vuores- Tampereen keskusta Tampereen keskusta- Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta- Pirkkala Bussiliikenteen kehitettävät laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

31 Väestö ja joukkoliikenteen saavutettavuus Väkiluku RHR 2009 Rakenne suunnitelma Yhteensä Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (1 km) % % % Joukkoliikenteen laatukäytävä % % % % % % Markku Kivari

32

33 Miten paras vaikuttavuus päästöihin?(1) ECO2-projektin lähtökohtana merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen hillintä ja paras mahdollinen vaikuttavuus ilmastonmuutoksen hillinnässä Hillintäkeinojen toteutuksen aikaskaala ulottuu vuosikymmenten taakse, mutta tarvitaan myös toimia tässä ja nyt 1. Energiantuotanto: uusiutuvat polttoaineet tärkeitä, valtaosa päästöistä aiheutuu energiantuotannosta 2. Energiankäyttö: etenkin lämmitys rakennuksissa aiheuttaa neljänneksen päästöistä: lisää energiatehokkuutta ja energiansäästöä 3. Liikenne: aiheuttaa toisen neljänneksen päästöistä eli tarvitaan päästöjä leikkaava seudullinen liikennejärjestelmä, sähköistyviä liikennevälineitä, kaupunkiraideliikennepäätökset 4. Kaupunkirakenne: rakenteen tiivistäminen joukkoliikenteen varrelle ja kävelyvyöhykkeille vauhtiin 5. Viherympäristö ja hiilinielut: metsien kestävä hoito, säilytettävät viheryhteydet 6. Toimintatavat kaupungin hallinnossa: tarvitaan kokonaisuuden hallintaa (maankäyttö, ilmasto, talous yhteistarkasteluun), vaikutusten ja laadun ennakointi kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa tehokkaaksi

34 Miten paras vaikuttavuus päästöihin? (2) Energiantuotannon raaka-aineet ja energiantuotannon uudet tavat Tampereen Sähkölaitoksen uusiutuvien polttoaineiden lisäys : lisäinvestointitarve? Lämmön ja biokaasun tuotanto jätevedenpuhdistamossa: selvitystarpeet uusissa suunnitelmissa? Jätteenpolttolaitos: miten toteutetaan? Aluelämpö, aluesähkö? Energiatehokkuuden lisääminen kaupungin kiinteistöissä: Energiankäytön tehostamissuunnitelma /TEM korjausrakentaminen /tilakeskuksen yhteistyöhankkeet, panostus? Energiatehokkuuden lisääminen uudisrakentamisessa: Kaavoituksen työkalut ennakoiva neuvonta rakennusvalvonnassa, Rakentajien neuvontapiste? Ekokumppaneitten neuvonta kuluttajille? Päästöjen hillintä liikenteessa: Johdinautoselvitys 2010 Raideliikenneselvitys alkuun 2010? Vesiliikenteen suunnittelu Nurmi-Sorilassa? Kevyen liikenteen verkoston suunnittelu ja rakentaminen pyöräparkkeineen

35 Miten paras vaikuttavuus päästöihin? (3) Kaupunkirakenne energiatehokkaaksi: Ehyt-selvitys ja siinä esiin nousevat kohteet Kaupunkikeskustan suunnittelu Tammela Amuri Ojala-Lamminrahka Hankkio Ratapiha Toimintatavat seutuyhteistyössä ja kaupunkiympäristön kehittämisen prosessissa Viherympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen-hiilinielut metsien hoito toimiva viherrakenne luonnonsuojelualueet maaseutuohjelma

36 Energiankäytön tehostamissuunnitelma Tampereen kaupunki solmi uuden energiatehokkuussopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa joulukuussa Sopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseen kaupungin toiminnoissa. Sopimuksella toteutetaan EU:n energiapalveludirektiiviä Sopimuksen toteuttamiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamissuunnitelman tavoitteena oleva yhdeksän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiansäästöä valvoo ja ohjaa energiankäytön seurantaryhmä, joka raportoi työstä kaupunginhallitukselle. Kestävän kehityksen vastaavat jalkauttavat energiansäästötyötä yksiköissä..

37 Tampereen kaupungin organisaatio 2010 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Suunnittelujaosto KAKE: MA JOLI, YSU RAVA PORMESTARI Henkilöstöjaosto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Hallinto ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous ja strategiaryhmä SUJA Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus KV Konsernipalvelut Liiketoiminnan ohjaus KAUKO: Key, ECO2 Tilaajaryhmä TALSA: KV STRAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta PJH apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari EKOkumpp. Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Sähkölaitos Kaukolämpö Oy LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tietotekniikkakeskus Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT TKL TIKE 37

38 Kestävän energiankäytön ohjelma SEAP Covenant of Mayors sopimukseen liittyvä toimenpideohjelma joka on toimitettu EU-komissioon joulukuussa 2009 KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN OHJELMA Kestävän energiankäytön ohjelman rakenne Kestävän energiankäytön ohjelman tarkkuus ja rajoitteet Eri toimenpidetyypein saavutettava päästövähenemä Keskeisimmät energiankäytön tehostamis- ja CO2-päästöjen vähentämistoimenpiteet 1 Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi 2 Vertailuvuoden 1990 PÄÄSTÖTASE JA KAUPUNGIN MAHDOLLISUUDET PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI 3 Toimenpideohjelma 3.1 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 3.2 Liikenne 3.3 Rakennukset ja rakentaminen 3.4 Energian kulutus 3.5 Energian tuotanto 3.6 Jätehuolto 3.7 Hankinnat ja kulutus 3.8 Elinkeinopolitiikka ja osaaminen 4 Kestävän energiankäytön ohjelman organisointi 5 Tausta-aineisto Liitteet Kahden vuoden välein seuranta

39 ECO2- Ekotehokas Tampere 2020 tavoitteet Ilmastositoumusten toteutus Toteutamme seudullisen ilmastostrategian edelläkävijä skenaariota, Kestävän energiankäytön ohjelmaa ja energiatehokkuussuunnitelmaa. Toimintatapojen kehittäminen ja muutos Kehitämme kaupunkiympäristön suunnittelussa uusia verkostomaisia toimintatapoja sekä kannustimia hiilineutraalin Tampereen toteuttamiseksi. Tavoitteenamme on koko kaupunkiorganisaation systeeminen muutos kohti hiilineutraalia Tamperetta. Sovellamme yksittäisten innovaatioiden sijasta parhaita käytäntöjä kokonaisvaltaisesti asuinalueiden ja suurhankkeiden suunnitteluun. Kehitämme kaupunkilaisille kannustimia ja välineitä arjen ilmastotekoihin. Ympäristöliiketoiminnan edistäminen Tunnistamme Tampereen ja seudun osaamisalueet ympäristöteknologiassa ja energiatehokkaassa rakentamisessa. Edistämme parhaiden teknologioiden toteuttamista, edelläkävijämarkkinoiden syntyä ja hyvien ratkaisujen leviämistä. Edelläkävijyys Tavoittelemme vahvaa asemaa ilmastopolitiikan ja ekotehokkaan rakentamisen kansainvälisessä kärjessä. Verkostoidumme vastaavien eurooppalaisten kaupunkiohjelmien kanssa. Etsimme Tampereelle sopivia hyviä käytäntöjä ja levitämme tietoa omista hyvistä käytännöistämme.

40 ECO 2 ohjelmassa edistettäviä hankkeita Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisten energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa (EcoDrive) Nurmi-Sorilan Aurinkokaupunki ym. alueet, missä haetaan hiilineutraaleja ja energiatehokkaita ratkaisuja (TEKES:n Kestävä yhdyskunta) Kaupungin oman rakennuskannan energiaselvitykset ja remontit Kaupunkikeskustan täydennysrakentamisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ekotehokkaat ratkaisut Raideliikenteen suunnittelu alkuun Pyöräilyn edellytysten parantaminen: pyöräparkit, kaupunkipyörät Energiatehokas rantatunneli -selvitys Yritysten ja kiinteistöyhtiöiden energiatehokkuushankkeet (mm.vts) Rakentajien info- ja neuvontakeskuksen perustaminen Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä TTY:n, TAY:n, VTT:n ym. kanssa Yritysyhteistyötä (rakentajat, suunnittelijat, LVIS-yritykset)

41 Vuoden 2010 tuloksena syntyy(1): Energiantuotanto ja käyttö: Tampereen Sähkölaitos on lisännyt uusiutuvan energian polttoainehankintaa nykyisestä 6,2 %:sta 8,5 %:iin. Tampereen Sähkölaitoksen pitkän tähtäimen suunnitelma uusiutuvien polttoaineiden lisäyksen vaihtoehdoista energiantuotannossa on valmistunut ja hyväksytty. Tampereen Sähkölaitoksen hyötyvoimalaitossuunnitelmasta on käynnissä YVAarviointi. Tuulivoiman tuotantoa on lisätty. Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahe 2 -tuulivoimalat ovat valmistuneet (Tampereen Sähkölaitos omistaa 1/9 Suomen Hyötytuuli Oy:stä) Uuden Vuoreksen asuntoalueen kaukolämmön hyödyntämisestä erityisesti matalaenergiarakennuksissa on valmistunut selvitys. Koukkujärven ekotehokkaan asuinalueen asemakaava on valmis. Tampereen Veden selvitys uuden jätevedenpuhdistamon energiantuotantomahdollisuuksista on valmistunut. Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilan suunnittelu on käynnistynyt. Osayleiskaava ja siihen liittyen selvitykset uusiutuvan energian tuottamisesta ja hyödyntämisestä sekä vähähiilisestä asuinalueesta ovat valmistuneet.

42 Vuoden 2010 tuloksena (2): Liikenne: Kaupunkiraideliikenneverkosta on päätetty ja suunnittelu on käynnistynyt Kevyen liikenteen kehittämissuunnittelu on käynnistetty ja kävelykeskustan kehittäminen on alkanut osana keskustaprojektia Kaupunkipyörät on otettu käyttöön kesällä Liikkumisen uudesta ohjauskeskuksesta on laadittu selvitys. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus: Matalahiilisen kaavoituksen työkalut kuten esim. hiilijalanjäljen määrittäminen asemakaavoissa on otettu käyttöön. Ehyt selvitys kantakaupungin täydennysrakennusmahdollisuuksista on valmistunut, ja alueelliset suunnitelmat Tammelaan ja Peltolammille ovat valmistuneet. Rakennusvalvonnassa on luotu ja otettu käyttöön rakentajien energianeuvonnan malli. Energianeuvonta on keskitetty yhteen palvelupisteeseen Energianeuvontaverkoston toiminta on käynnistynyt. Tontinluovutusehtoihin on kehitetty ja hyväksytty energiatehokkuusnormit.

43 Vuoden 2010 tuloksena (3) Rakentaminen ja kunnossapito: Asuntomessutalojen energiatehokkaan rakentamisen ohjeet ovat valmistuneet ja annettu rakennuttajille. Niiden toteuttamisesta on neuvoteltu ja tehty suunnitelma. Vuokratalosäätiö on parantanut korjausrakentamisen laatutasoa ja ottanut käyttöön mm. lämpökamerakuvauksen ja tiiveysmittaukset korjauskohteissa. Tilakeskuksen kestävän korjausrakentamisen hanke Sampola ja matalaenergisen uudisrakentamisen hanke Luhtaan päiväkoti etenevät suunnitellusti.