Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve Hankkeen tavoite Hankkeen keskeinen sisältö Hankkeen tulokset ja tulosten hyödyntäminen Hankealue ja aikataulu Hankeorganisaatio ja resurssit Hankkeen liittyminen aluekehitysohjelmiin Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Raportointi, seuranta ja tiedotus Hankkeen riskit ja niiden arviointi...9 2

3 1. Hankkeen tausta ja tarve Porotalous on tärkeä osa pohjoissuomalaista elinkeinorakennetta ja kulttuuria. Eteläisen poronhoitoalueen porotalous kamppailee monenlaisten ongelmien parissa. Poroyritysten uusiutumisen esteenä on ollut yrittäjien suhteellisen korkea ikä ja valmiudet uudenlaiseen yrittäjyyteen. Aktiivisten poronhoitajien lukumäärä laskee ja keski-ikä kasvaa. Uusia ammatinharjoittajia on vaikea saada alalle. Aiempaan tapaan pienimuotoisen maatalouden harjoittaminen poroperheiden lisäansioiden lähteenä ei enää ole taloudellisesti mahdollista. Työn kuormittavuus kasvaa koska työvoimavaltaiset poronhoitoon kuuluvat työt jäävät yhä pienemmän joukon harteille. Alaa vaivaa suupetoeläinongelma. Porokarja hupenee eikä ongelma ole poronhoitajan ratkaistavissa. Tilannetta on lievennetty erilaisin, tapettujen porojen löytämistä edistävin teknisin ratkaisuin. Nopea kannattavuuden ja ulkoisten paineiden aiheuttama muutos on aiheuttanut paineita fyysiseen ja psyykkiseen työssä jaksamiseen. Nuoret eivät koe porotaloutta houkuttelevaksi ammatiksi. (Antti Pakkanen&Jarno Valkonen, 2011: Porotalouden hyvinvointi ja tulevaisuuskuvat eteläisissä paliskunnissa. Lapin yliopisto, Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutti). Porotalous uhkaa näivettyä eteläiseltä poronhoitoalueelta, koska porokarjat hupenevat eivätkä enää yksin riitä elannon lähteeksi. Poronhoitajien huvetessa tyhjenee myös suuri osa poronhoitoalueen maaseutua. Erityisesti nuoret jättävät kotiselkosensa ja siirtyvät leveämmän leivän toivossa kasvukeskuksiin. Kysymys on poronhoitajille luopumista työstä, toimeentulosta, elämäntavasta, sukupolvien perinteestä sekä sosiaalisesta ympäristöstä. Kyse on elämää hallitsevasta vähitellen kehittyvästä elämänkriisistä (Anneli Valkonen, toim.2012: Poronhoitajien uhat ja avun tarpeet. Lapin yliopistokustannus) Alalle olisi saatava uutta, positiivista nostetta. Yksi keino porotalouden elvyttämiseen ja ylläpitoon on poroyrittäjien tukeminen uusien, etenkin poroon liittyvien sivutoimeentulomahdollisuuksien kartoittaminen ja toiminnan kehittämisen tukeminen. Matkailun positiivinen noste sekä 2017 hankealueelle perustettava uusi Hossan kansallispuisto tarjoaa oivan mahdollisuuden myös poroyrittäjyyden laajentamiselle. Hanke vastaa poronhoidon kentältä havaittuihin ja esitettyihin tarpeisiin. 3

4 2. Hankkeen tavoite Hankkeen päätavoitteena on kartoittaa mahdollisuuksia eteläisen poronhoitoalueen perinteisen poronhoitotyön laajentamisesta lihan tuotannosta muuhun porotalouteen liittyvään yritystoimintaan. Hanke kartoittaa erilaiset poroon liittyvän pienyrittämisen mahdollisuudet alueella. Hanke selvittää paikallisten yrittäjien tarpeet ja antaa ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksen esitetyistä tarpeista. Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteita: luodaan toimia, joiden avulla pidetään maaseutua asuttuna toimeentuloedellytyksiä parantamalla, tuetaan hyvän elämän edellytyksiä, tehdään toimenpiteitä maaseudun säilyttämiseksi houkuttelevana asuinympäristönä tarjoamalla työmahdollisuuksia, lisätään psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia maaseudulla luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä vanhoja. Esiselvityshankkeessa etsitään alueittain porotalousyrittäjiä uudenlaisen poroyrittäjyyden harjoittajiksi. Esiselvityshankkeen tulosten perusteella selvitetään jatkohankkeen mahdollisuus. Jatkohankkeessa yrittäjille tarjotaan tutorointia porotaloutta tukevan yritystoiminnan aloittamiseen yritysideasta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen saakka. Kainuussa ja Koillismaalla on toteutettu useita porotalouteen liittyviä hankkeita. Hankkeet ovat keskittyneet pääasiassa porotalouden tuotannon ja toiminnan jokapäiväiseen organisointiin ja peto-ongelman negatiivisten vaikutusten lieventämiskeinoihin. Tämän esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa uudenlaiseen, tämän päivän mahdollisuuksiin nojaavan yrittäjyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Esiselvityshankkeella valmistellaan koko poronhoitoaluetta koskevaa kehittämistyötä, joka aloitetaan alueelta, jossa tilanne on kiperin. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alue toimii esiselvityksen kautta laboratoriona, jossa tehtävän kartoituksen pohjalta voidaan rakentaa koko poronhoitoaluetta hyödyntäviä toimintamalleja. 4

5 3. Hankkeen keskeinen sisältö Kartoitetaan porokäsitöiden ja porotilamatkailun tekemisen nykytila hankealueella. Kartoittaminen tapahtuu kyselyin ja henkilökohtaisin haastatteluin (kuntien elinkeinoasiamiehet, paliskuntien poroisännät/porotilamatkailuyrittäjät, poronomistajat, paikalliset matkailuyrittäjät ja yrittäjäyhdistykset). Kontaktimäärä on noin 100 kontaktia. Kartoituksen lisäksi hankealueella järjestetään kuusi tupailtaa, (Suomussalmi, Hossa, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Yli-Ii) joissa ideoita syvennetään lisäkeskustelujen kautta. Tupailloista tiedotetaan ja ilmoitetaan paikallislehdissä, Poromies-lehdessä ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi illoista tiedotetaan kuntien elinkeinoasiamiesten toimesta ja henkilökohtaisin kutsuin. Hankkeessa etsitään potentiaalisia uusia yrittäjiä sekä kartoitetaan nykyisten yrittäjien valmiudet sukupolvenvaihdoksiin. Kartoitetaan potentiaalisten uusien yrittäjien valmiudet uudenlaisen poroyritystoiminnan aloittamiseen ja valmiudet sukupolvenvaihdoksiin. Kartoitetaan yhteistyöverkostojen kokoamisen mahdollisuuksia poro-, matkailu- ja käsityöyrittäjien välille. Kansallispuistojen läheisyydessä viritellään yhteistyötä puistoalueita hallinnoivan metsähallituksen ja yrittäjien välille. Ideoidaan olemassa olevia porotiloja tukevia uusia poroyrittämisen mahdollisuuksia. 4. Hankkeen tulokset ja tulosten hyödyntäminen Esiselvityksen tuloksena pystytään muodostamaan käsitys siitä, onko hankealueella edellytyksiä uudentyyppiselle poroyrittäjyydelle. Esiselvityshankkeen tulosten perusteella tehdään toimintasuunnitelma poroon liittyvän pienyrittäjyyden kehittämisestä porotalouden tueksi. 5. Hankealue ja aikataulu Hankealue sisältää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun poronhoitoalueen. Erityisesti toimintaalueeseen kuuluu Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin, Taivalkosken, Pintamon, Kollajan, Ikosen, 5

6 Kiimingin, Oijärven, Akanlahden, Kallioluoman, Alakitkan, Oivangin, Pudasjärven, Pudasjärven Livon ja Posion Livon paliskunnat. Kuntina alueeseen kuuluvat Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Utajärvi, Oulu, Ii, Yli-Ii, Taivalkoski, Kuusamo ja Pudasjärvi. Hankkeen aikataulu on välinen aika. Taulukko 1, Hankeaikataulu Toimenpide Aikataulu Toimenpiteiden suunnittelu Elokuu 2016 Haastattelut Elokuu 2016 Tupaillat Syyskuu 2016 Tulosten yhteenveto Lokakuu Hankeorganisaatio ja resurssit Hankkeen hakija ja hallinnoija on Suomussalmen kunta. Rahoitus haetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Haettava toimenpide on toimenpide 16 Yhteistyö ja alatoimenpide Kehittäminen. Hanke toteutetaan alueiden välisenä, ylimaakunnallisena hankkeena. Tällöin rahoitukseen osallistuu Kainuun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen sidosryhmät on osallistettu hankkeeseen hankesuunnitteluvaiheessa ja yhteistyöpohjia on käyty läpi. Hankkeen toteutuksesta vastaa myöhemmin valittava projektipäällikkö. Hankkeen taloushallinnon tukitehtävistä vastaa Suomussalmen kunta. Ulkopuolisena tukena hanke ostaa tuensiirtosopimuksella erityisosaamista rovaniemeläiseltä Arctic Ice Cream Factory Oy.ltä. Yrityksen omista FM Anna-Riikka Lavia on työskennellyt aluekehityshankkeissa kymmenen vuoden ajan ja hänellä on projektipäällikön kokemusta sekä käsityö- että poroalan hankkeista. Hänen erityisosaamisalaansa on paikallisuuden tuotteistaminen ja pienyritystoiminta, tuoreimpana elintarvikealan yritystoiminnan käynnistäminen ja yrittäjänä toimiminen. 6

7 Paliskuntain yhdistys on vahvasti sitoutunut hankkeeseen ja yhdistys on ollut tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa esitetty idea sopii porotalouden osalta selvitettäväksi juuri nyt ja hanke täydentää porotalouden kehittämishanketoimintaa. Hankkeen toiminnan tueksi nimetään työryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Työryhmä koostuu Paliskuntain yhdistyksen, paliskuntien, Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen, metsähallituksen, porotilamatkailuyrittäjien sekä uudenlaisen poroyrittäjyyden edustajasta. 7. Hankkeen liittyminen aluekehitysohjelmiin Esiselvityshankkeen aiheet liittyvät ajankohtaisena osana Pohjois-Pohjanmaan alueellinen Maaseudun kehittämisohjelma sekä Kainuun alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Esiselvityshanke on suunniteltu toteutettavaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. 7

8 8. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset, alv 0% Palkkauskulut ja palkkiot 2016 Projektipäällikön palkka sivukuluineen Hallinnnon tukipalvelut (20% tstosihteerin palkka) Työryhmän kokouspalkkiot (5hlöä) 700 Palkkauskulut ja palkkiot yhteensä Ostopalvelut Tutorointi(Tuensiirtosopimus) (* 0stopalvelut yhteensä Vuokrat Proj.pääll.toimiston kiint.hoitokust. 900 Hankesiht.toimiston kiint.hoitokust.(20%) 100 Vuokrat yhteensä Kotimaan matkakulut Projektipäällikön matkakulut Työryhmän matkakulut Kotimaan matkakulut yhteensä Muut kustannukset Postituskulut 100 Toimistotarvikkeiden hankinnat 200 Puhelinkulut 500 ATK-kulut 50 Monistuskulut 500 Tiedotuskulut--lehti-ilmoittelu Ohjausryhmän kahvikulut 200 Kahvikulut-tupaillat, seminaari Kirjanpito, palkanlaskenta 150 Tietokoneen, tulostimen ja puhelimen vuokra 200 Muut ennalta arvaamattomat kulut Muut kustannukset yhteensä Kaikki yhteensä alv 0% (* sis alv 24 % 8

9 9. Raportointi, seuranta ja tiedotus Hankkeen raportointi suoritetaan rahoittajan esittämällä tavalla. Tiedotussuunnitelman runko esitetään oheisessa taulukossa. Hankkeen projektipäällikkö laatii ohjausryhmälle esitettävän tiedotussuunnitelman hankkeen alussa. Hankkeen tiedotussuunnitelma: Sisältö ja kohderyhmä Alkutiedotus sidosryhmille Alkutiedotus kohderyhmille ja medialle Tiedotus hankkeen toimenpiteistä medialle, sidos- ja kohderyhmille Väliraportointi työryhmälle ja rahoittajalle Tiedotus hankkeen kokemuksista medialle Lopputiedotus kohderyhmille, sidosryhmille, medialle, loppuraportointi rahoittajalle Ajankohta Ennen hankkeen alkua Heti hankkeen käynnistyttyä Tarpeen mukaan Rahoittajan ohjeiden mukaan Tarpeen mukaan Hankkeen päättyessä 10. Hankkeen riskit ja niiden arviointi Toiminto Riskitekijä Miten riski hallitaan tai vältetään Tupaillat Osallistujien puute Tiedotus Uusi yritystoiminta Kiinnostuneiden puute Tiedotus, koulutus, motivointi Muutosvastarinta Usko omiin kykyihin yrittäjänä Myynti-markkinointitaidot Puutteelliset taidot eri osa-alueilla Ideointi Motivointi, koulutus Motivointi, koulutus Koulutus Koulutus, Verkostoituminen Motivointi 9