MIETINTÖ. 2. joulukuuta 1998 A4-0451/98

Transkriptio

1 2. joulukuuta 1998 A4-0451/98 * MIETINTÖ Ehdotus neuvoston päätökseksi, tehty tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ) (KOM(98) C4-0433/98-98/0177(CNS)) Tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevä valiokunta Esittelijä: Christof Tannert

2 S I S Ä L T Ö Sivu Asian käsittely... 3 A. LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS... 4 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI B. PERUSTELUT Erikseen julkaistu: Budjettivaliokunnan lausunto Taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan lausunto Kalatalousvaliokunnan lausunto Naisten oikeuksien valiokunnan lausunto - 2 -

3 ASIAN KÄSITTELY Neuvosto pyysi 10. heinäkuuta 1998 päivätyllä kirjeellä kuulla parlamenttia EY:n perustamissopimuksen 130 i artiklan 4 kohdan mukaisesti ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ). Parlamentin puhemies ilmoitti 15. heinäkuuta 1998 pidetyssä istunnossa lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevään valiokuntaan ja lausuntoa varten kaikkiin asiasta kiinnostuneisiin valiokuntiin. Tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevä valiokunta oli nimittänyt 28. huhtikuuta 1998 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Christof Tannertin. Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta 29. syyskuuta 1998, 28. lokakuuta 1998 ja marraskuuta 1998 pitämissään kokouksissa. Viimeisessä näistä kokouksista valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toiminut Adam; varapuheenjohtaja Lange; esittelijä Tannert; Bloch von Blottnitz, Desama, Dimitrakopoulos (Arbyrosin puolesta), Estevan Bolea, Ferber, Filippi (Scapagninin puolesta työjärjestyksen 138 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Izquierdo Collado (Denysin puolesta), Linkohr, McAvan, McNally, Malerba, Mombaur, Pompidou, Rothe, Stockmann ja Vaz Da Silva (van Velzenin puolesta). Budjettivaliokunnan, taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan, kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien valiokunnan lausunnot julkaistaan erikseen. Ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunta päätti 13. lokakuuta 1998 olla antamatta lausuntoa. Kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevä valiokunta päätti 21. heinäkuuta olla antamatta lausuntoa. Kehitys- ja yhteistyövaliokunta päätti 22. heinäkuuta 1998 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 2. joulukuuta Määräaika tarkistusten jättämiselle ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään

4 A. LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ) (KOM(98) C4-0433/98-98/0177(CNS)) Ehdotus hyväksytään seuraavin tarkistuksin: Komission teksti( 1 ) Parlamentin tarkistukset (Tarkistus 1) Otsikko Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ) Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja biologisten resurssien käytön alalla ( ) (Tarkistus 2) Johdanto-osan neljäs viite a (uusi) ottaa huomioon Euroopan komission kertomuksen naisten terveyden tilasta Euroopan yhteisössä (KOM(97)0224), (Tarkistus 3) Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) ottaen huomioon, miten biotekninen tutkimus ja biotekniikan käyttö vaikuttavat kehitysmaissa ympäristöön, osuus- ja yhteisötalouteen ja terveyteen, olisi tutkimusten tulosten saatavuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota näiden maiden tarpeisiin. ( 1 ) EYVL C 260, , s

5 (Tarkistus 4) Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) komission pyrkimyksiä haku- ja valintamenettelyn yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen sekä avoimuuden lisäämiseen on jatkettava, ennen kaikkea niiden yritysten, erityisesti pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi, jotka haluavat osallistua yhteisön TTK-toimintaan (Tarkistus 5) Johdanto-osan 7 kappale tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyitä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta, tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyitä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja eurooppalaisten osaamiskeskusten hyväksi, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta; hankkeiden ollessa tieteellisesti yhtä korkeatasoisia etusija annetaan pk-yritysten esittämille hankkeille. Pk-yritysten aktiivisen tutkimusohjelmiin osallistumisen helpottamiseksi ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimiin. Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetään sen vuoksi ohjelman tarkistuksen yhteydessä erityinen kertomus. (Tarkistus 6) Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) katsoo, että Euroopan yhteisön yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka on otettava huomioon tämän ohjelman täytäntöönpanossa; - 5 -

6 (Tarkistus 7) 1 artikla Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti [tämän ohjelman hyväksymispäivän] ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi aihealuetta "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hallinta" koskeva erityisohjelma (jäljempänä "erityisohjelma"). Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti [tämän ohjelman hyväksymispäivän] ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi aihealuetta "Elämänlaatu ja biologisten resurssien käyttö" koskeva erityisohjelma (jäljempänä "erityisohjelma"). (Tarkistus 8) 2 artiklan 1, 2 ja 3 kohta 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä "rahamäärä") on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 2635 miljoonaa ecua, josta enintään 6,30% varataan komission hallintomenoihin. 2. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä "rahamäärä") on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti miljoonaa ecua, josta enintään 6,30% varataan komission hallintomenoihin. 2. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. 3. Tästä rahamäärästä 3. Tästä rahamäärästä miljoonaa ecua varataan kaudeksi ja miljoonaa ecua kaudeksi Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman 3 artiklan 3 kohdassa määritellyin edellytyksin miljoonaa ecua varataan kaudeksi ja miljoonaa ecua kaudeksi Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman 2 artiklassa määritellyin edellytyksin

7 (Tarkistus 9) 2 artiklan 4 kohta 4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten sen mukaan, miten monivuotisten rahoitusnäkymien puitteissa vahvistettuja resursseja on saatavilla. 4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten. (Tarkistus 10) 5 artiklan 1 kohta 1. Komission vahvistaa työohjelman, jossa määritellään 1. Komission vahvistaa työohjelman, jossa määritellään (a) liitteen II sisältö, (a) liitteen II sisältö, (b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu, (b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu, (c) liitteessä III annetun koordinointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja (d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kutakin epäsuoraa TTK-tointa varten. Työohjelma päivitetään tarvittaessa. (c) liitteessä III annetun koordinointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja (d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kutakin epäsuoraa TTK-tointa varten. Työohjelma päivitetään tarvittaessa. Komissio julkaisee työohjelman ja sen jokaisen päivityksen paperilla ja sähköisenä (Internetissä)

8 (Tarkistus 11) 5 artiklan 1 a kohta (uusi) 1a. Komissio laatii ja julkaisee, myös sähköisessä muodossa, hankkeiden arvioinnin suuntaviivat, joissa otetaan erityisesti huomioon hakijoiden ilmoittamien alkuperäisjulkaisujen siteeraustiheys. (Tarkistus 12) 5 artiklan 2 a kohta (uusi) 2a. TTK-toimintaa koskevissa tarjouskilpailupyynnöissä otetaan huomioon yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva EU:n politiikka. (Tarkistus 13) 5 artiklan 2 b kohta (uusi) 2b. Kaikkien ehdotuspyyntöjen on sisällettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva kirjallinen selvitys. (Tarkistus 14) 6 artiklan 3 kohta 3. Komission edustaja antaa ohjelmakomitealle ehdotukset toimenpiteiksi, jotka koskevat - 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman vahvistamista ja päivitystä, - viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion toimeksiannon vahvistamista, 3. Komission edustaja antaa ohjelmakomitealle ehdotukset toimenpiteiksi, jotka koskevat - 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman vahvistamista ja päivitystä, - viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion toimeksiannon vahvistamista, - 8 -

9 - liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta. - liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta, jos se on sopusoinnussa budjettivallan käyttäjän vuosittain vahvistaman jakautumisen kanssa. (Tarkistus 15) 7 artiklan 1 kohta 1. Ohjelmakomitea antaa lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan enemmistöllä, joka määrätään perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komitean äänestyksissä jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitun artiklan mukaisesti. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. Komissio päättää ehdotetuista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ehdotetut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio antaa neuvostolle viipymättä ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kuuden viikon kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä. 1. Ohjelmakomitea antaa lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan ja josta äänestetään tarvittaessa. Lausunto kirjataan pöytäkirjaan. Jokaisella jäsenvaltiolla on lisäksi oikeus pyytää kantansa kirjaamista pöytäkirjaan. Komissio kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota komitean antamaan lausuntoon. Komissio antaa komitealle tietoa tavasta, jolla sen lausunto on otettu huomioon. Komitean kokoukset ovat yleensä julkisia, ellei asianmukaisesti perusteltua päinvastaista erityispäätöstä tehdä ja julkaista hyvissä ajoin. Sen esityslistat julkaistaan kaksi viikkoa ennen sen kokouksia (myös Internetissä). Sen kokousten pöytäkirjat julkaistaan (myös Internetissä). Sen jäsenten ilmoittamista taloudellisista eduista laaditaan julkinen luettelo

10 Nämä määräykset hyväksytään parlamentin kannan mukaisesti uudessa säädöksessä, jossa vahvistetaan sellaisia Euroopan unionin komiteoita ohjaavat periaatteet, joiden puheenjohtajana komissio toimii, ja komission toimeenpanovalta. (Tarkistus 16) 7 artiklan 2 kohta 2. Komissio antaa ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista. 2. Puiteohjelman 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille sekä ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista - mukaan lukien pk-yritysten osallistuminen - sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta. (Tarkistus 17) 7 a artikla (uusi) Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojelu taataan asetuksen 2988/95 mukaisesti (EYVL L 312, , s. 1 EY:n taloudellisten etujen suojelu). (Tarkistus 18) Liite I, RAHAMÄÄRÄN VIITTEELLINEN JAKAUTUMINEN Toimintatyyppi Yhteensä Toimintatyyppi Yhteensä a) Avaintoimintakokonaisuudet 76,1 % a) Avaintoimintakokonaisuudet % i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät 19,0 % i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät % ii) Tartuntatautien hallinta 12,7 % ii) Tartuntatautien hallinta % iii) Solutehdas 15,2 % iii) Solutehdas %

11 iv) Maa-, kala- ja metsätalouden kestävä hallinta, maaseutuympäristön yhtenäinen kehittäminen mukaan lukien 21,6 % iv) Maa-, kala- ja metsätalouden kestävä hallinta, maaseutuympäristön yhtenäinen kehittäminen mukaan lukien % v) Väestön ikääntyminen 7,6 % v) Väestön ikääntyminen ja vammaiset 7-9 % b) Yleisluontoinen tutkimustyö ja teknologian kehittämistyö 20,9% b) Yleisluontoinen tutkimustyö ja teknologian kehittämistyö % c) Tuki tutkimusinfrastruktuurille 3,0 % c) Tuki tutkimusinfrastruktuurille 2-3 % YHTEENSÄ miljoonaa ecua YHTEENSÄ miljoonaa ecua*) **) *) Josta keskimäärin 10 % pk-yrityksille. **) Komissio seuraa jatkuvasti pk-yritysten osallistumista tutkimustoimiin ja tukee asianmukaisin aloittein niiden osallistumista riittävällä ja tehokkaalla tavalla. Tapauksissa, joissa pk-yritysten osallistumisessa avaintoimintakokonaisuuksiin on vaikeuksia, näihin aloitteisiin voi kuulua pk-yritysten hyväksi tarkoitettujen erityistoimien lujittaminen (CRAFT, tutkimuspalkkiot). (Tarkistus 19) Liite II, JOHDANTO, ensimmäinen kappale Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys näkyy yleisesti suurempana varakkuutena, elämänodotteen pitenemisenä ja työolojen paranemisena. Tähän edistykseen liittyy kuitenkin uusia haasteita, kuten terveydenhoitokulujen kasvaminen, väestön ikääntyminen ja ympäristön rappeutuminen. Ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen välillä on yhä suurempi kuilu, olipa kyse maatalouden tai kalastuksen, kaivostoiminnan tai koko luonnonympäristön varoista. Tällainen kehitys on paradoksaalisesti ilmennyt aikana, jolloin tiedot eliökunnan rakenteesta ja toiminnasta lisääntyvät räjähdysmäisesti, minkä vuoksi on odotettavissa uusia kehitysaskeleita vastaavilla aloilla eli terveydenhoidossa, lääkkeissä, maataloudessa, elintarvikkeissa jne. Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys näkyy yleisesti suurempana varakkuutena, elämänodotteen pitenemisenä ja työolojen paranemisena. Tähän edistykseen liittyy kuitenkin uusia haasteita, kuten terveydenhoitokulujen kasvaminen, väestön ikääntyminen, ympäristön rappeutuminen ja eettiset näkökohdat. Ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen välillä on yhä suurempi kuilu, olipa kyse maatalouden tai kalastuksen, kaivostoiminnan tai koko luonnonympäristön varoista. Tällainen kehitys on paradoksaalisesti ilmennyt aikana, jolloin tiedot eliökunnan rakenteesta ja toiminnasta lisääntyvät räjähdysmäisesti, minkä vuoksi on odotettavissa uusia kehitysaskeleita vastaavilla aloilla eli terveydenhoidossa, lääkkeissä, maataloudessa, elintarvikkeissa jne

12 (Tarkistus 20) Liite II, JOHDANTO, toinen kappale Euroopalla on vahva kokemus ja erinomainen maine biotieteiden ja -teknologioiden tutkimuksessa ja niiden soveltamisessa. Lisäksi Eurooppa muodostaa laajan ja yhtenäisen sekä perinteisesti biotuotteita arvostavan markkina-alueen. Euroopalla on siten erinomaiset mahdollisuudet vastata suuriin haasteisiin, joita ovat esim. turvallisten ja monipuolisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuuhintaisten terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen ja paremmat lääkkeet. Tieteelliset perusteet, joiden mukaan elävästä luonnosta saatavia aineita hyödynnetään näihin tarkoituksiin, muuttuvat parhaillaan, kun on löydetty eläville olennoille luonteenomaisia syvällisiä ja interaktiivisia mekanismeja. Tieteessä viime vuosikymmeninä tapahtuneen edistyksen ansiosta voidaan nykyisin käsitellä syvällisemmin elintarviketuotantoon, sairauksien parantamiseen sekä biologisten luonnonvarojen hallinnointiin ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Voidaan myös odottaa, että niiden suhde ihmisen käyttäytymiseen ja tarpeisiin, teollisuuden käytäntöihin ja kuluttajien odotuksiin pystytään selvittämään. Euroopalla on vahva kokemus ja erinomainen maine biotieteiden ja -teknologioiden tutkimuksessa ja niiden soveltamisessa. Lisäksi Eurooppa muodostaa laajan ja yhtenäisen sekä perinteisesti biotuotteita arvostavan markkina-alueen. Euroopalla on siten erinomaiset mahdollisuudet vastata suuriin haasteisiin, joita ovat esim. turvallisten ja monipuolisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuuhintaisten terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen ja paremmat lääkkeet. Perusteet, joiden mukaan elävästä luonnosta saatavia aineita hyödynnetään näihin tarkoituksiin, muuttuvat parhaillaan, kun on löydetty eläville olennoille luonteenomaisia syvällisiä ja interaktiivisia mekanismeja. Tieteessä viime vuosikymmeninä tapahtuneen edistyksen ansiosta voidaan nykyisin käsitellä syvällisemmin elintarviketuotantoon, sairauksien parantamiseen sekä biologisten luonnonvarojen hallinnointiin ja käyttöön sekä ekosysteemien vakauden ylläpitämiseen tai palauttamiseen liittyviä kysymyksiä. Voidaan myös odottaa, että niiden suhde ihmisen käyttäytymiseen ja tarpeisiin, teollisuuden käytäntöihin ja kuluttajien odotuksiin pystytään selvittämään

13 (Tarkistus 21) Liite II, JOHDANTO, kolmas kappale Ohjelman strateginen tavoite on selvittää keksimiskyvyn ja tuottamiskyvyn välinen yhteys, jotta voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet ja vastata kansalaisten odotuksiin. Tällä pyritään luomaan vaurautta ja työpaikkoja. Ohjelman strategiana on keskittää tutkimus sellaisiin aloihin, joilla tietojen lisääntyminen voi johtaa teknisiin ratkaisuihin joissakin tärkeissä kysymyksissä, jotka huolestuttavat kansalaisia ja joihin on etsittävä ratkaisuja Euroopan laajuisesti. Ohjelman strateginen tavoite on selvittää keksimiskyvyn ja tuottamiskyvyn välinen yhteys, jotta voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet ja vastata kansalaisten odotuksiin. Tällä pyritään luomaan vaurautta ja työpaikkoja sekä parantamaan ympäristön tilaa. Ohjelman strategiana on keskittää tutkimus sellaisiin aloihin, joilla tietojen lisääntyminen voi johtaa teknisiin ratkaisuihin joissakin tärkeissä kysymyksissä, jotka huolestuttavat kansalaisia ja joihin on etsittävä ratkaisuja Euroopan laajuisesti. Eettisten perusarvojen kunnioittaminen on taattava, tarvittaessa asianmukaisin oikeudellisin toimenpitein. (Tarkistus 22) Liite II, JOHDANTO, neljäs kappale Uutta tässä lähestymistavassa on se, että tiedon massiivisen tuottamisen dynamiikka halutaan ohjata muutamille aloille, joilla voidaan saada odotettuja tuloksia, samalla kun uutta tietoa etsitään edelleen Euroopan valttien vahvistamiseksi kasvua ja elämänlaatua edistävillä aloilla. Uutta tässä lähestymistavassa on se, että tiedon massiivisen tuottamisen dynamiikka halutaan ohjata muutamille aloille, joilla voidaan saada odotettuja tuloksia, samalla kun uutta tietoa etsitään edelleen Euroopan valttien vahvistamiseksi eettisesti kestävää, ympäristöä säästävää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa kasvua ja elämänlaatua edistävillä aloilla

14 (Tarkistus 23) Liite II, JOHDANTO, viides kappale Ehdotettavia tieteellisiä ja teknologisia ratkaisuja olisi pidettävä yhdennetyn systeemin osina, jossa ihminen on elämänlaatua ja biologisten luonnonvarojen hallintaa koskevan ongelmakentän keskipisteessä. On identifioitu viisi avaintoimintakokonaisuutta, joiden ansiosta eurooppalaisen tutkimuksen on myötävaikutettava ongelmien ratkaisuun tuotteiden prosessien ja innovatiivisten palvelujen muodossa. Nämä avaintoimintakokonaisuudet on kohdennettu siten, että niiden avulla voitaisiin vastata yhteiskunnallis-taloudellisiin tarpeisiin ja pyrkiä yhteisön politiikkojen yhteisiin tavoitteisiin erityisesti maa- ja kalataloudessa, teollisuudessa ja kuluttajapolitiikassa sekä ympäristö- ja terveyskysymyksissä. Ehdotettavia tieteellisiä ja teknologisia ratkaisuja olisi pidettävä yhdennetyn systeemin osina, jossa ihmiset ovat elämänlaatua ja biologisten luonnonvarojen hallintaa koskevan ongelmakentän keskipisteessä. On identifioitu viisi avaintoimintakokonaisuutta, joiden ansiosta eurooppalaisen tutkimuksen on myötävaikutettava ongelmien ratkaisuun tuotteiden prosessien ja innovatiivisten palvelujen muodossa. Nämä avaintoimintakokonaisuudet on kohdennettu siten, että niiden avulla voitaisiin vastata yhteiskunnallis-taloudellisiin tarpeisiin ja pyrkiä yhteisön politiikkojen yhteisiin tavoitteisiin erityisesti maa- ja kalataloudessa, teollisuudessa ja kuluttajapolitiikassa sekä ympäristö- ja terveyskysymyksissä. Koska sukupuoleen liittyvä ulottuvuus koskee monia aihealueita, on se sisällytettävä koko ohjelmaan käyttämällä tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja analyysejä, mukaan lukien sukupuolen mukaan jaotellut tilastolliset avaintiedot

15 (Tarkistus 24) Liite II, JOHDANTO, seitsemäs kappale Yhteiskunnallis-taloudelliset tarpeet ja niiden tyydyttäminen. Kysyntäpuolella on kehitettävä tukimusta, joka tähtää terveyden parantamiseen, taloudellisen edistyksen ja ympäristönsuojelun vaatimusten yhteensovittamiseen sekä kuluttajien tarpeiden täyttämiseen aiempaa paremmin. Tarjontapuolella tällä alalla on huomattava mahdollisuus taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä perinteisillä teollisuuden aloilla, erityisesti primaarituotantoon liittyvässä teollisuudessa, että uusilla huipputeknologian aloilla. Yhteiskunnallis-taloudelliset tarpeet ja niiden tyydyttäminen. Kysyntäpuolella on kehitettävä tukimusta, joka tähtää terveyden parantamiseen, taloudellisen edistyksen ja ympäristönsuojelun vaatimusten yhteensovittamiseen sekä kuluttajien tarpeiden täyttämiseen aiempaa paremmin. Ohjelman tutkimustulosten täytäntöönpanoa on tarkasteltava sosioekonomiseen elämänpiiriin ja odotettavissa oleviin seurauksiin liittyen, ja siihen on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjelmaa toteutettaessa aloitetaan julkinen keskustelu tai jatketaan julkista keskustelua biotekniseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen ja sen soveltamiseen liittyvistä eettisistä ja sosiaalisista kysymyksistä sekä sen seurauksista. Kysymys ei ole vain yrityksestä hankkia suuren yleisön "hyväksyntä", vaan ennen kaikkea avoimuuden luomisesta, jotta asiasta tietoa saanut suuri yleisö voi vastuullisesti arvioida biotekniikkaa ja sen sovelluksia. Tarjontapuolella tällä alalla on huomattava mahdollisuus taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä perinteisillä teollisuuden aloilla, erityisesti primaarituotantoon liittyvässä teollisuudessa, että uusilla huipputeknologian aloilla

16 (Tarkistus 25) Liite II, JOHDANTO, kahdeksas kappale Eurooppalaisen lisäarvon kasvattaminen Valtioiden raja-alueiden suuria ongelmia on käsiteltävä valikoivasti. Näitä ongelmia ovat terveyskysymykset (kulkutaudit, ravintokysymykset, elintarvikkeiden vaarattomuus, ikääntyminen, harvinaiset sairaudet) tai luonnonvarojen hallinnointi rajanaapurien välillä (maan ja vesien luonnonvarat). Sellaisilla aloilla kuin toksikomania, biologinen turvallisuus tai biotiikka tieteellisen perustan vahvistaminen tukee yhteisön politiikkaa. Monet tässä ohjelmassa suunnitellut toimet (esim. genomitutkimus, neurotieteet, teknologioiden arviointi) ovat niiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi mahdollisia vain Euroopan mittakaavassa. Eurooppalaisen lisäarvon kasvattaminen Valtioiden raja-alueiden suuria ongelmia on käsiteltävä valikoivasti. Näitä ongelmia ovat sukupuolisidonnaiset terveyskysymykset (kulkutaudit, ravintokysymykset, elintarvikkeiden vaarattomuus, ikääntyminen, vammaisuus ja harvinaiset sairaudet) tai luonnonvarojen hallinnointi rajanaapurien välillä (maan ja vesien luonnonvarat). Sellaisilla aloilla kuin toksikomania, biologinen turvallisuus tai biotiikka tieteellisen perustan vahvistaminen tukee yhteisön politiikkaa. Monet tässä ohjelmassa suunnitellut toimet (esim. monet genomitutkimuksen, neurotieteiden ja teknologioiden arvioinnin alalla tehtävät tutkimukset) ovat niiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi mahdollisia vain Euroopan mittakaavassa. (Tarkistus 26) Liite II, JOHDANTO, yhdeksäs kappale Euroopan kilpailukyvyn tukeminen. Ohjelmassa korostetaan tiettyjä tieteellisiä saavutuksia uusilla aloilla ja tuotantosektoreilla, joilla on suuri kasvupotentiaali, kuten bioteknologia ja elintarviketeollisuus. Elämänlaadun kohottaminen, biotieteiden tutkimuksen ja teknologioiden edistäminen ja ympäristöä säästävään taloudelliseen kasvuun pyrkiminen, jotka ovat tämän ohjelman keskeisiä toimia, myötävaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittymiseen. Euroopassa on suosittava yritysten ja erityisesti b i o t e k n o l o g i a - j a maatalouselintarvikeyritysten perustamista; niissä on jonkin aikaa ollut näkyvissä pysyvä noususuunta. Euroopan kilpailukyvyn tukeminen. Ohjelmassa korostetaan tiettyjä tieteellisiä saavutuksia uusilla aloilla ja tuotantosektoreilla, joilla on suuri kasvupotentiaali, kuten bioteknologia ja elintarviketeollisuus. Elämänlaadun kohottaminen, biotieteiden tutkimuksen ja teknologioiden edistäminen ja ympäristöä säästävään taloudelliseen kasvuun pyrkiminen, jotka ovat tämän ohjelman keskeisiä toimia, myötävaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittymiseen. Euroopassa on suosittava yritysten ja erityisesti bioteknologiayritysten perustamista; niissä on jonkin aikaa ollut näkyvissä pysyvä noususuunta

17 (Tarkistus 27) Liite II, JOHDANTO, kymmenes kappale Bioturvallisuuden edistäminen. Rekombinanttiorganismien (esim. siirtogeenisten kasvien, mikro-organismien, rokotteiden) käyttäytymisen terveysvaikutusten ja niiden ympäristökäyttäytymisen arvioiminen kuuluu sopivassa vaiheessa jokaiseen avaintoimintakokonaisuuteen. Bioturvallisuuden edistäminen. Rekombinanttiorganismien (esim. siirtogeenisten kasvien, mikro-organismien, rokotteiden) käyttäytymisen arvioiminen sekä niistä johtuvien, eläinten ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioiminen kuuluu sopivassa v a i h e e s s a j o k a i s e e n avaintoimintakokonaisuuteen. Tällä ohjelmalla on lisäksi tarkoitus tukea tieteellisesti oikeudellisten puitteiden kehittämistä biotekniikalle, jonka avulla voidaan varmistaa ihmisten ja ympäristön turvallisuus. (Tarkistus 28) Liite II, YHTEYDET TOISIIN OHJELMIIN, ensimmäinen kappale Niveltyminen toisiin ohjelmiin perustuu synergiavaikutusten ja täydentävien toimien edistämiseen, jossa on kuitenkin vältettävä päällekkäisyyksiä: Niveltyminen toisiin ohjelmiin perustuu synergiavaikutusten ja täydentävien toimien edistämiseen, jossa on kuitenkin vältettävä päällekkäisyyksiä. Komissio luo tehokkaita verkkoja, joissa on selkeä päätöksentekorakenne. Komissio tiedottaa parlamentille tätä asiaa koskevista toimista ennen ohjelman käynnistymistä: (Tarkistus 29) Liite II, YHTEYDET TOISIIN OHJELMIIN, kolmas luetelmakohta Ohjelma sovitaan tiiviisti yhteen yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistamista koskevan ohjelman kanssa, erityisesti sen vuoksi, että yhteistyö kansainvälisissä hankkeissa voisi tuoda lisäarvoa eurooppalaisiin TTK-toimiin. Ohjelma sovitaan tiiviisti yhteen yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistamista koskevan ohjelman kanssa, erityisesti sen vuoksi, että yhteistyö kansainvälisissä hankkeissa voisi tuoda lisäarvoa eurooppalaisiin TTK-toimiin. Tässä yhteydessä on etusijalle asetettava EUjäsenyyshakemuksen jättäneet Keski-Euroopan maat sekä MEDA-valtiot

18 (Tarkistus 30) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät, TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet, ensimmäinen kappale Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleistavoite on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä huolehtimalla siitä, että heidän saatavillaan on turvallisia, terveellisiä, tasapainoisia ja monipuolisia elintarvikkeita, ja vähentämällä sellaisten ympäristötekijöiden kuin ilmansaastumisen, raskasmetallien, toksisten aineiden, elektromagneettisen säteilyn ja melun haitallisia vaikutuksia sekä saasteiden vaikutuksia työpaikalla. Etusija annetaan monitieteiselle lähestymistavalle, joka koskee koko elintarvikeketjua primaarituotannosta lopputuotteeseen, ja tässä avaintoimintakokonaisuudessa tutkitaan suuria kysymyksiä, jotka liittyvät elintarvikkeiden vaarattomuuteen, normien antamisen mahdollistavan tutkimuksen näkökohtiin, uusiin tai parempiin raaka-aineisiin, elintarvikkeiden jalostukseen sekä ravinnon, hyvinvoinnin ja terveyden välisten yhteyksien parempaan ymmärtämiseen. Lisäksi tämän avaintoimintakokonaisuuden puitteissa on tarkoitus tutkia myös yksityiskohtaisesti ympäristötekijöiden ja ihmisten terveyden välisiä vuorovaikutuksia. Tätä varten pyritään seuraaviin tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin: Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleistavoite on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä huolehtimalla siitä, että heidän saatavillaan on turvallisia, terveellisiä, tasapainoisia ja monipuolisia elintarvikkeita, ja vähentämällä sellaisten ympäristötekijöiden kuin ilmansaastumisen, raskasmetallien, toksisten aineiden, elektromagneettisen säteilyn ja melun haitallisia vaikutuksia sekä saasteiden vaikutuksia työpaikalla. Etusija annetaan monitieteiselle ja sukupuolisensitiiviselle lähestymistavalle, joka koskee koko elintarvikeketjua primaarituotannosta lopputuotteeseen, ja tässä avaintoimintakokonaisuudessa tutkitaan suuria kysymyksiä, jotka liittyvät elintarvikkeiden vaarattomuuteen, normien antamisen mahdollistavan tutkimuksen näkökohtiin, uusiin tai parempiin raaka-aineisiin, elintarvikkeiden jalostukseen, sekä ravinnon, hyvinvoinnin ja terveyden sekä raskauteen ja imetykseen liittyvien ravinnosta aiheutuvien terveysvaikutusten välisten yhteyksien parempaan ymmärtämiseen. Lisäksi tämän avaintoimintakokonaisuuden puitteissa on tarkoitus tutkia myös yksityiskohtaisesti ympäristötekijöiden ja ihmisten terveyden välisiä vuorovaikutuksia. Tätä varten pyritään seuraaviin tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin:

19 (Tarkistus 31) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät, ensimmäisen luetelmakohdan otsikko ja ensimmäinen kappale - Uusien ja/tai parempien, turvallisten ja helposti muunnettavien valmistustekniikoiden kehittäminen Tavoitteena on elintarvikkeiden laadun parantaminen ja niiden hyväksyttävyyden edistäminen samalla, kun varmistetaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden jäljitettävyys. - Uusien ja/tai parempien, turvallisten ja helposti muunnettavien valinta-, tuotantoja jalostusmenetelmien kehittäminen Tavoitteena on elintarvikkeiden ainesosien laadun ja/tai säilyvyyden parantaminen samalla, kun varmistetaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden jäljitettävyys sekä se, että kuluttajille tiedotetaan totuudenmukaisesti ja selkeästi

20 (Tarkistus 32) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät, ensimmäisen luetelmakohdan toinen kappale TTK-toiminnan painopisteet: raaka-aineiden sekä tuotanto- ja jalostusmenetelmien parantaminen; elintarvikkeita tuottavien viljelmien ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen; kalajätteiden ja aliarvostettujen lajien käyttö; raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatu ja jäljitettävyys kautta koko elintarvikeketjun; "pehmeät" tekniikat ja prosessinohjaus; elintarviketuotantoteknologia sekä kehittyneet pakkaus- ja esillepanojärjestelmät; laadunvalvonta ja -varmistus, mukaan lukien laadunmittausmenetelmien kehittäminen. TTK-toiminnan painopisteet: raaka-aineiden sekä tuotanto- ja jalostusmenetelmien parantaminen; elintarvikkeita tuottavien viljelmien ja sellaisten elintarvikkeiden kehittäminen, joiden raaka-aineilla on uusia ominaisuuksia (esim. alennettu allergeenipitoisuus) ja joiden ainesosat edistävät terveyttä ja säilyvät paremmin samalla kun vältetään haitallisia tai eitoivottuja saattoaineita; kalajätteiden ja aliarvostettujen lajien käyttö; raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatu ja jäljitettävyys kautta koko elintarvikeketjun; "pehmeät" tekniikat ja prosessinohjaus; elintarviketuotantoteknologia sekä kehittyneet pakkaus- ja esillepanojärjestelmät; laadunvalvonta ja -varmistus, mukaan lukien laadunmittausmenetelmien kehittäminen. (Tarkistus 33) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät toinen luetelmakohta Tartunnanaiheuttajien ja toksisten aineiden havaitsemismenetelmien ja torjumismenetelmien kehittäminen. Tutkimuksissa keskitytään kontaminaatioihin liittyviin vaaroihin, kontaminaatioiden tarkkaan alkuperään ja strategioihin, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden turvallisuutta. Tartunnanaiheuttajien, toksisten aineiden, antibioottien sekä radioaktiivisille aineille altistumisen tai radioaktiivisuuteen perustuvan hoidon seurausten havaitsemismenetelmien ja torjumismenetelmien kehittäminen. Tutkimuksissa keskitytään kontaminaatioihin liittyviin vaaroihin, kontaminaatioiden tarkkaan alkuperään ja strategioihin, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden turvallisuutta

21 TTK-toiminnan painopisteet: kontaminaatioiden ymmärtäminen aiempaa paremmin ja niiden hallitseminen; määritysmenetelmät, joilla voidaan nopeasti osoittaa patogeenit, vierasperäiset aineet ja hormonit; uudet ja turvallisemmat elintarviketuotantotekniikat; mikrobeista ja kemiallisista aineista aiheutuvien riskien sekä allergiariskien uudet arviointimenetelmät. TTK-toiminnan painopisteet: kontaminaatioiden ymmärtäminen aiempaa paremmin ja niiden hallitseminen; määritysmenetelmät, joilla voidaan nopeasti osoittaa patogeenit, vierasperäiset aineet, hormonit ja endokriinisen järjestelmän häiriötekijät; uudet ja turvallisemmat elintarviketuotantotekniikat; mikrobeista ja kemiallisista aineista aiheutuvien riskien sekä allergiariskien uudet arviointimenetelmät. (Tarkistus 34) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät kolmas luetelmakohta Ravinnon merkityksen tutkiminen terveyden ylläpidossa elintarvikkeiden ja ravinnon, toksikologian, epidemiologian, ympäristövuorovaikutusten, kuluttajien valintojen ja kansanterveyden kannalta. Päämääränä on vähentää elintarvikkeisiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat osaltaan pitkäaikaissairauksien syntyyn, sekä kehittää uusia tapoja ravintoarvoltaan parempien ja tasapainoisempien elintarvikkeiden tuottamiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ravinnon merkitys ja vaikutus fysiologisiin toimintoihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn; tiettyjen väestöryhmien erityisravinnontarve; ravinnon sekä pitkäaikaisten sairauksien tai häiriöiden väliset yhteydet, mukaan lukien niihin liittyvät perintötekijät, kuluttajansuoja ja kuluttajien suhtautuminen ja reaktiot elintarvikkeita, käsittelyprosesseja ja merkintöjä koskevissa asioissa. Ravinnon merkityksen tutkiminen terveyden ylläpidossa elintarvikkeiden ja ravinnon, toksikologian, epidemiologian, ympäristövuorovaikutusten, kuluttajien valintojen ja kansanterveysjärjestelmän kannalta. Päämääränä on vähentää elintarvikkeisiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat osaltaan pitkäaikaissairauksien syntyyn, sekä kehittää uusia tapoja ravintoarvoltaan parempien ja tasapainoisempien elintarvikkeiden tuottamiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ravinnon merkitys ja vaikutus fysiologisiin toimintoihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn; tiettyjen väestöryhmien erityisravinnontarve; ravinnon sekä pitkäaikaisten sairauksien tai häiriöiden väliset yhteydet, mukaan lukien niihin liittyvät perintötekijät; mikroorganismien tai terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuottamiseen käytettyjen kasvien terveysvaikutteisten ominaisuuksien hyödyntäminen; biologisesti viljeltyjen elintarvikkeiden dietetiikkaan liittyvät edut; kuluttajansuoja ja kuluttajien suhtautuminen ja reaktiot elintarvikkeita, käsittelyprosesseja ja merkintöjä koskevissa asioissa. Tämä on nivellettävä avaintoimintakokonaisuuteen v: "Väestön ikääntyminen ja vammaiset"

22 (Tarkistus 35) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät neljäs luetelmakohta Sellaisten sairauksien ja allergioiden tutkiminen, jotka liittyvät ympäristöön tai joihin ympäristö vaikuttaa, ja niiden hoidon ja ennaltaehkäisyn tutkiminen. Tutkimuksissa keskitytään suoraan ympäristöön liittyviin terveysongelmiin sekä hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmiin, ja ne perustuvat luotettaviin epidemiologisiin tietoihin ja patogeenisuusmekanismien tuntemiseen. TTK-toiminnan painopisteet: ihmisten terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutuksen analysointi ja kvantifiointi; terveyteen vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen arviointi ja näiden tekijöiden vuorovaikutukset; ympäristöindikaattorien ja kansanterveysindikaattorien keskinäisen riippuvuuden tutkiminen tehokkaamman hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta; yhdennetyn lähestymistavan kehittäminen riskinarvioinnissa ottaen huomion ympäristönäkökohdat ja kansanterveys. Sellaisten sairauksien ja allergioiden tutkiminen, jotka liittyvät ympäristöön tai joihin ympäristö vaikuttaa, ja niiden hoidon ja ennaltaehkäisyn tutkiminen. Tutkimuksissa keskitytään suoraan ympäristöön liittyviin terveysongelmiin sekä hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmiin, ja ne perustuvat luotettaviin epidemiologisiin tietoihin ja patogeenisuusmekanismien tuntemiseen. Lisäksi olisi tutkittava työpaikalla ilmenevän ympäristökuormituksen vaikutuksia: tähän sisältyy työpaikan ja ympäristön riskitekijöiden vuorovaikutus sekä työ- ja ympäristöperäisten sairauksien syiden selvittäminen. TTK-toiminnan painopisteet: ihmisten terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutuksen analysointi ja kvantifiointi; terveyteen vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen arviointi ja näiden tekijöiden vuorovaikutukset; ympäristöindikaattorien ja kansanterveysindikaattorien keskinäisen riippuvuuden tutkiminen tehokkaamman hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta; yhdennetyn lähestymistavan kehittäminen riskinarvioinnissa ottaen huomion ympäristönäkökohdat ja kansanterveys. Ympäristötekijöille ja erityisesti todistetusti endokriinisiä häiriöitä aiheuttaville kemikaaleille altistumisen, niiden vaikutusten ja/tai näille tekijöille esiintyvän herkkyyden biologiset merkkiaineet, mukaan lukien biologiset indikaattorit, erityisesti sekaaltistuksen jälkeen ja kertyvien vaikutusten ollessa kyseessä; toksisuutta ennustavien testien, erityisesti in-vitro -testien, ja riskinarvioinnin parantaminen tarkoituksena erityisesti vähentää, kehittää ja lopulta korvata koe-eläinten käyttö; paremmat menetelmät ja tekniikat altistusten ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi

23 (Tarkistus 36) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät viides luetelmakohta Uusien diagnostisten menetelmien, riskinarviointimenetelmien ja terveydelle vahingollisten ympäristötekijöiden syiden ja vaikutusten lieventämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen. Tavoitteena on käyttää monitieteistä lähestymistapaa yhteiskunnallisen ja fyysisen ympäristön sekä terveyden välisten vuorovaikutusten tutkimiseen ja kehittää ympäristötekijöille altistuvien heikohkon vastustuskyvyn omaavien väestöryhmien tunnistamista sekä selvitellä ennaltaehkäiseviä menetelmiä terveydelle vaarallisten ympäristötekijöiden ja niiden syiden vähentämiseksi. (Poistetaan.) TTK-toiminnan painopisteet: ympäristötekijöille altistumisen, niiden vaikutusten ja/tai näille tekijöille esiintyvän herkkyyden biologiset merkkiaineet, mukaan lukien biologiset indikaattorit, erityisesti sekaaltistuksen jälkeen ja kertyvien vaikutusten ollessa kyseessä; toksisuutta ennustavien testien ja riskinarvioinnin parantaminen, joka perustuu mekanismien tutkimukseen ja jonka tarkoituksena on vähentää, kehittää ja lopulta korvata koe-eläinten käyttö; paremmat menetelmät ja tekniikat altistusten ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi; erityisesti matkapuhelimista tulevaan ei-ionisoivaan säteilyyn liittyvien mahdollisten vaikutusten epidemiologiset ja biolääketieteelliset tutkimukset

24 (Tarkistus 37) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, ii) Tartuntatautien hallinta, TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet, ensimmäisen luetelmakohdan toinen kappale TTK-toiminnan painopisteet: rokotteet uusia tai uudelleen esiintyviä tartuntatauteja tai tartunnanaiheuttajiin liittyviä muita tauteja (esim. tietyt syövät) vastaan, jotta eläinkokeita voidaan vähentää ja korvata ne lopulta; rokotteet eläinten patogeenejä vastaan; eurooppalaisten verkkojen luominen rokotteita ja lääkkeitä koskevia kliinisiä ja kenttäkokeita varten, mukaan lukien tarvittaessa immuunijärjestelmän tutkimus. TTK-toiminnan painopisteet: rokotteet uusia tai uudelleen esiintyviä tartuntatauteja vastaan, jotta eläinkokeita voidaan vähentää ja korvata ne lopulta; rokotteet eläinten patogeeneja vastaan; eurooppalaisten verkkojen luominen rokotteita koskevia kliinisiä ja kenttäkokeita varten, jotka edellyttävät erityistoimenpiteitä (esimerkiksi suljettuja turvalaitoksia, koekeskuksia). (Tarkistus 38) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, ii) Tartuntatautien hallinta toinen luetelmakohta - Uudet ja paremmat strategiat tartuntatautien tunnistamiseksi ja niiden torjumiseksi, joissa pääpaino on hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja jotka perustuvat patogeneesiä, vastustuskyvyn ilmaantumista ja immuunijärjestelmän toimintakykyä koskeviin tutkimuksiin TTK-toiminnan painopisteet: tartunnanaiheuttajia vastaan suunnattujen suojamekanismien, lääkeresistenssin ja immuunivasteen tutkimus; turvallisempia ja tehokkaampia rokotteita ja immuuniterapiaa varten tarkoitetut tekniikat; erityiset riskitekijät, mukaan lukien vieraskudossiirteet, jotka voivat edistää tartuntatautien leviämistä ja uusien kantojen ilmestymistä; diagnostisten testien kehittäminen ja validointi; tartuntatautien varoitusjärjestelmän ja seurantaverkoston perustaminen; lääkkeiden ja rokotteiden aiheuttamien epätoivottujen reaktioiden paremmat ja tarkemmat varhaisdiagnoosimenetelmät. - Uudet ja paremmat strategiat tartuntatautien tunnistamiseksi ja niiden torjumiseksi, joissa pääpaino on hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja jotka perustuvat patogeneesiä, vastustuskyvyn ilmaantumista ja immuunijärjestelmän toimintakykyä koskeviin tutkimuksiin TTK-toiminnan painopisteet: tartunnanaiheuttajia vastaan suunnattujen suojamekanismien, lääkeresistenssin ja immuunivasteen tutkimus; turvallisempia ja tehokkaampia rokotteita ja immuuniterapiaa varten tarkoitetut tekniikat; erityiset riskitekijät (esimerkiksi vieraskudossiirteet), jotka voivat edistää tartuntatautien leviämistä ja uusien vastustuskykyisten kantojen ilmestymistä; diagnostisten testien kehittäminen ja validointi; tartuntatautien varoitusjärjestelmän ja seurantaverkoston perustaminen; lääkkeiden ja rokotteiden aiheuttamien epätoivottujen reaktioiden paremmat ja tarkemmat varhaisdiagnoosimenetelmät

25 (Tarkistus 39) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, ii) Tartuntatautien hallinta kolmas luetelmakohta Kansanterveys- ja hoitojärjestelmiin liittyvät, erityisesti hallintaa, ennaltaehkäisyä ja valvontaa koskevat näkökohdat. TTK-toiminnan painopisteet: Kansanterveyspolitiikan organisaatiota ja taloutta koskevat näkökohdat; valvonta-, seuranta- ja arviointimenetelmät ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten; markkinoilla olevien tuotteiden vaarattomuuden valvontamenetelmät. Kansanterveys- ja hoitojärjestelmiin sekä terveydenhuoltoon liittyvät, erityisesti hallintaa, ennaltaehkäisyä ja valvontaa koskevat näkökohdat. TTK-toiminnan painopisteet: Kansanterveysja hoitojärjestelmän organisaatiota ja taloutta koskevat näkökohdat; valvonta-, seuranta- ja arviointimenetelmät ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten; markkinoilla olevien tuotteiden vaarattomuuden valvontamenetelmät. (Tarkistus 40) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, iii) Solutehdas toinen luetelmakohta Biologiset sanitointimenetelmät ja runsaasti energiaa sisältävien jätteiden biologiset käsittelymenetelmät. Tavoitteena on saastumisen ennaltaehkäisy, havaitseminen, valvominen, käsittely ja korjaaminen sekä jätteiden taloudellisen arvon lisääminen mahdollisimman paljon. TTK-toiminnan painopisteet: uudet bioprosessit, joiden avulla voidaan ehkäistä teollisuudesta tulevaa saastumista sekä käsitellä, hyödyntää ja/tai kierrättää biologisesti kertyviä jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita; biologiset testit ja biologiset koettimet; pysyvien kemikaalien biologinen hajottaminen mikrobikatalysaattorien avulla yksinään tai yhdessä kasveista saatavien järjestelmien tai kemiallisten katalysaattorien kanssa; luonnollisten tai uusien populaatioiden biologinen monimuotoisuus ja ekologinen dynamiikka. Biologiset sanitointimenetelmät ja runsaasti energiaa ja ainesta sisältävien jätteiden biologiset käsittelymenetelmät. Tavoitteena on saastumisen ennaltaehkäisy, havaitseminen, valvominen, käsittely ja korjaaminen sekä jätteiden taloudellisen arvon lisääminen mahdollisimman paljon. TTK-toiminnan painopisteet: uudet bioprosessit, joiden avulla voidaan ehkäistä teollisuudesta tulevaa saastumista sekä käsitellä, hyödyntää ja/tai kierrättää biologisesti kertyviä jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita; biologiset testit ja biologiset koettimet; pysyvien kemikaalien biologinen hajottaminen mikrobikatalysaattorien avulla yksinään tai yhdessä kasveista saatavien järjestelmien tai kemiallisten katalysaattorien kanssa; luonnollisten tai uusien, tätä tarkoitusta varten käyttöön otettujen populaatioiden biologinen monimuotoisuus ja ekologinen dynamiikka

26 (Tarkistus 41) Liite II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, iii) Solutehdas kolmas luetelmakohta Uudet biologiset prosessit ja tuotteet, uudet mikro-organismeja, kasveja tai eläimiä käyttävät jalostustekniikat elintarvike- ja maatalousteollisuuden käyttöön ja kemian sovellukset, joilla on runsaasti lisäarvoa. Tässä korostetaan arvokkaita biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja suosia haluttujen ominaisuuksien ilmentymistä mikroorganismeissa, kasveissa ja eläimissä. TTK-toiminnan painopisteet: genomitason menetelmät, joissa hyödynnetään sopivimpien mikro-organismien, kasvien ja eläinten solun ja solukomponenttien ominaisuuksia ottaen huomioon yhteiskunnallis-taloudelliset, agronomiset, ekologiset ja/tai kuluttajia koskevat näkökohdat; uudet biokatalysaattorit; maaperän ja meren organismien käyttö uusien kiinnostavien tuotteiden lähteinä; metabolisen ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimus ja sen kestävä käyttö. Uudet biologiset ja biotekniset prosessit ja tuotteet, uudet mikro-organismeja, kasveja tai eläimiä käyttävät jalostustekniikat elintarvike- ja maatalousteollisuuden sekä niitä tuotantoketjussa edeltävien alojen (esim. kasvinjalostuksen) käyttöön ja kemian sovellukset, joilla on runsaasti lisäarvoa. Tässä korostetaan arvokkaita biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja suosia haluttujen ominaisuuksien ilmentymistä mikroorganismeissa, kasveissa ja eläimissä. TTK-TOIMINNAN painopisteet: genomitason menetelmät, joissa hyödynnetään sopivimpien mikro-organismien, kasvien ja eläinten solun ja solukomponenttien ominaisuuksia ottaen huomioon yhteiskunnallis-taloudelliset, agronomiset, ekologiset ja/tai kuluttajia koskevat näkökohdat; erilaisten tärkeimpien viljelylajien (yksi- ja kaksisirkkaiset kasvit) kasvigenomin tutkimus; uudet menetelmät kasvien ravinteenottokyvyn, fotosynteesiarvojen ja stressinsietokyvyn parantamiseksi sekä sadon varmistamiseksi kasvien viljelyssä; uudet biokatalysaattorit; maaperän ja meren organismien käyttö uusien kiinnostavien tuotteiden lähteinä ja perinteisten tuotteiden optimointi; metabolisen ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimus ja sen kestävä käyttö

27 (Tarkistus 42) LIITE II, a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET, iv) Kestävä maa-, kala ja metsätalous, mukaan lukien maaseutualueiden yhdennetty kehittäminen, otsikko, alaotsikko ja ensimmäinen kappale iv) Kestävä maa-, kala- ja metsätalous, mukaan lukien maaseutualueiden yhdennetty kehittäminen TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tavoite on tutkia ja kehittää teknologioita luonnonvarojen, mukaan lukien metsät, tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Toiminnassa katetaan koko tuotantoketju ja otetaan huomioon tiukka kansainvälinen kilpailutilanne ja tarve sopeutua yhteisen maaja kalatalouspolitiikan kehitykseen samalla, kun luodaan tieteellistä perustaa yhteisön asetuksille ja normeille. Lisäksi halutaan edistää metsien monipuolista tehtävää, kestävää kehitystä ja metsävarojen käyttöä maaseudun kehittämiseen yhdennettynä tekijänä. Painopistealoja ovat seuraavat: iv) Kestävä ja ympäristöä säästävä maa-, kala- ja metsätalous, jossa otetaan huomioon maaseutualueiden yhdennetty kehittäminen TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tavoite on tutkia ja kehittää teknologioita luonnonvarojen, mukaan lukien metsät, tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi ekologisesti kestävällä tavalla. Toiminnassa katetaan koko tuotantoketju ja otetaan huomioon tiukka kansainvälinen kilpailutilanne ja tarve sopeutua yhteisen maa- ja kalatalouspolitiikan kehitykseen samalla, kun luodaan tieteellistä perustaa yhteisön asetuksille ja normeille. Lisäksi halutaan edistää metsien monipuolista tehtävää, ekologisesti kestävää kehitystä ja metsävarojen käyttöä maaseudun kehittämiseen yhdennettynä tekijänä. Maatalouden alalla tarkastellaan huolellisesti kysymyksiä, jotka liittyvät esim. kuivuuden kaltaisiin kielteisiin ilmastollisiin vaikutuksiin sopeutumaan pystyvien tai tietyille tuholaisille vastustuskykyisten kasvilajien siementen perimän ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen. Samalla kehitetään entistä vastuskykyisempiä kasvilajeja, millä tuetaan laajentuvaa kuivien alueiden maataloutta. Samalla tavoin kiinnitetään erityistä huomiota myös edafologisten resurssien hoitamiseen maaperän eroosion torjumiseksi. Painopistealoja ovat seuraavat: