v i s i o Toteutus Valokuvat Kirjapaino Kansi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 v i s i o Oulun Seudun Sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä, jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuustoimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. OULUN SEUDUN SÄHKÖN Vuosikertomus 2007 Oulun Seudun Sähkö / Voimatie 2, Kempele Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Henna Raitala / Valokuvat Timo Heikkala / Kirjapaino Painotalo Seiska Oy Kansi Jari Toikkanen ja Paula Ilola perheineen. Paula Ilola konsultoi Suomen siemenperunakeskusta Tyrnävällä.

3 S i s ä lt ö Vuosi lyhyesti 2 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 3 Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Sähköosuuskunnan jäsenyys 6 Sähkönsiirto 8 Sähköntuotanto 10 Kaukolämpö 12 Hallinto 14 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma 16 Konsernitase 1 7 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 18 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 19 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma 20 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase 2 1 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma 22 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 23 Konsernirahoituslaskelma 24 Sanasto 25 Oulun Seudun Sähkön nimestä Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta. Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni. Vuosikertomus 2007

4 Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Tilikauden tulos (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Investoinnit (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 97 - Oulun Seudun Lämpö Oy Asiakkaat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Energiamäärät (GWh) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähkönsiirto Oulun Seudun Sähkön tuotanto Oulun Seudun Lämpö Oy:n lämpöenergian myynti Oulun Seudun Sähkö

5 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö konsernijohto sähköverkon omistus sähköntuotanto palvelut 16 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpö 10 henkilöä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy sähkönsiirto 13 henkilöä Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne Hallinto Sähkönsiirto Sähköntuotanto Sähkönmyynti Kaukolämpö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö konsernijohto sähköverkon omistus sähkön tuotantoosuuksien hallinnointi palvelut asiakaspalvelu taloushallinto henkilöstöhallinto korjaamo kiinteistöt omistus 14,2 % Pohjois-Suomen Energiatieto Oy asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän hallinnointi omistus 100 % Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy verkonhaltija suunnittelu rakennuttaminen käyttö omistus 15 % Eltel Networks Pohjoinen Oy sähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja kunnossapito omistus 3,7 % Kymppivoima Oy vesivoima, ydinvoima omistus 22 % Kymppivoima Hydro Oy pienvesivoima omistus 15,6 % Svartisen Holding AS vesivoima omistus 6,4 % Lapin Sähkövoima Oy vesivoima omistus 3,6 % Oy Alholmens Kraft Ab biosähkö omistus 8,8 % PVO Innopower Oy tuulivoima omistus 12,9 % Energiapolar Oy sähköenergian myynti omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 100 % Iilaakson Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 15 % Propel Voima Oy tuulivoima Vuosikertomus 2007

6 T O I M I T U S J O H TA JA N K AT S AU S Tulevaan valmistauduttiin Oulun Seudun Sähkö -konsernin toimintaa vuonna 2007 voidaan kuvata valmistautumisena tulevaan. Tavanomaisen operatiivisen toiminnan lisäksi kaikki liiketoiminnot valmistautuivat tulevaisuuteensa. Vuosi 2007 oli energiatoimialalla monen jakson päätepiste. Ensimmäinen kolmivuotinen päästökauppajakso päättyi, ja vuoden 2008 alussa alkoi uusi viiden vuoden jakso. Energiamarkkinaviraston valvoma sähkönsiirron kohtuullisen tuoton ensimmäinen kolmivuotinen valvontajakso päättyi, ja vuoden 2008 alussa alkoi uusi neljän vuoden valvontajakso. Uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa EU sitoutui yksipuolisesti uusituvan energian huomattavaan lisäämiseen ja kasvihuonepäästöjen lisävähentämiseen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on erittäin haastava ja loi alalle runsaasti epävarmuutta. Eri maiden kannettavaksi tulevan taakan määrittäminen jäi vuodelle Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole vielä tiedossa. Täysin epäselvää myös on, miten valtiovalta edistää niiden saavuttamista. Kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen valmistautuminen sai vauhtia, kun rakentamiskisaan ilmoittautui uusi toimija, Fennovoima Oy. Yhtiön omistuspohja on hyvin laaja ja mielenkiintoinen. Omistajakuntaan kuuluu suuria sähkönkäyttäjiä teollisuuden ja kaupan alalta, sähköyhtiöitä eri puolilta Suomea ja suuri kansainvälinen toimija. Myös Oulun Seudun Sähkö on mukana hankkeessa. Sähköverkkoon ja kaukolämpöön investoitiin Oulun Seudun Sähkö valmistautui vuoden 2007 aikana tulevaan muun muassa poikkeuksellisen suurella investointiohjelmalla sekä säästämällä vesivoiman varastoja ja biopolttoaineita seuraavalle vuodelle. Usean yrityksen yhteinen hankintasopimus käynnisti uuden asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin. Investoinnit olivat yhteensä 10,8 miljoonaa euroa, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kohdistuivat pääosin sähköverkon ja kaukolämmön laajennuksiin sekä toiminnan varmuuden nostamiseen. Sähköverkon suurimmat investoinnit olivat Oulunsalon uusi sähköasema ja liittymien rakentaminen. Kaukolämmön suurimmat kohteet olivat Limingan uusi lämpökeskus, Kempeleen varakattilalaitos ja Iin kuntakeskuksen kaukolämpöliiketoiminnan hankinta. Tuotantoliiketoiminnan investoinnit olivat vähäisiä. Sähköliittymien kysyntä laskee, kaukolämmön kasvaa Energiamäärien kasvutavoitteisiin ei päästy. Keskeisin syy oli sää. Keskilämpötila oli jo kolmantena peräkkäisenä vuonna keskimääräistä korkeampi. Sähkönsiirto kasvoi prosentin ja kaukolämmön myynti kahdeksan prosenttia. Sähkön tuotantomäärä oli sama kuin edellisenä vuonna. Uusien sähköliittymien rakentaminen väheni jo toisena peräkkäisenä vuonna enteillen rakentamisen kasvun taittumista toimialueella. Vuonna 2008 kunnilla on tarjolla runsaasti tontteja, mutta nähtäväksi jää niiden kysyntä ja rakentaminen. Kaukolämpöliittymien kysyntä on kasvanut vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kilpailukyvyn heikentyessä. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Konsernin tulos oli budjetin mukainen 3,4 miljoonaa euroa. Se laski edellisestä vuodesta 8 prosenttia. Kun vuoden 2006 tuloksesta eliminoidaan poikkeuksellinen Riutunkarin tuulivoimaloiden liittymismaksu, on vuoden 2007 toiminnan tulos edellisen vuoden mukainen. Osuuskuntamuotoisten yritysten merkitys on viime vuosina kasvanut niiden lisätessä omistajaasiakkaidensa etuja. Näin on myös Oulun Seudun Sähkössä. 4 Oulun Seudun Sähkö

7 Osuuskunta jäsenten asialla Oulun Seudun Sähkö -konsernin ytimenä ja konsernin emoyrityksenä toimii osuuskunta, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Osuuskunnan keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu kilpailukykyisten ja laadukkaiden palvelujen tarjoaminen jäsenistölleen. Taloudellisesti kannattavalla liiketoiminnalla ja osuuskunnan arvoa nostamalla taataan kilpailukykyinen toiminta myös pitkällä aikavälillä. Keskusosuuskunnan jäsenosuuskunnissa on jo ylitetty jäsenen määrä. Vuonna 2007 jäsenalennukset olivat jo lähes miljoona euroa. Vuonna 2008 ylitetään miljoonan euron raja. Haluan kiittää henkilöstöä ja sidosryhmiä yhteistyössä asiakkaidemme ja yrityksemme hyväksi tekemästänne hyvästä työstä. Risto Kantola toimitusjohtaja Suunnitelmallisesti kohti tulevaa Yrityksen kehittäminen on määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa. Vuosille määritettiin tavoitteet kaikille konsernin liiketoiminnoille. Ne ja tavoitteiden saavuttamiseksi kirjatut toimenpiteet pohjautuvat visioon. Tavoitteille on yhteistä toimintavolyymien kasvattaminen, toimintavarmuuden lisääminen, palvelun parantaminen ja kannattavuuden turvaaminen. Vuonna 2008 odotamme toimintavolyymien kasvavan kaikilla liiketoimintaalueilla ja tuloskehityksen muodostuvan myönteiseksi. Investointiohjelmassa palataan poikkeuksellisen korkean vuoden jälkeen normaalille tasolle. Vuosikertomus

8 S ä h k ö o s u u s k u n n a n jä s e n y y s Jäsenasiakkuus kasvussa Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö saavutti vuoden 2007 aikana tavoitteeksi asettamansa kymmenentuhannen jäsenasiakkaan määrän. Yritys palautti heille lähes miljoona euroa jäsenalennuksina. Toiminta-ajatuksena on tuottaa jäsenille edullisia ja laadukkaita palveluja ja edistää alueen kehitystä. Kannattava liiketoiminta kasvattaa osuuskunnan arvoa pitkällä aikavälillä. Jäsenalennus tuntuu sähkö- ja lämpölaskuissa Koska sähkönsiirto on monopolitoimintaa, Keskusosuuskunnan on kohdistettava jäsenalennusten kustannukset muuhun kuin tähän liiketoimintaan. Jäsenet saavat alennusta sähkön ja kaukolämmön myyntihinnoista. Jäsenalennus myönnetään Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämmöstä. Oulun Seudun Sähkön siirtohinta on kymmenen halvimman joukossa Energiamarkkinaviraston 90 sähköyhtiötä koske- van hintavertailun mukaan. Siirtohinnan pitäminen kohtuullisena on osa Oulun Seudun Sähkön yhteiskuntavastuuta. Jäsenasiakkaille sähkön kokonaishinta muodostuu edulliseksi jäsenalennuksen ja edullisen siirtohinnan vuoksi. Vapaaehtoinen jäsenyys Osuuskuntaperiaatteen mukaan jäsenyys on avoin ja vapaaehtoinen eikä velvoita mihinkään. Oulun Seudun Sähkön asiakkuus pelkästään ei oikeuta jäsenetuihin, vaan niiden saanti edellyttää liittymistä osuuskunnan jäseneksi. Samalla jäsen saa vaikutuskanavan alueen energia-asioiden kehittämiseen ja alan kehityksen seuraamiseen. Tieto jäsenyydestä näkyy sähkölaskusta. Jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä Oulun Seudun Sähkön asiakaspalveluun. Vaikutuskanavana oma jäsenosuuskunta Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta. Sen omistajia ovat jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt. Niiden kautta jäsenenä olevat asiakkaat voivat käyttää omistajavaltaa ja vaikuttaa konsernin kehitykseen. Yksittäinen jäsen voi halutessaan osallistua jäsenosuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuussa. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Viime vuosina osuuskuntakokoukset on järjestetty keskitetysti kahtena osuuskuntatapahtumana. Alatemmeksen Sähköosuuskunta Kempeleen Energiaosuuskunta Limingan Sähköosuuskunta Muhoksen Sähköosuuskunta Oulunsalon Sähköosuuskunta Salonpään Sähköosuuskunta Jäsenyys ja asiakkuus Sähköosuuskunnat 1) Sähköosuuskunta Lumi Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Utajärven Sähköosuuskunta Vaalan Sähköosuuskunta Ängeslevän Sähköosuuskunta Jäsenyys Asiakkaat Asiakkuus/Jäsenetu Lämmönmyynti Asiakkuus Sähkönsiirto Jäsenetu Sähkönmyynti 1) Muut jäsenet ovat Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit sekä Kempeleen kunta. Oulun Seudun Lämpö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Energiapolar Oy Oulun Seudun Sähkö

9 Jäsenasiakkuus Jäsenasiakkaana voi olla henkilöasiakas, jonka sähkönkäyttöpaikka on Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenosuuskuntien jäsenet saavat alennusta Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämmöstä 0,70 senttiä kilowattitunnilta. Yritysten tuki tasoittaa lasten eriarvoisuutta Kempeleen Kiri on yleisseura, jonka lajeja ovat salibandy, pesäpallo, hiihto ja yleisurheilu. Pesäpallossa junioritoiminta on erityisen vahvaa. Nuorimmat pelaajat ovat 6 7-vuotiaita. Lapsille tarjoamme monipuolista ja hauskaa liikuntaa sekä yhdessäoloa. Seuran valmentajat eivät ole vain taidollisia ohjaajia vaan myös kasvattajia. Vanhemmat tekevät paljon talkootyötä varusteiden ja koulutuksen hankkimista varten. Yritysten tuella voimme tarjota harrastuksia tasapuolisesti kaikille lapsille. Marjo Kangas juniorivastaava, Kempeleen Kiri Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä 1) (euroa/vuosi) Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys Jäsenalennukset vuonna 2007 Alennus kilowattitunnilta 0,70 senttiä Keskimäärin asiakasta kohden 105 euroa Alennukset yhteensä euroa ) Esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on kilowattituntia (kwh) vuodessa. Vuosikertomus 2007

10 S ä h k ö n S i i r t o Näkymät myönteisiä Sähkönsiirtoa jatkoi vuoden 2007 alusta uusi yhtiö, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Jakelualue on entinen ja toimintaa hoitaa tuttu henkilöstö. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n ensimmäisenä toimintavuonna uusien liittymien määrä laski edellisen vuoden tapaan rakentamisen vähentyessä. Uusia liittymiä rakennettiin vain 371, vaikka myös aiemmin Fortumin omistama Leppiniemen asuntoalue siirtyi yhtiön jakelualueeksi. Leppiniemen vanhat kiinteistöt tulivat uusina liittyminä yhtiön verkkoon. Samassa yhteydessä alueen verkko uusittiin. Lauha talvi ja vähän myrskyjä Kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi, vaikka vuoden keskilämpötila oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin vuonna Toimialueelle siirrettiin 439 gigawattituntia energiaa, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna Verkon käyttö- ja kunnossapitokustannukset pienenivät, koska myrskyjä oli poikkeuksellisen vähän. Verkon uudisja korvausrakentamisen ennalta suunnitellut käyttökeskeytykset muodostivat suurimman osan sähkönjakelun keskeytyksissä. Sähköverkon vioista aiheutuneet keskeytykset vähenivät merkittävästi. Viranomaiset valvovat sähkön laatua Vuosi 2007 oli viimeinen kolmen vuoden viranomaisvalvontajaksosta, jossa keskityttiin niin sanotun kohtuullisen siirtotuoton valvontaan. Vuosien valvontapäätös saadaan vuoden 2008 lopulla, kun verkko-omaisuuteen ja tilinpäätöstietoihin perustuvat laskelmat valmistuvat Energiamarkkinavirastossa. Seuraavan valvontajakson tavoitteena on asiakkaiden sähkönlaadun parantaminen. Mikäli vika- ja työkeskeytysten määrä ylittää yhtiölle asetettavan tavoitearvon, alenee sallitun tuoton arvo. Jokaiselle verkkoyhtiölle annetaan myös tehostamistavoiteprosentti, jolla yhtiön tulee vähentää operatiivisia kustannuksiaan valvontajakson aikana. Se merkitsee toiminnan tehostamista henkilöstöä ja työvälineitä kehittämällä. Merkittäviä uusinvestointeja koko toimialueella Verkkoinvestointeja toteutettiin kymmenvuotissuunnitelman mukaisesti. Liittymien rakentamiseen sekä uus- ja korvausinvestointeihin käytettiin lähes 5,3 miljoonaa euroa, mikä liikevaihtoon suhteutettuna on paljon. Sähkönsiirron vastuualue Oulunsalo Kempele Lumijoki Muhos Liminka Utajärvi Tyrnävä Vaala Sähkönsiirto toimialueella 2007 Kempele 28 % Oulunsalo 18 % Muhos 16 % Liminka 14 % Tyrnävä 9 % Utajärvi 8 % Vaala 4 % Lumijoki 3 % Siirretty sähköenergia (GWh) Oulun Seudun Sähkö

11 Keskeisiä kohteita olivat Oulunsalon uusi sähköasema, 20 kilovoltin kaapeliyhteyden rakentaminen Kempeleen sähköasemalta Kokkokankaalle ja Utajärvellä Tolola Lähtevänojan vanhan 20 kilovoltin avojohdon uusiminen osittain uuteen paikkaan. Toteutetut investoinnit olivat oikeaaikaisia myös tulevaa valvontajaksoa silmälläpitäen. Ne lyhentävät merkittävästi verkon käyttökeskeytyksiä ja parantavat näin sähkönlaatua ja asiakastyytyväisyyttä. Kustannukset nousussa Siirtohinnat ovat valtakunnallisesti halvimpien tasolla. Yhtiön liikevaihto on kasvanut pelkästään energian kulutuksen kasvaessa. Yhtiön taloudellinen tulos on hyvä ja budjetin mukainen. Häviösähkön hinta, kantaverkkomaksut ja verkon korjauskustannukset vaikuttavat tulokseen merkittävästi. Niiden osuus on jo nyt lähes 70 prosenttia toiminnan kustannuksista. Vuonna 2008 häviö- ja kantaverkkomaksujen osuus kasvaa noin viisi prosenttia. Tulevaisuuden haasteita Alkavan viranomaisvalvontajakson edellyttämä keskeytysaikojen lyhentäminen ja käyttökustannusten karsiminen ovat suuri haaste Verkkopalvelut Oy:n toiminnalle. Valvontajakson merkittäviä kehityshankkeita ovat menetelmät, joilla viat voidaan paikantaa nopeasti ja kytkeä irti terveestä verkosta. Verkkopalvelujen tavoitteena on säilyä hinnoittelussaan edullisimpien siirtoyhtiöiden joukossa. Tavoite on haasteellinen ja edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä yrityksen sisällä että koko toimintaverkostossa. Investointiohjelmaa toteutetaan edellisvuoden tasoisena vuonna Silloin rakennetaan muun muassa Kempeleen uusi sähköasema. Kansainväliset ja kotimaiset ratkaisut ilmaston lämpenemisen torjumiseksi voivat vaikuttaa merkittävästi Verkkopalvelut Oy:n tulevaisuuteen. Kaikki paitsi viimeistely toimii sähköllä Sähkön toimitus on niin luotettavaa, ettei sitä edes huomaa. Jos sähköä ei olisi, tekeminen jäisi huonekaluverstaassa vähiin. Vain viimeistelyn teemme käsin. Valmistamme mallistomme ja tilaustuotteet kovasta, kestävästä jalopuusta. Siksi työstökoneissa on tavallista suuremmat moottorit. Verstashallit sijaitsevat lähes 200 vuotta sukumme hallussa olleella tilalla, jossa on 15 rakennusta. Vuoden 1997 laajennuksessa sähköliittymää oli suurennettava. Oulun Seudun Sähkö vaihtoi muuntajan ja rakensi sähkölinjaa. Jussi Sutela yrittäjä, Jussi Sutela Oy Keskeytykset (minuuttia/asiakas) odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset Siirtoasiakkaat Verkkotoiminta Muutos % vuodesta Sähkönsiirto verkkoalueella 439 GWh +1 Asiakkaita kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot km +1 0,4 kv:n johdot km +2 Jakelumuuntamot Sähköasemat Kauko-ohjattavia erotinasemia Vuosikertomus 2007

12 S ä h k ö n T u o ta n t o Vesivarastoja säästettiin Sähköntuotanto on markkinaehtoista liiketoimintaa, jonka tuotoilla vahvistetaan Keskusosuuskunnan toimintaa. Tuotannon kokonaismäärä oli edellisen vuoden tasolla. Sähkön markkinahinta oli matala, ja vesivarantoja säästettiin tuleville vuosille. Vuoden 2007 toimintaan vaikutti voimakkaasti ensimmäisen päästökauppajakson päättyminen. Tarjolla oli päästöoikeuksia lähes ilmaiseksi. Sähkön päivittäinen markkinahinta oli keskimäärin 42 prosenttia alhaisempi kuin vuonna Myös hyvä vesivuosi Norjassa ja poikkeuksellisen lämmin vuosi laskivat sähkön markkinahintaa. Päästöoikeuksien hintanoteeraukset vuoden 2008 alussa alkaneelle toiselle päästökauppajaksolle olivat yli 20 euroa tonnilta. Se nosti merkittävästi tämän jakson sähkön markkinahintanoteerauksia. Sähköä tuotettiin yhteensä 250 gigawattituntia, mikä on sama kuin vuoden 2006 määrä. Tuotannosta 76 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin, kuten veteen ja tuuleen sekä puupolttoaineisiin. Sähkön hinnan voimakkaasta laskusta huolimatta tuotantoliiketoiminnan tulos hieman nousi onnistuneiden hintasuojausten vuoksi. Lappeenrannan voimalan maakaasukäyttöiset dieselkoneistot myytiin kesäkuussa englantilaiselle yritykselle. Kemijoella normaali vuosi Lapin Sähkövoima Oy:n kautta saatiin Kemijoki Oy:n vesivoimasähköä 30 gigawattituntia. Se vastaa edellisvuoden tasoa ja keskimääräistä vuosituotantoa. Tuotantoa siirrettiin vuodelle 2008 jonkin verran. Laitevaurio rajoitti Svartisenin tuotantoa Syksyn 2006 generaattorivaurio rajoitti Svartisenin voimalaitoksen tuotantoa seuraavan vuoden maaliskuuhun saakka, jolloin väliaikainen korjaus valmistui. Myös vuoden 2008 tuotanto jää normaalia pienemmäksi, sillä vaurioituneen generaattorin lopullinen korjaus vaatii noin kolmen kuukauden seisokin. Keskusosuuskunnan laskennallinen osuus sähkön tuotannosta oli 78 gigawattituntia. Se on 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvästä vesivuodesta ja alhaisesta tuotannosta johtuen vettä oli varastossa paljon vuoden 2007 lopussa. Svartisenin vesivarastoon mahtuu noin kahden vuoden keskimääräistä tuotantoa vastaava vesimäärä. Ranassa täytettiin vesialtaat Ranan altaisiin mahtuu yli vuoden keskimääräistä tuotantoa vastaava vesimäärä. Vuoden lopussa vesivarastot olivat lähes täynnä. Vettä säästettiin tuleville vuosille korkeamman tuotto-odotuksen vuoksi. Sähköntuotannon energialähteet Vesi 71 % Tuuli 1 % Puu 4 % Turve 15 % Hiili 7 % Öljy 0,03 % Kierrätyspolttoaineet 2 % 10 Oulun Seudun Sähkö

13 Kymppivoima Tuotanto Oy:n kautta sähköä saatiin Ranasta 71 gigawattituntia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2008 tuotannon ennustetaan selvästi kasvavan. Alholman käytettävyys erinomainen Alholman voimalaitoksen käytettävyys oli lähes 100 prosenttia. Tuotanto kasvoi noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka sitä rajoitettiin kesäaikana matalan sähkön hinnan vuoksi. Keskusosuuskunta sai sähköä 68 gigawattituntia. Päästöoikeuksien tiedossa oleva korkea hintataso vuonna 2008 johti puupolttoaineiden käytön minimointiin vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Puupolttoaineet varastoitiin käytettäväksi seuraavana vuonna. Päästöoikeuksien kansallinen kohdentaminen toiselle päästökauppajaksolle lähes puolitti ilmaiset päästöoikeudet. Sähkön korkeasta markkinahintaennusteesta huolimatta Alholman sähköntuotannon ennustetaan laskevan vuonna 2008 jonkin verran. Tuulivoimahankkeet kesken Keskusosuuskunnan saama tuulivoima lähes puolittui, kun Riutunkarin voimala myytiin ja uudet hankkeet olivat keskeneräisiä. Tuulivoimasähköä saatiin 3 gigawattituntia. Ajoksen tuulivoimapuisto ja Riutunkarin uudet voimalat valmistuvat vuoden 2008 aikana. Niihin Keskusosuuskunta osallistuu PVO-Innopower Oy:n kautta. Tavoitteena tuotannon lisääminen Tuotantomäärän kasvun ja sähkön markkinahinnan nousun odotetaan kasvattavan sähkön tuotantoliiketoiminnan tulosta vuonna Lähivuosina tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia ja turvata hyvä tuottotaso. Tämä edellyttää aktiivisuutta uusien hankkeiden kehittämisessä, valmiutta uuden kapasiteetin ostamiseen ja hinnansuojausjärjestelmän sovittamista tulostavoitteisiin. Svartisenin toisen turbiiniyksikön rakentamisesta on tehty lopulliset päätökset ja lupa-asiat ovat kunnossa. Voimalaitoksen teho lähes kaksinkertaistuu, tekninen varmuus paranee ja energian tuotanto lisääntyy hieman. Voimalaitoksen suurta vesivarastoa voidaan hyödyntää merkittävästi paremmin, kun uusi turbiiniyksikkö otetaan käyttöön vuoden 2010 lopulla. Panostuksia Norjan pienvesivoimaan jatketaan vuoden 2008 aikana Kymppivoima Hydro Oy:n kautta. Vuonna 2007 päätettiin osallistua Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen noin kolme vuotta kestävään selvitysvaiheeseen. Sitä varten perustettiin pääosin pohjoissuomalaisten yritysten kanssa Pohjois-Suomen Voima Oy. Siemenperunantuotanto on verkottunutta ja kansainvälistä Huolehdimme, että suomalaisilla perunanviljelijöillä on käytössään tervettä siemenperunaa. Laboratorion koeputkissa mikrolisätyt perunat istutetaan kasvihuoneisiin. Sitten mukuloita viljellään kahtena kasvukautena omalla maatilallamme ja valikoiduilla sopimustiloillamme. Myytävä sertifioitu siemen tuotetaan sopimusviljelytiloilla. Perunan varastointi ja asiakastoimitukset vaativat laajan yhteistyöverkoston. Lähes 40 lajikkeestamme vain muutama on suomalaisia. Kansainvälinen perunatutkimuksen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Reijo Moilanen, toimitusjohtaja asti Paula Ilola, konsultti Suomen siemenperunakeskus Oy Sähköntuotanto (GWh) Muutos % vuodesta Vesivoima Kemijoki 29,8 0 Svartisen 77,5 +12 Rana 70,9-15 Tuulivoima PVO-Innopower 2,5 +4 Propel Voima 0,7 +75 Tunturituuli 0,04 0 Lauhdevoima Alholma 68,5 +11 Yhteensä 249,9 0 Sähkön kokonaistuotanto (GWh) Vuosikertomus

14 K au k o l ä m p ö Kiivas rakennustahti jatkui Asiakkaiden määrä ja kaukolämpöverkon laajuus kasvoivat ennätyksellisesti. Liminkaan valmistui bioenergialämpökeskus ja Kempeleen Ollakan huippu- ja varalämpökeskuksen rakentaminen käynnistyi. Iin kuntakeskuksen kaukolämpötoiminta hankittiin liiketoimintakaupalla. Tytäryhtiö Iilaakson Lämpö Oy:n osakekannasta loput eli 48,9 prosenttia siirtyi lokakuussa 2007 tehdyllä kaupalla Oulun Seudun Lämpö Oy:lle. Tytäryhtiö sulautetaan emoyhtiöön vuoden 2008 aikana. Kolmas perättäinen lämmin vuosi Vuoden 2007 suhteellisesti kylmimmät kuukaudet olivat helmi- ja syyskuu. Ne olivat lämmöntarveluvulla mitattuna pitkän ajanjakson vastaavia kuukausia kylmempiä. Koko vuosi oli kuitenkin puolitoista astetta normaalivuotta lämpimämpi. Kaukolämpöasiakkaiden vuotuinen lämmöntarve oli lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin normaalivuonna. Lämmönmyynti kasvoi kahdeksan prosenttia. Siitä noin puolet tuli toimialueen laajentumisesta Iihin. Lämmön keskihinta asiakkaille oli kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sää vaikutti biopolttoaineiden saantiin ja laatuun Pitkät sadejaksot vaikeuttivat biopolttoaineiden tuotantoa ja heikensivät niiden laatua. Hakkeen ja turpeen kosteus oli poltossa usein kriittisellä tasolla. Omissa lämpökeskuksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 71 gigawattituntia. Kempeleen kaukolämpöverkkoon ostettiin lämpöä 65 gigawattituntia. Omasta lämmöntuotannosta 60 prosenttia tuotettiin hakkeella ja turpeella, loppuosa raskaalla polttoöljyllä. Hakkeen ja turpeen osuus kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta, mihin vaikuttivat osaksi Limingan ja Iin uudet laitokset. Energiahakkeen hinta nousi jälleen lähes 20 prosenttia. Se johtui pääosin puun yleisestä hinnannoususta sekä tuotannossa ja kuljetuksissa käytetyn öljyn korkeasta hinnasta. Raskaan polttoöljyn hinta nousi tammikuun 32 eurosta joulukuun 50 euroon megawattitunnilta eli yli 50 prosenttia. Liikevaihto kasvoi runsaat yksitoista prosenttia. Lämmöntuotannolle ja -myynnille epäedulliset sääolot vaikuttivat liiketoiminnan tulokseen. Vuoden 2006 tuloksesta jäätiin 46 prosenttia. Uusien asiakkaiden ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen odotetaan vaikuttavan lähivuosien liiketoimintaan myönteisesti. Kaukolämpöalueet Kaukolämmön myynnin jakauma Ii Jääli Kempele Lumijoki Päivärinne Liminka Tyrnävä Muhos Kempele 51 % Muhos 20 % Ii 8 % Liminka 7 % Tyrnävä 6 % Lumijoki 3 % Kiiminki 2 % Lähilämpö 3 % Kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä. 12 Oulun Seudun Sähkö

15 Investointeja lisättiin tuntuvasti Iin Energia Oy:ltä hankittiin maaliskuussa liiketoimintakaupalla Iin keskustan kaukolämpötoiminta. Limingan bioenergiakeskus valmistui elokuussa. Kempeleen Ollakkaan tulevan huippu- ja varavoimalaitoksen alustavat rakennusluvat saatiin kesällä ja perustustyöt käynnistettiin syyskuussa. Limingan biolämpökeskuksen liittämiseksi jakeluverkkoon rakennettiin yhdysjohtoa 900 metriä. Tulevaan Liminganportin liikekeskusalueeseen varauduttiin 1,6 kilometrin siirtoyhteydellä. Kempeleessä suurin yksittäinen verkon rakennuskohde oli Linnakankaan 1,2 kilometrin siirtoyhteys. Kaukolämmön energiamittareiden kaukoluentajärjestelmän asennustyöt aloitettiin Lumijoella, Limingassa, Tyrnävällä ja Muhoksella. Tarkoituksena on saada kaikkien nykyisten lämpöasiakkaiden kulutustiedot kaukoluennalla asiakaspalvelun käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Investointeihin käytettiin yhteensä 4,3 miljoonaa euroa, mikä on 2,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Hinnoittelurakenteiden tarkistus etenee Liittymis- ja lämpömaksuhinnastojen tarkistuksista päätettiin joulukuussa. Liittymismaksut yhtenäistetään koko toiminta-alueella. Samalla liittymismaksuja päätettiin korottaa 30 prosenttia alkaen. Maksuihin ei ole tehty tarkistuksia 2000-luvulla. Limingan ja Kempeleen uudet lämpöhinnastot tulevat voimaan vuoden 2008 alussa. Hinnastojen tarkistuksia jatketaan kunta kerrallaan vuoden 2008 aikana. Hinnoittelussa kiinnitetään huomiota kuntakohtaiseen lämmöntuotannon ja -jakelun kustannusrakenteeseen. Lisäksi korostetaan kotimaisuutta ja ympäristöarvoja sekä seurataan aktiivisesti polttoaineiden hintakehitystä. Hintataso pyritään säilyttämään kilpailukykyisenä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Panostusta tuleviin vuosiin Oulun seudun kuntien kasvun odotetaan tuovan hyvän perustan toiminnan kehittämiselle. Asemaa Oulun pohjoispuolisten kuntien lämpöhuollossa pyritään vahvistamaan ja laajentamismahdollisuuksia muillakin lähialueilla tutkitaan. Bioenergiaohjelman toteuttamista nykyisellä toimialueella jatketaan. Muhoksen kaukolämmön kasvava tarve käynnistää uuden biokattilan hankinnan. Lumijoen biolämpökeskuksen suunnittelu aloitetaan ja Kempeleen lämpöenergiahuollon vaihtoehdoista tehdään selvitys. Ensimmäisten joukossa kaukolämpöön Muhoksen Villa on valmistanut vuodesta 1955 lähtien Erähousuja ja -paitoja sekä villasukkia. Muhokselle rakennettiin vuosina kaukolämpöverkko, jota laajennettiin vuonna 1990 Muhoksen keskustaan. Sinisen talomme alakerrassa oli myymälä ja yläkerrassa perheen asunto. Isäni päätti, että talo liitetään kaukolämpöön ensimmäisten pienkiinteistöjen joukossa. Kustannuksia seurattiin aluksi huolella. Uusi lämmitysmuoto osoittautui öljylämmitystä edullisemmaksi. Myös tehtaamme liitettäisiin kaukolämpöön, jos se olisi mahdollista. Harri Säntti osakas, Muhoksen Villa Kaukolämpöasiakkaat Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta Lämmönmyynti 111 GWh +8 Lämpöasiakkaita Lämpökeskukset 79 MW +19 Kaukolämpöverkot 74 km +10 Kaukolämmön energialähteet Ostolämpö 48 % Hake 21 % Palaturve 10 % Raskasöljy 17 % Kevytöljy 4 % Vuosikertomus

16 H a l l i n t o Hallinnon ytimenä osuuskunta Keskusosuuskunta ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy muodostavat Oulun Seudun Sähkö -konsernin. Oulun Seudun Sähkö -konserni tuottaa monipuolisia energia-alan palveluita. Se siirtää, myy ja tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta, jonka omistavat kaksitoista jäsenosuuskuntaa ja kolme yhteisöjäsentä. Voittoa ei tulouteta toiminnan ulkopuolelle. Ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vuoden 2007 osuuskuntakokous pidettiin 25. huhtikuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2006 tileistä ja hallinnosta. Hallintoneuvostoon kaudeksi valittiin erovuoroisista uudelleen Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut jäsenet, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaiselta jäseneltä Hallintoneuvosto, 21 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakauman mukaan Seppo Yli-Elsilä ja Tapio Koskela Limingasta, Tapani Mikkonen Utajärveltä, Pertti Sankilampi Kempeleestä, Väinö Väänänen Muhokselta ja Matti Yrjämä Vaalasta. Mikko Pasman tilalle valittiin Pekka Päätalo Oulunsalosta ja Mauno Kukkolan tilalle Kari Siira Tyrnävältä. Vuoden 2007 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet: Seppo Yli-Elsilä, pj. Liminka 2007 Osmo Heikkinen Muhos 2009 Rauno Hekkala Oulunsalo 2009 Juha Hemmilä Lumijoki 2008 Tuure Karkulahti Kempele 2008 Pentti Kennilä Liminka 2009 Kauko Kinnunen Utajärvi 2009 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2009 Tapio Koskela Liminka 2007 Mauno Kukkola Tyrnävä 2007 Tapani Mikkonen Utajärvi 2007 Paavo Niemelä Tyrnävä 2008 Mikko Pasma Oulunsalo 2007 Tiina Rajala Kempele 2009 Pertti Sankilampi Kempele 2007 Seppo Tikkanen Muhos 2008 Veikko Tossavainen Vaala 2008 Pentti Tuovinen Utajärvi 2008 Riku Vinkki Oulunsalo 2009 Väinö Väänänen Muhos 2007 Matti Yrjämä Vaala 2007 Hallintoneuvosto päättää toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta ja valitsee hallituksen jäsenet. Hallintoneuvosto kokoontui Hallitukseen kaudeksi valittiin erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Eero Holma ja Pentti Takkinen uudelleen. Vuoden 2007 hallituksen jäsenet ja erovuodet: Eero Holma, pj. Kempele 2007 Ossi Sainila, vpj. Liminka 2008 Pentti Kesti Muhos 2009 Jukka Matinolli Tyrnävä 2009 Pentti Takkinen Oulunsalo 2007 Varajäsenet ja erovuodet: Kauko Kinnunen Utajärvi 2008 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2008 Hallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 126 asiaa. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Risto Kantola ja sihteerinä Tarja Ollikainen. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yhtiö vastaa toimialueensa sähkönsiirrosta ja -jakelusta. Yhtiökokous pidettiin Kokouksessa valittiin Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n hallitukseen puheenjohtajaksi Risto Kantola sekä jäseniksi Osmo Rautio ja Pekka Sipola. Toimitusjohtaja Yrjö Vilhunen toimi hallituksen esittelijänä. Yhtiökokous valitsee hallituksen vuosittain. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Kokous valitsi hallitukseen alkaen Pekka Sipolan tilalle Jukka Kaarteen. Vuoden 2007 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj. Pekka Sipola saakka Jukka Kaarre alkaen Osmo Rautio Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan 14 Oulun Seudun Sähkö

17 Oulun Seudun Lämpö Oy Yhtiö harjoittaa kauko- ja lähilämpötoimintaa Oulun talousalueella useissa kuntakeskuksissa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokous vahvisti vuoden 2006 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2006 tileistä ja hallinnosta. Kaudeksi hallitukseen valittiin Risto Kantola, Pekka Sipola ja Yrjö Vilhunen. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksen esittelijänä. Yhtiökokous valitsee hallituksen vuosittain. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Kokous valitsi hallitukseen alkaen Pekka Sipolan tilalle Jukka Kaarteen. Vuoden 2007 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj. Pekka Sipola saakka Jukka Kaarre alkaen Yrjö Vilhunen Iilaakson Lämpö Oy:n koko osakekanta siirtyi Oulun Seudun Lämpö Oy:n omistukseen Hallitukseen valittiin alkaen Risto Kantola, Yrjö Vilhunen ja Jukka Kaarre. Konsernin henkilöstö Vuoden 2007 lopussa Oulun Seudun Sähkössä työskenteli 16, Verkkopalvelut Oy:ssä 13 ja Lämpö Oy:ssä 10 henkilöä. Keskuskauppakamarin pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta sai Oulun Seudun Lämpö Oy:n Mikko Kuusento. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat revisioneuvos Jaakko Reiniharju HTM ja Simo Salonen KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen HTM ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy HTM-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä. Kannatus- ja tukitoiminta Osuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yhteiskunnan toimintaan osallistuminen. Keskusosuuskunta tuki vuoden aikana järjestötoimintaa yhteensä eurolla. Tuki kohdistettiin pääosin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Osuuskunta perustettiin työllistämään Metsäteollisuus irtisanoi väkeä metsäpuolelta 1990-luvulla. Osallistuin metsäalan yrittäjäkurssille. Perustimme osuuskunnan tekemään metsätöitä ja pienimuotoista rakentamista. Teemme yrityksille ja yksityisille kaikkea, mihin rahkeet riittävät. Toimimme pääasiassa Utajärvellä ja sen lähialueella. Työvälineet ovat jokaisen omia, yhteiskunnan tukea emme saa. Osuuskunnassamme on nyt 11 jäsentä, joista kaikki eivät enää ikääntymisen vuoksi osallistu työhön. Tekeviä nuoria mahtuisi mukaan. Heikki Väänänen metsätalousteknikko, hallituksen puheenjohtaja, Osuuskunta Utajärven Metsientekijät Konsernin organisaatio Toimitusjohtaja Risto Kantola Johdon assistentti Tarja Ollikainen Palvelut Jukka Kaarre johtaja 13 henkilöä Sähköntuotanto Risto Kantola toimitusjohtaja 2 henkilöä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yrjö Vilhunen toimitusjohtaja 13 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy Osmo Rautio toimitusjohtaja 10 henkilöä Vuosikertomus

18 T i l i n pä ät ö k s e e n l i i t t y v i ä t i e t o ja Konsernituloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot Aine- ja tarvikeostot Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Konsernin liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) liikevaihto tulos Konsernin investoinnit (miljoonaa euroa) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus 7 30 TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö konserniin kuuluvat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö emoyhtiönä sekä tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy, Iilaakson Lämpö Oy ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. 16 Oulun Seudun Sähkö

19 Konsernitase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 7 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

20 T i l i n pä ät ö k s e e n l i i t t y v i ä t i e t o ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) liikevaihto tulos Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit (miljoonaa euroa) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 31 3 Muilta Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Korko- ja muut rahoituskulut 0-1 Sijoitustoiminnan tappiot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö

21 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

22 T i l i n pä ät ö k s e e n l i i t t y v i ä t i e t o ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) 2007 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 3 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -771 Varaston muutos 0 Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -597 Henkilösivukulut Eläkekulut -120 Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -34 Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 10 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille 0 Muille 0 10 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot -258 Laskennallisen verovelan muutos 0 Vähemmistön osuus 0 TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö

23 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Koneet ja kalusto 64 Muut aineelliset hyödykkeet 0 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 0 Muut osakkeet ja osuudet 2 Muut sijoitukset 0 66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 0 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 33 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset 11 Siirtosaamiset 1 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 120 Muut rahastot 10 Edellisten tilikausien voittovarat 12 Tilikauden voitto VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 0 Ostovelat 394 Velat saman konsernin yrityksille 431 Muut velat 531 Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

24 T i l i n pä ät ö k s e e n l i i t t y v i ä t i e t o ja Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 11 3 Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) 6,0 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,0 4,0 3,0 2,0 1, liikevaihto tulos Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 4 3 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille Muille Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa) 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot 0-87 Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus 7 30 TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Lämpö Oy sisältää tytäryhtiö Iilaakson Lämpö Oy:n. 22 Oulun Seudun Sähkö

25 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 3 Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kaukolämpöverkosto Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 5 5 Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 6 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUS 0 7 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

26 T i l i n pä ät ö k s e e n l i i t t y v i ä t i e t o ja Konsernirahoituslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Investoinnit tytäryrityksiin Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten muutos 4 0 Saadut tuotot investoinneista Rahoitusmenot sijoituksista 0 0 Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Pitkäaikaisten velkojen muutos Maksetut osingot 0 0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Oulun Seudun Sähkö

27 Sanasto Bioenergia Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Turve määritellään hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jota ei lasketa uusiutuvaksi biopolttoaineeksi. Energiamarkkinavirasto Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva Energiamarkkinavirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä päästökauppajärjestelmää. Häviösähkö Sähkön siirtoverkon lämpöhäviönä ympäristöön poistuva energiamäärä. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineet ovat syntypistelajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä tai niistä valmistettuja polttoaineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden polttoaineiden kanssa. Kierrätyspolttoaineet luetaan usein biopolttoaineiksi. Kotimaiset polttoaineet Puu, turve ja biomassaperäiset polttoaineet ovat tärkeimmät kotimaiset polttoaineet. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoastaan sähköä. Tuotannon yhteydessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi. Lämmöntarveluku Kuvaa ulkoilman lämpötilan vaikutusta kiinteistön lämmitystarpeisiin. Monopolitoiminta Yritykselle myönnetty yksinoikeus harjoittaa kyseistä liiketoimintaa tietyllä alueella. Päästöoikeuksien kauppa Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat tarvitsevat hiilidioksidipäästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Niillä voidaan käydä kauppaa. Pienvesivoima Tarkoittaa vesivoimalaitoksia, joiden teho on enintään kolme megawattia. Toisen asteen osuuskunta Osuuskunta, jonka jäsenet ovat osuuskuntia. Tuulivoimapuisto Tarkoittaa usean tuulivoimalan ryhmää samassa sijoituspaikassa. Uusiutuva energiatuotanto Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoima ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpöpumppujen ja auringon osuudet kasvavat hiljalleen. Varmennustarkastus Sähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvallisuuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastuslaitokset ja tarkastajat. Energiayksiköt 1 GWh gigawattitunti = MWh megawattituntia = kwh kilowattituntia Vuosikertomus

28 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Voimatie 2, Kempele Puhelin (08) (08) (Oulun Seudun Lämpö Oy) Faksi (08) Utajärven palvelupiste Kirkkotie 27, Utajärvi Puhelin (08) Faksi (08) Päivystys, sähkö (08) , Päivystys, lämpö (08) ,