LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PÄIVI HAKOMA
|
|
- Tapio Oksanen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PÄIVI HAKOMA Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa
2
3 Päivi Hakoma Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 29/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015
4 Kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin
5 3 Päivi Hakoma: Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa. Liikennevirasto, viestintä. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 29/ sivua ja 5 liitettä. ISSN- L , ISSN , ISBN Avainsanat: vastuullisuus, yhteiskuntavastuuraportti, GRI, liikenne, julkinen sektori Tiivistelmä Julkisen sektorin raportointi toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista on yleisesti vielä vähäistä verrattuna yritysmaailmaan. Liikenneviraston tavoitteena on julkaista ensimmäinen vastuullisuusraportti vuodesta Työ on tehty Liikennevirastolle tavoitteena kehittää vastuullisuustoimintaa tunnistamalla Liikenneviraston prosesseihin liittyvät vastuullisuusnäkökohdat ja kytkemällä ne osaksi Liikenneviraston strategiaa, toimintoja ja päätöksentekoa sekä soveltaa Liikenneviraston toimintaympäristöön sopivat vastuullisuusraportointityökalut. Työssä tarkastellaan liikennesektorin yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, yhteiskuntavastuun merkitystä ja erityispiirteitä julkisella sektorilla, vastuullisuustoiminnan kehittämistä ja yhteyttä laatujärjestelmään sekä erilaisia raportointityökaluja. Vertailuanalyysillä tunnistetaan vastuullisuusraportin laadunvarmistuksen kannalta tärkeät toiminnot. Laatujärjestelmän prosessilähtöistä tarkastelua sovelletaan vastuullisuustoiminnan kehittämisessä, jonka pohjalta laaditaan tarkistuslista apuvälineeksi kokonaisuuksien hahmottamiseen ja toimintojen kehittämiseen sekä yhteisten käytäntöjen luomiseen ja juurtumiseen. Tuloksena esitetään toimintamalli Liikenneviraston vastuullisuustoiminnan kehittämisestä, joka perustuu vastuullisuusnäkökohtien systemaattiseen tunnistamiseen toimintaprosesseista, toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen sekä sidosryhmien sitouttamiseen vastuullisuustoiminnan tavoitteisiin. Lisäksi annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä.
6 4 Päivi Hakoma: Ansvarskänsla i Trafikverkets verksamhet. Trafikverket, kommunikation. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 29/ sidor och 5 bilagor. ISSN-L , ISSN , ISBN Sammandrag Den offentliga sektorns rapportering om samhällseffekterna av dess verksamhet är i allmänhet fortfarande liten i jämförelse med företagsvärlden. Trafikverkets mål är att offentliggöra sin första ansvarsrapport för Arbetet har utförts för Trafikverket med målet att utveckla den ansvarsfulla verksamheten genom att identifiera synvinklar på ansvar i anslutning till Trafikverkets processer och göra dem till en del av Trafikverkets strategi, funktioner och beslutsfattande samt tillämpa verktyg för ansvarsrapportering som lämpar sig för Trafikverkets omvärld. I arbetet granskas trafiksektorns effekter på samhället och miljön, betydelsen av samhällsansvar och särdrag inom den offentliga sektorn, utveckling av ansvarsfull verksamhet och koppling till kvalitetssystemet samt olika rapporteringsverktyg. Med en jämförelseanalys identifieras de funktioner som är viktiga med tanke på kvalitetssäkringen i ansvarsrapporten. Den processbaserade granskningen av kvalitetssystemet tillämpas vid utvecklingen av den ansvarsfulla verksamheten och på basis av den utarbetas en kontrollista som ett hjälpmedel för att gestalta helheter och för att utveckla funktioner samt för att skapa och implementera gemensam praxis. Som resultat presenteras en verksamhetsmodell för utveckling av Trafikverkets ansvarsfulla verksamhet, som baserar sig på en systematisk identifiering av ansvarsfulla synvinklar i verksamhetsprocesser, effekterna av verksamheten och bedömning av effekterna samt engagering av intressentgrupperna i den ansvarsfulla verksamhetens mål. Dessutom ges rekommendationer om åtgärder i fortsättningen.
7 5 Päivi Hakoma: Sustainability in Finnish Transport Agency Operations. Finnish Transport Agency, Communications. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 29/ pages and 5 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Keywords: Sustainability, Sustainability Reporting, GRI, Transport, Public Sector Summary Sustainability reporting in the public sector is still emerging compared to the corporate sector. The Finnish Transport Agency aims to produce its first sustainability report in The purpose of this Master s thesis is to develop sustainable practices by identifying sustainability aspects from processes and incorporate them into the Finnish Transport Agency s operations, strategy and decision-making and apply suitable reporting tools to fit organization s operating environment. This thesis examines environmental and socioeconomical impacts of transportation sector, sustainability from the public sector perspective, development of sustainable operations and its relation to quality management and various sustainability reporting tools. Benchmarking is used as a method to identify important aspects of quality assurance regarding sustainability reporting. The process approach of quality management is applied to develop sustainable operations. Based on that, a check-list is made to facilitate understanding and developing of operations and establishing and adapting common practices. As a result an approach of developing sustainable practices for the Finnish Transport Agency is presented. The approach is based on the systematic identification of sustainability aspects in the agency s operations, evaluating impacts and effectiveness of practices and the engagement of stakeholders in the sustainability goals. In addition thesis provides recommendations on how to proceed with development of agency s sustainability in the future.
8 6 Esipuhe Tämän diplomityön on tehnyt tekn. kand. Päivi Hakoma Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan koulutusohjelmassa. Työ tarkastelee Liikenneviraston vastuullisuustoiminnan ja -raportoinnin aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Työtä ovat ohjanneet professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Helena Marjaranta Liikennevirastosta. Työn ovat tarkastaneet professori Risto Soukka ja professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Helsingissä huhtikuussa 2015 Liikennevirasto Viestintä
9 7 Sisällysluettelo LYHENNELUETTELO JOHDANTO Tausta Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset Liikennevirasto Liikenneviraston organisaatio Liikenneviraston toiminta, arvot ja visiot Liikenneviraston viestimistyökalut Liikenneviraston hankinnat LIIKENNESEKTORI OSANA YHTEISKUNTAA Liikennepolitiikka Liikenteen ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos Ilman laatu Melu Pinta- ja pohjavedet sekä maaperä Materiaalit ja jätteet Liikenteen kustannukset Liikennejärjestelmä Maantieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Älyliikenne YHTEISKUNTAVASTUU Kansainvälinen viitekehys Raportointi Raportointityökalut Global Reporting Initiative Integroitu raportointi ISO Global Compact EMAS -järjestelmä Business Social Compliance Initiative YK:n Protect, Respect and Remedy -viitekehys EU:n Sosiaalisen ostamisen -opas LAATUTAVOITTEET Laadunhallintajärjestelmä Prosessilähtöinen toimintamalli CASE-ESIMERKKEJÄ VASTUULLISUUSTOIMINNASTA Vastuullisuustoimintaa julkisella sektorilla Vastuullisuusraportointi suomalaisissa julkisissa organisaatioissa Teknologian tutkimuskeskus VTT Senaatti-kiinteistöt Finavia Oyj... 55
10 Hansel Oy Vastuullisuustoiminnan vertailuanalyysi Hyvän vastuullisuusraportin ominaisuuksia VASTUULLISUUSNÄKÖKOHTIEN TUNNISTAMINEN LIIKENNEVIRASTON PROSESSEISSA Vaikuttavuuden arviointi Liikenneviraston hankesuunnittelussa Vastuullisuusnäkökohdat maantieväylän hankintaprosessissa TOIMINTAMALLIEN LUOMINEN VASTUULLISUUDEN EDISTÄMISEKSI Vastuullisuus osaksi strategiaa Vastuullisuusnäkökohtien tunnistaminen Raportointi osana luotettavaa vastuullisuusviestintää JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tienpidon vaikutuskartta VTT GRI -sisältöindeksi Senaatti-kiinteistöt GRI -sisältöindeksi Finavia Oyj GRI -sisältöindeksi Hansel Oy GRI -sisältöindeksi
11 9 Lyhenneluettelo AOSS BSCI CSR Defra DMA ELY-keskus EMAS FIBS GGC GPP GRI IFAC IIRC ILO INEA IPCC IR KPI OECD OGGO RCP TEN-T TSP WWF YVA Airport Operators Sector Supplement Business Social Compliance Initiative Corporate Social Responsibility Department for Environment, Food and Rural Affairs Disclosures on Management Approach Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Eco-Management and Audit Scheme Finnish Business and Society Greening Government Commitment Green Public Procurement Global Reporting Initiative International Federation of Accountants International Integrated Reporting Council International Labour Organisation Innovation and Networks Executive Agency Intergovernmental Panel on Climate Change Integroitu raportointi Key Performance Indicator Organisation for Economic Cooperation and Development Office of Greening Government Operations Representative Concentration Pathways Trans-European Transport Network Kokonaisleijuma World Wide Fund for Nature Ympäristövaikutusten arviointi
12 10 1 Johdanto Organisaatioilla on nykypäivän yhteiskunnassa suuri selvilläolovelvoite toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan (Niskala et al. 2013, 7). Corporate Social Responsibility, (CSR) suomeksi yritysvastuu tai yritysten yhteiskuntavastuu määritellään yrityksiä koskevaksi velvollisuudeksi huolehtia vastuullisesti toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Yleisemmin puhutaan yhteiskuntavastuusta, joka käsittää kaikki toimijat, joiden toiminnalla on yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014b.) Vaikutukset jaetaan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristönäkökohtiin, joista organisaatiot raportoivat vuosittain joko toimintakertomuksissaan tai erillisissä yritysvastuu- tai kestävän kehityksen raporteissa. Vastuullinen toiminta nähdään niin velvollisuutena kuin mahdollisuutenakin muuttuvassa toimintaympäristössä. Positiivisina vaikutuksina ovat kilpailukyvyn ja riskienhallinnan parantuminen ja toiminnan läpinäkyvyys sekä avoimempi viestintä sidosryhmien kanssa. (Niskala et al. 2013, 7 11.) Liikennevirasto on asiantuntijaorganisaatio, joka haluaa kehittää yhteiskuntavastuutoimintaansa ja tulla hallinnonalansa edelläkävijäksi yhteiskuntavastuuasioiden hallinnassa sekä viestinnässä. Liikenneviraston tavoitteena on aloittaa yhteiskuntavastuuraportointi ja ensimmäiseksi raportointivuodeksi suunnitellaan vuotta Liikennevirasto on käynnistänyt yhteiskuntavastuuprosessin organisaatiossaan; Toimintamme on vastuullista, tehokasta ja innovoivaa. on yksi neljästä Liikenneviraston strategisesta päämäärästä (Liikennevirasto 2014i). Johto on sitoutunut vastuullisen toiminnan kehittämiseen ja sen sisällyttämiseen omiin toimintamalleihin. Liikennevirastossa on tarkoituksena aloittaa toimintaindikaattorien ja seurantajärjestelmien laadinta syksyn 2014 aikana. Diplomityö keskittyy Liikenneviraston vastuullisen toiminnan kehittämiseen ja kytkemiseen osaksi strategista toimintaa sekä sopivien vastuullisuusraportointityökalujen soveltamiseen Liikenneviraston toimintaympäristöön sopiviksi. 1.1 Tausta Liikennevirasto vastaa Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen lisäksi valtion hallinnoimista tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ja toimien yhteensovittamisesta sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta tienpidon osalta (L 862/2009). Liikennevirastossa työskentelee noin 650 asiantuntijaa ja ELYkeskusten liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilla noin 600 asiantuntijaa. Liikenneviraston tavoittaa yhteistyöverkostonsa kautta kattavasti Suomen ja Pohjoismaiden liikennesektorin toimijoita. Liikenneviraston hankintojen kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli noin 1,6 mrd euroa (Liikennevirasto 2013f, 12). Liikenneviraston hankinnat vastaavat neljännestä koko Suomen infra-alasta ja Liikennevirasto työllistää hankkeidensa kautta noin ihmistä (Marjaranta 2015b). Liikenneviraston yhteiskunnallinen vaikutus on siis merkittävä. Kestävän kasvun perusedellytyksinä pidetään toimivia liikenneyhteyksiä, joten niiden kehittämisellä on suuri merkitys yhteiskunnalliselle kilpailukyvylle. Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maailman kaikista suorista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2010 arviolta 14 prosenttia aiheutui liikenteestä (IPCC 2014, 44). Suomessa liikenteen osuus päästöistä on noin viidennes. Liikennesektorin merkittävimpiä ympäristöhaasteita ovat ilmastonmuutos, ilmanlaadun heik-
13 11 keneminen, melu, pohjavesien ja maaperän pilaantuminen, luonnonvarojen käyttö ja jätteiden synty sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Osassa kaupunkialueista ongelmia tuottaa teiden ylikuormitus, liikenneruuhkat ja turvallisuusongelmat sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat jätteitä. Lisäksi väylät ja muut liikenteen vaatimat rakennelmat vaativat huomattavan määrän maapinta-alaa. Suomen kohdalla huomioitavaa on myös liikenteen vaikutukset Itämeren ympäristön tilaan. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2014f; Motiva 2014a.) Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on sitouduttu vähentämään 15 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2013a, 6). Liikenteen ympäristötoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, sillä sen osalta tavoitteisiin pääsemiseen pystytään suurimmaksi osaksi vaikuttamaan Suomessa. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2014f.) Liikenteen hiilidioksidipäästöistä valtaosa, noin 75 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä, noin 18 prosenttia vesiliikenteestä, vajaat 6 prosenttia ilmaliikenteestä ja vajaat 2 prosenttia rautatieliikenteestä (LIPASTO 2012). Koska tieliikenteen osuus päästöistä on suurin, siten myös päästövähennysten mahdollisuus on suurin (Liikenne- ja viestintäministeriö 2014f). Liikenteen epäkohtiin varaudutaan tänä päivänä jo monin tavoin. Tieliikenteen päästöjen vähentämisen toimenpiteitä ovat ajoneuvojen päästöjen rajoittaminen päästöluokilla (Euro-luokka), vähäpäästöiset ajoneuvoteknologiat sekä biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistäminen. Näiden toimenpiteiden vaikutusmahdollisuudet päästöjen vähentämisessä vaativat autokannan uudistamista. Muita toimenpiteitä ovat liikenteen energiatehokkuuden parantaminen, kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvun ohjaaminen ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin (kevyt ja joukkoliikenne), tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan hyödyntäminen sekä mahdolliset taloudelliset ohjauskeinot (verot ja tuet). (Liikenne- ja viestintäministeriö 2013, 30; United Nations 2014.) Liikenteen muita vaikutuksia rajoitetaan eri keinoin eri toimijoiden osalta. Ilmanlaatua koskevien toimenpiteiden tavoitteena on, että kotimaan tieliikenteen typenoksidipäästöt vähenevät vuoteen 2011 verrattuna 25 prosenttia ja hiukkaspäästöt 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Melun osalta tavoitteena on, että liikenteen yli 55 db melulle altistumisen määrä vähenee noin 20 prosenttia vuoden 2003 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Melun vähentämisen keinoihin kuuluvat liikenteen ja liikenneväylien sekä maankäytön suunnittelu. Pääpaino toimenpiteissä on meluntorjunnan sijasta melupäästöjen pienentämisessä esimerkiksi kaupunkialueilla matalampien nopeusrajoitusten muodossa tai tienpintamateriaalien suunnittelulla. Lentoliikenteen ja meriliikenteen aiheuttamaa haittaa vähennetään lentoasemien ja satamien ympäristölupakäytäntöjen ja kaavoitushankkeiden yhteydessä. Pohjavesien suojelussa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä pohjavesien laatu on hyvä myös liikenneväylien läheisyydessä. Tämä saavutetaan muun muassa hyvällä väylien suunnittelulla ja ympäristöystävällisemmällä väylien ylläpidolla, kuten teiden suolaustarpeen vähentämisellä. Vahinkoriskiä torjutaan myös ohjaamalla vaarallisten aineiden kuljetuksia reiteille, jotka eivät kulje pohjavesialueilla. (Motiva 2014a; Liikenne- ja viestintäministeriö 2013a, 6 12.) Kestävää kehitystä voidaan edistää monin tavoin. Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään Euroopan Unionin ilmastopolitiikassa määriteltyjen tavoitteiden kautta. Globaali väestömäärän kasvu ja elintason nousu, luonnonvarojen ehtyminen ja jätemäärien jatkuva kasvu tuovat myös muita uhkakuvia kestävällä pohjalla olevalle
14 12 kehitykselle. Maailmanlaajuinen kilpailu luonnonvaroista eri käyttökohteisiin kiristyy samalla kun luonnonvarat vähenevät. Kestävään kehitykseen sisältyy kiinteästi niin ekologisia, taloudellisia kuin sosiaalisia tavoitteita. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007, ) Euroopan parlamentti on hyväksynyt direktiiviehdotuksen yritysten eitaloudellisen tiedon raportointivelvoitteesta, jonka tavoitteena on lisätä avoimempaa ja läpinäkyvämpää yritystoimintaa myös muiden kuin taloudellisten tietojen osalta. Voimaan tullessaan raportointivelvoite koskisi yli 500 työntekijän organisaatioita. (European Commission 2014e.) Tähän mennessä yritysvastuuraportointi on perustunut yritysten vapaaehtoisuuteen ja taitoon nähdä vastuullisen toiminnan tarjoamat mahdollisuudet. Hallitus on hyväksynyt periaatepäätöksen yhteiskuntavastuusta vuonna 2012, jolla suomalaiset yritykset ja hallinto pyritään nostamaan yhteiskuntavastuun edelläkävijöiksi. Hallituksen mukaan parempaa vastuullisuusnäkökohtien huomioimista on edistettävä myös elinkeinopolitiikassa, julkisissa hankinnoissa ja julkisen hallinnon omassa toiminnassa. Tällä hetkellä organisaatioiden vastuullisuusnäkökohtien arvioimista ja kehittämistä jarruttaa sopivien työkalujen puuttuminen. (Valtioneuvoston periaatepäätös ) Liikennevirasto on kiinnostunut näiden työkalujen kehittämisestä ja soveltamisesta julkisen hallinnon tarpeisiin sekä näiden työkalujen integroimiseen osaksi strategisia toimintamalleja. Tämä on ajankohtaista myös EU -direktiivin voimaantuloa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä ajatellen. 1.2 Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset Tämän työn tavoitteena on tunnistaa Liikenneviraston prosesseihin liittyvät kestävyysnäkökohdat, joiden avulla saadaan joukko suosituksia vastuullisen toiminnan kehittämis- ja viestimisnäkökohtien sisällyttämiseksi Liikenneviraston päätöksentekotilanteisiin. Ympäristönäkökohtien lisäksi vastuullisuuteen katsotaan kuuluvan taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Yrityksille vastuullisuuden edistämiseen on tarjolla monia kansainvälisesti tunnettuja työkaluja. Tässä työssä keskitytään erityisesti kansainvälisesti hyväksytyn GRI (Global Reporting Initiative) raportointiohjeistuksen soveltamiseen Liikenneviraston toimintaympäristöön sopivaksi, jotta löydetään parhaimmin soveltuvat vastuullisuuden mittarit sekä pystytään arvioimaan ja varmistamaan Liikenneviraston toimintatapojen vastuullisuus ja viestimään siitä luotettavasti sidosryhmille. Työssä tunnistetaan liikenteeseen sekä Liikenneviraston prosesseihin sisältyvät kestävyysnäkökohdat ja nykyiset vastuullisuuden kehittämis- ja viestimistyökalut. Prosesseihin liittyviä vastuullisuusnäkökohtia analysoidaan esimerkkien avulla, vertaillaan julkisten organisaatioiden vastuullisuustoimintaa ja kehitetään vastuullisuusviestintää raportointiohjeistoja soveltamalla. Analysointi on aineistolähtöistä, joka perustuu kirjallisuustutkimukseen, raportointiohjeistoihin, vastuullisuusraportteihin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. GRI-raportointiohjeistosta löytyy vuodelta 2005 julkaistu pilottiversio toimialakohtaisesta ohjeistosta julkisille virastoille. Kuitenkin Liikenneviraston kaltaisten, valtionhallinnollisten yksiköiden, yhteiskuntavastuuraportointi on vielä alkutekijöissään ja yleisesti raportointi toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksistaan vähäistä. Työssä analysoidaan raportointiohjeiston soveltuvuutta ja sopivuutta sekä tärkeyttä julkisen sektorin näkökulmasta. Tuloksena kehitetään toimintamalli Liikenneviraston vastuullisuustoiminnan kehittämisestä sekä annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä. Sopivien indikaattorien valinta on rajattu ulos tarkastelusta, sillä kyseinen työ on alkanut Liikennevirastossa jo syksyn 2014 aikana.
15 Liikennevirasto Liikennevirastosta säädettävän lain (862/2009) mukaan virasto on vastuussa valtion hallinnoimilla liikenneväylillä liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena ovat liikennejärjestelmän toimivuuden, liikenteen turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen sekä alueiden tasapainoinen kehittäminen. Liikennevirasto on liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Ministeriön yksi päätehtävistä on hallinnonalan strateginen tulosohjaus; keinoina muun muassa vuosittain asetettavat tulostavoitteet sekä toteutuksen ja määrärahojen käytön seuranta. Hallinnonalalla toimii Liikenneviraston lisäksi kolme muuta virastoa: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2014a; Liikennevirasto 2014e.) Liikennevirastoon kohdistuvaa ohjausta koskevat asiat valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Hallinnonalan virkamiesjohtoryhmässä käsitellään koko hallinnonalan toimintaa ja talouden suunnittelua koskevia asioita, kuten lainsäädäntösuunnitelmia, työnantajapolitiikkaa ja sovitetaan yhteen hallinnonalan virastojen sekä laitosten toimintaa. Liikenneviraston neuvottelukunnan tehtävänä on seurata viraston toimintaa ministeriön apuna ja tehdä aloitteita koskien liikennehallinnon kehittämistä sekä antaa lausuntoja. Liikenneviraston sisäistä toimintaa ohjaa ja valvoo pääjohtaja ja johtoryhmä sekä muut tarvittavat virkamiehet. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtajan lisäksi ELY-, viestintä ja strategiajohtaja sekä toimialojen ylijohtajat. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2014a; Liikennevirasto 2013c; 2013g; 2014a.) Liikenneviraston organisaatio Liikenneviraston organisaatio (kuva 1) rakentuu neljästä toimialasta, joista jokainen jakautuu omiin osastoihin (Liikennevirasto 2013c). Liikenneviraston asiantuntijatehtävissä työskentelee noin 650 meri-, rautatie- ja tiealan asiantuntijaa. Liikennevirastolla on Pasilan päätoimipisteen lisäksi toimipisteet myös Lappeenrannassa, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Vaasassa. (Liikennevirasto 2013d; 2013e.)
16 14 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-ohjaus Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Hankkeet Väylänpito Liikenne ja tieto Suunnittelu Tieto Hankehallinta Kunnossapito Liikennekeskukset Talous ja tulosohjaus Projektien toteutus Infra ja ympäristö Liikenteen palvelut Oikeus ja hankinta Henkilöstö ja hallinto Kuva 1. Liikenneviraston organisaatiokaavio (Liikennevirasto 2013c). Organisaatiokulttuurin perustana ovat arvot, jotka kuvaavat toiminnan periaatteita ja ohjaavat toimintaa. Liikenneviraston arvot on päivitetty keväällä Ne sisältävät kolme pääkohtaa: 1) rohkeasti asiantuntija, 2) yhdessä tuloksiin ja 3) yhteiskuntamme parhaaksi. Tavoitteena on pyrkiä avoimeen ja läpinäkyvään toimintaan hakemalla avarakatseisesti vaihtoehtoja ja ideoita. Organisaatio pyrkii vaikuttavaan ja tuottavaan toimintaan, joka perustuu asiantuntijuuteen ja yhteistyöhön koko verkostossa. Organisaation työtä ohjaa kokonaiskuva liikenteen tulevaisuudesta, johon liittyy asiakkaiden tarpeiden tunteminen ja vastuullinen toiminta tulevia sukupolvia ajatellen. (Liikennevirasto 2014i.) Liikenneviraston toiminta, arvot ja visiot Liikenneviraston toiminta-ajatuksena on mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat sekä kuljetukset. Strategisia päämääriä ohjaa visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten, joka ulottuu vuodelle Strategisina päämäärinä on taata edellytykset Suomen kilpailukyvylle tehokkailla ja täsmällisillä kuljetusketjuilla, liikkumisen helppous ja turvallisuus, valintojen tekeminen kestävän liikenteen ja liikkumisen sekä yhteiskunnan hyväksi monin eri keinoin ja olla alan suunnannäyttäjä vahvalla osaamisella ja tehokkaalla yhteistyöllä työyhteisön sisällä. Lisäksi toimialoille on laadittu omat strategiat, joiden tavoitteena on konkretisoida Liikenneviraston yhteisiä strategisia päämääriä. (Liikennevirasto 2014g, 4 7; 2014i.) Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä valtion hallinnoimista vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta. Kehittämistyössä huo-mioidaan maankäyttöön liittyvät suunnitelmat sekä tarve edistää väylänpidon tuotta-vuuden parantumista. Vastuualueeseen kuuluvat myös suurten tiehankkeiden toteut-taminen, ratojen ja vesiväylien suunnittelu, ylläpito ja rakentaminen sekä ELYkeskusten toiminnallinen ohjaaminen tienpidon osalta. Liikenneviraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää sekä kehittää ja edistää liikenteen palveluiden ja niiden markkinoiden toimivuutta, huolehtia liikenteen hallinnasta, turvata tal-
17 15 vimerenkulun edellytykset, huolehtia merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä, edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista ja varautua huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa toimialallaan. Muita tehtäviä on julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen sekä merenkulun ja muiden liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettujen avustusten jakaminen. (Liikennevirasto 2014e.) Liikenneviraston toiminta muodostuu seuraavista ydinprosesseista (kuva 2) (Liikennevirasto 2014m). Kuva 2. Liikenneviraston ydinprosessit (Liikennevirasto 2014m) Liikenneviraston viestimistyökalut Organisaation sidosryhmät ovat ryhmiä tai henkilöitä, joiden toimintaan organisaatio vaikuttaa tai joiden toiminnalla on vaikutuksia organisaation toimintaan (Niskala et al. 2013, 72). Liikenneviraston sidosryhmiä ovat muun muassa asiakkaat, henkilöstö, palveluntoimittajat ja alihankkijat, yhteistyöviranomaiset ja -organisaatiot, paikallisyhteisöt, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet ja yhteiskunta. Keskeisimpien sidosryhmien tarpeiden tyydyttäminen on organisaation toiminnan elinehto. Siksi organisaation tulee olla selvillä sidosryhmiensä arvoista ja odotuksista sekä reagoimaan näihin tarpeisiin omassa päätöksenteossaan. Sidosryhmäajattelu on keskeistä organisaation vastuullisuustoimintaa kehittäessä, sillä yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään vaikutuksina eri sidosryhmiin. (Niskala et al. 2013, ) Liikennevirasto viestii sidosryhmiensä kanssa monin eri keinoin, joita tällä hetkellä ovat: Liikenneviraston visio, strategia ja arvot Koulutukset, toimintaohjeet ja sisäinen viestintä Asiakas- ja sidosryhmätutkimukset, -tapaamiset ja -tilaisuudet Tilinpäätökset, toimintakertomukset ja pitkän aikavälin suunnitelmat T&K -ohjelmat ja julkaisut Verkkosivut ja sosiaalinen media (Facebook, Twitter, YouTube ja Flickr) Green Office -ympäristöjärjestelmä
18 16 ISO ympäristöjärjestelmä Tiedotteet ja Liikenneviraston uutiskirjeet. Liikennevirasto on valmistellut vuoden 2014 aikana uutta ympäristötoimintalinjaa ja siihen pohjautuvaa ympäristöohjelmaa, jota ohjaavat lainsäädäntö, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ympäristölinjaukset ja Liikenneviraston strategia. Liikenneviraston ympäristötyön tavoitteena on ekotehokas liikennejärjestelmä, joka mahdollisimman vähän kuormittaa tai kuluttaa ympäristöä ja joka tukee tasapainoista alueiden rakentamista ja yhdenmukaista yhdyskuntarakennetta. Ympäristötoimintalinjan vaikutuksia on tarkasteltu ympäristövaikutusten lisäksi sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Toimintalinjan toteutumista seurataan ympäristön tilan muutosta kuvaavilla indikaattoreilla, joiden tietoja välitetään myös ympäristöhallinnolle ja Tilastokeskukselle. (Liikennevirasto 2014p, 9 13; Liikennevirasto 2015.) Liikenneviraston ympäristöjärjestelmä on ISO standardin mukainen soveltuvin osin ja se on osa Liikenneviraston toimintajärjestelmää (kuva 3). Ympäristöjärjestelmälle ei ole tällä hetkellä aikomusta hakea sertifiointia. (Säämänen 2014.) Liikennevirasto on ympäristötoimintalinjassaan tunnistanut väylänpidon ja liikenteen ympäristövaikutukset sekä listannut tavoitteita ja keinoja näiden vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Liikennevirasto on myös aktiivisesti mukana toteuttamassa ympäristön tilaa parantavia hankkeita muiden sidosryhmien kanssa. Liikenneviraston ympäristötoimintalinjassa edellytetään tuotteiden ja palveluiden toimittajilta korkeaa ympäristölaatua ja elinkaaren aikaisten vaikutusten hallintaa. Toimittajat ja tuottajat ovat sitoutettu ympäristötoimintalinjan tavoitteisiin myös niiden omassa toiminnassa. Liikenneviraston lähivuosien ympäristötyön kehittämisen painopistealueet tärkeysjärjestyksessä ovat seuraavat: 1) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2) Pohjavesien ja maaperän suojelu 3) Liikenteen melu- ja tärinähaittojen vähentäminen 4) Itämeren suojelu 5) Ilman laadun parantaminen.
19 17 Lainsäädäntö Hallinnonalan ympäristölinjaukset Liikenteen ympäristöstrategia Liikenneviraston strategia Ympäristöpolitiikka Ympäristöpäämäärät Tavoitteet Liikenneviraston Ympäristötoimintalinja Ympäristöohjelma Tutkimus ja kehittäminen Kansallinen ja kansainvälinen kehitystyö Toiminnan kehittäminen Toiminnan suunnittelu Pitkän tähtäimen suunnittelu Toiminta- ja taloussuunnittelu Tulostavoitteet Vuosittainen ympäristötyön toimintasuunnitelma Seuranta, tarkkailu ja mittaukset Vaatimusten täyttymisen arviointi Poikkeamat, korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Johdon katselmus Ympäristöraportointi Mittaus ja arviointi Toteutus ja toiminta Koulutus ja tietoisuus, viestintä Dokumentointi, asiakirjojen hallinta Toiminnan ohjaus (hankinnan ohjeisto, ympäristöohjeet) Valmius ja toiminta hätätilanteissa Tuula Säämänen 2 Toiminnanohjaus Kuva 3. Liikenneviraston ympäristöjärjestelmä (Liikennevirasto 2014p, 13). Liikennevirastossa on käynnistetty elokuussa 2014 WWF:n Green Office -projekti, jonka tavoitteena on tunnistaa oman virastotoiminnan ympäristövaikutukset ja laatia toimipaikkakohtaiset ympäristöohjelmat näiden vaikutusten minimoimiseksi. Green Office -merkin käyttöoikeuden Liikennevirasto saa kunkin hyväksytysti suoritetun toimistotarkastuksen jälkeen, tavoitteena tehdä WWF:lle ensimmäinen vuosiraportti alkuvuodesta (Janhonen 2014.) Liikenneviraston T&K-toiminnan päätavoitteina on kehittää uusia innovaatioita toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamiseksi sekä kehittää ja ylläpitää liikenne- ja infra-alan osaamista. Muita tavoitteita ovat tiedon ja tietovarantojen yhteiskäytön sekä tiedon saatavuuden edistäminen, osaamisen kehittäminen ja sisäisten toimintamallien kehittäminen T&K-toiminnan tehokkuuden parantamiseksi. (Liikennevirasto 2014n.) Myös ympäristöalan T&K-toimintaa tuetaan aktiivisesti, jotta ympäristön tilaa parantavia liikennejärjestelmiin ja liikenteeseen liittyviä innovaatioita saataisiin tehokkaasti käyttöön. Liikennevirasto selvittää asiakkaidensa näkemyksiä toiminnastaan lukuisilla asiakasja sidosryhmätutkimuksilla (kuva 4). Mielipiteitä selvitetään kysely- ja haastattelututkimuksilla, joita kohdistetaan joko yhdelle kulkumuodolle tai yli kulkumuotorajojen. (Liikennevirasto 2014d.)
20 18 Liikenneviraston säännölliset asiakas ja sidosryhmätutkimukset Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus joka 5. vuosi Logistiikkaselvitys joka 2.vuosi Matkat ja kuljetukset Veneilyn asiakastutkimus Väyläverkot Kysely kansalaisten tyytyväisyydestä liikennejärjestelmään joka 2. vuosi Elinkeinoelämän asiakastutkimus joka 2. vuosi Jäänmurron palvelutasotutkimus Palveluntuottajille Sidosryhmätutkimus joka vuosi Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Innovaatiomittaus joka vuosi joka talvi joka 2. kesä joka vuosi joka vuosi Liikenteen palvelut Rautateiden matkustajainformaatiotutkimus joka vuosi VTS:n asiakastyytyväisyyshaastattelut joka 2. vuosi Viranomaispalvelut Neuvonta, lupa ym. asiakaspalveluja koskevat tutkimukset Kansalaisille suunnatut tutkimukset Elinkeinoelämälle suunnatut tutkimukset Sidosryhmille suunnatut tutkimukset Kuva 4. Liikenneviraston asiakas- ja sidosryhmätutkimukset sekä niiden toteuttamisaikavälit (Liikennevirasto 2014d) Liikenneviraston hankinnat Julkisen sektorin hankkijoihin kohdistuu erilaisia kannusteita kuin yksityisen sektorin hankkijoihin, joiden hankintaa ohjaavat markkinavoimat sekä riski tappioista ja konkurssista. Julkisia hankintoja koskevat säännöt, joilla pyritään varmistamaan hankintojen rationaalisuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus. Näin ollen kaikilla toimijoilla on tasapuoliset edellytykset kilpailla Euroopan hankintamarkkinoilla julkisista hankintasopimuksista. (COM (2011) 15, 6.) Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintoja koskee oma direktiivi (2004/17/EY). Tämä siksi, että kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa yleishöydyllisiä palveluja tarjoavien yritysten toimintaympäristöön, esimerkiksi myöntämällä tai epäämällä erityis- tai yksinoikeuksia, pitämällä hallussaan osuuksia pääomista tai olemalla edustettuina hallinto-, johtotai valvontaelimissä. Toisin sanoen direktiivillä varmistetaan, että alojen toimintoihin liittyvät hankinnat toteutetaan läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla, koska välttämättä riittävää kilpailupainetta ei näillä aloilla vallitse. (COM (2011) 15, 11.) Vuonna 2009 valmistuneen tutkimuksen Collection of statistical information on Green Public Procurement in the EU (PricewaterhouseCoopers et al. 2009, 69) mukaan ympäristöllisiä vaatimuksia sisältävät hankinnat ovat kokonaiskustannuksiltaan (suorat ja epäsuorat kustannukset, johon sisältyy myös käyttökustannukset) jopa halvempia kuin tavanomaiset hankinnat. Hiilidioksidipäästövähennyksissä saavutettiin ympäristöystävällisissä hankinnoissa 25 prosentin taso. (Salmela 2011, 6.)
VASTUULLISUUS LIIKENNEVIRASTON TOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Päivi Hakoma VASTUULLISUUS LIIKENNEVIRASTON TOIMINNASSA Työn tarkastajat: Professori
LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PÄIVI HAKOMA
29 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PÄIVI HAKOMA Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa Päivi Hakoma Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
Liikennehallinnon virastouudistus
Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
Hankintojen yhteinen kehittäminen
Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon
EU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011
Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)
ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia
uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi
Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen
Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
Hallitusohjelman liikennetavoitteet
Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;
Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet
Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?
Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan
Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa
Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn
Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla
Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille
Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat
Asiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama
Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Uusi liikennepolitiikka
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
Uudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo
Uudistuva liikenne Lehtori Markus Pöllänen Tieteen päivät Tampere-talo 21.1.2017 Esityksen sisältö Liikenne. Nyt Millaista liikkuminen ja liikenne on nykyisin Suomessa? Liikennejärjestelmän muutostarpeet
HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset
Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
Sähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet