EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Transkriptio

1 EHDOTUKSET NEUVOSTON PÄÄTÖKSIKSI ERITYISOHJELMISTA, JOILLA PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN TUTKIMUSTA, TEKNOLOGISTA KEHITTÄMISTÄ JA ESITTELYÄ KOSKEVA EUROOPAN YHTEISÖN VIIDES PUITEOHJELMA ( ) (komission esittämät) Vaikka komission yksiköt pyrkivät kaikin tavoin välttämään mahdollisia virheitä ja laiminlyöntejä, komissio ei ota vastuuta lähetetyistä asiakirjoista, vaan ainoastaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistu teksti on todistusvoimainen.

2 SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUKSET NEUVOSTON PÄÄTÖKSIKSI ERITYISOHJELMISTA, JOILLA PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN TUTKIMUSTA, TEKNOLOGISTA KEHITTÄMISTÄ JA ESITTELYÄ KOSKEVA EUROOPAN YHTEISÖN VIIDES PUITEOHJELMA PERUSTELUT ENSIMMÄINEN TOIMI 1. Elämänlaatu ja luonnonvarojen hallinta 2. Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta 3. Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu 4. Ekosysteemin suojelu TOINEN TOIMI 5. Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen KOLMAS TOIMI 6. Innovaatio ja pk-yritysten osallistuminen NELJÄS TOIMI 7. Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen Suorina toimina toteutettava toiminta (YTK)

3 PERUSTELUT Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan yhteisön viidettä tutkimuspuiteohjelmaa koskevan komission ehdotuksen pääperiaatteet antamassaan lausunnossa, ja neuvosto hyväksyi ne vahvistamassaan yhteisessä kannassa. Periaatteissa korostetaan tutkimustoiminnan keskittämistä, jonka ansiosta unionin tärkeimpiin sosiaalis-taloudellisiin tarpeisiin voidaan reagoida toteuttamalla monialaista toimintaa ryhmiteltynä aihealuekohtaisiin ohjelmiin. Periaatteet koskevat myös yhteisen tutkimuskeskuksen YTK:n toimintaa. Tässä vaiheessa on tärkeää, että erityisohjelmista käytävät keskustelut tapahtuvat samanaikaisesti viidennestä puiteohjelmasta tehtävän lopullisen päätöksen kanssa, jotta sitä voidaan soveltaa käytännössä jo vuodesta 1999 alkaen. Puiteohjelmapäätöksen tekemistä odotettaessa on laadittu ehdotukset erityisohjelmiksi ottaen huomioon, että parlamentin ja neuvoston kannat kokonaisrakenteesta ovat hyvin samankaltaiset. Tässä vaiheessa pitäisi tarkentaa täytäntöönpanon ehtoja, joilla voidaan päästä valittuihin tavoitteisiin: toiminnan keskittämiseen, sen kohdentamiseen yhteisön tarpeiden mukaan sekä joustavuuteen soveltamisessa. Koska energia- ja ympäristökysymykset ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, komission ehdotuksissa on säilytetty kokonaisvaltainen ja monitieteinen lähestymistapa eikä kyseistä ohjelmaa ole jaettu kahteen eri alaohjelmaan. Lisäksi ehdotuksissa on parlamentin kannan mukaisesti vain yksi yhteinen avaintoimintakokonaisuus aihealueesta "terveys, ravinto ja ympäristötekijät", joka kattaa monia yleisesti kiinnostavia kysymyksiä, joita kannattaa käsitellä yhdessä. Yhteistä tutkimuskeskusta koskettavissa erityisohjelmissa kehitetään komission alkuperäistä ehdotusta, jota parlamentti ja tutkimuskeskuksen hallintoneuvosto ovat tukeneet. Ohjelmat perustuvat tutkimuskeskuksen erityistehtävään unionin politiikan suhteen, mikä merkitsee kansalaisille annettavia palveluja ja pyrkimystä kestävään ja kilpailukykyiseen kehitykseen. YTK:n tekemä työ täydentää muiden erityisohjelmien työtä, ja tarvittaessa niitä koordinoidaan keskenään. Euratomin erityisohjelmassa annetaan etusija polttoainekierron turvallisuudelle ja ydinmateriaalin valvonnalle. Parlamentti ja neuvosto lisäsivät ensimmäisessä käsittelyssä tutkimuksen painopisteiden lukumäärää komission ehdotuksessa olevien määrästä seuraavilla aloilla: Ensimmäisessä aihealuekohtaisessa ohjelmassa ("Elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan parantaminen") otettiin uudeksi painopisteeksi ja avaintoimintakokonaisuudeksi väestön ikääntymisen tutkimus. Avaintoimintakokonaisuuteen "maaseutu- ja rannikkoympäristön yhtenäinen kehittäminen" (metsätalous, maaperän suojelu ja eroosion ehkäiseminen, normien laatimista edeltävä tutkimus) ja yleisteknologioihin (perimän tutkimus ja neurotieteet) sisällytettiin uusia painopisteitä. Kolmanteen aihealuekohtaiseen ohjelmaan ("Kilpailukykyisen ja kestävän kasvun edistäminen") on lisätty uusi avaintoimintakokonaisuus "maaliikenne ja meriteknologia", ja avaintoimintakokonaisuus "huomisen kaupunki" on poistettu tästä ohjelmasta. Neljänteen aihealuekohtaiseen ohjelmaan ("Ekosysteemin suojelu") on lisätty uusi tutkimuksen painopiste "maapallon laajuiset muutokset", josta on tehty avaintoimintakokonaisuus, ja siihen on lisätty myös aiheet "ilmasto ja luonnon monimuotoisuus". Ohjelmaan on lisätty uusi avaintoimintakokonaisuus "meriekosysteemien kestävä käyttö". Tavoitteiden painotuksia on muutettu, samoin avaintoimintakokonaisuuden "huomisen kaupunki" ( ja kulttuuriperintö) tavoitteita, ja energiatutkimus on jaettu kahteen eri avaintoimintakokonaisuuteen. Horisontaaliohjelmassa "Tutkijavoimavarojen lisääminen" sosiaalis-taloudellisen tutkimuksen merkitystä on lisätty (avaintoimintakokonaisuutena). Tämä tutkimustoiminnan lisääntyminen oikeuttaa entistä selvemmin komission pyynnön 16,3 miljardin ecun kokonaismäärärahasta. Pyyntö on myös Agenda 2000:ssa avattujen näkymien mukainen. Se noudattaa täysin Agenda 2000:n henkeä ja sanamuotoa: tutkimukselle annetaan uutta vauhtia, ja menoja lisätään suhteessa BKT:n kasvuun niukkojen budjettivarojen sallimalla tavalla. Parlamentin lausunnon ja neuvoston yhteisen kannan ottamiseksi huomioon ehdotuksessa rahamäärän jakotapaa on kuitenkin muokattu neljään aihealuekohtaiseen ohjelmaan jaetun tutkimustoiminnan mukaiseksi.

4 YTK:n osuuden rahoitusta varten komissio on ehdottanut budjettivarojen vähentämistä ydintutkimuksen alalla ja niiden vaatimatonta lisäämistä muun kuin ydintutkimuksen alalla sekä työn keskittämistä yhteisön politiikkojen tukemiseen erityisesti kansalaisia, kestävää kehitystä ja Euroopan kilpailukykyä koskettavissa kysymyksissä. YTK:lla on näissä aloissa tunnustettua asiantuntemusta ja riippumattomuutta, jotka voidaan säilyttää vain, jos resursseja on riittävä määrä. Komission koko puiteohjelmalle ehdottama kokonaistalousarvio perustuu tarpeiden analysointiin alkaen tutkimustavoitteiden selkeästä määrittelystä. Erityisohjelmaehdotuksissa esitetään ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti nämä vaatimukset. Niistä tulee selkeästi esille, että budjetin supistaminen voi vaarantaa ohjelmien ja avaintoimintakokonaisuuksien toiminnan, jos ohjelman yleisiä tavoitteita ei muuteta vastaavasti. Yhteisön TTK-toiminnan taso voi kussakin painopisteessä pudota alle sen kriittisen rajan, joka mahdollistaa yhteisön kilpailukyvyn tukemisen ja kansalaisten odotuksiin vastaamisen. Tällaista ratkaisua tehtäessä on pidettävä mielessä, että Euroopan unionin suurimmat kilpailijat ovat lisänneet tutkimukseen osoittamiaan budjettivaroja. Ehdotetut tutkimustoimet ovat puiteohjelman tavoitteiden sekä puiteohjelman liitteessä I ja eri erityisohjelmissa vahvistettujen perusteiden mukaisia. Ne on siis suunniteltu tuomaan lisäarvoa yhteisön tasolla, ja niiden sisällön on tarkoitus vastata suuriin, koko Eurooppaa koskeviin ongelmiin. Jotta puiteohjelma noudattaisi uutta strategista lähestymistapaa ja voisi mukautua tieteen ja teknologian kehitykseen neljän vuoden ajan, ohjelmakomiteoiden toiminnasta on annettava uusia säännöksiä. Ehdotusten on taattava ohjelmien yleinen johdonmukaisuus ja riippumattomuus sekä niiden hallinnon tehokkuus. Davignonin ryhmä, joka arvioi yhteisön tutkimustyötä viiden vuoden ajalta, antoi suosituksia, jotka on otettu mukaan ohjelmia laadittaessa: perusperiaatteena on, että ohjelmakomiteat käsittelevät strategiakysymyksiä, mutta komissio on yksin vastuussa juoksevista hallintoasioista. Komissio tiedottaa ohjelmakomiteoille säännöllisesti ohjelmien taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista ja keinoista, joilla eurooppalainen ulottuvuus on pyritty varmistamaan. Tämä koskee muun muassa näiden ohjelmien ansiosta tehtävän tutkimustyön ja toisaalta kansallisella tasolla tai muissa eurooppalaisissa TTK-järjestelmissä, kuten Eurekassa, tehtävän tutkimustyön keskinäistä täydentävyyttä. Lisäksi komissio aikoo muodostaa arvostetuista tiede-, teollisuus- ja käyttäjäpiirejä edustavista henkilöistä koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, jotka muodostuvat tasapuolisesti näistä kolmesta ryhmästä ja joiden tarkoituksena on huolehtia vuorovaikutuksesta asianomaisten piirien kanssa. Ryhmät antavat komissiolle neuvontaa lähinnä avaintoimintakokonaisuuksien tai niistä koostuvien johdonmukaisten kokonaisuuksien täytäntöönpanoasioissa. Ryhmiä muodostaessaan komissio pyrkii naisten ja miesten tasalukuisuuteen ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin niiden muodostaessa ohjelmakomiteoita. * * Nämä ehdotukset ovat ratkaiseva vaihe viidennen puiteohjelman laatimisessa. Ne vastaavat voimakkaaseen tahtoon ohjata yhteisön tutkimustoimintaa hyödyttämään teollisuuden kilpailukykyä ja Euroopan kansalaisten elämänlaatua. Niistä saa yksityiskohtaisen käsityksen toteutettavan tutkimustyön sisällöstä ja sen täytäntöönpanon edellytyksistä. Euroopan parlamenttia, neuvostoa, talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa pyydetään tutustumaan niihin, jotta päätökset voidaan tehdä ajoissa ja ohjelmat käynnistää vuoden 1998 loppuun mennessä, niin että Euroopan tutkimustoiminnan jatkuvuus säilyy viidennen puiteohjelman ansiosta. Ehdotukset esitetään johdonmukaisuussyistä yhtenä asiakirjana, johon kuuluvat kaikki viidennen puiteohjelman erityisohjelmat. Ne luetellaan sisällysluettelossa. Samalla esitetään asiakirja, jossa ovat ehdotukset neuvoston päätöksiksi erityisohjelmista, joilla pannaan täytäntöön yhteisön tutkimus- ja koulutustoimintaa koskeva Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelma

5 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ) - 5 -

6 LUONNOS EHDOTUS: NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty, tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla ( ) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 2, ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellään.../.../ey 4 vahvistaneet tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä TTK ) koskevan Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (jäljempänä viides puiteohjelma ) vuosiksi ; puiteohjelmassa määritellään muun muassa elämänlaadun ja luonnonvarojen hallinnan alalla toteutettavat toimet, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin, joista puiteohjelma koostuu, ja että kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista, Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta ( ) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1110/94/EY 5 4 artiklan 2 kohdan sekä neljännen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistettuja erityisohjelmia koskevien neuvoston päätösten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on laadituttanut ulkopuolisen arvion ja toimittanut sen, sen päätelmät ja sitä koskevat huomionsa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa on kuultu erityisohjelmien tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä, joka esitellään komission 5 päivänä marraskuuta 1997 vahvistamassa valmisteluasiakirjassa 6, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 j artiklan mukaisesti yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevista säännöistä sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä (jäljempänä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ) tehtyä neuvoston päätöstä.../.../ey 7 sovelletaan tähän erityisohjelmaan, ja mainitun päätöksen nojalla yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua tähän ohjelmaan kuuluviin epäsuoriin toimiin, tätä ohjelmaa toteutettaessa voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen perustuvan yhteistyön lisäksi kansainvälistä yhteistyötä yhteisön 1 EYVL, s.. 2 EYVL, s.. 3 EYVL, s.. 4 EYVL, s.. 5 EYVL L 126, , s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2535/97/EY (EYVL L 347, , s. 1). 6 KOM(97) 553 lopullinen, EYVL, s..

7 ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 m artiklan nojalla, tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyitä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta, ensimmäisen innovaatiota koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti viidennen puiteohjelman tutkimustoimet on suunnattava aiempaa paremmin innovaation edistämiseen, ja tämän ohjelman toteuttamisen etenemistä on syytä tutkia, jotta ohjelma voitaisiin tarvittaessa mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen; on myös syytä teettää aikanaan riippumattomilla asiantuntijoilla arvio ohjelman toteuttamisen etenemisestä, - - 2

8 ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti [tämän ohjelman hyväksymispäivän] ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi aihealuetta Elämänlaatu ja luonnonvarojen hallinta koskeva erityisohjelma (jäljempänä erityisohjelma ). 2 artikla 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä rahamäärä ) on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 2635 miljoonaa ecua, josta enintään 6,30% varataan komission hallintomenoihin. 2. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. 3. Tästä rahamäärästä miljoonaa ecua varataan kaudeksi ja miljoonaa ecua kaudeksi Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman 3 artiklan 3 kohdassa määritellyin edellytyksin. 4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten sen mukaan, miten monivuotisten rahoitusnäkymien puitteissa vahvistettuja resursseja on saatavilla. 3 artikla 1. Erityisohjelman pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä siihen liittyvät painopisteet käyvät ilmi liitteestä II. Ne on määritelty viidennen puiteohjelman liitteessä I esitettyjen pääperiaatteiden ja kolmeen luokkaan jaettujen valintaperusteiden mukaisesti. 2. Toteutettavien TTK-toimien valintaan sovelletaan kyseisten periaatteiden ja perusteiden mukaisesti valintaperusteita, jotka on mainittu osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen 10 artiklassa. Tähän ohjelmaan sovelletaan myös erityistä valintaperustetta: teollisten tahojen osallistumisen kustannustenjakoperiaatteella toteutettavaan toimintaan on sovelluttava toiminnan luonteeseen. Ohjelman toteuttamisessa, mukaan lukien 5 artiklan 1 kohdassa määritelty työohjelma, noudatetaan kaikkia kyseisiä perusteita vaikkakin niitä voidaan painottaa eri tavalla. 3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä. 4. Yhteisön osallistumista viidennen puiteohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään viidennen puiteohjelman 4 artiklassa. 5. Erityisohjelman epäsuorat TTK-toimet määritellään viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV. Erityisohjelman toteuttamista koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt annetaan liitteessä III.

9 4 artikla Ottaen huomioon 3 artiklassa vahvistetut perusteet sekä liitteessä II esitetyt tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet komissio a) tutkii erityisohjelman toteuttamisvaiheen ja tekee tarvittaessa viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotuksia erityisohjelman mukauttamiseksi ja b) teettää viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla toteutettavista toimista. 5 artikla 1. Komissio vahvistaa työohjelman, jossa määritellään (a) (b) (c) (d) liitteen II sisältö, erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu, liitteessä III annetut koordinointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kutakin epäsuoraa TTK-tointa varten. Työohjelma päivitetään tarvittaessa. 2. Toteuttaakseen epäsuoria TTK-toimia komissio käynnistää työohjelman pohjalta osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä tarkoitetut menettelyt pääasiassa tarjouspyynnöin. 6 artikla 1. Komissio vastaa tämän erityisohjelman toteuttamisesta. 2. Komissiota avustaa ohjelmakomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. 3. Komission edustaja antaa ohjelmakomitealle ehdotukset toimenpiteiksi, jotka koskevat - 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman vahvistamista ja päivitystä, - viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvion toimeksiannon vahvistamista, - liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta. 7 artikla 1. Ohjelmakomitea antaa lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan enemmistöllä, joka määrätään perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komitean äänestyksissä jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitun artiklan mukaisesti. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen

10 Komissio päättää ehdotetuista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ehdotetut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio antaa neuvostolle viipymättä ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kuuden viikon kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä. 2. Komissio antaa ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista. Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. 8 artikla Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja - - 3

11 LIITE I RAHAMÄÄRÄN VIITTEELLINEN JAKAUTUMINEN Toimintatyyppi Yhteensä a) Avaintoimintakokonaisuudet 76,1 % i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät 19,0 % ii) iii) iv) Tartuntatautien hallinta Solutehdas Maa-, kala- ja metsätalouden kestävä hallinta, maaseutuympäristön yhtenäinen kehittäminen mukaan lukien 12,7% 15,2% 21,6% v) Väestön ikääntyminen b) Yleisluontoinen tutkimustyö ja teknologian kehittämistyö c) Tuki tutkimusinfrastruktuureille 7,6 % 20,9 % 3,0 % YHTEENSÄ miljoonaa ecua - - 4

12 LIITE II TOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ PAINOPISTEET JOHDANTO Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys näkyy yleisesti suurempana varakkuutena, elämänodotteen pitenemisenä ja työolojen paranemisena. Tähän edistykseen liittyy kuitenkin uusia haasteita, kuten terveydenhoitokulujen kasvaminen, väestön ikääntyminen ja ympäristön rappeutuminen. Ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen välillä on yhä suurempi kuilu, olipa kyse maatalouden tai kalastuksen, kaivostoiminnan tai koko luonnonympäristön varoista. Tällainen kehitys on paradoksaalisesti ilmennyt aikana, jolloin tiedot eliökunnan rakenteesta ja toiminnasta lisääntyvät räjähdysmäisesti, minkä vuoksi on odotettavissa uusia kehitysaskeleita vastaavilla aloilla eli terveydenhoidossa, lääkkeissä, maataloudessa, elintarvikkeissa jne. Euroopalla on vahva kokemus ja erinomainen maine biotieteiden ja -teknologioiden tutkimuksessa ja niiden soveltamisessa. Lisäksi Eurooppa muodostaa laajan ja yhtenäisen sekä perinteisesti biotuotteita arvostavan markkina-alueen. Euroopalla on siten erinomaiset mahdollisuudet vastata suuriin haasteisiin, joita ovat esim. turvallisten ja monipuolisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuuhintaisten terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen ja paremmat lääkkeet. Tieteelliset perusteet, joiden mukaan elävästä luonnosta saatavia aineita hyödynnetään näihin tarkoituksiin, muuttuvat parhaillaan, kun on löydetty eläville olennoille luonteenomaisia syvällisiä ja interaktiivisia mekanismeja. Tieteessä viime vuosikymmeninä tapahtuneen edistyksen ansiosta voidaan nykyisin käsitellä syvällisemmin elintarviketuotantoon, sairauksien parantamiseen sekä biologisten luonnonvarojen hallinnointiin ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Voidaan myös odottaa, että niiden suhde ihmisen käyttäytymiseen ja tarpeisiin, teollisuuden käytäntöihin ja kuluttajien odotuksiin pystytään selvittämään. Ohjelman strateginen tavoite on selvittää keksimiskyvyn ja tuottamiskyvyn välinen yhteys, jotta voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet ja vastata kansalaisten odotuksiin. Tällä pyritään luomaan vaurautta ja työpaikkoja. Ohjelman strategiana on keskittää tutkimus sellaisiin aloihin, joilla tietojen lisääntyminen voi johtaa teknisiin ratkaisuihin joissakin tärkeissä kysymyksissä, jotka huolestuttavat kansalaisia ja joihin on etsittävä ratkaisuja Euroopan laajuisesti. Uutta tässä lähestymistavassa on se, että tiedon massiivisen tuottamisen dynamiikka halutaan ohjata muutamille aloille, joilla voidaan saada odotettuja tuloksia, samalla kun uutta tietoa etsitään edelleen Euroopan valttien vahvistamiseksi kasvua ja elämänlaatua edistävillä aloilla. Ehdotettavia tieteellisiä ja teknologisia ratkaisuja olisi pidettävä yhdennetyn systeemin osina, jossa ihminen on elämänlaatua ja biologisten luonnonvarojen hallintaa koskevan ongelmakentän keskipisteessä. On identifioitu viisi avaintoimintakokonaisuutta, joiden ansiosta eurooppalaisen tutkimuksen on myötävaikutettava ongelmien ratkaisuun tuotteiden, prosessien tai innovatiivisten palvelujen muodossa. Nämä avaintoimintakokonaisuudet on kohdennettu siten, että niiden avulla voitaisiin vastata yhteiskunnallis-taloudellisiin tarpeisiin ja pyrkiä yhteisön politiikkojen yhteisiin tavoitteisiin erityisesti maa- ja kalataloudessa, teollisuudessa ja kuluttajapolitiikassa sekä ympäristö- ja terveyskysymyksissä. Näitä toimia täydentävät yleisluonteiset tutkimustoimet ja teknologiset kehittämistoimet sekä tutkimusinfrastruktuurien tukitoimet, joilla on tarkoitus muodostaa pitkällä aikavälillä tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeitä aloja koskeva tietopohja. Yhteiskunnallis-taloudelliset tarpeet ja niiden tyydyttäminen. Kysyntäpuolella on kehitettävä tutkimusta, joka tähtää terveyden parantamiseen, taloudellisen edistyksen ja ympäristönsuojelun vaatimusten yhteensovittamiseen sekä kuluttajien tarpeiden täyttämiseen aiempaa paremmin. Tarjontapuolella tällä alalla on huomattava mahdollisuus taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä perinteisillä teollisuuden aloilla, erityisesti primaarituotantoon liittyvässä teollisuudessa, että uusilla huipputeknologian aloilla

13 Eurooppalaisen lisäarvon kasvattaminen. Valtioiden raja-alueiden suuria ongelmia on käsiteltävä valikoivasti. Näitä ongelmia ovat terveyskysymykset (kulkutaudit, ravintokysymykset, elintarvikkeiden vaarattomuus, ikääntyminen, harvinaiset sairaudet) tai luonnonvarojen hallinnointi rajanaapurien välillä (maan ja vesien luonnonvarat). Sellaisilla aloilla kuin toksikomania, biologinen turvallisuus tai bioetiikka tieteellisen perustan vahvistaminen tukee yhteisön politiikkaa. Monet tässä ohjelmassa suunnitellut toimet (esim. genomitutkimus, neurotieteet, teknologioiden arviointi) ovat niiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi mahdollisia vain Euroopan mittakaavassa. Euroopan kilpailukyvyn tukeminen. Ohjelmassa korostetaan tiettyjä tieteellisiä saavutuksia uusilla aloilla ja tuotantosektoreilla, joilla on suuri kasvupotentiaali, kuten bioteknologia ja elintarviketeollisuus. Elämänlaadun kohottaminen, biotieteiden tutkimuksen ja teknologioiden edistäminen ja ympäristöä säästävään taloudelliseen kasvuun pyrkiminen, jotka ovat tämän ohjelman keskeisiä toimia, myötävaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittymiseen. Euroopassa on suosittava yritysten ja erityisesti bioteknologia- ja maatalouselintarvikeyritysten perustamista; niissä on jonkin aikaa ollut näkyvissä pysyvä noususuunta. Bioturvallisuuden edistäminen. Rekombinanttiorganismien (esim. siirtogeenisten kasvien, mikroorganismien, rokotteiden) käyttäytymisen terveysvaikutusten ja niiden ympäristökäyttäytymisen arvioiminen kuuluu sopivassa vaiheessa jokaiseen avaintoimintakokonaisuuteen. Eettisten näkökohtien huomioonottaminen. Kaikissa erityisohjelman toimissa varmistetaan ihmisoikeuksien ja olennaisten eettisten periaatteiden täysimääräinen kunnioittaminen viidettä puiteohjelmaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 6 artiklan mukaan. YHTEYDET TOISIIN OHJELMIIN Niveltyminen toisiin ohjelmiin perustuu synergiavaikutusten ja täydentävien toimien edistämiseen, jossa on kuitenkin vältettävä päällekkäisyyksiä: Yhteensovittaminen käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevan erityisohjelman kanssa perustuu seuraavaan periaatteeseen: Varsinaisia tietoyhteiskuntateknologioita (joihin kuuluu kehitystyö, esittelytoimet ja teknologioiden omaksuminen) koskevat toimet keskitetään käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevaan ohjelmaan, kun taas toimet, jotka liittyvät näiden teknologioiden levittämiseen, yhdentämiseen ja mukauttamiseen sovelluksissa, jotka liittyvät elämänlaatuun ja biologisten luonnonvarojen hallinnointiin, toteutetaan viimeksi mainitun ohjelman puitteissa. Yhteensovittaminen kilpailukykyisen ja kestävän kasvun edistämistä koskevan ohjelman ja ekosysteemin säilyttämistä koskevan ohjelman kanssa perustuu läheiseen vuorovaikutukseen tämän ohjelman terveyttä, ravintoa ja ympäristötekijöitä koskevan avaintoimintakokonaisuuden sekä kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskevan ohjelman tuotteita, prosesseja ja organisaatiota koskevan avaintoimintakokonaisuuden sekä ekosysteemin säilyttämistä koskevan ohjelman vastaavien osien välillä. Samanlaisia vuorovaikutuksia on solutehdasta koskevan avaintoimintakokonaisuuden ja maa-, kala- ja metsätalouden kestävää kehitystä, mukaan lukien maaseutualueiden yhdennetty kehittäminen, koskevan avaintoimintakokonaisuuden sekä kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskevan ohjelman ja ekosysteemin säilyttämistä koskevan ohjelman toimien välillä. Ohjelma sovitetaan tiiviisti yhteen yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistamista koskevan ohjelman kanssa, erityisesti sen vuoksi, että yhteistyö kansainvälisissä hankkeissa voisi tuoda lisäarvoa eurooppalaisiin TTK-toimiin. COST- ja EUREKA-ohjelmissa tarjoutuvat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti samoin kuin yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jotta voitaisiin luoda synergioita tähän ohjelmaan kuuluvien toimien ja hankkeiden sekä kansallista rahoitusta saavien tutkimustoimien välillä. EUREKA-yhteistyössä yhteistä etua koskevia tärkeimpiä aiheita käsitteleviä hankkeita voidaan toteuttaa avaintoimintakokonaisuuksien puitteissa

14 Lisäksi toteutetaan erityisiä toimia, joilla on tarkoitus helpottaa kolmansien maiden laitosten osallistumista hankkeisiin ja säilyttää yhteydet Euroopassa koulutettuihin kolmansista maista oleviin asiantuntijoihin; tämä myötävaikuttaa myös ohjelman kansainväliseen osuuteen. Biotieteissä saatavat uudet tiedot ovat jatkuva innovaatioiden lähde. Innovaatiota ja pk-yrityksiä koskevissa hankkeissa tutkimuskumppanuussuhteiden on oltava joustavia ja luonteeltaan yhdentäviä. Kilpailukykyinen kumppanuushanke edellyttää runsasta vuorovaikutusta biologian, tekniikan, tietojenhallinnan, standardoinnin, pääomaan tehtävien sijoitusten, teollis- ja tekijänoikeuksien ym. alalla. Tämä takaa menestyksen, jos kaikki toiminnot löytyvät samasta hankkeesta. On ehdottoman tärkeää, että ohjelman hallinnointia täydentävät kussakin toiminnossa esim. pk-yrityksiä ja rahoituskumppaneita kannustavat toimenpiteet. Innovaatioyksikkö keskittää edistämistoimet ohjelman toteuttamista ja tulosten käyttämistä varten. Lisäksi se auttaa täydentämään innovaatiota ja pk-yritysten osallistumista koskevassa ohjelmassa toteutettavia innovaatiotoimia ja huolehtii niiden kanssa ylläpidettävistä yhteyksistä. Jotta voidaan ottaa huomioon, että tiedot kehittyvät nopeasti useilla aloilla, ohjelman puitteissa huolehditaan myös koulutuksesta, jonka tarkoitus on saattaa pätevää henkilöstöä yritysmaailman ja erikoisammattialojen käyttöön. Ohjelmassa voidaan arvioida myös teknologian yhteiskunnallistaloudellisia vaikutuksia. a) AVAINTOIMINTAKOKONAISUUDET i) Terveys, ravinto ja ympäristötekijät TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleistavoite on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä huolehtimalla siitä, että heidän saatavillaan on turvallisia, terveellisiä, tasapainoisia ja monipuolisia elintarvikkeita, ja vähentämällä sellaisten ympäristötekijöiden kuin ilmansaastumisen, raskasmetallien, toksisten aineiden, elektromagneettisen säteilyn ja melun haitallisia vaikutuksia sekä saasteiden vaikutuksia työpaikalla. Etusija annetaan monitieteiselle lähestymistavalle, joka koskee koko elintarvikeketjua primaarituotannosta lopputuotteeseen, ja tässä avaintoimintakokonaisuudessa tutkitaan suuria kysymyksiä, jotka liittyvät elintarvikkeiden vaarattomuuteen, normien antamisen mahdollistavan tutkimuksen näkökohtiin, uusiin tai parempiin raaka-aineisiin, elintarvikkeiden jalostukseen sekä ravinnon, hyvinvoinnin ja terveyden välisten yhteyksien parempaan ymmärtämiseen. Lisäksi tämän avaintoimintakokonaisuuden puitteissa on tarkoitus tutkia myös yksityiskohtaisesti ympäristötekijöiden ja ihmisten terveyden välisiä vuorovaikutuksia. Tätä varten pyritään seuraaviin tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin: Uusien ja/tai parempien, turvallisten ja helposti muunnettavien valmistustekniikoiden kehittäminen. Tavoitteena on elintarvikkeiden laadun parantaminen ja niiden hyväksyttävyyden edistämiseksi samalla, kun varmistetaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden jäljitettävyys. TTK-toiminnan painopisteet: raaka-aineiden sekä tuotanto- ja jalostusmenetelmien parantaminen; elintarvikkeita tuottavien viljelmien ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen; kalajätteiden ja aliarvostettujen lajien käyttö; raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatu ja jäljitettävyys kautta koko elintarvikeketjun; "pehmeät" tekniikat ja prosessinohjaus; elintarviketuotantoteknologia sekä kehittyneet pakkaus- ja esillepanojärjestelmät; laadunvalvonta ja -varmistus, mukaan lukien laadunmittausmenetelmien kehittäminen. Tartunnanaiheuttajien ja toksisten aineiden havaitsemismenetelmien ja torjumismenetelmien kehittäminen. Tutkimuksissa keskitytään kontaminaatioihin liittyviin vaaroihin, kontaminaatioiden tarkkaan alkuperään ja strategioihin, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden turvallisuutta. TTK-toiminnan painopisteet: kontaminaatioiden ymmärtäminen aiempaa paremmin ja niiden hallitseminen; määritysmenetelmät, joilla voidaan nopeasti osoittaa patogeenit, vierasperäiset aineet ja hormonit; uudet ja turvallisemmat elintarviketuotantotekniikat; mikrobeista ja kemiallisista aineista aiheutuvien riskien sekä allergiariskien uudet arviointimenetelmät

15 Ravinnon merkityksen tutkiminen terveyden ylläpidossa elintarvikkeiden ja ravinnon, toksikologian, epidemiologian, ympäristövuorovaikutusten, kuluttajien valintojen ja kansanterveyden kannalta. Päämääränä on vähentää elintarvikkeisiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat osaltaan pitkäaikaissairauksien syntyyn, sekä kehittää uusia tapoja ravintoarvoltaan parempien ja tasapainoisempien elintarvikkeiden tuottamiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ravinnon merkitys ja vaikutus fysiologisiin toimintoihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn; tiettyjen väestöryhmien erityisravinnontarve; ravinnon sekä pitkäaikaisten sairauksien tai häiriöiden väliset yhteydet, mukaan lukien niihin liittyvät perintötekijät; kuluttajansuoja ja kuluttajien suhtautuminen ja reaktiot elintarvikkeita, käsittelyprosesseja ja merkintöjä koskevissa asioissa. Sellaisten sairauksien ja allergioiden tutkiminen, jotka liittyvät ympäristöön tai joihin ympäristö vaikuttaa, ja niiden hoidon ja ennaltaehkäisyn tutkiminen. Tutkimuksissa keskitytään suoraan ympäristöön liittyviin terveysongelmiin sekä hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmiin, ja ne perustuvat luotettaviin epidemiologisiin tietoihin ja patogeenisuusmekanismien tuntemiseen. TTK-toiminnan painopisteet: ihmisten terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutuksen analysointi ja kvantifiointi; terveyteen vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen arviointi ja näiden tekijöiden vuorovaikutukset; ympäristöindikaattorien ja kansanterveysindikaattorien keskinäisen riippuvuuden tutkiminen tehokkaamman hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta; yhdennetyn lähestymistavan kehittäminen riskinarvioinnissa ottaen huomioon ympäristönäkökohdat ja kansanterveys. Uusien diagnostisten menetelmien, riskinarviointimenetelmien ja terveydelle vahingollisten ympäristötekijöiden syiden ja vaikutusten lieventämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen. Tavoitteena on käyttää monitieteistä lähestymistapaa yhteiskunnallisen ja fyysisen ympäristön sekä terveyden välisten vuorovaikutusten tutkimiseen ja kehittää ympäristötekijöille altistuvien heikohkon vastustuskyvyn omaavien väestöryhmien tunnistamista sekä selvitellä ennaltaehkäiseviä menetelmiä terveydelle vaarallisten ympäristötekijöiden ja niiden syiden vähentämiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ympäristötekijöille altistumisen, niiden vaikutusten ja/tai näille tekijöille esiintyvän herkkyyden biologiset merkkiaineet, mukaan lukien biologiset indikaattorit, erityisesti seka-altistuksen jälkeen ja kertyvien vaikutusten ollessa kyseessä; toksisuutta ennustavien testien ja riskinarvioinnin parantaminen, joka perustuu mekanismien tutkimukseen ja jonka tarkoituksena on vähentää, kehittää ja lopulta korvata koe-eläinten käyttö; paremmat menetelmät ja tekniikat altistusten ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi; erityisesti matkapuhelimista tulevaan ei-ionisoivaan säteilyyn liittyvien mahdollisten vaikutusten epidemiologiset ja biolääketieteelliset tutkimukset. ii) Tartuntatautien hallinta TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tämän avaintoimintakokonaisuuden yleistavoite on torjua entisiä, uusia tai uudelleen esiintyviä tartuntatauteja, joita aiheuttavat entiset, uudet tai mutantit tartunnanaiheuttajat ihmisessä tai eläimessä. Suositeltavaa olisi yhdistää poikkitieteellisissä hankkeissa toisiaan täydentäviä taitoja, luoda yhteyksiä näiden toimien ja kansallisten tai kansainvälisten laitosten välille ja rohkaista akateemisen tutkimuksen, poliittisten päättäjien, ihmisten ja eläinten terveydenhoitopalvelujen ja -tuotteiden toimittajien välistä vuorovaikutusta, jotta saavutettaisiin seuraavat tieteelliset ja teknologiset tavoitteet: Parempien tai uusien mono- ja polyvalenttien ja yhdisterokotteiden kehittäminen erityisesti virussairauksiin, mukaan lukien kliinisille monikeskustutkimuksille annettava tuki. TTK-toiminnan painopisteet: rokotteet uusia tai uudelleen esiintyviä tartuntatauteja tai tartunnanaiheuttajiin liittyviä muita tauteja (esim. tietyt syövät) vastaan, jotta eläinkokeita voidaan vähentää ja korvata ne lopulta; rokotteet eläinten patogeeneja vastaan; eurooppalaisten verkkojen luominen rokotteita ja lääkkeitä koskevia kliinisiä ja kenttäkokeita varten, mukaan lukien tarvittaessa immuunijärjestelmän tutkimus

16 Uudet ja paremmat strategiat tartuntatutien tunnistamiseksi ja niiden torjumiseksi, joissa pääpaino on hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja jotka perustuvat patogeneesiä, vastustuskyvyn ilmaantumista ja immuunijärjestelmän toimintakykyä koskeviin tutkimuksiin. TTK-toiminnan painopisteet: tartunnanaiheuttajia vastaan suunnattujen suojamekanismien, lääkeresistenssin ja immuunivasteen tutkimus; turvallisempia ja tehokkaampia rokotteita ja immuuniterapiaa varten tarkoitetut tekniikat; erityiset riskitekijät, mukaan lukien vieraskudossiirteet, jotka voivat edistää tartuntatautien leviämistä ja uusien kantojen ilmestymistä; diagnostisten testien kehittäminen ja validointi; tartuntatautien varoitusjärjestelmän ja seurantaverkoston perustaminen; lääkkeiden ja rokotteiden aiheuttamien epätoivottujen reaktioiden paremmat ja tarkemmat varhaisdiagnoosimenetelmät. Kansanterveys- ja hoitojärjestelmiin liittyvät, erityisesti hallintaa, ennaltaehkäisyä ja valvontaa koskevat näkökohdat. TTK-toiminnan painopisteet: Kansanterveyspolitiikan organisaatiota ja taloutta koskevat näkökohdat; valvonta-, seuranta- ja arviointimenetelmät ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten; markkinoilla olevien tuotteiden vaarattomuuden valvontamenetelmät. iii) Solutehdas TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tämän avaintoimintakokonaisuuden tavoite on auttaa yhteisön teollisuutta, sekä olemassa olevia että perustettavia yrityksiä, hyödyntämään biotieteiden ja bioteknologioiden saavutuksia erityisesti terveyden, ympäristön, maatalouden, maatalousteollisuuden ja vahvasti lisäarvollisten tuotteiden kuten kemikaalien alalla. Toimintakokonaisuuden tavoitteena on kehittää monitieteisiä tekniikoita, jotka perustuvat mikro-organismien, kasvien ja eläinten ominaisuuksien hyödyntämiseen erityisesti kudos-, solu- ja solukomponenttien tasolla. Tavoitteena on ymmärtää solutoiminnan monipuolisuutta ja kehittää lisäarvoa tuottavia bioreaktoreja, biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa elämänlaatua ja terveyttä. Jotta soluja voitaisiin käyttää äärettömän pieninä tehtaina, on tunnettava riittävän hyvin solumekanismeja niiden toimintatasolla. Tämä on mahdollista rakennebiologian, fysiologian, nanobioteknologian, genomitutkimuksen ja proteiinitutkimuksen ansiosta sekä fysikokemian, bioinformatiikan ja geenitekniikan avulla. Tämän toimintakokonaisuuden avulla pitäisi myös olla mahdollista käyttää TTK:ta normien antamiseen valmistavan tutkimuksen vahvistamiseen kehittämällä soluviljelmiin perustuvia malleja, joita voidaan käyttää lääketieteessä, farmakologiassa, toksikologiassa ja ympäristönhallinnassa ja joiden avulla voidaan korvata kokeet. Toiminnassa korostetaan seuraavia tieteellisiä ja teknologisia tavoitteita: Terveysalan uudet tuotteet ja innovatiiviset prosessit, jotka saadaan pääasiassa molekyylimuokkauksella (esim. diagnostiikkareagenssit, antibiootit, syöpälääkkeet, myös kasveilla tuotetut lääkkeet). Tutkimus kohdistuu pääasiassa biologisiin tuotteisiin, joita voidaan käyttää ihmisten ja eläinten sairauksien ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen ja hoitoon sekä elämänlaadun parantamiseen. TTK-toiminnan painopisteet: solun, geenitoiminnan ja geenien lisäämismenetelmien tutkiminen, jotta voitaisiin kehittää uusia hoitoon ja diagnoosiin tarkoitettuja aineita ja strategioita; syöpälääkkeet, antibiootit, vasta-aineet ja terapeuttiset aineet, rokotteiden tuotanto, uudet diagnostiset ja selektiiviset in vitro -testit eläinkokeiden korvaamiseksi; solujen käyttö tuotantoyksikköinä ja diagnostiikan ja määritysmenetelmien työkaluina. Biologiset sanitointimenetelmät ja runsaasti energiaa sisältävien jätteiden biologiset käsittelymenetelmät. Tavoitteena on saastumisen ennaltaehkäisy, havaitseminen, valvominen, käsittely ja korjaaminen sekä jätteiden taloudellisen arvon lisääminen mahdollisimman paljon. TTK-toiminnan painopisteet: uudet bioprosessit, joiden avulla voidaan ehkäistä teollisuudesta tulevaa saastumista sekä käsitellä, hyödyntää ja/tai kierrättää biologisesti kertyviä jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita; biologiset testit ja biologiset koettimet; pysyvien kemikaalien biologinen hajottaminen mikrobikatalysaattorien avulla yksinään tai yhdessä kasveista saatavien järjestelmien tai kemiallisten katalysaattorien kanssa; luonnollisten tai uusien populaatioiden biologinen monimuotoisuus ja ekologinen dynamiikka

17 Uudet biologiset prosessit ja tuotteet, uudet mikro-organismeja, kasveja tai eläimiä käyttävät jalostustekniikat elintarvike- ja maatalousteollisuuden käyttöön ja kemian sovellukset, joilla on runsaasti lisäarvoa. Tässä korostetaan arvokkaita biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja suosia haluttujen ominaisuuksien ilmentymistä mikro-organismeissa, kasveissa ja eläimissä. TTK-toiminnan painopisteet: genomitason menetelmät, joissa hyödynnetään sopivimpien mikroorganismien, kasvien ja eläinten solun ja solukomponenttien ominaisuuksia ottaen huomioon yhteiskunnallis-taloudelliset, agronomiset, ekologiset ja/tai kuluttajia koskevat näkökohdat; uudet biokatalysaattorit; maaperän ja meren organismien käyttö uusien kiinnostavien tuotteiden lähteinä; metabolisen ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimus ja sen kestävä käyttö. iv) Kestävä maa-, kala- ja metsätalous, mukaan lukien maaseutualueiden yhdennetty kehittäminen TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tavoite on tutkia ja kehittää tekologioita luonnonvarojen, mukaan lukien metsät, tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Toiminnassa katetaan koko tuotantoketju ja otetaan huomioon tiukka kansainvälinen kilpailutilanne ja tarve sopeutua yhteisen maa- ja kalatalouspolitiikan kehitykseen samalla, kun luodaan tieteellistä perustaa yhteisön asetuksille ja normeille. Lisäksi halutaan edistää metsien monipuolista tehtävää, kestävää kehitystä ja metsävarojen käyttöä maaseudun kehittämiseen yhdennettynä tekijänä. Painopistealoja ovat seuraavat: Uudet ja/tai paremmat maa-, kala- ja metsätalouden tuotanto- ja hyödyntämismenetelmät, mukaan lukien monipuolinen metsätalous. Näissä menetelmissä pitäisi yhdistää kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä hallinta, tuotteiden laatu ja työllisyys. TTK-toimien painopisteet: Maatalous: maatalousjärjestelmät ja kestävät tuotantomenetelmät sekä vastaavat etukäteen ja jälkikäteen tehtävä ohjaus ja analyysi; tuotannon ja toiminnan monipuolistaminen; yhteisön politiikan tukeminen kasvinsuojelualalla (ennaltaehkäisy, ennaltavarautuminen, suojelu), eläinten terveyden alalla (ennaltaehkäisy, ohjaus, merkittävien sairauksien ja zoonoosien hävittäminen) ja eläinten hyvinvoinnin alalla; maatalousteollisuustuotteiden ja maatiloilla jalostettujen tuotteiden laadun sekä maatilateknologian tutkimus ja luonnehdinta; laatuparametrien, -eritelmien, - menetelmien, -organisaatioiden ja -teknologian määrittely; biologisen viljelyn menetelmät; kasvien ja eläinten jalostaminen sekä geneettiset luonnonvarat. Kalatalous: kalatalouden yhdennetyn hallinnan tuki ottaen huomioon luonnonvarojen suojeleminen, pyyntimenetelmät, vuorovaikutukset ekosysteemien kanssa, markkinoiden vaatimukset ja yhteiskunnallis-taloudelliset näkökohdat; merentuotteiden laadun ja teknologian tutkimus ja luonnehdinta; uusien käsitteiden kehittäminen meren biologisten luonnonvarojen kestävää kehitystä varten. Vesiviljely: kestävät tuotantomenetelmät ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen sekä viljeltyjen lajien (kasvit ja eläimet) monipuolistaminen; tuotantotekniikoiden parantaminen; geneettisen parantamisen, vastustuskyvyn ja sairauksien hallinnan edistäminen. Metsät: monipuolinen metsätalous; metsäpolitiikan tuki; monipuolistaminen (muun kuin puun käyttö, maanviljely-metsä-laidunjärjestelmät); metsävarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, jossa yhdistetään laadukas tuotanto ja metsänsuojelutoimenpiteet; metsäekosysteemien biologinen monimuotoisuus; metsämaaperän suojeleminen. Metsävarojen kestävä ja monipuolinen käyttö: metsä- ja puuteollisuus; strategiat metsävarojen hallintaan ja kestävään käyttöön, tehokkaat ja ympäristöä säästävät prosessit ja kierrätysteknologia; monipuoliset ja korkean lisäarvon tarjoavat tuotteet sekä markkinoiden ja kuluttajien vaatimusten huomioonottaminen. Biologisten materiaalien yhdennetty tuotanto ja hyödyntäminen muihin kuin elintarviketarkoituksiin. Tässä otetaan huomioon yhdennetyt tuotanto- ja jalostusketjut ja korostetaan loppukäyttöä sekä markkinavaatimuksia. TTK-toimien painopisteet: "vihreän" kemian, biopolymeerien ja bioenergialähteiden yhdennetyistä ketjuista saadut teollisuustuotteet

18 Yhteisön politiikan tukeminen. Tarkoituksena on ohjaus-, valvonta- ja suojelumenetelmien kehittäminen maa- ja kalatalouden yhteisen politiikan ja niihin liittyvän toiminnan moitteettoman täytäntöönpanon tukemiseksi sekä yhteisön sääntelyn tukeminen normien antamisen mahdollistavaa tutkimusta varten. Tästä tutkimuksesta voi myös olla hyötyä yhteisölle neuvoteltaessa kansainvälisiä kauppasopimuksia ja ratkaistaessa kiistakysymyksiä WTO:ssa maatalouden alalla. TTK-toiminnan painopisteet: luotettavat, selkeät ja kustannustehokkaat valvonta-, arviointi- ja ohjausmenetelmät; normien antamisen mahdollistava tutkimus, joka muodostaa yhteiseen maa- ja kalatalouspolitiikkaan liittyvien asetusten oikeudellisen perustan. Uudet välineet ja mallit maaseutualueiden ja muiden niihin liittyvien alueiden yhdennettyä ja kestävää kehittämistä varten. Tämä lähestymistapa perustuu kunkin alueen erityispotentiaalin optimointiin, ja siihen kuuluu aluetasolla toiminnan ja maankäytön monipuolistaminen ja alueiden väestön osallistuminen tähän toimintaan. TTK-toimien painopisteet: tilanteen ja meneillään olevien muutosten analysointi ottaen huomioon teknologisiin ja yhteiskunnallis-taloudellisiin muutoksiin vaikuttavat tekijät; työpaikkojen monipuolistaminen ja työllisyysnäkymät; 'maaseudun ja rannikkoalueiden yhdennetyn kehittämisen' käsitteen kehittely, johon sisältyy mahdollisuuksien ja rajoittavien tekijöiden analyysi, uusien välineiden ja mallien kehittäminen myös aluepolitiikkaa varten ja paikallisten toimijoiden organisaatiokyvyn parantaminen; maaseudun ja rannikkoalueiden kehitysohjelmien ja -politiikan seurannan ja arvioinnin tukeminen yhteiskunnallis-taloudellisten ja ympäristöhyötyjen ohjaus-, arviointi- ja ennusteentekovälineiden avulla. v) Väestön ikääntyminen TTK-toiminnan tavoitteet ja painopisteet Tämän avaintoimintakokonaisuuden tärkein tavoite on parantaa ikäihmisten elämänlaatua sekä edistää heidän terveyttään ja itsellistä toimintakykyä ehkäisemällä ennakolta ja hoitamalla ikään liittyviä sairauksia ja toiminnan vajavaisuuksia sekä niiden yhteiskunnallisia seurauksia. Lisätavoitteena on vähentää pitkäaikaishoidon tarvetta ja rajoittaa jatkuvasti lisääntyviä terveydenhuollon kustannuksia. Ikään liittyvien sairauksien ja korkeaan sairastuvuuteen liittyvien terveysongelmien TTK silloin, kun on olemassa todellisia mahdollisuuksia niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon tai ilmaantumisen viivästämiseen. TTK-toimien painopisteet: tärkeiden ikään liittyvien sairauksien (esim. Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin) tutkimus; ikääntymisen ja toimintakyvyn vajavaisuuksien fysiologia ja patofysiologia; sairastavuuksien yhteisesiintymisen tutkimus. Terveeseen vanhenemiseen vaikuttavien biologisten, psykologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden sekä toimintakyvyn vajavaisuuteen johtavien mekanismien TTK. TTK-toimien painopisteet: ikääntymisen solu- ja molekyyliperusta, geneettinen taipumus, ikääntymisen immunologia; ikään liittyvien muutosten perustana olevat olennaiset biologiset ja psykologiset mekanismit (mukaan lukien ammatilliset ja geneettiset vaikutukset), ikääntymisen erityisprosessien mallien tutkimus; biomerkkiaineet; ikääntymisen hormonaaliset, hermostolliset ja metaboliset tekijät; ikääntymisen psykologiset vaikutukset. Ikääntymisen ja toimintakyvyn vajavaisuuksien suuntausten väestötieteellinen ja epidemiologinen tutkimus, jotta ikääntyvän väestön koosta ja laadusta voidaan tehdä ennusteita politiikan ja suunnittelun perustaksi. TTK-toimien painopisteet: kliiniset tutkimukset; elämäntapaan (mukaan lukien fyysinen aktiivisuus, liikkuvuus ja ravinto) ja ympäristöön liittyvien väestötieteellisten, lääketieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten tekijöiden analyysi ja kvantifiointi; ennaltaehkäisy; erityistietojen keräämiseen liittyvä metodologia. Sellaisten uusien menetelmien TTK, joiden tarkoitus on hidastaa toimintakyvyn vähenemistä, vähentää ikäihmisten vaikeuksia heidän yhteiskunnallisessa ja fyysisessä ympäristössään mm. suunnittelemalla ja kehittämällä heidän tarpeisiinsa sopivia tuotteita ja palveluja (esim

19 asuminen, liikenne, vapaa-aika) ja tukea henkistä ja fyysistä toimintakykyä. TTK-toimien painopisteet: Elämänlaatuun, yhteiskunnalliseen integraatioon ja sopeutumismekanismeihin liittyvä metodologia; riippuvuutta vähentävä tekniikka; aistien rappeutumisen tutkimus; psykomotoriset, aisteihin liittyvät ja kognitiiviset häiriöt; kuntouttaminen ja sen menetelmät; interventioiden arviointitutkimus; tarpeiden arviointi ja kvantifiointi sekä kilpailukykyisten ja sopivien tuotteiden ja palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Terveydenhoitopalvelujen ja ikäihmisten sosiaaliavun tehokkuuden ja laadun TTK, mukaan lukien pitkäaikaishoidon ja eläkkeiden vertaileva tutkimus. TTK-toimien painopisteet: tutkimus, joka kohdistuu iäkkäiden ja toimintakyvyltään vajaiden ihmisten terveydenhuollon tuloksiin, erityisiin terveydenhoitopalveluihin ja erityissosiaaliapuun sekä terveydenhoitopalvelujen järjestämiseen; ikäihmisten terveydenhoitopalvelujen tehokkuus ja laatu; vanhenemisen vaikutus terveydenhoitojärjestelmien, erityisesti pitkäaikaishoidon kehittämiseen ja rahoitukseen sekä eläkkeisiin. b) YLEISLUONTEINEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tällä toiminnalla on pitkäaikaiset vaikutukset; on jopa mahdollista, että tiettyjä kansalaisten aiemmin ilmaisemia tarpeita ei voida tyydyttää ennen kuin toistaiseksi hajanaiset tiedot on koottu riittävän yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Toisiaan lähellä olevilla tieteenaloilla on jatkuvasti yhdistettävä koko ajan lisääntyviä tietoja tieteelliseksi tietokannaksi, ja sen vuoksi teollisuuden, palvelujen tarjoajien ja eurooppalaisen politiikan laatimisesta vastaavien tahojen on ylläpidettävä tai vahvistettava reagointikykyään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tutkimuslaboratorioiden ja teollisuuden tehokasta vuorovaikutusta edistetään. Vertailukeskuksiin tukeutuvien hankkeiden ja assosioituneiden laboratorioiden yhteenryhmittämistä rohkaistaan kriittisen massan saavuttamiseksi, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja teollisuuteen ja yrityksiin suuntautuvan samoin kuin niistä lähtöisin olevan teknologian siirron maksimoimiseksi. Perustetaan tukijärjestelmä, joka ulottuu nuorten tutkijoiden koulutuksesta korkean tason tunnustettujen tutkijoiden apurahoihin. Krooniset ja rappeutumissairaudet (erityisesti syöpä ja sokeritauti), sydän- ja verisuonitaudit sekä harvinaiset sairaudet Biolääketieteen tutkimuksen suuri haaste on selvittää sellaisten monitekijäisten (geneettisten, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvien) sairauksien etiologia ja patogeneesi, joihin liittyy korkea sairastuvuus (esim. sydän- ja verisuonitaudit, syövät, sokeritauti) tai vähäinen sairastuvuus (esim. harvinaiset sairaudet). Diagnostiikkaa, hoitoa, ennaltaehkäisyä ja epidemiologista valvontaa sekä nykyaikaisen tekniikan saavutusten soveltamista on kiireesti parannettava, mihin tarvitaan valtioidenvälistä lähestymistapaa. Tavoitteena on lisätä tietoja sairauksien epidemiologiasta, patogeneesistä ja diagnostiikasta yhdentämällä perustutkimus ja kliininen tutkimus sekä soveltaa nykyaikaista tekniikkaa suurten sairauksien, mukaan lukien harvinaiset sairaudet (esim. Creutzfeldt- Jakobin tauti) ja laiminlyödyt sairaudet ("orposairaudet", esim. sellaiset, joita esiintyy runsaasti kehitysmaissa, mutta joihin teollisuusmaiden tutkimuksessa ei kiinnitetä suurta huomiota), hoitoon ja hallintaan. TTK-toimien painopisteet: molekulaaristen, geneettisten, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvien tekijöiden merkitys ja niiden vuorovaikutus sairauksien etiologiassa, patofysiologiassa, kehittymisessä ja seurauksissa, mikä johtaa uusiin näkymiin ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Uusien hoitotapojen arviointi, joka edellyttää valtioidenvälisiä suuren mittakaavan tutkimuksia ja kokeita sekä tieto- ja tallenne- sekä reagenssi- ja näytepankkien parasta mahdollista käyttöä. Genomitutkimus ja geneettisten sairauksien tutkimus Tämän toiminnan tarkoituksena on selvittää geenien fysiologiset toiminnot ja parantaa sekvenssitietojen merkityksen ymmärtämistä. Tästä yleisestä toimesta saatavien uusien tietojen ja tekniikoiden pitäisi edistää geneettisen tiedon hyödyntämistä terveyden, teollisuuden ja ympäristön hyväksi Euroopassa. Yhteistyön järjestäminen tällä alalla myötävaikuttaa ekspressiojärjestelmien kehittämiseen teollisuuden ja maatalouden kannalta hyödyllisten geenien tutkimuksen helpottamiseksi sekä sellaisten