Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö

2 Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö 8 kuntaa yli asukasta 2

3 Väestön kasvuennuste Tilastokeskus Kuntien oma ennuste helmikuu vuoteen 2030 mennessä 3

4 Liikenteen visio (Lähde: sh:n hyväksymä liikennepoliittinen ohjelma) 4

5 Kulkutavat kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus

6 Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia

7 Päästöt ja sähkönkulutus 7

8 Rautalankamalli: Ilmastonmuutos seutu ja paikallistasolla 1. Ilmastonmuutos aiheutuu: Lisääntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä kuten CO2 > Tarvitaan päästöjen hillintää: Energiankulutuksen hillitseminen? Energiantuotannon polttoainejakauma? Liikennejärjestelmä? 2. Ilmastonmuutos aiheuttaa: Ilmaston globaalia lämpenemistä ja sään ääriilmiöitä > Tarvitaan muutoksiin varautumista ja sopeutumista: Riskien kartoitus ja hallinta Toimenpiteet 8

9 Sopeutumistoimet? Ennusteen mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuu Tampereen kaupunkiseudulla seuraavia muutoksia noin sadan vuoden tähtäimellä: Vuoden keskilämpötila nousee 4 o C Maksimilämpötila nousee 5 o C Minimilämpötila nousee 10 o C. Vuoden keskituulennopeus pysyy ennallaan Maksimituulennopeus nousee 5 %. Vuoden sademäärä kasvaa 20 % 6 tunnin sademaksimi kasvaa 25 % 5 vuorokauden sademaksimi kasvaa 30 % 6 tunnin lumisademaksimi kasvaa 15 % Lumipeitteen maksimivesiarvo pienenee 40 % Lumipeitteen kestoaika lyhenee 60 vuorokaudella. Keskeiset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit liittyvät sadannan lisääntymiseen ja ääri ilmiöiden yleistymiseen. Muutoksia tarvitaan yhdyskuntien, rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntien ja eri sektorien yhteistoiminnan kehittämisessä erityisesti ääritilanteiden varalta. 9

10 Kuntien päästöjen ja päätösvallan kannalta olennaiset toimialat Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Energiatehokkuus ja sähkön käyttö Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Sopeutuminen Kuntien rooli tärkeä myös muilla toimialoilla Teollisuuden päästöt elinkeinopolitiikalla edellytysten luominen Energiantuotannon päästöt omistajaohjaus ja hankintaratkaisut Jätehuollon päästöt omistajaohjaus Kuntalaiset edellytysten luominen energiaa ja päästöjä säästävälle elämäntavalle ja valinnoille 10 10

11 RASU: Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta alueiden maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille parannetaan haja asutuksen hallintaa Arjen sujuvuutta edistetään lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta 11

12 RASU: Keskustoja kehitetään Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Keskusta asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta 12

13 RASU: Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään 13

14 Liikenteen politiikkatoimenpiteet yhteenveto (Lähde: Kivari) Vyöhyketaksa seutuliikennn etieliikenteen hinnoittelu Joukkoliikenn e lipun hinnan alennus Toimenpide Kohdistuu Suurusluokka (%) Auto Pysäköinnin Keskustaan 1 2 % Vähentää hinnoittelu tulevat ha 1 2 % matkat Kuntien väliset matkat Voidaan kohdistaa halutulla tavalla Voidaan kohdistaa halutulla tavalla 1 2 % Vähentää 1 2% % Vähentää 10 15% 2 5 % Vähentää 2 5 % Joukkoliikenne Kevytliikenne

15 Ilmastostrategian valmisteluprosessi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian valmistelu Kasvihuonekaasupäästöjen kehitysvaihtoehdot Perusura päästötaso muodostuu tehtyjen politiikkatoimien seurauksena Velvoiteura sisältää kansallisessa ilmasto ja energiastrategiassa mainitut ja seudulla päätetyt toimenpiteet Edellä kävijä kehitys toteutetaan toimenpiteitä, joita ei ole mainittu kansallisessa strategiassa tai joiden volyymi olennaisesti poikkeaa kansallisesta linjauksesta Velvoiteuran ja edelläkävijä kehityksen mukaiset visiot ja hillintätoimet eri toimialoilla sekä sopeutumistoimenpiteet Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Sähkön kulutus Jätehuolto Hankinnat ja kulutus Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Energiantuotanto Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Kuntien näkemykset ja kansalaisten kommentit strategialuonnokseen ja aiesuunnitelmaluonnokseen Kommenttikierros lokakuu 2009 Aiesuunnitelma, joka sisältää kaupunkiseudun ilmastovision ja keskeiset toimenpiteet Tampereen kaupunkiseudun toimenpideohjelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi 15 15

16 Kommenteissa korostui Kokonaistavoite : Tampereen seudulle visioksi edelläkävijäkehitys ilmastoasioissa Liikenteessä edelläkävijäkehitys Velvoiteura useilla toimialoilla realistisin, mutta pyrittävä edellä kävijyyteen Korostettiin seutusuunnittelukokonaisuutta ja vaikutusten arviointia ennen lopullista päätöksentekoa 16

17 Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 %.kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja Maankäyttövis io Rakennusvisi o Energiatehokk uus ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä.

18 Liikenteen keinot Liikenteen ja maankäytön ratkaisut hillitsevät liikkumista Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuudet nostetaan 25:%iin Maankäytön keinot Uusi asutus, päivittäiskauppa ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan ensisijaisesti kävely ja joukkoliikennevyöhykkeille Rakentamisen keinot Uudet rakennukset ovat energiatehokkaita. Uudis ja korjausrakentamiselle on määritelty seudullinen laatutaso Energiatehokkuus ja sähkönkulutus Energianeuvotaa ja viestintää tehostetaan Kunnat toteuttavat energiatehokkuussopimuksia Hankinta, kulutus ja jätehuolto Jätehuolto ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri Energian tuotanto Kunnat ostavat suurimman osan sähköstään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinostrategiaa kehitetään energia ja ilmastotyökaluksi ja luodaan seudulliset markkinat energiainnovaatioiden hyödyntämiselle 18

19 Ilmastostrategian toimeenpano? Rakennesuunnitelman ja seudullisen liikennejärjestelmän toteutus suunnitellusti Seudun keskitetyn energiantuotannon päästöjen vähentäminen esim. Tampereen sähkölaitos Energiatehokkuussopimusten eteenpäinvienti ja toteutuksen seuranta seudun kunnissa Uusiutuvien energialähteiden kehittämishankkeet Julkiset hankinnat Sopeutuminen ja varautuminen hankesuunnittelu (yhdessä Porin ym kanssa) alkamassa Tampere seudun keskuskaupunkina edelläkävijä energiatehokkuuden tavoittelussa : ECO2 Ekotehokas Tampere ohjelma 19

20 20

21 Joukkoliikenteen kehittäminen Kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu alkaa vuonna

22 Kevyen liikenteen verkostot kuntoon Kevyen liikenteen kehittäminen ja pyöräilyn edellytysten parantaminen: Kaupunkipyörät kesällä Keskustaan kävelypainotteisia katuja, Hämeenkadusta joukko ja kevytliikennekatu

23 ILMANKOS 23

24 Vaikuttavuus? 24

25 Miten paras vaikuttavuus päästöihin?(1) ECO2 projektin lähtökohtana merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen hillintä ja paras mahdollinen vaikuttavuus ilmastonmuutoksen hillinnässä Hillintäkeinojen toteutuksen aikaskaala ulottuu vuosikymmenten taakse, mutta tarvitaan myös toimia tässä ja nyt 1. Energiantuotanto: uusiutuvat polttoaineet tärkeitä, valtaosa päästöistä aiheutuu energiantuotannosta 2. Energiankäyttö: etenkin lämmitys rakennuksissa aiheuttaa neljänneksen päästöistä: lisää energiatehokkuutta ja energiansäästöä 3. Liikenne: aiheuttaa toisen neljänneksen päästöistä eli tarvitaan päästöjä leikkaava seudullinen liikennejärjestelmä, sähköistyviä liikennevälineitä, kaupunkiraideliikennepäätökset 4. Kaupunkirakenne: rakenteen tiivistäminen joukkoliikenteen varrelle ja kävelyvyöhykkeille vauhtiin 5. Viherympäristö ja hiilinielut: metsien kestävä hoito, säilytettävät viheryhteydet 6. Toimintatavat kaupungin hallinnossa: tarvitaan kokonaisuuden hallintaa (maankäyttö, ilmasto, talous yhteistarkasteluun), vaikutusten ja laadun ennakointi kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa tehokkaaksi 25

26 Miten paras vaikuttavuus päästöihin? (2) Energiantuotannon raaka aineet ja energiantuotannon uudet tavat Tampereen Sähkölaitoksen uusiutuvien polttoaineiden lisäys : lisäinvestointitarve? Lämmön ja biokaasun tuotanto jätevedenpuhdistamossa: selvitystarpeet uusissa suunnitelmissa? Jätteenpolttolaitos: miten toteutetaan? Aluelämpö, aluesähkö? Energiatehokkuuden lisääminen kaupungin kiinteistöissä: Energiankäytön tehostamissuunnitelma /TEM korjausrakentaminen /tilakeskuksen yhteistyöhankkeet, panostus? Energiatehokkuuden lisääminen uudisrakentamisessa: Kaavoituksen työkalut ennakoiva neuvonta rakennusvalvonnassa, Rakentajien neuvontapiste? Ekokumppaneitten neuvonta kuluttajille? Päästöjen hillintä liikenteessa: Johdinautoselvitys 2010 Raideliikenneselvitys alkuun 2010 Vesiliikenteen suunnittelu Nurmi Sorilassa Kevyen liikenteen verkoston suunnittelu ja rakentaminen pyöräparkkeineen, kaupunkipyörineen 26

27 Miten paras vaikuttavuus päästöihin? (3) Kaupunkirakenne energiatehokkaaksi: Ehyt selvitys ja siinä esiin nousevat kohteet Kaupunkikeskustan suunnittelu Tammela Amuri Ojala Lamminrahka Hankkio Ratapiha Toimintatavat seutuyhteistyössä ja kaupunkiympäristön kehittämisen prosessissa Viherympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen hiilinielut metsien hoito toimiva viherrakenne luonnonsuojelualueet maaseutuohjelma 27

28 KIITOS! Lisätietoja: Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö