LOPPURAPORTTI. 1 Hankkeen toteuttaja: SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS. 2 Hankkeen nimi ja tunnus: PORO MUOTIIN HANKE, no 2584
|
|
- Ilona Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI 1 Hankkeen toteuttaja: SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS 2 Hankkeen nimi ja tunnus: PORO MUOTIIN HANKE, no Yhteenveto hankkeesta: Poro muotiin hanke oli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen elinkeinojen kehittämishanke. Sen tavoitteena oli kannustaa muotoiluun ja tuotekehitykseen paikallisesti sekä lisätä poromateriaalien tunnettuutta muualla maassamme. Hanke järjesti mm. tuotekehitystyöpajoja, opintomatkan Milanoon, designkilpailun sekä poromuotinäyttelyn. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen rahoitti Lapin TE-keskus Pohjoisimman Lapin Leader ry:n rahoituskehyksestä osin EU-varoin. 4 RAPORTTI 4.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli parantaa poronhoidon ja käsityön kannattavuutta ja houkuttelevuutta. Yhdessä Nutukas hankkeen kanssa tavoitteena oli porosta saatavien käsityöraaka-aineiden jalostamisen ja tuotannon helpottaminen, käsityötuotteiden tuotannon kasvaminen ja monipuolistuminen. Tavoitteena oli * ohjeistaa tuotantoketjun työvaiheet laadullisesti ja taloudellisesti parhaan tuloksen aikaansaamiseksi (yhteistyössä Porontaljan tuotantoketjun kehittäminen teollisuuden näkökulma hankkeen kanssa) * koota opetusmateriaali eri työvaiheiden toteuttamiseen (poroturkiksen ja sisnan ompelun opaskirjanen) * järjestää opetusmateriaalin ja jatkuvan neuvonnan saatavuus * luoda suunnitelma poronsarvien ja luiden hyödyntämiseen * tehdä porosta saatavat käsityömateriaalit tunnetuksi * luoda olosuhteet uusien tuotteiden määrätietoiselle suunnittelulle ja tuotekehitykselle Määrälliset tavoitteet: * Hankkeeseen sitoutuneita 15, joista yrityksiä 3. * Julkaistaan opaskirja poromateriaalien hyödyntämisestä (tuotesuunnittelu, ompelu). * Hankkeen aikana jalostetaan 150 poron taljat, päät, koivet ja sarvet käsityömateriaaliksi * Hankkeessa suunnitellaan ja valmistetaan 5 uutta tuotantovalmista tuotetta (mallit julkaistaan oppaassa). 4.2 Hankkeen toteutus: c. Toimenpiteet Hankkeen aloitus Poro muotiin hankkeen toteutus aloitettiin Hankkeen vetäjäksi valittiin Virpi Jääskö, joka toimi vuoden 2009 loppuun myös Nutukas-hankkeen vetäjänä, jakaen työaikaansa kahden
2 hankkeen kesken. Samoin hanketyöntekijät Kikka Laakso ja Ulla Isotalo jakoivat työaikaansa kahdelle tai useammalle hankkeelle. Hankkeelle hankittiin loppuvuodesta 2008 materiaaleja (taljoja ja koipinahkoja) eri toimenpiteiden toteutusta varten, ja palkattiin projektityöntekijä jalostamaan niitä ja kuvaamaan tuotantoketjua opasmateriaalin kokoamista varten. Samalla projektityöntekijä pystyi ohjaamaan hankesitoutuneiden nahanjalostusta nahkamuokkaamolla. Hankkeeseen haettiin sitoutuneita käsityöläisiä Sisnaa poronnahkaa hankkeen toimijoista sekä muista kiinnostuneista. Hankkeen loppuun mennessä mukaan oli tullut 28 käsityöläistä, joista yrittäjiä oli 4. Ompelupaja Tuotekehityksen käynnistämiseksi suunniteltiin ompelupajatoiminta. Sen tavoitteena on antaa hankesitoutuneille kokemuksia nahan koneompelusta ja siten vauhdittaa uusien tuotteiden suunnittelua ja tuotantoa. Samalla pajassa kootaan kuvallista ja sanallista materiaalia opaskirjaseen. Ompelupaja toimii SAKK:n Inarin toimipaikan luokkatilassa, johon on asennettu useita erilaisia ompelukoneita nahan ja turkisten ompeluun. Paja pyöri koko tammikuun ja alun helmikuuta 2009, ja sitä veti SAKK:n lehtori Merja Heikkinen. Sen jälkeen hankkeessa mukana olevat käsityöläiset ompelivat pajassa omaehtoisesti. Ensimmäinen tapahtuma Poroferia 2009 Tammikuu 2009 oli kiireisen ompelun ja suunnittelun aikaa, sillä hankkeen ensimmäinen esilletulo oli jo Poroferia tapahtuma Oulussa Inarin ompelupajassa hankesitoutuneet valmistivat asuja ja asusteita sisnamuotinäytökseen, joka esitettiin Poroferian molempina päivinä. Näytös sai paljon positiivista palautetta ja julkisuutta. Siitä kirjoitettiin useissa lehdissä ja jopa Saamen tv-uutisissakin esitettiin pätkiä näytöksestä ja hankevetäjän haastattelusta. Poroferian näytöstä. Kuva Kikka Laakso.
3 Opintomatka Hanke teki opinto- ja tutustumismatkan Milanoon nahka-, laukku- ja kenkämessuille hengen ryhmällä. Hyvin onnistuneesta matkasta on liitteenä 1 erillinen raportti. Työpajat Työpajojen tavoite on tarjota hankesitoutuneille uusia inspiraatioita ja vahvistaa omaa suunnittelunäkemystä nimekkäiden vetäjien avulla, sekä jälleen hankkia materiaalia hankkeen opaskirjaseen. Työpajoja järjestettiin yhteensä 6. Kaikki työpajat pidettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, ja pajojen toteutuksessa käytettiin monipuolisesti hyväksi SAKK:n resursseja; tiloja, materiaaleja sekä asiantuntijoita. Työpajoihin osallistui yhteensä 72 käsityöläistä ja yrittäjää. Ensimmäisen työpaja, Laukkutyöpaja toteutettiin yhdessä Rovaniemen kaupungin Taideteollisuuden koordinointihankkeen kanssa. Vetäjänä toimi helsinkiläistynyt, palkittu suunnittelija Yat Cheung, ja osallistujia oli yhteensä 11. Toisen työpajan ( ) vetäjäksi kutsuttiin professori Basil Kardasis Lontoosta, Royal College of Art:sta. Graffiti Under the Surface työpajaan osallistui 13 ihmistä, joista 7 oli SAKK:n opiskelijaa. Muista osallistujista yksi oli norjalainen ja yksi venäläinen. Korupaja toteutettiin Ohjaajana oli hankkeen työntekijä, sarvi- ja luukorujen tekijä Kikka Laakso. Pajaan osallistui 9 käsityöläistä. Hanke järjesti yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa Kenkäpajan, jonka vetäjä oli kengäntekijä Veli-Heikki Saraspää Rovaniemeltä. Hän on tehnyt kenkiä kymmenisen vuotta, ja vähän perinteisiä malleja muovaamalla päätynyt malleihin, joiden tekoa nyt opettaa. Saraspää vetää Rovaniemellä kansalaisopiston kursseja. Kaikilla pajaan osallistuneilla oli kokemusta perinteisten nutukkaiden ompelusta, mikä oli tässä pajassa usein eduksi mutta välillä jopa haitaksi. Kenkäpajassa ommeltiin käsin poron- ja naudannahasta kengät perinteisen kippurakärkisen lestin päälle sovitettavaksi. Osallistujia oli yht. 14 Savukoskelta, Kaamasesta, Inarista, Enontekiöltä ja jopa Helsingistä saakka. Kaikki saivat kengät valmiiksi, ja innostus hommaan tarttui niin hyvin, että lesteistä tehtiin yhteistilaus jatkossa tapahtuvaa kengänvalmistusta varten. Yhteensä pajassa valmistui 16 paria kenkiä, sillä yksi osallistuja ahkeroi kolmet pikkulapsen kengät siinä missä muut yhdet aikuisen. Pajalaisten kengissä oli selvää mallihajontaa; kenkiä syntyi erilaisia ihan perinteisestä paulakengästä korkeavartisiin saappaisiin saakka. Esimerkkinä eroista pieksujen ja nutukkaiden ompelun välillä on mm. se, että nutukkaita ommellessa saumanvaroja ei jätetä yhtään enempää kuin on sauman pitävyyden vuoksi välttämätöntä. Tämä johtuu siitä, että koipinahoista ommellessa materiaali käytetään tarkoin, ylimääräräistä koivissa ei yleensä ole. Pieksuja ommellessa saumoihin taas pitää jättää viimeistely- ja siistimisvaraa. Muitakin eroja toki on: suutari ompelee kahdella tylsällä neulalla naskalilla tehtyjä reikiä pitkin, nutukkaiden neuloja taas terävääkin terävämmällä äimällä. Saamelaisalueen koulutuskeskukseen jäi pajasta uutta ja vahvistettua tieto-taitoa, sillä pajaan osallistuivat SAKK:n käsityön lehtorit Merja Heikkinen ja Marja-Liisa Laiti. Viimeinen hankkeen työpaja oli pidetty Nutukaspaja, johon osallistui 5 henkilöä. Nutukaspajan tavoitteena oli ommella karvakengät koneella niin pitkälle kuin mahdollista ja muokata uusia kenkämalleja myös koneompeluun. Marja-Liisa Laiti kokeili pajassa erilaisia kengän nokkamalleja, jotka voisivat soveltua koneella ommeltaviksi. Merja Heikkinen ompeli karvasaapikkaat yhdistämällä säpikkäät ja karvakengät. Kenkiin tuli tavallista karvakenkää pienempi nokka ja varren etuosaan huovutettu ja helmikirjailtu
4 koristeosa. Varret Merja ompeli osin turkiskoneella, osin teollisuusompelukoneella. Myös kenkäosa ommeltiin koneella, paitsi rypytys kengän nokassa. Pajassa harjoiteltiin myös aivan perinteisten nutukkaiden koneompelua. Karvojen pitäminen saumojen ulkopuolella on koneella ommellessa haastavaa, ja karvottujen saumanvarojen ja karvaisten kengänosien paksuusero vaatii tarkkaa ompelua. Nutukas hankkeen kolmisyöttöinen, servomoottorilla varustettu ompelukone on omiaan juuri tällaiseen tarkkuutta vaativaan työhön, koska sillä voi ommella vaikka yhden tikin kerrallaan. Pajan tulokseksi syntyi nutukkaita, jotka eivät poikenneet ulkonäöltään perinteisistä kengistä, mutta jotka oli lähes kokonaan ommeltu koneella. Voi siis todeta että poron koipinahkaisten kenkien ompelu koneella on mahdollista, ja huomattavan paljon helpompaa kuin käsin ompelu. Värjättyjä koipinahkoja. Kuva Ulla Isotalo. Aivan hankkeen päätteeksi pidettiin Poromuodin tulevaisuus työpaja, jonka tavoite oli antaa hankkeeseen osallistuneille tilaisuus tavata vielä kerran, kertoa mitä hanke on heille antanut sekä keskustella tulevaisuudesta yhdessä. Työpajakokoontuminen pidettiin Inarissa, mutta osa kauempana asuvista halusi osallistua pajaan lähettämällä terveisiään ja arvioitaan puhelimitse ja sähköisesti. Yhteensä pajaan osallistui näin 21 henkeä. Ompeluopas Työpajoissa syntyneitä kokemuksia ja kokeiluja koottiin yhteen ja niistä julkaistaan internetissä opaskirjanen, jossa on tulostettavia kaavoja sekä yksityiskohtaisia ompeluohjeita muutamiin malleihin sekä yleisluontoisia ohjeita poroturkiksen ja nahan ompeluun. Opas julkaistaan suomen ja pohjoissaamen. Oppaan suomenkielinen vedos tämän raportin liitteenä. Suomenkielinen opas julkaistaan netissä maaliskuun 2011 loppuun mennessä, saamenkielinen myöhemmin. Venäjänkielisen version käännös, taitto ja julkaisu tehdään SAKK:n resursseilla.
5 Poro IN! kilpailu Pekka Tuomisen taittoveitsi. Kuva Ulla Isotalo. Hanke järjesti porodesignkilpailun ajalla Kilpailun tavoitteena oli innostaa uusien porotuotteiden suunnitteluun ja samalla levittää tietoa poromateriaaleista valtakunnallisesti. Kilpailu on avoin kaikille Suomessa asuville sekä kaikille saamelaisille. Kilpailuun osallistuttiin nimimerkillä. Kilpailusta tiedotettiin paikallisissa sekä valtakunnallisissa sanomalehdissä, radiossa ja internetissä. Kilpailun ratkaisi viisijäseninen palkintolautakunta, johon kuuluvat SAKK:n rehtori Liisa Holmberg, intendentti Arja Hartikainen SIIDAsta, teollinen muotoilija Hanna Viitasaari Lapin yliopistosta, saamenkäsityön lehtori Ilmari Laiti sekä muotoilija Harri Koskinen. Katja Lettisen korusarja. Kuva Katja Lettinen.
6 Palkintolautakunta valitsi kokouksessaan 47 kilpailuehdotuksen joukosta voittajiksi kaksi työtä; graafinen suunnittelija Katja Lettisen poron konttiluusta ja hopeasta valmistetun korusarjan nimeltään Skađi, sekä puukkoseppämestari Pekka Tuomisen yhden käden taittoveitsen teräksestä ja poronsarvesta. Lisäksi kunniamaininnan saivat Jaana Moonan couture laponie vaatemallisto, Eija Ylilokan poro- ja kettuturkiksesta valmistettu lakki ja Katja Kunnarin City Poro korusarja porontaljasta ja muista materiaaleista. Katja Lettinen opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksen korukivi- ja jalometallialan artesaaniksi. Maailmalla laajalti tunnettu, arvostettu ja palkittu muotoilija Harri Koskinen matkusti Inariin mielellään juryttämään designkilpailua. Koskinen piti vierailunsa aikana SAKK:ssa myös muotoilusta yleisöluennon, jota salintäysi väkeä kuunteli keskittyneesti. Työssään esteettisiä ratkaisuja arjen ilmiöihin ja ongelmiin etsivä muotoilija toivotettiin tervetulleeksi Inariin uudestaankin. Palkintona Poro IN! -kilpailussa on viikon koulutuspaketti SAKK:ssa voittajan haluamalla linjalla sekä majoitus täysihoidolla koulutuksen aikana. Paketti sisältää asiantuntija-apua sekä poromateriaalien käyttö- ja jalostusmahdollisuuksia SAKK:n koneilla ja laitteilla. Noin 2000 arvoiset palkinnot lahjoitti Saamelaisalueen koulutuskeskus. PoroFashion näyttely Panoraamakuva näyttelytilasta. Kuva Ulla Isotalo. Poro muotiin -hankkeen suurin ja näkyvin toimenpide oli PoroFashion näyttely. Saamelaismuseo Siidan kanssa järjestetty näyttely oli esillä Siidassa Inarissa Näyttelyn aikana Siidassa vieraili kävijää ympäri maailman. Näyttelyn suunnittelu ja hahmottelu aloitettiin jo vuoden 2009 puolella, mutta konkreettiset näyttelytyöryhmän kokoukset aloitettiin tammikuussa Työryhmään kuuluivat Poro muotiin hankkeesta Virpi Jääskö ja Ulla Isotalo, Siidasta amanuenssi Arja Hartikainen ja kulttuuritulkki Sari Valkonen sekä sisustusarkkitehti Hannu Tikkanen ja artesaani Kikka Laakso. Erikoisnäyttely rakennettiin ostoskadun muotoon muotimaailman esikuvien mukaisesti. Porolle omistetulla muotikadulla oli tarjolla innovatiivista designia, jonka lähtökohtana olivat erilaiset porosta saadut raaka-aineet. PoroFashion-näyttelyn muotikadulla porotuotteiden status nousi symbolisesti maailman halutuimpien merkkitavaroiden rinnalle. PoroFashion -näyttelyssä esiteltiin mm. Poro muotiin hankkeessa järjestettyjen työpajojen ja designkilpailun tuotteita. Näyttelyyn haettiin töitä myös lehti-ilmoituksella. Avajaiset
7 Näytösvalmisteluja. Kampaamassa Minna ja Mimmi Hius-Juutuasta. Kuva Ulla Isotalo. Avajaispäivänä näyttelytilan catwalkilla nähtiin muotinäytös: upeita poroasuja kauniiden ja rohkeiden mallien yllä. Muotinäytöksessä kuvattu materiaali editoitiin filmiksi (tämän raportin liitteenä), joka pyöri näyttelyssä non-stoppina. Näyttelyn avajaiset ja muotinäytös toteutettiin pitkälti vapaaehtoistyönä: mallit, pukijat, kampaajat sekä avustajat tekivät työtä ilman palkkaa. Lisäksi töitä paiski myös suuri joukko Siidan ja SAKK:n henkilökuntia ja opiskelijoita. Cocktailasu Heli Utriainen, malli Sivi Jomppanen. Kuva Ulla Isotalo.
8 Tiedotus Näyttelyn avajaiset uutisoitiin Pohjois-Suomen uutisissa ja Kulttuuriuutisissa sekä yhteispohjoismaisissa Saamenuutisissa Lapin Kansa ja saamenkielinen Ávvir -lehti kirjoittivat aiheesta artikkelin, ja paikallislehti Inarilainen julkaisi isomman reportaasin näyttelystä keskiviikon 2.6. numerossaan. Suuri Käsityölehti ja aikakauslehti SARA julkaisivat tiedon näyttelystä heinäkuun numerossaan. Myös SAKK:n ja Siidan nettisivuilla (siida.fi, sogsakk.fi, boazu.fi) tiedotettiin näyttelystä. Sarvien ja luiden hyötykäytön kehittämissuunnitelma Porotalouden sivutuotteiden eli luun, sarven, nahan ja turkiksen elinkeinollinen kehittäminen on tärkeää koko poroelinkeinolle ja poronhoitoalueelle. Nahan ja turkiksen tuotannon kehittämisen lisäksi on tarvetta kehittää poron ns. kovien materiaalien tuotantoa ja jalostusta sekä suunnitella uusia tuotteita. Poronsarvea ja muita poromateriaaleja voi kutsua kestävän kehityksen materiaaleiksi. Poro pudottaa vanhat ja kasvattaa uudet sarvet joka vuosi, joten sarvisatoa voidaan hyödyntää poron jatkaessa elämäänsä. Sarvien jalostaminen tuotteeksi asti poronhoitoalueella on ekologista. Saamelaisalueelta löytyy tieto-taito perinteiseen materiaalin käyttöön. Sarvien ja muiden kovien materiaalien työstämisen opetus on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ydinosaamista. SAKK:n opetus perustuu perinteisiin saamelaisesineiden valmistamiseen, mutta myös uusia tuotteita suunnitellaan ja valmistetaan. Perinnetuotteet ovat äärimmäisen laadukkaita ja arvostettuja tuotteita. Tuotteiden valmistustapoja on uudistettu, mutta sarvien ja luiden hyödyntämiseen tarvittavien koneiden ja apulaitteiden suunnittelua ja tuotekehittelyä ei ole määrätietoisesti tehty. Aiemmin SAKK:ssa on hankkeiden avulla kehitetty sisnan eli poronnahan sekä poroturkiksen jalostamista, koneistusta ja uusien käyttömahdollisuuksien hyödyntämistä. Sarvialan päätoimisia yrittäjiä on koko Lapissa yhteensä noin 10. Sivutoimisia käsityöntekijöitä, alihankkijoita sekä yrittäjiä, joilla on myös matkailu-, poronhoito- ja porotilapalveluita löytyy useampia. Tuotannon kehittämistä ja tuotekehitystyötä tarvitaan, jotta myös yritystoiminta kehittyy. Nuorten tekijöiden kiinnostusta alalle voidaan lisätä kehittämällä tuotantotapoja tehokkaammiksi ja helpommiksi sekä yhdistämällä uusi muotoilu - design - laadukkaaseen materiaaliin. Poro muotiin hankkeessa järjestettyjen designtyöpajojen kaltaisilla pajoilla saataisiin uutta boostia tuotannon tapojen kehittämiseen, uusien tuotteiden ideointiin sekä ulkoiseen esiintymiseen, mm. graafiseen tuotantoon ja tuotekuviin. Näin voitaisiin innostaa uusia tekijöitä alalle ja saada se houkuttelevammaksi ja näkyväksi osaksi käsityöalaa. Toiminta tukisi myös porotilojen monialayrittäjyyttä niin, että kaikki tuotettu raaka-aine jäisi hyötykäyttöön.
9 Kenkäpaja: Leena Aikio ja vetäjä Veli-Heikki Saraspää. Kuva Ulla Isotalo. Yritysneuvonta Hankkeessa mukana olleille tarjottiin tietopaketti käsityön myynnistä suhteessa työllisyyteen, työttömyysturvaan sekä verotukseen. Samalla hankelaisille tarjottiin tilaisuutta henkilökohtaiseen asiantuntijaneuvontaan. Kaksi hankkeeseen osallistunutta sai ohjauksen käsityöyrityksen perustamisneuvontaan. Heistä toinen siirsi yrityksen perustamista vielä eteenpäin, toinen aikoo perustaa yrityksen keväällä 2011, valmistuttuaan opinnoistaan. d. Aikataulu Hanke toteutettiin hankesuunnitelman aikataulussa. e. Resurssit ja toteutuksen organisaatio Hankkeella oli käytössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipaikassa toimisto, josta hanke maksaa vuokraa työntekijöiden hankkeelle tekemän työn mukaan. Myös ompelu- ja työpajoille sekä nahanjalostukselle oli vuokrattu tilaa SAKK:lta käyttötarpeen mukaan. Hankkeen henkilöstöön kuului hankevetäjä Virpi Jääskö sekä projektityöntekijät Kikka (Pirkka) Laakso ja Ulla Isotalo jne. kulloisenkin tarpeen mukaan. Sekä hankevetäjä että projektityöntekijät jakoivat työaikaansa muillekin hankkeille. Hankkeen oman henkilöstön lisäksi SAKK:n henkilöresurssit ja tieto-taito olivat monipuolisesti hankkeen käytössä. SAKK:n koulutustarjonnan laajuus porotalousalalla tarjoaa erinomaiset puitteet ja laajan yhteistyökumppani- ja sidosryhmäverkoston, joka ulottuu kauas Suomen rajojen ulkopuolellekin. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä. Siinä on jäsenet Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä, Sámi Duodji ry:stä, Pohjois-Lapin työ- ja elinkeinotoimistosta, Lapin TE-keskuksesta sekä käsityöyrittäjäjäsen. PoroFashion näyttelyn kokoaminen ja rakentaminen sekä sen yhteydessä järjestettävät oheistapahtumat vaativat hankkeen toimenpiteistä eniten resursseja. Tässä työssä hankkeen
10 yhteistyökumppanin Saamelaismuseo Siidan henkilöstö sekä SAKK:n henkilöstö ja opiskelijat ovat antaneet korvaamattoman työpanoksen hankkeen käyttöön. g. Kustannukset ja rahoitus KUSTANNUKSET YHT. Palkat 26719, , , , , , ,03 Palkkiot 2940, , ,02 Kokouspalkkiot 55,32 55,32 Ostopalvelut 0,00 Vuokrat 1115,62 201,58 98, , ,18 Kotim. matkakulut 1278,00 905, ,83 963,45 74,10 160, ,39 Ulkom. matkakulut 183, ,00 771, ,28 Muut kustannukset 3998,04 993, ,97 400, ,39 569, ,57 Yhteensä 33294, , , , , , ,79 RAHOITUS Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Haetaan Maksarit YHT. Palkat 26008, , , , , , ,56 Palkkiot 2940, , ,02 Kokouspalkkiot 55,33 55,33 Ostopalvelut 0,00 Vuokrat 1115,62 201,58 86, , ,69 Kotim. matkakulut 1100,53 905, ,85 963,45 57,60 160, ,44 Ulkom. matkakulut 183, ,00 771, ,28 Muut kustannukset 3915,89 933, ,86 400, ,39 569, ,00 Yhteensä 32324, , , , , , ,32 Yksityisrahoitus Hankkeen yksityisrahoitusta on kerätty yhteensä Taulukko alla kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yht. Yhteensä, Sitoutumismaksut ,00 Työpajaosallistumiset ,00 Op.matkan omavastuuosuudet ,00 Yhteistyökumppani Saam. museo Siida 0,5 0, ,00 Yhteensä, ,00
11 Graffiti-työpaja: vas. Mervi Säppi-Väisänen, Basil Kardasis sekä Anna Roos. Kuva Ulla Isotalo. h. Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä piti yhteensä 6 kokousta, joista 3 sähköpostikokouksina. Maksatushakemuksia tehtiin myös 6, ja jokaisen maksatushakemukseen liitettiin hankkeen etenemisestä raportti. Tämä loppuraportti on laadittu liitteeksi hankkeen viimeiseen maksatushakemukseen. i. Toteutusoletukset ja riskit 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen virallinen yhteistyökumppani oli Saamelaismuseo Siida. Hanke teki yhteistyötä myös mm. Lapin yliopiston, Rovaniemen kehitys Oy:n Käsi- ja taideteollisuuden koordinointihankkeen, Rovaniemen kaupungin Porontaljan tuotantoketjun kehittämishankkeen sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vestonomilinjan ja The Wonder of Fur hankkeen kanssa. Hanketta toteutettiin käsikädessä SAKK:n Nutukas -hankkeen kanssa. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin. Hankkeen aikana järjestetyt työpajat, tiedotustilaisuudet, kilpailu ja näyttely sekä muut toimenpiteet ovat nostaneet porosta saatavien käsityömateriaalien tunnettuutta sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Hanke toi uudella tavalla esille saamenkäsityötä, luonnonmateriaaleja ja muotoilun mahdollisuuksia saamenkäsityön edistämiseksi. Useat mediatapahtumat, lehtijutut ja tv-haastattelut edistivät poromateriaalin tunnettuutta koko Suomessa.
12 Hankkeen vaikutus näkyy myös siinä, että nuorten saamelaisten kiinnostus saamenkäsityön tekemiseen ja koulutukseen on kasvanut. Syksyllä 2010 Saamelaisalueen koulutuskeskukseen hakeutui entistä useampia saamenkäsityönopiskelijoita. Hankkeen käytänteitä ja tuloksia tullaan käyttämään hyväksi koulutuksessa, saamenkäsityön edistämisessä ja uusien käsityöhankkeiden toteutuksessa. Saamelaismuseo Siidassa pidetty PoroFashion näyttelyä nosti poromateriaalista tehtyjen käsitöiden ja design tuotteiden arvostusta. Näyttelyssä vieraili noin vierasta. Näyttelyä ja siihen liittyvää muotinäytöstä tiedusteltiin muillekin paikkakunnille eri puolilla Suomea. Valitettavasti Siida-museolla eikä koulutuskeskuksella ollut resursseja kierrättää näyttelyä. Laukkutyöpaja: Tanja Sanila ja YAT. Kuva Ulla Isotalo. Poro muotiin -hanke hanke oli selkeää jatkoa Sisnaa poronnahkaa -hankkeelle ja siten luonnollinen jatkumo ko. hankkeessa hyvin alkaneelle kehitykselle: positiivista oli hyvä osallistujamäärä ja konkreettinen tekeminen, jolla kehitystä vietiin eteenpäin. Käsityöala on haasteellinen, joten saatuihin tuloksiin voi olla todella tyytyväinen silti hankkeen aikana tuli esille, että alalla on vielä paljon kehitettävää sekä imagollisesti että tuotekehityksen ja markkinoinnin suhteen. Yrittäjyys hankkeen tuloksena on kova vaatimus, mutta hanke voi osaltaan madaltaa yrittämisen tai vaikkapa osa-aikayrittämisen kynnystä hanke antoi varmasti myös uusia eväitä jo yrittäjänä toimiville. 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Jatkossa on tärkeää, että yrittäjyyttä harkitseville voidaan antaa tukea ja että jo yrittäjänä toimivat saavat tarvittaessa neuvontaa ja opastusta oman yrityksensä jatkuvaan kehittämiseen. Sarvien ja luiden hyötykäytön kehittämisen hanke.
13 Myyntinäyttely osana Rovaniemen kaupungin hanketta Helsinkiin vuonna 2012, kun Helsinki on maailman designpääkaupunki. 6 Allekirjoittajat ja päiväys Inarissa Liisa Holmberg rehtori
Nutukas uutiset. - Milanon messut - Näskämatic - ja paljon muuta. Tämä lehti on Nutukas- ja Poro muotiin -hankkeiden yhteinen ajankohtaistiedote.
Nutukas uutiset Nro 4/Lokakuu2009 - Milanon messut - Näskämatic - ja paljon muuta Tämä lehti on Nutukas- ja Poro muotiin -hankkeiden yhteinen ajankohtaistiedote. SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ
LisätiedotNutukas uutiset. - Nutukas -hanke päättyi - Näskämatic - koipinahkoja Pietarsaareen - Sarvihanke
Nutukas uutiset Nro 5/Tammikuu 2010 - Nutukas -hanke päättyi - Näskämatic - koipinahkoja Pietarsaareen - Sarvihanke Tämä lehti on Nutukas- ja Poro muotiin -hankkeiden yhteinen ajankohtaistiedote. SAAMELAISALUEEN
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotSISNAA PORONNAHKAA. Loppuraportti. Kehittämishanke numero 26230 (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621. Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1
SISNAA PORONNAHKAA Loppuraportti Kehittämishanke numero 26230 (TE-keskus) SAKK:n hanke numero 621 Ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 Toimintalinja Maaseutu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotPohjoisranta 4 96200 Rovaniemi
SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ
YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,
LisätiedotKirjapainoky a kehittyy - aktivoint hanke lop uraportti
Euroopan maaseudun 1111 kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi Kirjapainoky a kehittyy - aktivoint hanke lop uraportti RITVA POHJOISVIRTA Sisällys 1. Toteuttajan nimi.2 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus
LisätiedotSelvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012
Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.
Lisätiedot6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio
LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen
LisätiedotOPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ
POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,
LisätiedotTaulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotHaemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää
LisätiedotPÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke
Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004
LisätiedotGoaro goaro! Poronnahan ja turkiksen ompelun opaskirja
Goaro goaro! Poronnahan ja turkiksen ompelun opaskirja 1 Mukava kun luet tätä! Toivon että mitä pidemmälle luet, sitä kiintoisammaksi asia käy. Tämän oppaan tavoite on nimittäin innostaa ompelemaan ja
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotSaamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä
Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka
Lisätiedot48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotLapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010
Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen
LisätiedotTOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto
TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotInarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.
SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,
LisätiedotMatkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa
1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista
LisätiedotToiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden
MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet SAAMENKÄSITYÖKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO 2006 MÄÄRÄYS 27/011/2006 OPETUSHALLITUS ISBN 952 13 2974 2 (nid.) ISBN 952 13 2975 0 (pdf) 1 Dno 27/011/2006 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotPorotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmän kehittäminen (POROTA)
Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmän kehittäminen (POROTA) Lapin poro- ja kalapäivät 2018 Rovaniemi 17.5.2018 Hankkeen taustatiedot EAKR-hanke (EU:n Euroopan aluekehitysrahasto)
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotSUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014
SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,
LisätiedotLoppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013)
1/7 Loppuraportti Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hanke (2012 2013) Papunet-verkkopalveluyksikkö Viljatie 4 A 00700 Helsinki www.papunet.net papunet@kvl.fi 2/7
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotLUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS
MUISTIO 1 (6) LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2009 klo 9.15 12.15 Paikka: Yrkeshögskolan Novia, Raasepori Läsnä: Patrik Skult Inkoo, Siuntio Ory Seija Kannelsuo-Mantynen
LisätiedotNUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 4/2010 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu
PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 24 Uusi viestintäsuunnittelija 3 25 Viestinnän ja visuaalisen ilmeen kehittäminen kpedussa 4 26 Ammattiosaajalehti 5 27 Yhteinen II-asteen
Lisätiedotduodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)
duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten
LisätiedotLisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma
Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotKIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE
KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan
LisätiedotKehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman
Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA
3.4.2008 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA sisällysluettelo 1. KILPAILUKUTSU 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 1 2 1. KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN
LisätiedotToivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka
HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 Kirkkoneuvosto 14.02.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 23.02.2011
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ke klo 18.30 20.35 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut
LisätiedotHenkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti
Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen
LisätiedotTutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen
LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja
LisätiedotSPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
LisätiedotSaamelainen paikallinen kehittäminen
Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö
LisätiedotItsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu
1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.
Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,
LisätiedotTyylikkääseen ompeluun
Tyylikkääseen ompeluun Husqvarna Viking Emerald! MALLI 116 MALLI 118 MALLI 122 Sinä suunnittelet. Emerald ompelee. Husqvarna Viking Emerald -sarjan ompelukoneet sopivat erinomaisesti kaikenlaiseen ompeluun
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotRautjärven sotahistoria- hanke
Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotLEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA
LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotVerkko-ohjaaja - Verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena
Verkko-ohjaaja - Verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena SEURANTARAPORTTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESSA 13.2.2017 Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintoohjausta ja neuvontaa.
LisätiedotSELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA
SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
LisätiedotKEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotTämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy
TULOSSOPIMUS VUODELLE 2018 MATKAILU JA MARKKINOINTIPALVELUT 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy 2.
LisätiedotLapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
LisätiedotLapin kalatalouden toimintaryhmän toiminta
Lapin kalatalouden toimintaryhmän toiminta 2017-2018 Hallinto Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 12.5.2015 Lapin kalatalouden toimintaryhmän kehittämisstrategian ja myönsi ryhmälle 875 000 euron rahoituksen
LisätiedotTabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)
Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti
Lisätiedot1.1.7 Z-siksak Applikointi, nyöripisto, punospistot. 1.1.8 Joustava kolmoissiksak Joustava ommel koristeompeluun tai päällitikkauksiin.
Ommeltaulukko Hyötyompeleet Ommel Ommelnumero Nimi Kuvaus 1.1.1 Suora pisto Yhdistäminen ja päällitikkaus Valittavana 37 neulan asemaa. Huom: Tällä ompeleella syntyy tukevampi päättely kuin ompeleella
Lisätiedotavoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland
avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta iloiten ja taitavasti Skills Finland Taitaja9 täytti maaliskuussa 10 vuotta. Kilpailun isä, Pekka Ruokomäki sai idean kilpailusta syksyllä 2001. Espoon Matinkylässä
LisätiedotKehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015
Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N
LisätiedotLuova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry
Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien
Lisätiedot2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910
Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto
Lisätiedot[Otc list] Seuravaatetilaus 2015
[Otc list] Seuravaatetilaus 2015 1 viesti OTC Oulu 10. tammikuuta 2015 22.45 Vast. ott.: otc list@kompassi.com Huomio Huomio seuraväki. Lue huolella loppuun saakka, että osaat toimia
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
LisätiedotPorotalouden tutkimusohjelma 2003 2007
tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotYlitalo Arto Kuntayhtymän johtaja
Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian
LisätiedotThesis kilpailu
Thesis 2007 -kilpailu Osallistuminen ja toimintatavat Kaarina Närhi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu kaarina.narhi@oamk.fi Thesis - Tavoitteet lisätä AMK-tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden
LisätiedotOLKAINHAMEET MALLI III SUORAHAME 1(9)
MALLI III SUORAHAME 1(9) MALLI III SUORAHAME 2(9) Suorista kappaleista ommeltu olkainhame on pitkä ja edestä sileä. Takana on yläreunassa tiheä laskostus. Hameessa on kapeat olkaimet ja vasemmassa etusivussa
LisätiedotKorkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu
Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotValtti - Valmis tutkinto työelämävalttina
Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
Lisätiedot1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
LisätiedotIhmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
LisätiedotAsukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13 klo 18.00-20.00 Osallistujat. Suomen Mielenterveysseura/Lapinlahde n Lähde
Tilaisuus Aika: Paikka: Eteläisten kaupunginosien kehittämisryhmän 2. kokous maanantaina 25.8.2014 Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13 klo 18.00-20.00 Osallistujat Nimi Sähköpostiosoite Taho/organisaatio/yritys
LisätiedotOnko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotRakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti
Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lehtola Veikko Takala Markku Kehittämishanke Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti Työn ohjaaja Annukka Tapani Tampere 10/2011 Tampereen
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke
MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA
LisätiedotHaavoittuvuusanalyysi
Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto
Lisätiedot