MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA LUONNOS PÄIVITYS 2011

Transkriptio

1 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA LUONNOS PÄIVITYS 2011

2

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Suunnitelman lähtökohdat Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus ja liittyminen ympäristöön Kaavoitustilanne ja suunniteltu maankäyttö 6 3. Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma Tavoitteet Yleisten alueiden konsepti Säilytettävä kasvillisuus Pääreitistö ja esteettömyys Puisto- ja lähivirkistysalueet Katuympäristö ja aukiot Hulevesien käsittelyn mahdollisuudet Kalusteet ja varusteet Suositukset jatkosuunnittelulle 36 Lähteet 37 Liitteet Puistokortit (EI PÄIVITETTY) MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 3

4 1. JOHDANTO Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma laadittiin Vantaan kaupungin maankäytön ja ympäristön toimialan Marja-Vantaa-projektin toimeksiantona Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Kaavaluonnoksestsa kesällä 2010 saadun palautteen perusteella keskustan kaavaluonnokseen tehtiin merkittäviä muutoksia syksyllä 2010, minkä takia maisemasuunnitelman päivitys tuli ajankohtaiseksi loppuvuonna Maisemasuunnitelmaa päivitettiin muuttuneen kaavaluonnoksen pohjalta Näkymä Oy:ssä keväällä Maisemasuunnitelma ohjaa julkisten ulkotilojen suunnittelua. Tätä työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Lea Varpanen Pirjo Siren Marika Bremer Ritva Kotilainen Susanna Koponen Marika Orava Jaakko Vähämäki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan ympäristökeskus Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssä työn ovat laatineet maisema-arkkitehdit Tiina Perälä ja Niina Alapeteri. Lisäksi työhön ovat osallistuneen maisema-arkkitehti Matti Liski, maisemaarkkitehtiopiskelija Katja Piispanen ja hortonomi Barbro Bergman-Robertz. Päivityksen laatimiseen on vuonna 2011 Alapeterin ja Liskin lisäksi osallistunut maisema-arkkitehtiopiskelija Sofia Tigerstedt. Marja-Vantaan keskustan asemakaavaluonnos ( ) nykytilan ilmakuvan päällä. 4 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

5 2. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus ja liittyminen ympäristöön Maisemasuunnitelma on laadittu Marja-Vantaan keskustan asemakaavaluonnoksen julkisille alueille. Suunnittelualue rajautuu lännessä osin Vanhaan Nurmijärventiehen, etelässä suunniteltuun Tikkurilantien jatkeeseen, idässä Riipiläntien länsipuolella sijaitseviin omakotitaloihin sekä pohjoisessa Kivistön vanhaan pientaloalueeseen. Marja-Vantaan keskustan asemakaavaalueen pinta-ala on noin 120 hehtaaria. Suunnittelualue on melko tasaista. Maasto laskee loivasti Vantaanjokilaaksoon eli itään päin. Maanpinnan korot vaihtelevat 37 metristä 57 metriin merenpinnan yläpuolella. Korkeimmat kohdat ovat moreenia, jossa esiintyy kalliopaljastumia. Alavimmat alueet ovat savea ja silttiä. Suunnittelualueella on myös muutamia hiekkamuodostumia. Suunnittelualue on kuusivaltaista sekametsää, joka on iältään pääosin noin 50-vuotiasta. Luontaisesti maasto olisi alavimmilla paikoilla melko soista, mutta alueella on tehty metsäojituksia, joiden seurauksena maasto on kuivunut. Suunnittelualueen itäosan selänteillä on vanhoja maaaineksen ottopaikkoja. Itäosassa sijaitsee myös vanhoja peltoja, joista osa on viljelyksessä ja osa käyttämättömänä kasvamassa umpeen. Suunnittelualueen läpi kulkee Koivupäänoja sekä muita pienempiä puroja tai ojia, jotka laskevat pääsoin Vantaanjokeen. Vanhojen peltojen äärellä sijaitsee pieni kumpare, jossa on jäänteitä vanhasta pihapiiristä. Näkyvissä on rakennuksen kivijalkaa sekä vanhoja pihapuita; suuri tammi, mäntyjä, jalokuusia sekä joitakin koristepensaita. Vanhan pihapiirin komeat pihapuut, etenkin tammi mutta myös suuret männyt, ovat suunnittelualueella säilyttämisen arvoisia. Vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja ja umpeenkasvavia peltoja voidaan pitää ympäristön häiriötekijöinä. Suunnittelualueen yleisilme on maaseutumainen. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole suojeltavia luontokohteita mutta aivan suunnittelualueen pohjoispuolella on vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan liito-oravaesiintymä, jossa asuu ainakin yksi liito-oravanaaras (Länsi-Vantaan liito-oravakannan suojelusuunnitelma, Vantaan kaupunki, Ympäristökeskus ja Luontotutkimus Solonen Oy, C6:2005). Vanhaa kuusimetsää Riipiläntien varressa. Kuusimetsää suunnittelualueen länsiosassa. Nuorta sekametsää suunnittelualueen länsiosassa. Metsäautotie suunnittelualueen keskiosassa. Vanhaan pihapiiriin johtava tie. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 5

6 2.2 Kaavoitustilanne ja suunniteltu maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen keskellä. Alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi A1, matalan ja tiiviin asumisen alueeksi A2, julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY sekä keskustatoimintojen alueeksi C. Suunnittelualueen läpi kulkee kehärataa varten varattu raideliikenteen alue LR. Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik voitti kutsukilpailuna pidetyn Marja-Vantaan keskusta-alueen asumisen arkkitehtikilpailun maaliskuussa Toimisto työsti voittaneen ehdotuksensa asemakaavaluonnokseksi, joka valmistui syyskuussa Vantaan kaupunki on jatkanut omana työnään asemakaavaluonnoksen työstämistä eteenpäin. Asemakaavaluonnoksen pohjalta laaditaan jatkossa asemakaavaehdotukset osaalueittain. Vuonna 2010 tehdyn maisemasuunnittelun pohjana oli maaliskuussa 2010 valmistunut Vantaan kaupungin laatima asemakaavaluonnos. Maisemasuunnitelman päivityksen pohjana on ollut huhtikuun alussa valmistuva kaavaluonnos, jossa tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerroala on noin ka-m², toimisto- ja työpaikkarakentamisen kerrosala noin ka-m², palvelutilojen kerrosala noin ka-m², ja liiketilojen noin ka-m². Lisäksi saadaan rakentaa kerrosalan estämättä keskeisissa kortteleissa katutason liike- ja työtiloja arviolta noin ka-m². Puistoalaa kaavaluonnoksessa on yhteensä noin m². Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik laatiman asemakaavaluonnoksen tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerrosala on noin ka-m². Liiketilojen tavoitteellinen kerrosala on ka-m², toimitilojen noin ka-m² ja palvelutilojen ka-m². Asukkaita alueelle tulee noin Keväällä 2010 valmistui alueelle ensimmäinen Vantaan kaupungin laatima kaavaluonnos, joka asetettiin saman vuoden kesäkuussa nähtäville. Kaavasta saatujen palautteiden pohjalta kaavaa muutettiin syksyn 2010 ja talven 2011 aikana. Marja-Vantaan osayleiskaavakartta. 6 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

7 Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisikin havainnekuva syyskuulta MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 7

8 3. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 3.1 Tavoitteet Kivistön uuden aseman ympärille rakentuu monipuolinen, kaupunkimainen keskus, jossa on asumista, julkisia ja yksityisiä palveluja, toreja, aukioita ja puistoja. Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelman tavoitteena on ohjata alueen kehittymistä ja määritellä yleisten alueiden rakentamiselle suuntaviivat, joiden myötä yleisistä alueista muodostuu monipuolinen, eheä ja luontevasti toisiinsa kytkeytyvä kokonaisuus. Alueen suunnittelun lähtökohtana on ekologisuuden periaatteiden ja kevyen liikenteen roolin korostaminen, minkä tulee näkyä kaikissa suunnitteluratkaisuissa. Työn tavoitteena on kehittää puistoista ja viheralueista uuden kaupunginosan vetovoimatekijöitä sekä suunnitella jokaiselle puistolle oma, tunnistettava ilme. Työssä määritellään myös puistoalueiden hierarkia. Suunnittelualueeseen kuuluvat puistot ja lähivirkistysalueet, keskeiset aukiot sekä Vanha Nurmijärventie. Muut katualueet eivät kuulu tähän työhön. Maisemasuunnitelman päivityksen tavoitteena on ollut keskustan viheralueiden muuttaminen uuden kaavaluonnoksen mukaiseksi ja niiden suunnittelu ja päivitys. Raportin lopussa olevien puistokortteja ja kustannusarvioita ei ole päivitetty kesäkuun 2010 jälkeen. 3.2 Yleisten alueiden konsepti Marja-Vantaan tiiviin uuden kaupunginosan ja Kehäradan laajojen rakennustöiden takia on luontevaa kehittää viheralueverkostolle kokonaisvaltainen uusi konsepti. Keskustan arkkitehtuurilla on voimakas, kaupunkimainen ilme, jonka ruutukorttelirakennetta on rikottu erityyppisillä ympyräkortteleilla. Alueen puistoverkostolle ideoidun konseptin tarkoituksena on ollut luoda aukioille ja keskeisille viheralueille voimakas maisema-arkkitehtoninen ilme, joka täydentää alueen vahvaa arkkitehtuuria, sekä liittää uusi asuinalue sitä ympäröiviin alueisiin käyttämällä reunojen viheralueilla lähiympäristön teemoja. Keskustaa reunustavilla viheralueilla voidaan myös säästää nykyistä kasvillisuutta, mikä sitoo Marja-Vantaan keskustaa ympäröivään maisemaan. Viheralueille annettiin konseptin ideoimisvaiheessa konseptin mukaiset työnimet, joita käytettiin myös kesällä 2010 valmistuneessa suunnitelmassa. Päivityksessä maisemasuunnitelman konsepti pyrittiin säilyttämään. Sen yhteydessä maisemasuunnitelmaan vaihdettiin puistoille kaavaluonnoksessa ( ) esiintyvät nimet. Marja-Vantaan keskustan viherverkoston teemat ( ). 8 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

9 3.2 Säilytettävä kasvillisuus Marja-Vantaan keskustan uudesta asuinalueesta tulee tehokkaasti rakennettu. Kaupunkirakenteen keskellä jäävät viheralueet keskuspuistoa lukuun ottamatta ovat melko kapeita ja pitkänomaisia. Kehäradan ympäristössä joudutaan muokkaamaan olemassa olevaa maastoa, kun taas asuinalueen reunoilla maasto säilyy suurin piirtein nykyisessä tasossa. Näiden seikkojen takia nykyinen, rakentamista huonosti kestävä varttunut kuusivaltainen metsä joudutaan poistamaan keskeisiltä viheralueilta. Reuna-alueille puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Näillä alueilla valmennetaan puusto rakentamisen aiheuttamiin olosuhteiden muutoksiin jo ennen rakentamista, jotta olemassa oleva kasvillisuus voisi toimia osana uusia viheralueita. Puuston valmentamisen toimenpiteet aloitetaan vähintään kolme vuotta ennen rakentamisen alkamista. Metsät harvennetaan mäntyjä ja lehtipuita suosien lukuunottamatta Liito-oravapuistoa, jossa suositaan kuusta ja haapaa. Tarpeen mukaan turvaudutaan täydennysistutuksiin. Reunavyöhykkeitä muodostetaan osin luontaisesti uudistamalla ja osin istuttamalla jaloja lehtipuita sekä pensasmaista kasvillisuutta. Nykyisen kasvillisuuden valmentamista on käsitelty Liina-Maija Raittilan diplomityössä Metsien valmentaminen uudisrakennusalueille (2009), jossa esimerkkialueena on Marja-Vantaan keskusta. Marja-Vantaan keskustan pohjoispuolella sijaitsee Kanniston liito-oravaesiintymä, jossa asuu ainakin yksi liito-oravanaaras, minkä takia pohjoisosan viheralueiden nykyisen kasvillisuuden valmentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liito-oravien elinedellytysten turvaamiseen. Marja-Vantaan keskustan alueelle ainoat maisemallisesti merkittävät yksittäispuut sijaitsevat vanhan pihapiirin alueella suunnittelualueen itäosassa. Komeat pihapuut, etenkin tammi mutta myös suuret männyt jäävät kerrostalokorttelin keskelle. Toivottavaa olisi, että puut säilytetään piha-alueella. Maisemasuunnitelman illustraatiossa esitetty säilyvä kasvillisuus kuvaa puustoisuuden määrää ja yleispiirteistä sijaintia. Säilyvää puustoa ei ole mitattu kartalle. Harvennettua / valmennettua metsää suunnittelualueen luoteisrajalla. Maisemallisesti arvokas tammi vanhassa pihapiirissä Vanhan pihapiirin mäntyjä. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 9

10 3.3 Pääulkoilureitistö ja esteettömyys Puisto- ja virkistysalueilla kevyen liikenteen pääulkoilureitistö rakennetaan vähintään esteettömyyden perustason mukaisesti. Esteettömyyden perustasolla tarkoitetaan pituuskaltevuudeltaan enimmillään 8 % olevaa, melko kovapintaista reittiä. Puisto- ja virkistysalueiden pääulkoilureitistöä täydentävät katualueiden kevyen liikenteen väylät. Senioripuistoon rakennetaan esteettömyyden erikoistason reitti, jonka pituus on 330 metriä ja jota reunustaa reitin toiseen reunaan asennettava kaide. Esteettömyyden erikoistasolla tarkoitetaan pituuskaltevuudeltaan enimmillään 5 % olevaa, kovapintaista reittiä. Katuympäristössä ja aukioilla pyritään pääsemään esteettömyyden erikoistasoon. Esteettömyysasioissa tulee soveltaa SuRaKu-ohjekortteja. 10 M A R J A - VA N T A A N K E S K U S T A N M A I S E M A S U U N N I T E L M A

11 3.4 Puisto- ja lähivirkistysalueet Marja-Vantaan keskustan viheralueverkosto muodostuu erityyppisistä osista, jotka vaihtelevat urbaanista keskuspuistosta metsäiseen Kvartsijuonenpuistoon. Jokaiselle viheralueelle on haluttu luoda oma, tunnistettava identiteetti ja teema. Istutettava kasvillisuus saa olla vahvailmeistä vastapainona alueen säilyvälle, melko tavanomaiselle luonnonpuustolle. Istutettavalla kasvillisuudella pyritään vahvistamaan kunkin osa-alueen erityisluonnetta. Marja-Vantaan keskustan teemat ekologisuus, pyöräily, ruokakulttuuri näkyvät myös viheralueilla. Viheralueilla ekologisuus toteutuu mm. viheralueverkoston muodostamissa ekologisissa käytävissä, keskusta-alueen reuna-alueilla säilyvässä metsäkasvillisuudessa, viheralueiden luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa sekä kestävissä materiaaliaaleissa ja kalusteissa. Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. M A R J A - VA N T A A N K E S K U S T A N M A I S E M A S U U N N I T E L M A 11

12 Kivistöntähti ja Afrikantähti Uuden kaupunginosan keskellä, kevyen liikenteen pääreittien solmukohdassa ja kahden ympyräkorttelin välissä sijaitseva, kahden puiston muodostama keskuspuisto on uuden keskustan laajin ja monipuolisin viheralue, joka palvelee kaikenikäisiä käyttäjiä. Puiston moderni maisema-arkkitehtuuri täydentää kaupunkirakenteen vahvaa muotokieltä sekä muodostaa yhdessä Topaasi- ja Safiiriaukion kanssa tilasarjan, joka johtaa kulkijan Kivistön asemalta kaupunginosan keskiosaan. Näin keskuspuistosta muodostuu eräänlainen uuden kaupunginosan viheralueiden käyntikortti. Puiston keskeinen aihe on toiminnallinen ympyräreitti, sen vierellä oleva laaja hulevesiaihe sekä veistoksellinen nurmirinne. Puistossa sijaitsevat leikkipaikat eri-ikäisille lapsille ja nuorille, pelikenttä sekä erilaisia oleskelupaikkoja ja reittejä. Keskuspuiston ideakuvia 12 Kivistöntähden ja Afrikantähden maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

13 Alue- ja detaljileikkaus Kivistöntähdestä. Näkymä Oy MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 13

14 Näkymä Kivistöntähden ympyräreitiltä. Näkymä Oy. Näkymä Afrikantähden kukkaniityltä. Näkymä Oy. 14 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

15 Seitsemänrosvonmetsä Etelässä Marja-Vantaan keskustaa reunustaa Seitsemänrosvonmetsä ja kapea suojaviheralue. Riipiläntien vanhasta, historiallisesta tielinjasta tehdään puistoon ympäristötaideaihe, joka on nimetty räsymatoksi. Se päällystetään erivärisillä pinnoitteilla, jolla voi pelailla, skeitata, oleskella jne. Alueelle sijoitetaan myös taideseinä. Tikkurilantien varren EV-alueiden meluvalleista rakennetaan uuden asuinalueen julkisivuksi loivasti aaltoileva maataideaihe, jonka päällä eriväriset puupalkit muodostavat räsymattoparin vanhalle tielinjalle. Meluvalli suojaa puistoa. Seitsemänrosvonmetsän idekuvia Seitsemänrosvonmetsän maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 15

16 Vuorikiteenpiha ja Aurinkokivenkuja Marja-Vantaan keskustan kaakkoisosan puistoalue sijaitsee pääreittien risteyksessä. Kivistön puistokadun päätteenä oleva Vuorikiteenpihan kapean puistoalueen keskeinen elementti on hulevesikanava, jonka molemmin puolin on puolin on puistokäytävät ja monimuotoiset perennaja pensasistutukset. Kanavan yli kulkee leveitä oleskelusiltoja. Käytäviä rajaa puurivit. Koulun edustalla, Aurinkokivenkujan ja Vuorikiteenpihan risteyksessä on pieni puistoleikkipaikka sekä puistoaukio. Vuorikiteenpihan ja Aurinkokivenkujan maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. Vuorikiteenpihan ja Aurinkokivenkujan ideakuvia 16 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

17 Leikkaus Vuorikiteenpihan hulevesikanavasta. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 17

18 Timanttikiteenpuisto, Timanttipuisto ja Turkoosipuisto Uuden kaupunginosan toinen keskeinen puistokokonaisuus sijaitsee keskuspuiston ja Kehäradan pohjoispuolella. Timanttikiteenpuisto, Timanttipuisto ja Turkoosipuisto muodostavat urbaanin puistotilojen sarjan. Puistoja yhdistää sujuva pääreitistö, josta on yhteys myös keskuspuistoon. Puistot muodostavat tärkeän, asuinalueen läpi kulkevan viheryhteyden. Urbaanissa Timanttikiteenpuistossa on vahva toiminnallinen ja värikäs ilme. Puiston toiminnot (leikki, kuntoilu ja peli) soveltuvat kaikenikäisille, erityisesti toimintaa on suunnattu kouluikäisille lapsille ja nuorille, koska puisto sijaitsee koulun läheisyydessä. Timanttipuisto sijaitsee senioreiden palvelukeskuksen vieressä ja puiston toiminnot on suunniteltu seniorit huomioon ottaen. Puiston kuntoiluja oleskelualue on suunniteltu erityisesti senioreille, mutta se palvelee senioreiden ohella myös muita ikäryhmiä. Puiston läpi kulkee yksi keskustan itä-länsi-suuntaisista pääreiteistä. Sen lisäksi puistossa mutkittelee hidas sekundäärinen reitti, jonka yhteydessä on myös esteetön erikoistason reitti. Turkoosipuiston keskeinen teema on hulevesiaihe, jonka ilme vaihtuu rakennetusta luonnonmukaiseen itäänpäin mentäessä. Kortteleiden välissä sijaitseva puisto laajenee asuinalueen reunalla laajaksi niittypintaiseksi tulva-altaaksi. Puistossa on erilaisia oleskelupaikkoja moniilmeisen hulevesiaiheen varrella. Puiston hulevesiaiheet ja niihin liittyvät kasvillisuusalueet suunnitellaan siten, että niitä voidaan hyödyntää läheisten koulujen opetuksessa. Näkymä Timanttikiteenpuistosta. Näkymä Oy. 18 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

19 Timanttipuiston ideakuvia. Timanttikiteenpusiton toimintojen ja pintojen ideakuvia. Timanttikiteenpuiston ja Timanttipuiston maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. 19

20 Turkoosipuiston maisemasuunnitelma. Näkymä Oy Turkoosipuiston ideakuvia. 20 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

21 Turkoosipuiston rakennetuimman osan leikkaus. Näkymä Oy. Ideakuva Turkoosipuiston rakennetusta hulevesiaiheesta ( ). Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 21

22 Leikkaukset Turkoosipuiston hulevesiaiheesta. Näkymä Oy 22 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

23 Kvartsijuonenpuisto Pohjoisessa itä-länsisuuntaisen vihersormen muodostaa Kvartsijuonenpuisto, jonka teemana on liito-oravan elinympäristön eli olemassa olevan puuston, erityisesti kuusien ja haapojen säilyttäminen. Puiston keskellä sijaitsee metsä-teemainen korttelileikkipuisto. Puisto yhtyy keskustan itäreunan Kenraalinpuistoon, sitä myöden Turkoosipuiston tulva-altaaseen sekä ympäröiviin viheralueisiin. Kortteleiden reunaan puiston jatkeeksi Lipunkantajankujalle on tärkeää istuttaa kookkaita katupuita, joita liito-oravat voivat käyttää kulkureittinään jatkaessaan matkaa länteen päin. Kvartsijuonenpuiston ideakuvia. Kvartsijuonenpuiston maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 23

24 Lipunkantajanpuisto Marja-Vantaan keskustaa reunustaa pohjoisessa Lipunkantajanpuisto. Metsäpuutarhamaisena toteutettava puisto toimii välivyöhykkeenä Kivistön vanhan pientaloalueen ja Marja-Vantaan uuden rakentamisen välillä. Pientaloalueen puolella säilytetään ja kehitetään olemassa olevaa puustoa. Puutarhamaiset istutukset ja uusi puistokäytävä sijoitetaan uuden rakentamisen puolelle. Marja-Vantaan keskustan liikuntapalvelut keskittyvät puiston pohjoisosaan, jonne urbaanin Timanttikiteenpuiston vahva toiminnallinen ja värikäs ilme ulottuu. Lipunkantajanpuiston ideakuvia 24 Lipunkantajanpuiston maisemasuunnitelma. Näkymä Oy.

25 Ympyräkorttelin viljelyideoita Marja-Vantaan keskustan suunnittelun yhtenä lähtökohtana on lähiruokakulttuurin edistäminen. Kaupunkivilljelyä hankaloittaa tiivis korttelirakenne, jossa ei ole tilaa perinteiselle palstaviljelylle. Maisemasuunnitelmassa selvitettiin minkälaisia viljelymahdollisuuksia asukkaille voitaisiin tarjota tiiviissä keskuspuistoa rajaavassa ympyräkorttelissa, jossa suurin osa pihasta on kannella. Viljelyidoita on pyritty tarkastelemaan myös maisema-arkkitehtuurin keinoin Yksinkertaisin tapa lisätä kortteleihin hyötyviljelmiä on käyttää koristepensaiden ja -puiden sijasta marjapensaita tai hedelmäpuita pihan vehreyttäjinä. Ongelmaksi muodostuu valonmäärä, jota palstaviljely tarvitsee 6 tuntia päivässä kasvukautena. Toinen ongelma on usein palstojen epäsiisteys. Pihan rakenteisiin selvästi integroidut pienimuotoiset palstat ja viljelylaarit voivat olla ratkaisu tähän. Ahtailla pihoilla kesäkukkaruukut voidaan vaihtaa ruukkupuutarhaviljelyyn. Tiiviissä rakenteessa kattojen hyödyntäminen oleskeluun ja viljelyyn on yksi ratkaisu. Todella ahtaisiin pihoihin soveltuvia ratkaisuja ovat erilaiset vertikaalit puutarhat, esimerkiksi jonkun verran Suomessakin käytössä olleet viherseinäratkaisut voitaisiin valjastaa myös viljelyyn. Muita vertikaaleja ratkaisuja voisivat olla pienimuotoiset viljelytornit tai tilanjakajina käytettävät viljelyseinät. Asuinrakennusten parvekkeet voitaisiin suunnitella alusta lähtien viljelyyn sopiviksi Asukkaiden yhteiset palstat, ruukkuviljelmät tai kasvihuone pihan keskellä lisäävät yhteisöllisyyttä. Kasvihuoneet voidaan yhdistää myös taloyhtiön muihin yhteisiin tilohin kerho- ja juhlatiloihin, talosaunaan tai muihin oleskelutiloihin. 5 Marja-Vantaalla korttelikohtaisia viljelyratkaisuja tulisi tutkia lisää tarkemmassa suunnittelussa, ja sen myötä ne olisi hyvä kirjata asemakaavaan. 3 Viljelyideoita ympyräkortteliin. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 25

26 26 M A R J A - VA N T A A N K E S K U S T A N M A I S E M A S U U N N I T E L M A

27 M A R J A - VA N T A A N K E S K U S T A N M A I S E M A S U U N N I T E L M A 27

28 3.5 Katuympäristö ja aukiot Katuympäristön tulee hahmottua yhtenäisenä rakennuksen seinästä seinään. Tontin raja ei saa erottua laadullisena muutoksena katutilassa. Vanha Nurmijärventie Vanha Nurmijärventie on Marja-Vantaan keskustan pääkatu, jonka poikkileikkausmitoitus on väljä. Kevyen liikenteen väylät on erotettu viherkaistoilla ajoradoista kadun molemmin puolin. Ajoratojen keskelle on varattu tilavaraus pikaraitiotielle. Tässä työssä on suunniteltu pikaraitiotievarauksen tilalle väliaikainen viheralue, jonka istutukset poistuvat aikanaan pikaraitiotien tieltä. Sen sijaan pinnoitteita voidaan säilyttää osana pikaraitiotietä. Vanhalle Nurmijärventielle on haluttu luoda tunnistettava, perinteisestä katuympäristöstä poikkeava ilme, koska se luo monille alueen pääkatuna ensimmäisen mielikuvan uudesta asuinalueesta. Kadun ilmeen teemana ovat värit, mikä toteutetaan istuttamalla erivärisiä vaahteroita kevyen liikenteen väylien ja ajoratojen viherkaistoille. Nämä istutukset säilyvät, vaikka pikaraitiotie toteutetaankin. Puulajeina käytetään metsä- ja punavaahteroita. Vihreälehtistä metsävaahteraa on noin 2/3 ja punavaahteraa noin 1/3 katupuuistutuksista. Kadun väritys muuttuu vuodenaikojen mukaan. Vaahteroiden syysvärit (ja vaaleat kevätvärit) antavat kadulle aivan eri ilmeen kesään verrattuna. Talvisin vaahteroita voisi mahdollisesti valaista jouluvaloin. Vaahteroiden aluskasvillisuutena käytetään matalia maanpeitepensaita. Vanha Nurmijärventien, Topaasiaukion ja Safiiriaukion maisemasuunnitelma Näkymä Oy. 28

29 Ajoratojen välisellä leveällä keskikaistalla on käytetty hopeanvärisiä puita: toiseen päähän katua on istutettu hopeakuusia ja toiseen hopeavaahteraa. Aluskasvillisuus on matalaa, keskikaistan siniharmaata väriteemaa jatkavaa maanpeitekasvillisuutta. Hopeakuusen ympäristössä on käytetty matalia maanpeitehavuja, joita koristeheinät täydentävät. Hopeavaahteran alle on istutettu erilaisia koristeheiniä. Aluskasvillisuus muodostaa aaltoilevan kuvion, joiden keskellä kulkee kapea kivituhkapintainen kävelypolku. Keskikaistan aaltoilevaa väriteemaa voidaan aikanaan käyttää myös pikaraitiotiellä esimerkiksi värillisinä kiveyspintoina. Katualueilla ajoradan ja jalkakäytävän sekä pyörätien pinnoitteena käytetään asvalttia. Topaasiukion kiveys jatkuu Vanhan Nurmijärventien yli Safiiriaukiolle, mikä korostaa kevyen liikenteen roolia. Poikkileikkaus Vanhasta Nurmijärventiestä. Näkymä Oy. Ideakuvia Vanhan Nurmijärventien ilmeestä. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 29

30 Topaasiaukio ja Safiiriaukio Topaasiaukio ja Safiiriaukio ovat Marja-Vantaan keskustan keskeisimmät julkiset ulkotilat. Kivistön aseman sisään- ja uloskäynnit sijaitsevat Topaasiaukiolla, josta jatketaan matkaa Safiiriaukiolle uuden kaupunginosan keskuspuistoon kuljettaessa. Aukioiden välissä sijaitsee alueen pääkatu, Vanha Nurmijärventie. Safiiriaukion ideakuvia. Safiiriaukion detaljisuunnitelma. Näkymä Oy 30 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

31 Topaasiaukio on suurimmaksi osaksi kivettyä pintaa, jotta se voi toimia tarpeen mukaan kauppatorina. Aukion kaakkoissivulla eli varjon puolella sijaitsee tukimuureilla korotettuja istutusaltaita, joiden reunat toimivat istuimina. Istutukset ovat nauhamaisiin palkkeihin sommiteltuja perenna- ja koristeheinäistutuksia, mikä toistaa molemman keskusaukion kiveyksien ladontakuvion muotokieltä. Pinnoitteena voidaan käyttää myös valubetonia, koska kansirakenne ei roudi. Safiiriaukio avautuu viuhkamaisesti kohti alueen keskuspuistoa. Kiveyksen palkkimainen ladontakuvio korostaa viuhkamaista tilaa ja johdattaa kulkijaa Keskuspuiston suuntaan. Keskuspuiston päässä näyttävät, veistokselliset portaat laskevat aukiolta puistoon. Aukion eteläsivulla sijaitsee esteetön luiska puistoon. Palkkimaista kiveyskuviota elävöittävät eri pintakäsittelyt ja värisävyt, maahan upotettavat valaisinpalkit sekä puiston suuntaan vähitellen lisääntyvä kasvillisuus istutusaltaissa, joiden reunat toimivat istuimina. Altaisiin on istutettu perennoja ja koristeheiniä. Aukiolle on istutettu muutamia kukkivia pienpuita. Pintavedet johdetaan aukion poikki linjattuun hulevesikanavaan. Mikäli Safiiriaukion koillispuolella rata jää avonaiseksi kuiluksi, olisi hyvä sijoittaa aukion kokoavaksi päätteeksi rakennus tai rajaava rakenne kuten Harris&Kjisikin asemakaavaluonnoksessa on esitetty. Mikäli taas ratakuilu katetaan ja keskuspuisto jatkuu sen päällä, Safiiriaukion päätteenä ei välttämättä tarvita enää rakennusta vaan aukio voi aueta puistoon. Näkymä Safiiriaukion ja keskuspuiston rajapinnasta. Rakennukset Harris-Kjisikin havainnekuvista. Näkymä Oy MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 31

32 Kivistön asema valmistuu vuonna 2015, jolloin liikenne kehäradalla alkaa. Varsinaisen Marja- Vantaan keskustan rakentaminen aloitetaan myöhemmin. Topaasiaukion tulee toimia uuden asuinalueen käyntikorttina heti aseman avauduttua, ja erityisesti vuoden 2015 asuntomessujen aikana. Maisemasuunnitelman päivityksen yhteydessä Topaasiaukiolle laadittiin tämän ensimmäisen vaiheen ideasuunnitelma. Istutukset ja valaistus toistavat aukion tulevaa ympyrämuotoa ensimmäisessä vaiheessa. Asematunnelin molemmin puolin oleville sepelipintaisille alueille istutetaan pienpuita. Säilyvä metsän rajalle tehdään heinäistutuksia. Aukion pinnoite määrätytyy aseman rakentamisesta. Jos aseman aukiolle tulevat tekniset laitteet ja aukion lopullinen korko ovat tiedossa, voidaan aukio kivetä lopullisella luonnonkiveyksellä. Jos pinnoite jää väliaikaiseksi käytetään edullisempia materiaaleja, kuten asvalttia. Pinnoitteen raidoitus voidaan tuolloin tehdä asvaltin päälle maalaamalla tai esim. acrylotex pinnoitteella. Valoympyröiden ideakuva. Näkymä Oy. Topaasiaukion 1-vaiheen ideakuvia. Topaasiaukion 1-vaiheen ideasuunnitelma. Näkymä Oy 32 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

33 Rubiiniaukio Ympyränmuotoista pientä aukiota reunustavat rakennukset kahtena kehänä. Sisempi rakennus, joka rajautuu suoraan aukioon, on kolmikerroksinen. Ulompi rakennus on 6-8-kerroksinen. Aukio sijoittuu Ruusukvartsinkadun ja Lipputien muodostamaan T-risteykseen. Aukion kohdalle on suunniteltu bussipysäkit kadun varteen. Sisäkkäiset ympyrät -teema jatkuu Pienellä aukiolla, jolle on istutettu kookkaiden katupuiden kehä. Aukion päällä moniulotteisesti ja kerroksellisesti sommitellut kolmionmuotoiset metalliverkot muodostavat aukion keskelle jalokiven muotoisen katoksen. Aukion valaistus ja bussikatokset integroidaan verkkokatokseen. Katoksen alle sijoittuvat värikkäät kaarevat penkit toistavat aukion muotoa. Puiden alla aukion kiveys jatkuu rakennusten seinästä seinään. Aukion tulee jatkua visuaalisesti yhtenäisenä myös kadun kohdalla; ajoreitti ei saa katkaista aukiota kahteen osaan. Luonnonkivinen pinnoite jatketaan yhtenäisenä ajoreitin yli ilman tasoeroja ja ajoreitti erotetaan jalankulkualueesta esimerkiksi pollareilla. Rubiiniaukion ideakuvia. Rubiiniaukion maisemasuunnitelma. Näkymä Oy. MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 33

34 3.7 Hulevesien käsittelyn mahdollisuudet Suunnittelualueesta on valmistunut tammikuussa 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatima Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma. Työ on laadittu päivätyn Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisikin asemakaavaluonnoksen pohjalta. Hulevesisuunnitelma tulee päivittää jatkosuunnittelua varten, koska kaavaluonnosta on jatkotyöstetty eteenpäin ja korttelirakenne on jonkin verran muuttunut. Marja-Vantaan keskustaan suunniteltu maankäyttö muuttaa alueen ominaispiirteitä ja lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrää huomattavasti. Suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrän arvioidaan kasvavan lähes kolminkertaiseksi nykytilanteen pintavaluntaan verrattuna. Hulevesien hallinnan pääperiaatteena on, että korttelialueella hoidetaan omat ja puistoalueilla omat hulevedet eri hulevesien hallintamenetelmillä. Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma -työssä on laadittu koko alueesta yleissuunnitelma, jossa on esitetty hulevesien pääjohtamisreitit ja tulvareitit sekä keskitetyt viivytysalueet ja niiden mitoitus. Hulevesisuunnitelman yhteenvedossa todetaan, että laadittujen suunnitelmien ja tarkastelujen perusteella Marja- Vantaan keskusta-alueen hulevedet ovat hallittavissa rakenteellisin toimenpitein tasolle, jolla hulevesien haitalliset vaikutukset alueen sisällä tai alapuolella, kuten kaupunkitulvat, eroosio purkuuomissa ja vesistökuormitus, ovat vähäisiä. Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelmassa on esitetty FCG:n suunnitelman mukaisten hulevesien hallintamenetelmien sovittaminen viheralueisiin sekä niiden maisema-arkkitehtoninen yleisilme ja kaupunkikuvalliset periaatteet. Hulevesien viivytysaltaita - ja aiheita, joissa on pysyvä vesipinta, sijaitsee Safiiriaukiolla, keskuspuistossa, Timanttipuistossa, Turkoosipuistossa sekä Vuorikiteenpihalla. Viivytysaltaiden ilme vaihtelee Safiiriaukion rakennetusta kanavasta Turkoosipuiston luonnonmukaiseen purouomaan. Turkoosipuistossa asuinalueen itäreunassa sijaitsee laaja tulva-allas hulevesisuunnitelman yleissuunnitelman mukaisesti. Muualla viheralueilla hulevesiä hallitaan erilaisilla painanteilla tai kouruilla, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti puistokäytävien varsilla. Ideakuvia hulvesiaiheista. 34 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

35 M A R J A - VA N T A A N K E S K U S T A N M A I S E M A S U U N N I T E L M A 35

36 3.8 Kalusteet ja varusteet Marja-Vantaan keskustan yleisten alueiden katuja puistokalusteet valitaan siten, että ne tukevat kunkin kohteen yleisilmettä. Kalusteiden ja varusteiden ulkoasu vaihtelee keskuspuiston modernista designista Kvartsijuonenpuiston luonnonläheiseen ilmeeseen. Peruskalusteet ja -varusteet valitaan valmismallistoista, mutta Topaasiaukion ja Safiiriaukion yksittäiset erikoiskalusteet voivat olla paikalle suunniteltuja ja valmistettuja. Pyöräpaikkoja varataan riittävästi aukioille ja puistojen toimintojen yhteyteen kuten Timanttikiteenpuistoon. Selkeitä normeja niiden määrästä ei ole, vaan se arvioidaan tapauskohtaisesti jatkosuunnittelussa. 3.9 Kustannukset Rakennuskustannukset on arvioitu viitteellisesti puistoittain. Erityisesti aukioiden rakennuskustannukset on arvioitu hyvin yleispiirteisesti. Ylläpitokustannusarviot on saatu Vantaan kaupungilta. Kustannukset on laskettu vuoden 2010 kustannustason mukaan. Kustannuksia ei ole päivitetty vuonna 2011 maisemasuunnitelmaan tehtyjä muutoksia vastaavaksi. Laskelmat eivät sisällä seuraavia kustannuksia: - rakennekerrokset (puistokäytävien rakennekerrokset on huomioitu kustannuksissa), pohjatyöt, mahdolliset pohjanvahvistukset, kansirakenteet - vesihuollon rakenteet, lukuun ottamatta maanpinnalla kulkevia hulevesiin liittyviä rakenteita - Kehäradan ylittävät sillat - Vanhan Nurmijärventien rakentamiskustannukset 4. SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE Marja-Vantaan keskustan asemakaavaluonnos tarkentuu useassa osassa laadittaviksi asemakaavaehdotuksiksi. Myös maisemasuunnitelmaa olisi hyvä tarkentaa kunkin asemakaavaehdotuksen yhteydessä laadittavilla lähiympäristösuunnitelmilla. Hulevesisuunnitelma olisi hyvä päivittää vastaamaan lopullista asemakaavaluonnosta ennen tarkempien asemakaavojen aloittamista. Marja-Vantaan keskustan yleisistä alueista tulisi laatia valaistuksen yleissuunnitelma. Vanhan pihapiirin iso tammi sekä vanhat männyt tulisi mitata kartalle, jotta niiden säilyminen voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin asemakaavoituksessa. Etenkin komea tammi olisi suositeltavaa säilyttää. Marja-Vantaan viheralueiden ja aukioiden kustannukset Puisto Rakennuskustannukset Ylläpitokustannukset / vuosi Keskuspuisto , ,00 Viljelypuisto , ,00 Liikuntapuisto , ,00 Nuorisopuisto , ,00 Senioripuisto , ,00 Puropuisto , ,00 Liito-oravapuisto , ,00 Metsäpuutarha , ,00 Maataidepuisto , ,00 Puuston valmentamistoimenpiteitä on jo toteutettu maastossa jonkun verran. Puuston valmentamissuunnitelmia on syytä tarkentaa valmiin asemakaavaluonnoksen viheralueiden rajojen pohjalta. Valmentamistoimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vähintään kolme vuotta ennen rakentamisen alkamista. Colosseumaukio ,00 Suuri aukio ,00 Pieni aukio ,00 Yhteensä: , ,00 36 MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA

37 Lähteet Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik. Marja-Vantaa, asemakaavaluonnoksen loppuraportti. Vantaan kaupunki Ervasti, Lännenpää, Niukkanen ja Ojala. Metsäsuunnitelma Kivistön aluesuunnitelma. Vantaan kaupunki, viheralueyksikkö FCG Finnish Consulting Group Oy. Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma. Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti FCG Planeko Oy. Marja-Vantaan maiseman ja virkistyskäytön yleissuunnitelma. Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti FCG Planeko Oy. Marja-Vantaan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma. Vantaan kaupunki FCG Planeko Oy. Vantaan pienvesiselvitys. Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus. Julkaisu C6:2009. Vantaa Larjosto, Vilja. Kaupunkiviljelysuunnitelma. Vila Brandao, Salvador, Brasilia. Maisema-arkkitehtuurin diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Espoo Luontotutkimus Solonen Oy. Vantaan liito-oravat vuonna Vantaan kaupunki, Ympäristökeskus. Julkaisu C11:2004. Vantaa Pöyry Infra Oy ja WSP Finland Oy. Kehärata, ratasuunnitelma. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki. Helsinki Raittila, Liina-Maija. Metsien valmentaminen uudisrakennusalueille. Diplomityö Vantaan kaupunki, Ympäristökeskus ja Luontotutkimus Solonen Oy. Länsi-Vantaan liito-oravakannan suojelusuunnitelma. Julkaisu C6:2005. Vantaa WSP Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik Oy. Marja-Vantaan keskusta-asumisen A1+n asemakaavaluonnoksen liikenneraportti. Vantaan kaupunki WSP Finland Oy. Marja-Vantaan alueen täyttöjen toteutettavuusselvisty. Vantaan kaupunki, Marja- Vantaa-projekti Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden sivusto MARJA-VANTAAN KESKUSTAN MAISEMASUUNNITELMA 37