Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö. Kuntien ilmastokonferenssi Yhteinen vastuu
|
|
- Kimmo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen ilmastotyö Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Kuntien ilmastokonferenssi Yhteinen vastuu
2 Ilmastopolitiikan lähtökohdat Tampereen seudulla Kaisu Anttonen / KEY
3 Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö 8 kuntaa yli asukasta Kaisu Anttonen / KEY
4 Väestön kasvuennuste Tilastokeskus Kuntien oma ennuste helmikuu 2008 vuoteen 2030 mennessä Kaisu Anttonen / KEY
5 Yhdyskuntarakenteen kehitys TAMPEREEN KAUPUNKI Kaisu Anttonen / KEY
6 Kulkutavat kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus 2005 Kaisu Anttonen / KEY
7 Liikenteen visio (Lähde: sh:n hyväksymä liikennepoliittinen ohjelma) Kaisu Anttonen / KEY
8 Tampereen kaupunkiseudun suunnittelukokonaisuus Kaupunkiseudun maankäytön rakennesuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Elinkeinostrategia Palveluverkkosuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Ilmastostrategia Kaisu Anttonen / KEY
9 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille parannetaan haja-asutuksen hallintaa Arjen sujuvuutta edistetään lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta Kaisu Anttonen / KEY
10 Keskustoja kehitetään Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta Kaisu Anttonen / KEY
11 Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään Kaisu Anttonen / KEY
12 Asumisen ratkaisu Kangasala Lamminrahka Lempäälä keskusta Nokia Keskusta Harjuniitty Pirkkala Naistenmatkantie Tampere Hankkio Vuores Nurmi-Sorila keskusta Lielahti Ylöjärvi Kirkonseutu Mäkkylä-Teivaala Kaisu Anttonen / KEY
13 PALVELUVERKKO: - asukkaiden todelliset valinnanmahdollisuudet joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen varrella, lähipalvelut > liikkumisen energiankutus ja päästöt ELINKEINOALUEET: - kestävä maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinkeinopol. ja päinvast.>liikkumisen kulkumuodot, energiamuodot > päästöt -erityyppisille elinkeinoille riittävät, (myös ympäristövaatimusten kannalta) ja monipuoliset tonttireservit - toteuttamisjärjestys ja ajoitus tärkeää ASUMINEN: -rakenteen leviämisen pysäyttäminen >energiankulutus>päästöt - houkuttelevia asuinympäristöjä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa>liikkumistarve, päästöt - vaihtoehtoiset lämmitysmuodot >päästöt - energiatehokkuus, kriteerit> päästötase RAKENNEMALLI: - energiataloudellinen yhdyskuntarakenne ja vaihtoehdot: -> tiivistämismahdollisuudet keskustoissa, rakentamisen sijoitus joukkoliikennejärjestelmä, kevyt liikenne LIIKENNE: - reunaehtoja vaihtoehtoihin - hillitään liikkumisen kasvua - tavoitteena sujuva, nopea liikenne - joukkoliikenne ja kevyt liikenneosuus nousuun > liikenteen päästöt ILMASTO JA SEUTUHANKKEET
14 Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Rakennusvisio Energiatehokkuus ja sähkönkulutusvisio Hankinta,- kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Elinkeino- ja Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä sekä
15 Liikenteen keinot Liikenteen ja maankäytön ratkaisut hillitsevät liikkumista Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuudet nostetaan 25:%iin Maankäytön keinot Uusi asutus, päivittäiskauppa ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille Rakentamisen keinot Uudet rakennukset ovat energiatehokkaita. Uudis- ja korjausrakentamiselle on määritelty seudullinen laatutaso Energiatehokkuus ja sähkönkulutus Energianeuvotaa ja -viestintää tehostetaan Kunnat toteuttavat energiatehokkuussopimuksia Hankinta,- kulutus- ja jätehuolto Jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri Energian tuotanto Kunnat ostavat suurimman osan sähköstään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinostrategiaa kehitetään energia- ja ilmastotyökaluksi ja luodaan seudulliset markkinat energiainnovaatioiden hyödyntämiselle Kaisu Anttonen / KEY
16 Kuntien päästöjen kannalta olennaiset toimialat Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Energiatehokkuus ja sähkön käyttö Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Sopeutuminen Kuntien rooli tärkeä myös muilla toimialoilla Teollisuuden päästöt - elinkeinopolitiikalla edellytysten luominen Energiantuotannon päästöt omistajaohjaus ja hankintaratkaisut Jätehuollon päästöt omistajaohjaus Kuntalaiset edellytysten luominen energiaa ja päästöjä säästävälle elämäntavalle ja valinnoille Kaisu Anttonen / KEY
17 Ilmastostrategian tavoitteet ja rakennesuunnitelma Ilmastostrategian vision toteuttaminen eli päästövähennys - 40 %/capita ja - 30 % kokonaispäästöistä edellyttää rakennesuunnitelman toteuttamisessa ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen painottamista kauttaaltaan Rakennesuunnitelman toteuttaminen pitää aloittaa yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista, uudet kasvusuunnat harkiten ja sijoittaen ne joukkoliikenteen varteen Maankäytön ja LJS:n kehittämistoimet on sovitettava ajallisesti yhteen Kaisu Anttonen / KEY
18 Ilmastovaikutusten kustannuksista Hankkeiden ilmastovaikutusten pienentämisen kustannukset ja säästöt syntyvät monien eri osatekijöiden kuten tehostetun energiankäytön ja logistiikan sekä materiaalitehokkuuden kautta Työvälineitä kustannusten arviointiin kehitetään monilla eri tahoilla Todellinen kustannus riippuu myös toteutustavasta ja energian hinnasta Suurimmat kustannukset syntyvät energiantuotannon ja jätehuollon tulevista ratkaisuista sekä tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän toteutuskustannuksista, näistä meillä arvioita olemassa Kaisu Anttonen / KEY
19 Rakennesuunnitelma: Seutuhallituksen päätös Kaisu Anttonen / KEY
20 Joukkoliikenteen ratkaisu Lähijunaliikenteen suunnat Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kaupunkiraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti- Tampereen keskusta- Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta Tampereen keskusta- Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta-pirkkala Bussiliikenteen laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys Kaisu Anttonen / KEY
21 Väestö ja joukkoliikenteen saavutettavuus Väkiluku RHR 2009 Rakennesuunnitelma Yhteensä Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (1 km) % % % Joukkoliikenteen laatukäytävä % % % % % % Markku Kivari
22 Kulkutapajakauma kunnittain seudullinen ratkaisu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 23 % 61 % 16 % Tampere keskusta 36 % 49 % 15 % Pirkkala 15 % 79 % 6 % vertailuvaihtoehto Nokia Ylöjärvi 21 % 23 % 73 % 72 % 5 % 5 % Kangasala 18 % 76 % 6 % Lempäälä 18 % 75 % 7 % Vesilahti 15 % 82 % 3 % koko seutu 22 % 65 % 13 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 22 % 59 % 19 % Tampere keskusta 34 % 48 % 18 % Rakennemallisuunnitelma Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala 12 % 25 % 19 % 19 % 73 % 68 % 66 % 72 % 15 % 7 % 14 % 9 % Lempäälä 17 % 71 % 12 % Vesilahti 14 % 83 % 3 % koko seutu 21 % 63 % 16 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne Kaisu Anttonen / KEY
23 Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutukset Arvioitin uuden rakennuskannan ja liikenteen päästöt Rakennesuunnitelman toteutus kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä käytetyillä oletuksilla (nykyisenlainen energiantuotanto, normien mukainen energiatehokkuus, kasvava asumisväljyys) sekä asukasta kohden että absoluuttisesti Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää: Energiatehokkuuden merkittävää parantamista: sekä uudet rakennukset ja nykyisen rakennuskannan korjaaminen, matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut käyttöön Energiatuotannon ominaispäästöjen selvää pienenemistä eli siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa Istran visio eli - 30 % vähennys kokonaispäästöistä edellyttää lisätoimia liikkumisen hallinnassa ja ohjaamisessa LJS lisäksi Kaisu Anttonen / KEY
24 Liikenteen politiikkatoimenpiteet yhteenveto (Lähde: Kivari) Vyöhyketaksa seutuliikennn etieliikenteen hinnoittelu Joukkoliikenn e-lipun hinnan alennus Toimenpide Kohdistuu Suurusluokka (%) Auto Pysäköinnin Keskustaan 1 2 % Vähentää hinnoittelu tulevat ha- 1-2 % matkat Kuntien väliset matkat Voidaan kohdistaa halutulla tavalla Voidaan kohdistaa halutulla tavalla 1-2 % Vähentää 1-2% % Vähentää 10-15% 2 5 % Vähentää 2-5 % Joukkoliikenne Kevytliikenne Kaisu Anttonen / KEY
25 Seuraavat työvaiheet Hankokokonaisuus hyväksytty seutuhallituksessa Päätöksenteko kunnissa huhtikuun 2010 aikana Jatkoksi kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat ja seurantajärjestelmä 2010 loppuun mennessä Hankekokonaisuuden toteuttaminen kuntien vastuulla: maapolitiikalla, kaavoitus- ja investointiohjelmilla, tontinluovutusohjelmilla, teknisellä suunnittelulla, palveluverkkosuunnittelulla, joukkoliikenteen suunnittelulla, kuntien talousarvioissa Aiesopimus valtion kanssa aluksi 2012 asti, sopimusesitys 6/2010, päätöksenteko kunnissa syksyllä. Kaisu Anttonen / KEY
26 Tampereen sitoumukset Kaisu Anttonen / KEY
27 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastositoumukset Aalborgin sitoumus Kestävän kehityksen teemat sisältyvät uuteen kaupunkistrategiaan: valtuustokausi- ja vuositavoitteet mm. kaupunkirakenteesta, joukkoliikenteestä, energiatehokkuudesta, uusiutuvista energialähteistä ja kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. EU:n Pormestareiden sitoumus (Covenant of Mayors) Tampere on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä yli 20 % vuoteen 2020 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP)on juuri valmistunut. Eurocities ilmastojulistus (Eurocities Declaration of Mayors) Eurocities-kaupunkien yhteinen julistus, jonka tavoitteet Tampereella sisältyvät kaupunkistrategiaan ja SEAPsuunnitelmaan. Kaisu Anttonen / KEY
28 Energiankäytön tehostamissuunnitelma Tampereen kaupunki solmi uuden energiatehokkuussopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa joulukuussa Sopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseen kaupungin toiminnoissa. Sopimuksella toteutetaan EU:n energiapalveludirektiiviä Sopimuksen toteuttamiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamissuunnitelman tavoitteena oleva yhdeksän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiansäästöä valvoo ja ohjaa energiankäytön seurantaryhmä, joka raportoi työstä kaupunginhallitukselle. Kaisu Anttonen / KEY
29 Kestävä energiankäyttö Covenant of Mayors edellyttää siihen sitoutuneelta kaupungilta kestävän energiankäytön ohjelmaa vuoden sisällä allekirjoituksesta Hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa 12/2009, ilmastostrategian sektorijako käsittää ei-päästökauppasektorin toimenpiteitä: kaupungin energiatehokkuusohjelman ja istran toimenpiteitä, ei energiantuotantolaitoksia arvioitu kustannukset ja päästövähennykset seuranta: energiatehokkuustyöryhmä, vuosiraportit, taselaskenta vuosittain, > kaupunginhallitus ARVIOMME: Tampereen kestävän energiankäytön ohjelmalla, Tampereen sähkölaitoksen polttoainevalinnoilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä kasvihuonekaasujen kasvu saadaan Tampereella pysäytettyä ja kääntymään laskuun, arvioitu päästövähennys on vuoden 1990 tasosta 32 % vuoteen Kaisu Anttonen / KEY
30 Vaikuttavuus? Kaisu Anttonen / KEY
31 Keskeiset toiminta-alueet päästöjen hillinnän kannalta Energiantuotannon polttoainejakauma > uusiutuvien osuuden merkittävä lisäys voima- ja lämpölaitoksissa, alueenergiaratkaisut (maalämpö, aurinkolämpö/sähkö, puuenergia) Liikenne > joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapajakauman merkittävä lisäys kaikin keinoin (väylät, kulkuvälineet, polttoaineet, liikkumisen ohjauskeinot käyttöön), liikkumisen tarpeen minimointi (kaupunkirakenne) Korjausrakentaminen energiatehokkaaksi (materiaalit, eristykset, käytön ohjaus jne) Asumisen energiankulutuksen minimointi (mm. asuntojen käytön ohjaus) Kaisu Anttonen / KEY
32 Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Kaisu Anttonen / KEY
33 Tuulivoima Vesivoima Aurinkovoima Bioenergia Uusiutuvan energian potentiaalit Plussat Miinukset Alhaiset käyttökustannukset Päästötön Investointikustannukset korkeat erityisesti offshore laitoksilla Tuotantomäärä vaihtelee tuulisuuden mukaan Maisemahaitat ja paikallisten vastustus Alhaiset tuotantokustannukset Päästötön Mahdolliset muutoksen vesistöön ja maisemaan Potentiaali maailmassa suuri Päästötön Investointikustannuks et vielä korkeat Paikallinen IPCC* ) määritelmän mukaan ei tuota hiilidioksidipäästöjä Suuren mittakaavan sovellukset kaupallisia Paikallinen polttoaine, jonka saatavuus ja hinta vaihtelee Aiheuttaa hiukkaspäästöjä Johtopäätös (kuvalähde: Mika Pekkinen, Tampereen Sähkölaitos OY) Tekniikka kehittyy ja yksikkökapasiteetti kasvaa Off-shore tuulipuistot mahdollistavat suuremman mittakaavan tuotannon Kilpailukykyinen ilman tukia mahdollisesti 10 vuoden kuluttua Rakentamattomat vesistöt on pääasiassa suojeltuja, lisärakentaminen Suomessa vaikeaa, olemassa olevien laitosten modernisointia lukuun ottamatta Teknologia kehittyy nopeasti, käyttökohteet rakennuksiin integroituina ja lämmitysjärjestelmi ssä Suuren mittakaavan sähköntuotanto Suomessa epätodennäköistä Merkittävin uusiutuvan energian lähde Suomessa ja Tampereella Käyttö kannattavinta lähellä tarjontapistettä *) IPCC= International Panel of Climate Change
34 Uusiutuvan energian hankintapotentiaalit Pekkinen Osuudet laskettu kokonaishankinnasta Uusiutuvat GWh GWh GWh NSL2 Puu 80% kattilauusinta Puun kaasutuslaitteisto NSL1 tai LLT 800 Vesivoima Tammerkoski Tuulivoima Biokaasu Tarastenjärvi Bioöljyn osuus Kierrätyspolttoaine (uusiutuva osuus) Jäteveden lämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla -> kl Muu ulkoinen sähkönhankinta Uusiutuvat yhteensä Fossiiliset NSL2 turve 20% - 10% % % % Kierrätyspolttoaine % % Maakaasu % % % Öljy 30 1 % 30 1 % 10 0 % CCS CO2 talteenotto Fossiiliset yhteensä Kokonaishankinta yht Uusituvan energian osuus 4,3 % 39 % 85 % CO2 päästöt / t arvio arvio päästövähenemäennuste vertailuvuosi % 89 %
35 GWh POLTTOAINE-ENERGIAN KÄYTTÖ JA CO2 PÄÄSTÖT v ja 2020 Lielahti Naistenlahti 1 turvekäyttöiseksi Naistenlahti 2 kattilauusinta Naistenlahti 1 kaasukombi 2015 uusi Hyötyvoimala CO t uusi Lämpöpumppu 1000 Monipolttoaine uusi biokattila 3000 Naistenlahti saneeraus Naistenlahti 1 Maakaasu Puu Öljyt Turve
36 Tuotannon rakennemuutos (Lähde Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Hyötyvoimala 2015 Naistenlahti 2 uusi biokattila 2019 Jäteveden lämpöpumppulaitos 2020? Lielahti kaasuturbiini ja kattila 2025 Naistenlahti 1 monipolttoaine Yhteensä M Yhteistyössä kattilavalmistajan kanssa tarkennetaan vuoden 2010 aikana jätteen kaasutusvaihtoehtoa Lielahden voimalaitosprosessissa sekä Naistenlahden investointivaihtoehtoja ja kustannusarvioita Kaisu Anttonen / KEY
37 Tuotannon rakennemuutoksen vaikutukset (Lähde: Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Pääosin maakaasuun (80%) perustuva sähköntuotanto on ollut tasolla GWh Uusiutuvan energian kehitysohjelmassa voimalaitosten rakennusaste (sähkö/lämmön tuotantosuhde) pienenee Energiatehokkuuden parantuessa rakennusten lämmitystarve tulee vähentymään ja sähkön vastapainetuotantomahdollisuus pienenee Sähkölaitoksen paikallinen sähköntuotanto tulee pienenemään seuraavan vuoden aikana noin GWh eli tasolle GWh ja toisaalta sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan % 30 vuoden aikana Tampereen seutukunnalla (mm. sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistymisen takia) Kaisu Anttonen / KEY
38 Energiatehokkuus: Kaukolämmön kysyntäennuste Lähde: Mika Pekkinen GWh Kaisu Anttonen / KEY
39 Tampereen energiatulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä (Lähde: Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Energiaverotus -> verotus kiristyy, turpeen verokohtelu avoin ja IPPC ominaispäästökerroin EU:n tarkastelussa Päästökauppa -> kaikki päästöoikeudet huutokaupan piiriin 2027 Puu- ja peltoenergia riittävyys ja hinta Kaukolämpöpotentiaali -> kaukolämmön kysyntä pienenee vuoteen 2050 mennessä n. 20% - 40% nykyisestä kaupunkiseudun kasvu huomioiden Sähköautot ja lämpöpumput jne -> Tampereen sähköenergian kulutus lisääntyy vuoteen 2050 mennessä GWh Kaisu Anttonen / KEY
40 Kohti hiilineutraalia Tamperetta ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 ohjelman avulla Tampere tavoittelee vähintään 30 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä laskettuna vuoden 1990 tasosta. Tampereen kestävän energiankäytön ohjelmalla, Tampereen sähkölaitoksen polttoainevalinnoilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä kasvihuonekaasujen kasvu saadaan Tampereella pysäytettyä ja kääntymään laskuun, arvioitu päästövähennys on vuoden 1990 tasosta 32 %. ECO2 ohjelma pohjustaa myös pidemmän aikavälin tavoitteita, eli 50 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä ja 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Kaisu Anttonen / KEY
41 Kaisu Anttonen / KEY
42 Keskusta Nurmi-Sorila Vuores Kaisu Anttonen / KEY
43 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu alkaa vuonna Kaisu Anttonen / KEY
44 KEVYEN LIIKENTEEN VERKOSTOT KUNTOON Kevyen liikenteen kehittäminen ja pyöräilyn edellytysten parantaminen: Kaupunkipyörät kesällä Keskustaan kävelypainotteisia katuja, Hämeenkadusta joukko- ja kevytliikennekatu 2012 Kaisu Anttonen / KEY
45 EKOTEHOKAS VUORES 2010 Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisten energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa (EcoDrive) Kaisu Anttonen / KEY
46 ECO 2 ohjelmassa edistettäviä hankkeita Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisten energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa (EcoDrive) Nurmi-Sorilan Aurinkokaupunki ym. alueet, missä haetaan hiilineutraaleja ja energiatehokkaita ratkaisuja (TEKES:n Kestävä yhdyskunta) Kaupungin oman rakennuskannan energiaselvitykset ja remontit Kaupunkikeskustan täydennysrakentamisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ekotehokkaat ratkaisut Raideliikenteen suunnittelu alkuun Pyöräilyn edellytysten parantaminen: pyöräparkit, kaupunkipyörät Energiatehokas rantatunneli -selvitys Yritysten ja kiinteistöyhtiöiden energiatehokkuushankkeet (mm.vts) Rakentajien info- ja neuvontakeskuksen perustaminen Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä TTY:n, TAY:n, VTT:n ym. kanssa Yritysyhteistyötä (TREDEA, rakentajat, suunnittelijat, LVIS-yritykset) Kaisu Anttonen / KEY
47 KIITOS! Lisätietoja: Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikkö Kaisu Anttonen / KEY
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia MAL KARA 20.4.2010 Kaisu Anttonen ympäristöpäällikkö Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Ilmastonmuutos seutu ja paikallistasolla 1. Ilmastonmuutos aiheutuu:
LisätiedotRakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous
Rakennesuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Strategiahankkeet menossa
LisätiedotIlmastotavoitteiden valmistelu Tampereella
Ilmastotavoitteiden valmistelu Tampereella CHAMP työpaja 10.3.2010 Vantaalla Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kaupunkikehitys Kestävä yhdyskunta -yksikkö Tampere on tehnyt pitkään ilmastotyötä Local agenda,
LisätiedotTampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun uudet ilmasto- ja energiatavoitteet
Tampereen kaupunkiseudun uudet ilmasto- ja energiatavoitteet Pirkanmaan seminaari 26.9.2017 itva Asula-Myllynen ehittämispäällikkö/infrapalvelut 50 4630 732 itva.asula-myllynen@tampereenseutu.fi ww.tampereenseutu.fi
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotT A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2
Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotTampere Fiksu kaupunki
Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012
LisätiedotRakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotTASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
- Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotMAL-sopimuksen seurannasta
MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,
LisätiedotECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki
ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotVaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma
Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotTampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI
Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotApulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012
Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotSeudulliset ilmasto-ohjelmat
Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus 2011-2012 Seurantaryhmän 1. kokous 7.2.2012, Helsinki Tampereen kaupunkiseutu, 360 600 as., 8 kuntaa Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Nokia
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030
Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 MAL verkoston ja KARA verkoston yhteistapaaminen 20.4.2010 Auli Heinävä Haaste Yhdyskuntarakenteen kehitys, Pirkanmaan ELY keskus Väestön kasvu 450000
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi Sisältö lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta strategian päästövaikutusten arvioinnin tavoitteet strategian toimenpiteiden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi
KESTÄVÄ TAMPERE 2030 Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön Kuntaliiton maakuntafoorumi 25.4.2019 Kestävyys kaupunkistrategiassa Tampereella on kestävän kehityksen tavoite strategiassaan:
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos
Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 10.2.2015 16 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011
Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö
OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotSeudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra
LIITE 1 Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra 1. Raitiotien laajeneminen Tampereelta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin - Valtio osallistuu vuosina 2019-2020 tapahtuvaan
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN
LisätiedotSIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus
SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma
LisätiedotENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET
ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
Lisätiedot