19 Energiapuumarkkinoiden hintatilastoinnin kehittäminen

Transkriptio

1 Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: Energiapuumarkkinoiden hintatilastoinnin kehittäminen Perttu Anttila, Antti Mutanen ja Piia Kurki Tiivistelmä Metla toteutti Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella esiselvityksen energiapuumarkkinoiden tilastoinnin kehittämisestä. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa energiapuukaupassa vallitsevat käytännöt ja mahdollisuudet energiapuun toimitusketjun alussa tapahtuvan kaupan hinta- ja määrätilastoinnin järjestämiseen. Esiselvitys toteutettiin valtakunnallisena Internet-kyselynä, jota edelsivät merkittävimpien toimijoiden teemahaastattelut Itä-Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 583 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 39. Vastaajat katsoivat, että hintatietojen saatavuus ei nykyisellään ole hyvä, ja että energiapuukaupan tilastoinnille on tarvetta. Vastaajat suhtautuvat energiapuukauppatietojen luovuttamiseen tilastointitarkoituksiin pääasiassa myönteisesti ja haluaisivat eniten tietoa energiapuun hinnoista energiapuutavaralajeittain sekä metsäpäässä että käyttöpaikalla. Sopivin aluejako energiapuukaupan tilastoinnissa olisi joko metsäkeskusten mukainen aluejako tai sama aluejako kuin ainespuukaupan tilastoissa. Sopivin aikajänne energiapuukaupan tilastojen esittämiseen olisi vastaajien mielestä joko neljännesvuosittain tai kuukausittain. Ainespuukaupasta tuttua yksikköä /kiintokuutiometri pidetään helposti ymmärrettävänä maksuperusteena ja tilastoinnin yksikkönä. Abstract A pre-feasibility study on compiling statistics on energy wood sales was carried out. The aim was to get an overview of energy wood markets and to find out the possibilities to establish statistics on prices and volumes of energy wood at the roadside. Based on interviews with subjectively selected experts an Internet survey was made. Altogether 583 persons participated the survey (response rate 39%). The respondents found the present availability of price statistics insufficient and saw that there is a demand for statistics on energy wood sales. Their attitude towards giving information on their own sales for statistical purposes was mainly positive. According to the respondents the most interesting information from statistics would be the prices of energy wood by assortment both at the roadside and at the energy plant. Furthermore, the best spatial aggregation would be the one based on forest centres or the same as with roundwood statistics, and the best temporal aggregation the one based on quarters of a year or monthly statistics. The most feasible unit for the price statistics would be per solid cubic meter. 164

2 Johdanto Energiapuumarkkinat ovat ainespuukauppaan verrattuna nuoret ja käytännöt vielä suurelta osin vakiintumatta. Markkinoilla liikkuu monenlaista energiapuuta, ja toimijoita on tullut lisää perinteisten ainespuukaupan osapuolien lisäksi. Myös energiapuun hankintatavat ja käytetyt mittayksiköt vaihtelevat. Markkinoiden kirjavuus on ollut osasyynä siihen, ettei riittävän monipuolista ja kattavaa markkinaseurantaa, ts. tilastoa energiapuun hinnoista ja määristä, ole toteutettu. Tällä hetkellä energiapuun käyttömääristä ja laitoshinnoista on jo saatavilla tietoa, mutta metsäpään korjuumääristä sekä kanto- tai hankintahinnoista ei ole kattavaa ja julkista tilastoa. Energiapuumarkkinoiden toimivuuden kannalta erityisesti hintainformaatio on kuitenkin olennaista. Metla toteutti Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella esiselvityksen nimeltä Energiapuumarkkinoiden hintatilastoinnin kehittäminen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa energiapuukaupassa vallitsevat käytännöt ja mahdollisuudet energiapuun toimitusketjun alussa, metsäpäässä, tapahtuvan kaupan hinta- ja määrätilastoinnin järjestämiseen. Selvityksen kohteena olivat muun muassa käytössä olevat mittayksiköt, mittaus- ja maksutavat sekä kauppamuodot. Lisäksi tiedusteltiin toimijoiden tietotarpeita sekä halukkuutta ja kykyä toimittaa tietoja tilastointitarkoituksiin. Toimintatapoja ja tilastointitarpeita kartoittanut esiselvitys toteutettiin valtakunnallisena Internet-kyselynä, jota edelsivät merkittävimpien toimijoiden teemahaastattelut Itä-Suomessa. Selvityksen pohjalta annetaan esitys, millaista tilastotietoa toimijat tarvitsevat, onko julkisen, kattavan energiapuumarkkinatilaston luominen vaaditulla tarkkuustasolla mahdollista ja millaisia toimia tilastoinnin järjestäminen vaatisi. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Mitä energiapuu käytännön toimijoiden mielestä on ja tuleeko se jakaa alalajeiksi? Vallitsevat käytännöt (etenkin määräyksiköt ja korvaustavat) harvennuksilta tulevan energiapuun sekä hakkuutähteiden ja kantojen kaupassa? Kuinka mitataan, mihin tarkoitukseen ja mitkä ovat käytetyt mittayksiköt? Keitä ovat merkittävimmät toimijat (myyjät, ostajat/välittäjät, loppukäyttäjät)? Hankinta- ja toimialueet: kuinka alueelliset energiapuumarkkinat ovat? Kuinka hyvin energiapuun hintatietoja on nykyisin saatavilla? Onko energiapuusta kilpailua? Millaisia tilastotietoja toimijat tarvitsisivat (yksiköt, aikajänne ja aluejako)? Millaisia tietoja toimijat pystyisivät luovuttamaan tilastointitarkoituksiin? Kuinka toimijat suhtautuvat tietojen luovuttamiseen? 19.2 Aineisto ja menetelmät Hanke alkoi toukokuussa 11, jolloin tunnistettiin tärkeimmät markkinatoimijat ja valittiin haastateltavat energiapuun hankintaketjun eri vaiheista ja luotiin haastatteluja varten kysymyslomakkeet. Haastattelujen tarkoituksena oli selventää alan toimintaa ja käytäntöjä ja toimia pohjana valtakunnallisen Internet-kyselyn laadinnassa. Haastateltavat jaettiin neljään eri ryhmään heidän toimintansa perusteella energiapuun hankintaketjussa ja energiapuumarkkinoilla: 1) energiapuun myyjät, 2) energiapuun ensijalostajat ja välittäjät, 3) energiapuun loppukäyttäjät sekä 4) energiapuumarkkinoiden asiantuntijat. Kesäkuussa suoritettiin puolistrukturoidut haastattelut ja laadittiin niistä yhteenveto. Haastatteluja tehtiin 11. Haastatelluista kaksi edusti energiapuun myyjiä, 165

3 5 energiapuun ensijalostajia ja välittäjiä, 1 loppukäyttäjiä ja 3 asiantuntijoita. Haastateltavista 8 oli paikallisia toimijoita Pohjois-Karjalasta ja kolme valtakunnallista toimijaa. Haastattelut suoritettiin joko kasvotusten henkilön kanssa tai puhelimen välityksellä. Haastattelujen pohjalta laadittiin kysymyslomakkeet valtakunnallista kyselyä varten. Myös valtakunnallisessa kyselyssä neljälle eri vastaajaryhmälle laadittiin omat kysymyslomakkeet. Kysymyslomakkeet laadittiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kysely toteutettiin syyskuussa suljettuna Internet-kyselynä ja kyselyn otos eli potentiaalisten vastaajien yhteystiedot poimittiin pääsääntöisesti julkisista lähteistä Tulokset ja tulosten tarkastelu Kyselyyn vastasi yhteensä 583 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 39. Vastaajista energiapuun myyjiä oli 319 (vastausprosentti oli 39). Energiapuun ensijalostajia ja välittäjiä oli vastaajista 84 (vastausprosentti 29). Energiapuun loppukäyttäjiä oli 117 (vastausprosentti 46). Energiapuumarkkinoiden asiantuntijoita kyselyyn vastasi 63 (vastausprosentti 58). Kaiken kaikkiaan kyselyn vastausprosenttia voidaan kyselyn toteutustavan huomioiden pitää hyvänä ja tuloksia siten edustavina. Yli 7 % kaikista vastaajista koki, että energiapuun hintatietoja on saatavilla vain jonkin verran tai tätäkin vähemmän (kuva 19.1). Erityisen puutteelliseksi hintatietojen saatavuuden kokivat energiapuun myyjät sekä asiantuntijat. Vastaajaryhmistä loppukäyttäjät kokivat hintatietoja olevan parhaiten saatavilla, mutta heistäkin ilmoitti hintatietoja olevan saatavilla melko hyvin tai erittäin hyvin alle puolet osioon vastanneista. Hintatietojen puute vaikeuttaa siten olennaisesti markkinoilla toimijoiden päätöksentekoa. Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia piti energiapuukaupan tilastointia tarpeellisena. Tilastoinnin koettiin lisäävän avoimuutta, helpottavan markkinoiden seuraamista sekä auttavan päätöksenteossa. Tilastointi nähtiin jopa edellytyksenä energiapuukaupan kehitykselle. Tilastointia tarpeettomana pitävien vastaajien mielestä vaihdettavat energiapuumäärät ovat edelleen pieniä ja tilastoinnista koituva hyöty on vähäinen. Lisäksi epäiltiin sitä, pystytäänkö hajanaisilta ja vakiintumattomilta markkinoilta keräämään kattavaa ja luotettavaa tilastoa % Erittäin hyvin Melko hyvin Jonkin verran Erittäin vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Kaikki vastaajat Kuva Energiapuun hintatietojen saatavuus vastaajien mielestä. 166

4 % Ehdottomasti ei Kyllä varauksin Ehdottomasti kyllä En osaa sanoa Myyjät Ensijalostajat ja välittäjät Loppukäyttäjät Kuva Vastaajien suhtautuminen tietojen luovuttamiseen vastaajaryhmittäin. % a b c d e f g Myyjät Ensijalostajat ja välittäjät Loppukäyttäjät Kuva Vastaajien näkemys tarvitsemastaan tilastotiedosta. a = Energiapuun kauppamäärät energiapuutavaralajeittain metsäpäässä b = Energiapuun hintatiedot energiapuutavaralajeittain metsäpäässä c = Toteutuneiden energiapuukauppojen keskihinnat ilman tavaralajijakoa metsäpäässä d = Energiapuun toimitusmäärät energiapuutavaralajeittain käyttöpaikalla e = Energiapuunhintatiedot energiapuutavaralajeittain käyttöpaikalla f = Energiapuun keskihinnat ilman tavaralajijakoa käyttöpaikalla g = Muuta tilastotietoa Vastaajat suhtautuivat energiapuukauppatietojen luovuttamiseen tilastointitarkoituksiin pääasiassa myönteisesti (kuva 19.2). Varauksina vastaajat mainitsivat kerättyjen tietojen ehdottoman luottamuksellisuuden, riittävän suuren otoskoon tilaston kattavuuden varmistamiseksi sekä tilastotietojen kerääjän ja ylläpitäjän riippumattomuuden. Vastaajat tarvitsivat eniten tietoa energiapuun hinnoista energiapuutavaralajeittain sekä metsäpäässä että käyttöpaikalla (kuva 19.3). Metsäpäässä energiapuukaupoista ei tällä hetkellä ole kattavaa ja julkista tilastotietoa saatavilla. Kuvissa 19.4, 19.5 ja 19.6 on esitetty tiedot, joita vastaajat pystyisivät luovuttamaan tekemistään energiapuukaupoista vastaajaryhmittäin. Kaikissa vastaajaryhmissä suurempi osa vastaajista ilmoittaa pystyvänsä luovuttamaan keskimääräiset määrä- ja hintatiedot kuin energiapuutavaralajikohtaiset tiedot. Energiapuukauppojen tilastointi vastaajien enemmän tarvitsemien energiapuutavaralajikohtaisten tietojen mukaisesti näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista Osuus myyjistä, % a = Myyntimäärät keskimäärin, b = Myyntihinnat keskimäärin, c = Myyntimäärät energiapuutavaralajeittain, d = Myyntihinnat energiapuutavaralajeittain, e = Muita tietoja ja f = En osaa sanoa. a b c d e f Kuva Mitä tietoja myyjät-osioon vastanneet pystyisivät luovuttamaan tekemistään energiapuukaupoista. 167

5 Osuus ensijalostajista ja välittäjistä, % a b c d e f g a = Hankintamäärät keskimäärin, b = Hankintahinnat keskimäärin tienvarressa, c = Hankintahinnat keskimäärin laitoksella, d = Hankintamäärät energiapuutavaralajeittain, e = Hankintahinnat energiapuutavaralajeittain, f = Muita tietoja ja g = En osaa sanoa. Kuva Mitä tietoja ensijalostajat ja välittäjät-osioon vastanneet pystyisivät luovuttamaan tekemistään energiapuukaupoista Osuus loppukäyttäjistä, % a b c d e f g a = Hankintamäärät keskimäärin, b = Hankintahinnat keskimäärin tienvarressa, c = Hankintahinnat keskimäärin laitoksella, d = Hankintamäärät energiapuutavaralajeittain, e = Kanto- ja/tai hankintahinnat energiapuutavaralajeittain tienvarressa, f = Hinnat energiapuutavaralajeittain laitoksella ja g = Muita tietoja. Kuva Mitä tietoja loppukäyttäjät-osioon pystyisivät luovuttamaan tekemistään energiapuukaupoista. Kyselyyn vastanneista sopivin aluejako energiapuukaupan tilastoinnissa on joko metsäkeskusten mukainen aluejako tai sama aluejako kuin ainespuulla. Tilastoinnissa käytettävän aluejaon täytyy olla riittävän karkea, jotta yksittäisten toimijoiden tiedot eivät tule ilmi tilastosta. Toisaalta vastaajien mukaan energiapuun hintavaihtelut alueittain ovat suuria ja liian karkealla aluejaolla tilastotiedot eivät palvele käytännön toimijoita. Ainespuun tilastoinnissa käytettävä aluejako, joka käsittää 7 hinta-aluetta, on tuttu markkinoilla toimijoille ja voisi olla toimiva myös energiapuun osalta. Sopivin aikajänne energiapuukaupan tilastoinnin esittämiseen vastaajien mielestä on joko neljännesvuosittain tai kuukausittain. Aluejaon tapaan tilastoinnissa käytettävän aikajänteen täytyy olla riittävän karkea, jotta yksittäisten toimijoiden tiedot eivät tule ilmi tilastosta. Energiapuusta metsänomistajalle korvausta maksettaessa käytetään lukuisia maksuperusteita (kuva 19.7). Rankapuusta yleisimmin käytetty maksuperuste on /kiintokuutiometri. Toiseksi Osuudet maksuperusteista, % /m 3 /i-m 3 /ainespuukertymä /ha /MWh Muu maksuperuste Myyjät rankapuu Ensijalostajat rankapuu Myyjät kannot ja latvusmassa Ensijalostajat kannot ja latvusmassa Loppukäyttäjät energiapuu Kuva Maksuperusteet, joita on eri toimijoiden vastausten perusteella käytetty maksettaessa korvaus rankapuusta, kannoista ja latvusmassasta metsänomistajille. 168

6 yleisin maksuperuste on /irtokuutiometri. Latvusmassasta ja kannoista käytetään yleisesti viittä eri maksuperustetta: /kiintokuutiometri, /irtokuutiometri, /ainespuukertymä, /hehtaari ja / megawattitunti. Loppukäyttäjät, jotka ostavat energiapuuta suoraan metsänomistajilta, maksavat korvauksen energiapuusta pääasiassa joko megawattituntien, kiintokuutiometrien tai irtokuutiometrien perusteella. Ainespuukaupasta tuttua kiintokuutiometriä pidetään helposti ymmärrettävänä maksuperusteena. Toteutetun esiselvityksen perusteella energiapuukaupan tilastointi koetaan erittäin tarpeelliseksi. Käytännön toteutus toivotulla tarkkuustasolla on kuitenkin hajanaisilla ja toiminnaltaan osittain vakiintumattomilla markkinoilla haasteellista. Vastausten perusteella energiapuumarkkinoiden tilastoinnin toteutettavuuteen voidaankin suhtautua varovaisen positiivisesti. 169