SISNAA PORONNAHKAA. Loppuraportti. Kehittämishanke numero (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621. Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1

Transkriptio

1 SISNAA PORONNAHKAA Loppuraportti Kehittämishanke numero (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621 Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 Toimintalinja Maaseutu 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 2. HANKEORGANISAATIO 4 3. AJANKOHTA JA KESTO, AIKATAULUN TOTEUTUMINEN 4 4. TOIMINNAN KUVAUS Hankkeen kurssit ja koulutukset Seminaari ja sisnamuotinäytös Opintomatka Poron jäljillä näyttely Poro tulee kaupunkiin tapahtuma Sisnanteon opaskirja Tiedotus Yhteistyötahot ja rakenteet TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI TALOUS TOTEUTUKSEN ARVIOINTI JATKOTOIMET JA EHDOTUKSET 16 Sivu 9. HANKKEESSA TUOTETTU MATERIAALI JA MUUT LIITTEET 16 Raportin kuvat: Leena Aikio, Marja-Liisa Eira, Ulla Isotalo, Virpi Jääskö ja Sinikka Marjamäki 2

3 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on Luontaistalouden kehittämisyksikössä Toivoniemessä tuotantotiloja: poroteurastamo, poronlihan jalostustilat sekä poronnahan käsittelytilat. Poronnahan käsittelytilat otettiin käyttöön syksyllä Tiloissa on koneita nahan parkitukseen ja kaavintaan, ja ne nopeuttavat ja helpottavat poronkoipinahkojen ja taljojen jalostusta. Tarve poronnahan jalostuksen kehittämiselle on ollut jo vuosia. Materiaalinsaannin vaikeus on rajoittanut käsityövalikoimaa ja uusien tuotteiden suunnittelua. Sisnaa poronnahkaa hanke tarkoitettiin kehittämään poronnahan pienteollista valmistusta. Hankkeen tavoitteena oli tuotantomenetelmien kehittämisen avulla lisätä sisna- ja koipinahkojen valmistusta ja opettaa käsityöntekijöille koneiden ja laitteiden käyttöä SAKK:n tuotantotiloissa. Tavoitteena oli myös parantaa käsityöntekijöiden ja yrittäjien työllistymistä ja mahdollisuuksia rakentaa omia tuotantomalleja. Tarkoituksena oli tuottaa ympäristöystävällistä ekonahkaa perinteisin menetelmin, ilman kemikaaleja. Hankkeessa toteutettiin kestävän kehityksen ideologiaa. Kohderyhmänä olivat käsityöntekijät saamelaisalueella, SAKK:n opiskelijat, poromiehet ja sisnanahan valmistamisesta kiinnostuneet. Tavoitteena oli myös paikallisen yritystoiminnan, käsityöyhdistysten, yrittäjien ja muiden poronnahkatuotteista kiinnostuneiden ostajien hyötyminen materiaalin tarjonnan lisääntymisestä. Konkreettisena tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa vuosittain porontaljaa jalostetaan sisnanahaksi sekä poron koivet muokataan käsityömateriaaliksi. Poroja ja poromiehiä Juntinojan erotusaidalla (Hammastunturin plk) lokakuussa

4 2. HANKEORGANISAATIO Sisnaa poronnahkaa hanke oli toimintaryhmähanke, joka oli rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kiintiöstä osin EU-varoin. Hanketta hallinnoi Saamelaisalueen koulutuskeskus, ja yhteistyökumppanit olivat käsityöyhdistykset Sámi Duodji ry Inarista ja Šiella ry Utsjoelta. Hankevetäjänä toimi Virpi Jääskö ja hankkeen osa-aikaisena sihteerinä Ulla Isotalo. Hankkeen nahkakurssien opettajina toimivat saamenkäsityön kisällikoulutuksen käyneet Ensi Aikio ja Hilma Länsman. Lisäksi yrittäjyyskurssin opettajana toimi Pekka Matvejeff (SAKK) ja työturvallisuuskurssin opettajana Paavo Nevalainen (SAKK). Muita osa-aikaisia töitä hankkeelle ovat tehneet Mika Vikeväkorva, Virpi Arrela ja Kikka Laakso. Hankkeessa on ollut myös työssäoppijoita; saamenkäsityönopiskelija Sinikka Marjamäki ompeli hankkeen sisnoista luhkia, ja projektisihteeriopiskelija Laila Aikio toimi hankkeen sihteerinä Elämämme porosta seminaarin sekä opintomatkan järjestelyissä ja toteutuksessa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Lapin TE-keskuksesta Anne Ristioja, Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä Veijo Tervonen, Sámi Duodji ry:stä Máret Paltto, käsityöläisten edustajana Magreta Sara sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta puheenjohtajana Maritta Mäenpää ja varapuheenjohtajana Leo Jutila. Asiantuntijana ohjausryhmässä on toiminut toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä 3. AJANKOHTA JA KESTO, AIKATAULUN TOTEUTUMINEN Hankkeen toteutusaika oli Hankepäätös tehtiin , ja hankevetäjä aloitti työnsä Hanke päättyi Hanke pääsi alkamaan myöhemmin kuin hankesuunnitelmassa oli esitetty, mutta käyntiin päästiin kuitenkin siten, että ensimmäiset nahkakurssit käsityöläisille pidettiin suunnitelman mukaisesti marraskuussa Syksyllä 2007 kolmannen tason nahkakurssit jätettiin mahdollisimman myöhään, jotta teurastukset ehtisivät vauhtiin ja tuoreita taljoja olisi saatavilla. Pienen lisäviivästyksen parkituskokeilukurssien alkamiseen aiheutti kaavintakoneen hammasrattaiden rikkoutuminen. Tämä johti siihen, että sisnanteon opaskirjasen tekstin viimeistely ja taitto jouduttiin jättämään aivan hankkeen loppuun, jotta kokeilujen tulokset saadaan kirjaseen mukaan. Kaiken kaikkiaan hanke eteni aikataulussa. 4. TOIMINNAN KUVAUS Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2006 kartoitettiin tarvetta ja kiinnostusta hankkeelle, ja kerättiin alustavia hankesitoutumisia. Hankevetäjä aloitti työt lokakuun alkupuolella. Koska teurastuskausi oli jo vauhdissa, piti kurssitoiminta aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista. Ensimmäinen hankkeen toimenpide oli nahkamuokkaamon koneiden käytön ja huollon opettelu. Konsulttina siinä toimi Jouko Eskelinen Kemin Nahkatarvike Oy:stä, koulutettavina hankevetäjä ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityönopettajia ja Toivoniemen yksikön henkilökuntaa. 4

5 pidettiin hankkeesta tiedotustilaisuus, johon kutsuttiin kaikki kiinnostuneet, ja erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinnostuksensa ilmaisseet käsityöläiset. Tilaisuuteen osallistui 28 henkeä. Tiedotustilaisuudessa kerättiin käsityöläisiltä hankesitoutumisia. Nahkamuokkaamoon koipien muokkaamiseen hankitun lautasteräohennuskoneen lisäksi hanke sai Utsjoen kunnalta vastikkeetta lainaan siellä Käsitys-projektissa kehitetyn koipien kaavintakoneen pidettiin ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Nahkakurssi alkaa taljojen pesulla. Annikki Kopakkala, Virpi Arrela, Jackie Hrabok ja Seppo Juntunen työn touhussa. 4.1 Hankkeen kurssit ja koulutukset Seuraava toimenpide oli suunnitella nahkamuokkamon käyttökoulutusta varten kurssirakenne ja sisältö, hankkia kursseja varten tarvittavat materiaalit ja etsiä kursseille opettajat. Nahkakurssit jakaantuivat hankesuunnitelman mukaisesti kolmeen tasoon, joista ensimmäinen keskittyi nahkamuokkaamon koneiden käytön opetteluun. 1. Nahkakurssit A. Nahkamuokkaamon koneiden käyttökurssit, ensimmäinen taso nahkakurssit aloitettiin kahdella ensimmäisen tason nahkakurssilla, päivä- ja iltakurssina. 5

6 Kaiken kaikkiaan hanke järjesti marraskuun 2006 ja helmikuun 2007 välillä 5 ensimmäisen tason nahkakurssia, joille osallistui yhteensä 37 henkilöä. Lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti kaksi vastaavaa kurssia maalis-huhtikuussa Näille osallistui yht. 11 henkilöä. B. Nahkatyön jatkokurssit Hanke järjesti yhden toisen tason nahkakurssin, eli jatkokurssin, jolle osallistui 8 käsityöläistä. SAKK järjesti vastaavan kurssin, jolle osallistui 5 käsityöläistä. C. Kolmannen tason nahkakurssi eli parkituskokeilukurssi Kesän 2007 aikana hankittiin erilaisia kasviparkkeja ja sieniä hankkeen parkituskokeiluja varten. Kurssi järjestettiin lokakuussa Parkituskokeilukurssille osallistui 14 käsityöläistä. Kurssin aikana tehdyistä kokeilunahoista koottiin kansiot nahkanäytteineen ja parkitusselostuksineen. 2. Yrittäjyyskurssi Kahvia keittopadassa. Ensi Aikio ja Hannu Hämäläinen kokeilivat sisnan värjäämistä kahvillakin. Tuloksena oli maitokahvin väristä nahkaa! Toukokuun päivä hanke järjesti yrittäjyyskurssin, jonka tavoitteena madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Kurssin sisältönä oli ajankohtaista täsmätietoa käsityöyrittämisestä ja sen yhdistämisestä poronhoitoon, asiantuntijoina verohallinnon ja työvoimahallinnon edustajat. Kurssilla oli 11 osallistujaa, joiden antaman palautteen mukaan järjestettiin kurssiin lokakuussa vielä yksi lisäpäivä erityisesti hinnoittelusta ja yrityksen kannattavuuslaskennasta. Tähän päivään pääsi osallistumaan vain kolme käsityöläistä, mutta opetusmateriaali on kaikkien hankesitoutuneiden käytössä. 3. Neuvojakurssi Yhtenä hankkeen tavoitteena oli se, että hankkeen avulla kehitetty sisnantekomalli jäisi alueen käsityöläisten ja poronhoitajien hyväksi. Sen mahdollistamiseksi hanke koulutti 22 6

7 Nahkamuokkaamon neuvojaa, jotka voivat levittää tätä tieto-taitoa uusille nahantekijöille. Neuvojat opastavat Toivoniemen nahkamuokkaamon koneiden turvalliseen käyttöön ja uuteen sisnanteon malliin. Neuvojakoulutukset pidettiin syyskuun lopussa Kursseille osallistuneiden määrät Hankkeen omille kursseille osallistuneet yhteensä 100 henkeä, joista kolme miehiä. Hankkeen mahdollistamat kurssit (järjestäjä SAKK), 30 kurssitettua, joista miehiä 5. Sisnanteon kehitystyö omaehtoisissa töissä alkoi talkootyö hankkeen hyväksi muokkaamon omaehtoisen käytön ja käyttökokemusten kirjaamisen muodossa. Juuri hankesitoutuneiden työn kautta sisnanteko kehittyi ja muotoutui hankkeen aikana muokkaamossa sarjatuotannoksi. Esimerkkinä tästä on nahkojen kaavinnassa tapahtunut kehitys. Hankkeen alussa saatu kaavintaopetus tehtiin nahkatehtaiden malliin tuoreilla taljoilla, joissa oli karva mukana. Aivan joulun alla 2006 kokeiltiin Ensi Aikion 120 nahan erällä konekaavintaa nivotuksen jälkeen, parkituksien välissä. Kokeilun perusteella todettiin kaavinnan olevan näin helpompaa, kevyempää ja tulokseltaan parempi. Tämä tapa otettiin käyttöön niin hankkeen kursseilla kuin hankesitoutuneiden omaehtoisissa töissä. 4.2 Seminaari ja sisnamuotinäytös Sisnamuotinäytös meneillään. Lasse Hagman sisnapusakassaan kaivaa niestasäkkiä, taustalla Elen Anne Sara, Lysti Savikko ja Anna Roos. 7

8 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porohankkeet ja Saamelaiskäräjät järjestivät porotalouden kehittämisestä seminaarin Min eallin bohccos- Elämämme porosta. Seminaariin osallistui mm. poromiehiä, käsityöläisiä, porotalouden rahoittajien edustajia sekä poronomistajia edustavia järjestöjä sekä saamelaisten organisaatioiden edustajia. Torstaina seminaarissa laadittiin Suomen hallitukselle julkilausuma, joka sisältää ehdotuksia siitä, mitä saamelaisen poronhoidon tukipolitiikassa, hanketoiminnassa sekä tutkimuksessa ja koulutuksessa pitää kehittää alkavalla EU-ohjelmakaudella Illalla seminaarin jälkeen esitettiin Sisnaa poronnahkaa hankkeen Sisnamuotinäytös, jossa esiteltiin hankkeessa mukana olevien käsityöläisten sisnatöitä. Tavoite oli saada huomiota sisnalle ja innostaa käsityöläisiä edelleen suunnittelemaan uusia tuotteita sisnanahasta. Perjantai oli sisnapäivä, jolloin kuultiin sisnan asiantuntijoita, käsityöyrittäjiä ja rahoittajien sanoja sekä Sisnaa poronnahkaa hankkeen sen hetkiset saavutukset. Sisnamuotinäytöksen toinen esitys oli perjantai- iltana Ijahis idja musiikkitapahtuman alussa. Mediaopiskelijan kuvaama dvd muotinäytöksestä liitteenä 6. Muut seminaarit ja tapahtumat Porotalouden kannattavuus työpaja, Inari , järjestäjä Olles Boazu hanke (SAKK) Duodji-seminaari Inarissa, järjestäjä Saamelaiselinkeinojen koordinointi- ja kehittämishanke (Saamelaiskäräjät) Kestävä tuotekehitys seminaari, Rovaniemi , Lapin yliopisto Poroteurastuksen sivutuotteiden hyödyntäminen seminaari, Inari 12.4., Olles Boazu ja Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke Kansainvälinen poronhoidon koulutus seminaari, Inari , Sijd-hanke (SAKK) Kolttakäsityöseminaari Sevettijärvellä Kolttakulttuuriviikon yhteydessä , Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä hanke (Saamelaismuseo Siida) Luonnontuotealan seminaari, Saariselkä , Kerttu-hanke (Inlike Oy) Elintarviketuotannon sivuvirrat ja jätehuolto, Ylläs , Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke (LAO, RAMK) Saamen tokka seminaari, Rovaniemellä Poro tulee kaupunkiin tapahtuman yhteydessä Inarin kunnan projektipäivä , Inlike Oy ja SAKK, projektisihteeriopiskelijat Poroferia , hankkeen sisnaluhkat edustuskäytössä Saamelaiset Tampereella , hankkeen sisnaluhkat käytössä 8

9 Saamenkäsityöopiskelija Sinikka Marjamäki ompeli työharjoittelunaan hankkeen sisnoista luhkat. Mannekiineina Outi Jääskö ja Ulla Isotalo, ja vähän Pesku, porokoirakin. 4.3 Opintomatka Hanke järjesti opintomatkan muutamaan erilaiseen nahkamuokkaamoon ja tehtaaseen Suomessa ja Ruotsissa. Vierailukohteet olivat Ruotsissa Keron nahkatehdas Sattajärvellä, Jokkmokks Naturskinn, Dragnäsissä noin 10 km:n päässä Jokkmokkista, Bölebyns Garveri, perinteikäs perheyritys Bölessä ja Suomessa Kemin Nahkatarvike Oy Lautiosaaressa sekä Veljekset Brandt Kokkolan liepeillä. Opintomatkalle osallistui matkanjohtaja eli projektinvetäjä ja matkasihteeri mukaan luettuna 36 käsityöläistä, nahanmuokkaajaa ja muita kiinnostuneita. Matkan tavoite oli tutustua mahdollisimman erityyppisiin yrityksiin, jotta voisimme suorittaa vertailua ja kenties saada uusia ideoita omaan nahantekoon. Samalla matkalaisilla oli mahdollisuus ostaa nahantekoon tarvittavia oheistuotteita, esim. työkaluja ja nahankäsittelyaineita. Lisäksi tarkoituksena oli kuoria sopimustuottajan pellolta Kinnulassa leppiä hankkeen parkituskokeiluja varten. Matkan tavoitteet saavutettiin hyvin, ja matkalaiset olivat palautteen mukaan tyytyväisiä matkaan. 9

10 Vierailukohteiden valinta oli onnistunut; ne antoivat perspektiiviä ja hyviä vertailukohteita suhteessa Toivoniemen sisnantekoon. Tuotannon haitarista ääriesimerkit ovat Kero ja Jokkmokks Naturskinn. Kero muokkaa vuosittain porontaljaa ja työllistää useita ihmisiä, Jokkmokks Naturskinn muokkaa metsästäjille nahkoja ja tekee sisnaa vuodessa, ja työllistää yhden perheen. Myös nahanvalmistustavat vierailukohteissa eroavat toisistaan huomattavasti teollisesta kemikaalein tehtävästä luonnonmukaiseen paju- ja kuusiparkitukseen. Bölebyns Garveri nousee erinomaiseksi esimerkiksi tekemällä vähästä materiaalista isoa kuninkaallista bisnestä. Ruotsin kohteista saimme myös tärkeitä ideoita erityisesti koipien jatkojalostukseen. Keron pieksujen koneompelu, erityisesti kengän nokan rypytys koneella sekä Anders Håkanssonin yksinkertainen mutta sanojensa mukaan toimiva konsti kaapia koipia houkuttelevat kehittämään. 4.4 Poron jäljillä näyttely Sisnaa poronnahkaa hankkeen sisnaluhka ja hankkeen esittely (powerpoint esityksenä) ovat esillä Suomen käsityön museon Poron jäljillä näyttelyssä. Näyttely oli avoinna Jyväskylässä ja siirtyi Rovaniemelle Arktikumiin, jossa se on esillä välisen ajan. 4.5 Poro tulee kaupunkiin tapahtuma Saamen tokka -seminaarin järjestely käynnissä Arktikumissa Rovaniemellä. 10

11 Olles Boazu hanke (SAKK), Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke (Saamelaiskäräjät), Arktinen keskus, Paliskuntain yhdistys, Kohtaamisia-hanke (Rovaniemen kaupunki) ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii järjestivät yhdessä Poro tulee kaupunkiin tapahtuman Tapahtumaan kuuluivat Saamen tokka seminaari Arktisessa keskuksessa sekä Saamelaiset Lordin aukiolla toritapahtuma, joka sisälsi poronlihan ja saamelaiskäsitöiden myyntiä, saamelaismusiikkikonsertteja sekä ilmaisen poronlihakeiton jaon tuhannelle kävijälle. Lisäksi perjantaina alkaneella Arktista vimmaa elokuvafestivaalilla esitettiin saamelaisia elokuvia ja musiikkia. Sisnaa poronnahkaa hanke oli mukana tapahtumassa somistamassa seminaaritiloja Arktikumissa, torilla myymässä hankesitoutuneiden käsitöitä sekä esillä Poron jäljillä näyttelyssä, joka oli avattu Arktikumissa edellisellä viikolla. 4.6 Sisnanteon opaskirja Hankkeen aikana kerätty vanha ja kehitetty uusi sisnanteon tieto-taito on koottu yksien kansien sisään. Sisnanteon opas kertoo ja opastaa parkitusmateriaalien keruusta alkaen sisnanteon kaikissa työvaiheissa selvällä kielellä ja havainnollisin kuvin. Lisäksi kirjassa on määritelty sisnan laatukriteerit ja luokat. Kirjassa on myös luvut hankkeen parkituskokeiluista tuloksineen, sisnan laatuluokituksesta, poronkarvan hyötykäytöstä sekä sisnatuotteista. 40-sivuista opaskirjaa painettiin 280 kpl, ja se löytyy myös ladattavana pdf-tiedostona SAKK:n nettisivuilta. 4.7 Tiedotus Hankkeesta on tiedotettu SAKK:n nettisivuilla, tapahtumista lehdistötiedottein ja matkaraportein, ja kursseista lehti-ilmoituksin. Maaseutu+-, Poromies- ja Inarilainen lehdet ovat julkaisseet hankevetäjän juttuja hankkeen toiminnasta. Saamen radio ja tv ovat tehneet useita juttuja hankkeesta, mm. opintomatkasta, jolla oli Saamen radion toimittaja mukana. Kaikessa tiedotuksessa on ollut mukana maininta hankkeen rahoittajista. Hankesitoutuneille, yhteistyökumppaneille sekä sidosryhmille on tiedotettu hankkeesta postitse ajankohtaistiedottein (Sisnauutiset) tammikuusta 2007 lähtien noin puolentoista kk:n välein, yhteensä 8 numeroa. Hankkeesta julkaistiin myös esite. 4.8 Yhteistyötahot ja rakenteet Yhteistyökumppanit, käsityöyhdistykset Sámi Duodji ry ja Šiella ry Saamelaiselinkeinojen koordinointi- ja kehittämishanke, Sámediggi Suomen käsityön museo, Poron jäljillä-hanke Paliskuntain yhdistys Arktikum Kemin Nahkatarvike Oy Olles Boazu-, Sijd-, Argiš-Njapoi-Ráidu-, Perinteistä poroa- ja Duodji-hankkeet, SAKK Saamelaisalueen koulutuskeskus, saamenkäsityönopetus ja projektisihteerikoulutus 11

12 5. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Määrälliset tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli löytää hankkeeseen sitoutuvia käsityöntekijöitä 20 ja yrittäjiä 10. Tavoite saavutettiin hyvin, käsityöntekijöitä oli hankkeessa mukana 27 ja yrityksiä/yhdistyksiä 7. Samoin yhtenä määrällisenä tavoitteena oli saada hankkeen kursseille 100 kurssiosallistumista. Hankkeen ja SAKK:n järjestämille muokkaamon nahkakursseille sekä muille hankkeen kursseille (yht. 12 kurssia) osallistui yhteensä 121 ihmistä. Sisnoja on tehty muokkaamon kursseilla ja hankesitoutuneiden omissa töissä hankkeen aikana kaikkiaan n (tavoite /v). Hankkeen vaikuttavuuskyselyn mukaan käsityöläiset tulevat jatkossa tekemään yhteensä noin 1000 sisnaa/vuosi, joten hanke on tässä hyvin saavuttanut tavoitteet myös jatkuvuudesta. Koipinahkoja on hankkeen aikana muokattu noin 80 kunturaa (tavoite /v). Tämä tavoite jäi saavuttamatta. Ongelmiksi osoittautuivat sekä koipien kaavintaan hankittujen koneiden että käsittelytilojen puutteellisuus. Työllisyys ja uudet yritykset Hankkeen vaikuttavuuskyselyyn vastasi 21 käsityöläistä. Heistä 10 arvioi ettei hankkeella ole työllisyysvaikutuksia, kahdella oli jo yritys, 9 vastannutta arvioi hankkeen lisäävän työllistymistään yhdestä kuukaudesta jopa kuuteen kuukauteen vuodessa. Keskimääräinen työllistymisen lisäys heidän keskuudessaan oli 2,8 kk/vuosi. Hankkeen tavoitteena oli yhden uuden naisyrityksen perustaminen. Tämä tavoite toteutui, sillä hankkeen seurauksena yksi hankesitoutunut käsityöläinen (nainen) aikoo aloittaa sisnaan pohjautuvan yritystoiminnan vuoden 2008 aikana. Huolimatta hankkeen yrittäjyyskurssistakin yrityksen aloittamisen kynnys on korkealla; hankkeen aikana ylivoimaisesti eniten sisnoja tehnyt ja sisnantekoa jatkava käsityöläinen kommentoi yrityksen perustamista: En ikinä! Laadulliset tavoitteet Sisnanteon kehittäminen pienteolliseksi uusissa nahkamuokkamon tiloissa onnistui hyvin. Hankkeessa kehitetyn mallin mukaan sisnaa voidaan tehdä jopa sadan nahan erissä, ja nahkamuokkaamon neuvojien sekä sisnanteon opaskirjan ansiosta uusi ja vahvistettu tieto-taito on helposti saatavilla hankkeen jälkeenkin. Nahkakursseille osallistui käsityöläisiä laajasti Lapista: Nuorgamista, Karigasniemeltä, Kaamasesta, Angelista, Inarista ja lähiympäristöstä, Lismasta, Lemmenjoelta, Ivalosta, Sallasta, Savukoskelta sekä yksi Kajaanista. Esiintyneet ongelmat Poronkoipien käsittely ja taljojen nivotus eivät luonnu samoissa tiloissa tehtäväksi. Taljoista nivotetaan karvat bakteeritoiminnan avulla irti, ja jos koipia muokataan samoissa tiloissa, on vaarana se että karvat eivät pysy niissäkään kiinni. Luonteeltaan näin vastakkaisille prosesseille on oltava toisistaan erilliset tilat. Koipien muokkaamista varten hankittu italialainen lautasteräohennuskone ei ole aiottuun tehtäväänsä soveltuva. Utsjoen kunnalta hankkeelle lainattu kone toimii jotenkuten, mutta ollaan vielä kaukana tavoitteiden mukaisesta koipien kaapimiskoneesta. Työtä toimivan koneen löytämiseksi tai kehittelemiseksi on paljon. Isojen taljojen kaapimiseen kaavintakoneen teho ja koko on riittämätön, mutta ratkaisu löytyi, kun siirryttiin kaapimaan nahat nivotettuina ja alkuparkittuina. Teho riittää ja kaavintatulos on parempi. 12

13 Hankkeeseen osallistuneiden arvio hankkeesta Syyskuun lopussa 2007 suoritettiin hankkeen vaikuttavuudesta kysely hankesitoutuneille sekä muille hankkeessa mukana olleille. Kyselyssä selvitettiin hankesitoutuneiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutuminen, hankkeen aikana tehtyjen sisnojen ja muokattujen koipinahkojen määrä ja hankesitoutuneiden suunnitelmat sisnanteon suhteen. Samalla kysyttiin heidän arviotaan siitä, miten hanke on vaikuttanut tai vaikuttaa heidän työllistymiseensä ja onko heillä aikomus ryhtyä yrittäjäksi alalle. Kyselyjä postitettiin 46 kpl, ja vastauksia saapui 21 kpl. Yhteenveto kyselystä liitteenä 5. Kesäinen tuokio hankkeen opintomatkalla, Kemin Nahkatarvikkeen pihamaalla TALOUS A. Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvioon haettiin muutosta maaliskuussa 2007 lähinnä koska hankkeen kurssien opetus toteutui palkkatyönä eikä ostopalveluina kuten alkuperäisessä kustannusarviossa oli suunniteltu. Muutos hyväksyttiin Hyväksytty kustannusarvio on seuraavanlainen: KUSTANNUSARVIO Kululaji Yhteensä Palkat ja sivukulut 12823, , ,04 Ostopalvelut ja palkkiot 11777, ,79 13

14 Matkakulut 997, , ,00 Luontoissuoritukset, talkootyö 992, , ,45 Vuokrat 2136, , ,17 Toimistokulut 258, , ,00 Muut kulut 2642, , ,55 Yhteensä 19851, , ,00 B. Hankepäätöksen mukainen rahoitussuunnitelma RAHOITUSSUUNNITELMA Hyväksytty julkinen rahoitus 90 % ,10 EU:n osuus 50 % ,10 Valtion osuus 38,89 % ,15 Kuntien osuus 11,11 % ,90 Hyväksytty yksityinen rahoitus 10 % ,90 Talkootyön osuus enint ,45 Yksityinen rahoitus 5 669,45 YHTEENSÄ ,00 C. Toteutuneet kustannukset TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Kululaji Palkat ja sivukulut ,75 Ostopalvelut ja palkkiot ,87 Matkakulut ,20 Luontoissuoritukset, talkootyö 5 665,96 Vuokrat ,01 Toimistokulut 6 297,43 Muut kulut 9 205,45 Yhteensä ,67 D. Toteutunut rahoitus ja arvio TOTEUTUNUT RAHOITUS HAKEMUS YHTEENSÄ Maksatushakemus 1: Hyväksytyt kulut 2:Hyväksytyt kulut 3 Kululaji Palkat ja sivukulut 12638, , , ,55 Ostopalvelut ja palkkiot 3994, , ,87 Matkakulut 997,76 803, , ,20 Luontoissuoritukset, talkootyö 987, , , ,96 Vuokrat 2136, , , ,01 Toimistokulut 258, , , ,43 Muut kulut 2722, , , ,76 Yhteensä 19740, , , ,78 14

15 Hankkeen yksityisrahoituksen osuutta on kerätty hankkeen hyväksi tehdyn talkootyön arvona, hankesitoutumismaksujen, kurssimaksujen ja opintomatkan omavastuuosuuksien muodossa. Yhteensä yksityisrahoitusta on kertynyt seuraavasti: Talkootyön arvoa 5665,96 (hyväksyttävä osuus enintään 5669,45 ). Yksityistä rahaa 5670,00 Yhteensä 11335,96 7. TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Hankkeen toteutus on ollut aktiivista, innostavaa ja käsityöyrittäjyyttä tukevaa, ja hanke on koonnut yhteen nahanteosta kiinnostuneita laajalta alueelta (Inari, Utsjoki, Salla, Savukoski, Kajaani). Hankkeessa on syntynyt runsaasti konkreettista poroelinkeinoa tukevaa tulosta. Hankkeessa on käytetty hyväksi nahkatyöhön liittyvää hiljaista tietoa ja se on saatu käyttöön ja näkyväksi. Myös projektivetäjän positiivinen työpanos näkyy hankkeen erinomaisissa tuloksissa. Hankevetäjä oikeassa työssä. Leena Aikio kuvaa perinteistä nahankaapimista sisnanteon opaskirjasta varten. 15

16 8. JATKOTOIMET JA EHDOTUKSET Toiminta nahkamuokkaamolla hankkeen jälkeen Hankkeen tarkoituksena oli uudenlaisen sisnantekotaidon kehittäminen ja sen opettaminen mahdollisimman laajasti poronhoitoalueelle. Tätä varten kouluttauduttiin uusien koneiden käyttöön ja sovitettiin perinteinen sisnanteko muokkaamon oloihin. Hankkeen nahkakursseilla koulutettiin käsityöläisiä uuteen malliin, minkä lisäksi 22 hankesitoutunutta käsityöläistä erikoistui ns. neuvojiksi, jotka toimivat hankkeen jälkeen uusien nahantekijöiden opastajina muokkaamolla. Saamelaisalueen koulutuskeskus ylläpitää listaa Nahkamuokkaamon neuvojista, ja vuokraa vuoden 2008 alusta muokkaamoa sekä yksityisille nahantekijöille että yrityksille nahantekoon. Uusia hankkeita Hankkeen aikana kävi ilmi, että muokkaamolla käytössä olleet poronkoipien kaavintaan tarkoitetut koneet eivät täyttäneet niille asetettuja tavoitteita. Poronkoipinahkojen erityislaatuisuuden vuoksi tavalliset kaavintakoneet eivät sovellu niiden muokkaamiseen, joten suunniteltiin uutta hanketta juuri koipinahkojen kaavintakoneen kehittämiseen. Hankehakemus on toimitettu Lapin lääninhallitukseen (EAKR-haku) nimellä Nutukas. Sisnantuotannon pienteollistaminen hankkeessa moninkertaistaa käsityömateriaaliksi tulevan sisnanahan määrän. Käsityöelinkeinon vahvistamiseksi esim. poronhoidon sivuelinkeinona tarvitaan nyt tuotekehitys- ja ompelukoulutusta käsityöläisiä tukemaan. Mm. tätä varten ja Sisnaa poronnahkaa hankkeen luontevaksi jatkoksi suunniteltiin POROINNO-hankeklusteri. 9. HANKKEESSA TUOTETTU MATERIAALI JA MUUT LIITTEET Hankkeen aikana tuotettu materiaali liitteinä: 1. Hanke-esite 2. Sisnanteon opaskirjanen 3. Kurssimateriaali 4. Sisnauutiset 1-8 Muut liitteet: 5. Yhteenveto hankkeessa toimineille käsityöläisille lähetetystä kyselystä Muu materiaali Näytekansiot nahan parkituskokeiluista Media-alan opiskelijoiden kuvaama dvd sisnamuotinäytöksestä 16