Oulun Seudun Sähkön. tulevaisuuden visio

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Oulun Seudun Sähkön tulevaisuuden visio Oulun Seudun Sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä, jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuustoimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Oulun Seudun Sähkön vuosikertomus 2006 Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy Valokuvat Studiok Juha Korhonen Kirjapaino Painotalo Seiska Oy 2

3 Sisältö sivu Vuosi lyhyesti 4 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 5 Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Vapaaehtoinen jäsenyys 8 Sähkön siirto kasvoi edelleen 10 Tuotanto väheni, kannattavuus parani 12 Kaukolämmön toiminta-alue laajenee 14 Hallintoa ja organisaatiota kehitetään 16 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma 18 Konsernitase 19 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 20 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 21 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma 22 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 23 Konsernirahoituslaskelma 24 Tuloksen ja investointien kehitys 25 Sanastoa 26 Yhteystiedot 27 Oulun Seudun Sähkön nimestä Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta.

4 Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Lämpö Oy Tilikauden tulos (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Lämpö Oy Investoinnit (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Lämpö Oy Asiakkaat Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Lämpö Oy Energiamäärät (GWh) Oulun Seudun Sähkön sähkönsiirto Oulun Seudun Sähkön tuotanto Oulun Seudun Lämpö Oy:n lämpöenergian myynti

5 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 2007 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö konsernijohto tuotanto sähköverkon omistus konsernipalvelut 14 henkeä Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpö 9 henkeä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy sähkönsiirto 14 henkeä Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 2007 Sähkön siirto Sähkön tuotanto Sähkön myynti Kaukolämpö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Hallinto Kiinteistöt Korjaamo Verkon omistus Keskusosuuskunta hoitaa Verkkopalvelujen asiakaspalvelun ja taloushallinnon. Toiminnanohjaus Lappeenrannan maakaasudiesel Keskusosuuskunta hoitaa toimialueellaan Energiapolarin asiakaspalvelua. Keskusosuuskunta hoitaa Oulun Seudun Lämmön asiakaspalvelua ja taloushallinnon. omistus 100 % Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy verkonhaltija suunnittelu rakennuttaminen käyttö omistus 15 % Eltel Networks Pohjoinen Oy sähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja kunnossapito omistus 3,7 % Kymppivoima Tuotanto Oy vesivoima, ydinvoima omistus 15,6 % Svartisen Holding AS vesivoima omistus 6,4 % Lapin Sähkövoima Oy vesivoima omistus 3,6 % Oy Alholmens Kraft Ab biosähkö omistus 12,9 % Energiapolar Oy sähköenergian myynti omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 51 % Iilaakson Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 8,8 % PVO Innopower Oy tuulivoima omistus 15 % Propel Voima Oy tuulivoima 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Vilkas sähkövuosi Vuosi 2006 oli energiaalalla poikkeuksellisen värikäs. Oulun Seudun Sähkön vuosi sisälsi arkisen työn lisäksi paljon uusia asioita ja oman toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa menestyksekkään liiketoiminnan jatkuminen. Energia-alan yleiset, jopa maailmanlaajuiset näkymät koskevat yhä konkreettisemmin kaikkia alan toimijoita. Energian keskeinen merkitys yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, että paineet purkautuvat alaan osittain negatiivisestikin painottuneena keskusteluna. Esimerkkeinä ovat ilmaston muutos ja sähkön hinta. Ulkoisten paineiden ja yleisen kriittisyyden sietäminen on mahdollista, kun oma liiketoiminta ja sen sopeuttaminen jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin hallitaan. Tämä tarkoittaa talouden, organisaation ja palveluiden kehittämistä siten, että asiakkaat ja oma henkilöstö luottavat yritykseen. Energia-ala puhutti Perinteisesti harmaana pidetty ala nousi julkisuuteen ja keskustelua riitti ympäri vuoden. Otsikoissa pysytelleet asiat koskivat usein alan toimijoita, mutta kiinnostivat myös kuluttajia. Teemoina olivat muun muassa sähkön hinta, markkinoiden toimivuus, optiot, sähkön riittävyys ja omavaraisuus, päästöoikeudet, Venäjän kaapeli, selvitysmiesten raportit ja ydinvoima. Yhä vakavampi suhtautuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan johtaa siihen, että energia-ala on julkisuudessa jatkossakin. Hitaasti etenevä ilmastonmuutos ja lyhyellä tarkastelujaksolla sääolojen suuret ja nopeat vaihtelut lisäävät tilanteen sekavuutta. Sateisuus ja lämpötila olivat vuonna 2006 poikkeuksellisia. Tämän seurauksena sähkön ja päästöoikeuksien markkinahinnoissa koettiin suuria ja vaikeasti ennustettavia muutoksia. Viime vuosien perusteella ei ole helppoa nähdä näiden asioiden säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia. Hyvä vuosi Konsernin nettotulos oli 3,7 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 32 prosenttia. Arvaamattomat sääolojen vaihtelut heiluttavat energiamarkkinoita. Sähkön siirtoliiketoiminnan neljän prosentin ja kaukolämmön viiden prosentin energiamäärän kasvua voidaan pitää hyvänä. Uusia asiakkaita tuli sekä sähkö- että kaukolämpöverkkoon. Sähköverkon luotettavuus oli hyvä. Suuria, pitkäkestoisia käyttökeskeytyksiä ei ollut eikä asiakkaille jouduttu maksamaan keskeytyksistä johtuvia lain määrittelemiä vakiokorvauksia. Kaukolämmön tyydyttävää tulosta rasittivat muun muassa öljyn hinta ja toiminnan laajentaminen useassa kohteessa. Lisähaasteita antoi Iilaakson Lämpö Oy:n biolämpökeskuksen haltuunotto. Yhtiön osakeenemmistön ostaminen on avaamassa liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksia Oulun pohjoispuolelle. Uutta sähkön tuotantokapasiteettia ei vuonna 2006 otettu käyttöön. Vesivoiman osuus tuotantokapasiteetista on merkittävä. Sen volyymi putosi edellisestä vuodesta 18 prosenttia. Syynä olivat alkuvuoden kuivuus 6

7 ja loppuvuonna veden säästäminen tuleville, tuotto-odotuksiltaan paremmille vuosille. Tuotantomäärien putoamisesta huolimatta sähkön markkinahinnan nousu paransi merkittävästi tuotannon kannattavuutta. Investointitaso korkea Investoinnit olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit rahoitettiin pääosin tulorahoituksella. Kaukolämmön investoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa ja tuotannon investoinnit 1,0 miljoonaa euroa. Sähköverkkoon investoitiin 3,5 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin liiketoiminnan poistot. Vuonna 2006 verkkoyhtiöt investoivat Suomessa keskimäärin poistoja vähemmän. Konsernirakennetta muutettiin Toimintavuonna sähkön siirtoliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ksi. Sähköverkko jää keskusosuuskunnan omistukseen ja verkonhaltijana toimiva tytäryhtiö vuokraa sen käyttöönsä. Valittu malli turvaa parhaiten konsernin kehittämisen tulevaisuudessa. Vaikka eriyttäminen johtui lain velvoitteesta, se antaa luonnollisen mahdollisuuden toimintojen terävöittämiseen. Tämä mahdollisuus on nyt hyödynnettävä. Konsernirakenteen muuttamisen yhteydessä Oulun Seudun Sähkölle laadittiin konserniohje. Siinä määritetään konsernin hallinnon pelisäännöt ja korostetaan keskusosuuskunnan hallituksen roolia konsernin johtamisessa. Tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat nyt konsernin palveluksessa olevista henkilöistä. Hallintomallilla ja ohjeistuksella varmistetaan myös, että konsernin kaikilla yhtiöillä on yhteinen päämäärä toimintojensa kehittämisessä. Keskusosuuskunnan sisällä organisaatiota muutettiin yhdistämällä asiakaspalveluosasto konsernipalveluun. Muutoksella haetaan johtamisen tiivistämistä ja yhteistoiminnan parantamista. Yksi organisaatiotaso poistettiin. Uusia suunnitelmia Vuoden 2007 aikana uusien sähköliittymien rakentaminen pysyy vilkkaana ja myös toimintavolyymin odotetaan kasvavan. Verkon perusparannuksiin ja käyttövarmuuden lisäämiseen investoidaan edelleen. Oulunsaloon rakennetaan toinen sähköasema. Kaukolämmön bioenergiaohjelman mukaista rakentamista jatketaan. Toimintaa pyritään laajentamaan myös liiketoimintakaupoilla. Sähkön tuotannossa odotetaan tuotantomäärien edelleen laskevan vesivarastojen niukkuuden takia. Osakkuusyhtiöiden kautta otetaan vuoden aikana käyttöön jonkin verran uutta tuulivoimakapasiteettia. Sähkön markkinahinta on pudonnut huomattavasti, mutta hintasuojausten, volyymien kasvun ja öljyn hinnan laskun vuoksi Oulun Seudun Sähkön kannattavuuden odotetaan säilyvän vuoden 2006 tasolla. Investointien kokonaismäärä ylittää kahdeksan miljoonaa euroa. Uuden toimintarakenteen sisäänajo ja uusi asiakaspalvelujärjestelmä vaativat omat työpanoksensa. Järjestelmän sisältämä toiminnanohjaus muuttaa totuttuja toimintamalleja. Hankintaa on valmisteltu yhdessä muiden Energiapolar Oy:n omistajien kanssa ja lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vuoden 2007 keväällä. Vuonna 2007 tavoitteena on jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kasvattaminen nykyisestä jäsenestä jäseneen ja miljoonan euron jäsenedun antaminen jäsenistölle. Hallitus on laatinut Oulun Seudun Sähkölle ensi vuosikymmenelle ulottuvan vision. Se on eteenpäin suuntaava ja antaa sekä johdolle että henkilöstölle selkeän viestin tulevaisuuden tavoitteista. Tulevaisuus on täynnä työtä ja haasteita. Visiolla halutaan kertoa avoimesti myös sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille Oulun Seudun Sähkön tavoitteista ja toimintatavoista. Haluan kiittää koko henkilöstöä asiakkaidemme ja yrityksemme hyväksi tehdystä hyvästä työstä. Risto Kantola toimitusjohtaja 7

8 Vapaaehtoinen jäsenyys Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön lähiajan tavoitteena on antaa miljoonan euron jäsenetu jäsenelleen. Se toteutetaan jäsenalennuksena sähkö- ja lämpöenergiasta. Tuotantoliiketoiminnan tuloksella alennetaan sähkön ja kaukolämmön myyntihintaa jäsenosuuskuntien jäsenille. Jäsenalennus myönnetään Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämmöstä. Ketkä ovat jäseniä Jäsenosuuskuntiin voivat liittyä henkilöt, joilla on sähkönkäyttöpaikka Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenosuuskunta määräytyy käyttöpaikan sijainnin mukaan. Jäseneksi voi liittyä se perheenjäsen, jonka nimellä sähkö- tai lämpölasku tulee. Toimintavuoden lopussa jäsenosuuskunnissa oli yhteensä jäsentä. Tämän Jäsenyys kannattaa. mukaan Oulun Seudun Sähkön verkkoliiketoiminnan asiakkaasta vasta joka kolmas hyödyntää jäsenetuuden. Vuonna 2006 jäsenille palautettiin jäsenalennuksina euroa. Vaikutuskanavana oma jäsenosuuskunta Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta. Sen omistajia ovat jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt. Niiden kautta jäsenenä olevat asiakkaat voivat käyttää omistajavaltaa ja vaikuttaa konsernin kehitykseen. Yksittäinen jäsen voi vaikuttaa osallistumalla jäsenosuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuussa. Kokouskutsu julkaistaan paikallislehdessä tai jäsenille lähetetään henkilökohtainen kutsu kirjeellä. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jäsenyys ja asiakkuus alkaen Sähköosuuskunnat 1) Alatemmeksen Sähköosuuskunta Kempeleen Energiaosuuskunta Limingan Sähköosuuskunta Muhoksen Sähköosuuskunta Oulunsalon Sähköosuuskunta Salonpään Sähköosuuskunta Sähköosuuskunta Lumi Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Utajärven Sähköosuuskunta Vaalan Sähköosuuskunta Ängeslevän Sähköosuuskunta Jäsenyys Asiakkaat 1) Muut jäsenet ovat Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit sekä Kempeleen kunta. Asiakkuus/Jäsenetu Lämmön myynti Oulun Seudun Lämpö Oy Asiakkuus Sähkön siirto Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Jäsenetu Sähkön myynti Energiapolar Oy 8

9 Osuuskuntatapahtumat olivat menestys Jäsenosuuskuntien kevään 2006 osuuskuntakokoukset järjestettiin keskitetysti kahtena päivänä. Tilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä jäseniä. Samassa yhteydessä oli energia-alaan liittyviä alustuksia ja muuta ohjelmaa. Osuuskuntakokoukset pyritään järjestämään myös jatkossa keskitettyinä tapahtumina. Kempeleen Energiaosuuskunnan, Sähköosuuskunta Lumen sekä Limingan, Ala-Temmeksen, Temmeksen, Oulunsalon ja Salonpään Sähköosuuskuntien kokoukset pidettiin 25. huhtikuuta Oulunsalossa Oulunsalo-talolla. Tilaisuuteen osallistui 120 henkeä. Vaalan, Utajärven, Muhoksen, Tyrnävän kirkonkylän ja Ängeslevän osuuskuntakokoukset pidettiin 26. huhtikuuta Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui 130 henkeä. Jäsenosuuskuntien jäsenet Alatemmes 102 Kempele Liminka Lumijoki 450 Muhos Oulunsalo Salonpää 220 Temmes 161 Tyrnävä 636 Utajärvi 492 Vaala 183 Ängeslevä 67 Yhteensä Jäsenasiakkuus 2007 Jäsenosuuskuntien jäsenet saavat alennusta Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämpöenergiasta 0,70 senttiä kilowattitunnilta. Toiminta jäsenosuuskunnissa on parhaimmillaan vuorovaikutteista. Jäsenistölle se tarjoaa suorien jäsenetujen lisäksi vaikutuskanavan alueen energiaasioiden kehittämiseen ja alan kehityksen seuraamiseen. Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä 1) penniä/kwh 200 markkaa/vuosi ,17 senttiä/kwh 34 euroa/vuosi ,30 senttiä/kwh 60 euroa/vuosi ,50 senttiä/kwh 100 euroa/vuosi ,70 senttiä/kwh 140 euroa/vuosi 1) Esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on kilowattituntia (kwh) vuodessa. Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys

10 Sähkön siirto kasvoi edelleen Uusien liittymien määrän kasvu tasaantui. Se vastaa kuitenkin edelleen suurten valtakunnallisten kasvukeskusten asukaslukuun suhteutettua liittymien määrän kasvua. Sähkön siirto toimialueella Siirretty sähköenergia Kempele28 28 %% Oulunsalo18 18 %% Muhos %% Liminka 1 1 %% Tyrnävä %% Utajärvi 8 8 %% Vaala 4 4 %% Lumijoki %% 450 GWh Huippuvuosien liittymämääristä on hivenen tultu alaspäin, mutta 452 uutta liittymää on edelleen paljon. Kasvu oli voimakkainta Oulunsalossa, mutta hidastui aiempien vuosien nopean kasvun alueilla Limingassa ja Tyrnävällä. Uusien liittymien kysyntä riippuu kuntien kaavoittamista alueista, joiden tonttitarjonta vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Liittymien kasvuvauhti ei enää lisääntyne, vaan odotettavissa on kasvun tasaantuminen tulevina vuosina. Toimialueelle siirrettiin energiaa 434 gigawattituntia, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu kertoo sähkönkäytön lisääntymisestä erityisesti yksityistalouksissa. Keskeytykset hallittuja Verkon korvausinvestoinneista johtuvien suunniteltujen keskeytysten kokonaisaika oli suurempi kuin vikatilanteiden aiheuttama. Vioista johtuvat keskeytykset osuivat lisäksi sellaisiin muuntopiireihin, joissa on suhteellisen vähän asiakkaita. Korvausinvestointien jatkuminen ja hyvän raivaustason ylläpitäminen vähentävät edelleen verkon haavoittuvuutta. Vuoden aikana alueella oli kaksi tykkylumijaksoa. Toinen ajoittui tammikuulle ja toinen poikkeuksellisesti lokakuulle. Tykkylumiongelmia oli koko verkkoalueella, mutta erityisesti Utajärvellä ja Vaalassa. Lumettoman kauden myrskyt eivät tehneet merkittävää tuhoa Oulun Seudun Sähkön verkossa. Suurimman häiriön aiheutti lokakuun kova tuuli, joka kaatoi Fingridin 110 kilovoltin teräspylvään. Sähkönjakelu oli poikki useita tunteja Kempeleen ja Oulunsalon alueilla. Pakkasella sähkönjakelua olisi jouduttu rajoittamaan. Siirtohinnoittelu kohtuullista Oulun Seudun Sähkön siirtotoiminnan tuotto oli kohtuullinen ensimmäisenä viranomaisten valvontavuonna. Liikevaihto nousi 11 prosenttia. Sähkön siirtohinta oli sama kuin vuonna Käyttövarmuuteen panostetaan voimakkaasti. Tulos on hyvä ja vastaa konsernin periaatteita tehokkaasta ja taloudellisesta toiminnasta. Tavoitteena on olla mieluummin halvimpien siirtoyhtiöiden joukossa kuin pyrkiä sallitun tuoton maksimointiin. Investointiohjelmaa toteutettiin Kymmenen vuoden investointiohjelma päivitettiin vuonna Se sisältää sekä korvaus- että uusinvestointeja. Ohjelmassa painotetaan korvausinvestointeja. Niitä toteutettiin 0,8 miljoonalla eurolla muun muassa Utajärvellä ja Muhoksella sekä eteläisellä verkkoalueella. Investointiohjelmaan lisättiin keväällä Riutunkariin rakennettavan kahden uuden kolmen megawatin tuulivoimalan sähkönsiirron suunnittelu ja rakentaminen. Lauttarantaan menevä vanha keskijännitejohto korvattiin uudella vahvemmalla ilmajohdolla. Lisäksi tehtiin toinen siirtoyhteys maakaapelilla. Työ 10

11 aiheutti paljon sähkönjakelun keskeytyksiä Oulunsalo Riuttu välisellä johdolla. Uudelleen rakennettu siirtoyhteys varmentaa koko Riutunnokan 10 megawatin tuotantokapasiteetin siirtoa valtakunnan verkkoon ja osittain myös paikallista sähkönjakelua. Työssä kokeiltiin huomattavassa määrin keskijännitekaapelin asentamista auraamalla. Työ onnistui hyvin ja antaa suuntaa tuleviin kaapelointitoteutuksiin. Lumijoentien uudelta sähköasemalta rakennettiin keskijännitelinja Tupokseen. Entiset syöttöjohdot alkoivat ylikuormittua, koska vilkas rakentaminen on lisännyt sähkönkäyttöä. Liittymäinvestointien toteutus vei merkittävän osan suunnittelukapasiteetista. Uuden liittymän rakentaminen johtaa yhä useammin isoon saneeraukseen, koska vanhojen muuntopiirien kapasiteetti alkaa olla loppuun käytetty. Siksi uuden liittymän rakentamisen yhteydessä on suunniteltava ja toteutettava myös korvausinvestointeja. Niitä ovat esimerkiksi muuntopiirien jaot sekä vanhojen pien- ja keskijännitejohtojen uusiminen. Liittymä- ja uusinvestointikohteisiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa. Vuoden aikana valmistauduttiin seuraavien vuosien sähköasemainvestointeihin suunnittelemalla ja kilpailuttamalla hankinnat. Ensimmäisenä kohteena on Oulunsalon toisen sähköaseman rakentaminen vuonna Pienurakoinnissa ja liittymien rakentamisessa käytettävää yksikköhintarakentamista kehitettiin. Asiakaspalvelujärjestelmä uudistetaan Asiakaspalvelujärjestelmän hankinnan valmistelu käynnistettiin 13 pohjoissuomalaisen yhtiön yhteishankkeena. Oulun Seudun Sähkö osallistui tarjouspyynnön laatimiseen ja kilpailuttamiseen aktiivisesti. Hanke eteni suunnittelusopimusvaiheeseen toimittajan kanssa. Käyttöliittymä tehostaa asiakastietojen käyttöä. Järjestelmä kehittää toimintaprosesseja ja niiden ohjausta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi energian mittaus, laskutus, suunnittelu, rakennuttaminen, asiakaspalvelu ja raportointi. Online-palvelusta asiakas saa yksinkertaisesti ja nopeasti omaan sähkönkäyttöönsä liittyviä tietoja. Tietojen välitys toimii molempiin suuntiin. Lain edellyttämä eriyttäminen toteutettiin Vuoden 2007 alusta sähkön siirtoliiketoiminta aloitti omana yhtiönään, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:nä. Toimintarakenteen muutos antaa mahdollisuuden toimintojen tehostamiseen ja tarkempaan seurantaan. Oulun Seudun Sähkö hoitaa jatkossakin asiakaspalvelun. Verkkotoiminta Muutos % vuodesta Sähkönsiirto verkkoalueella 434 GWh +4 Asiakkaita ,5 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot km +1,0 0,4 kv:n johdot km +2,8 Jakelumuuntamot kpl +2,6 Sähköasemat 10 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 34 0 Keskeytykset minuuttia/asiakas Siirtoasiakkaat odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset

12 Tuotanto väheni, kannattavuus parani Tuotannon määrä kääntyi laskuun useita vuosia kestäneen kasvun jälkeen. Lasku johtui pääasiassa vesivoimatuotannon teknisistä ongelmista ja kuivuudesta. Sähköntuotannon energianlähteet Sähkön tuotanto GWh Vesivoima Kemijoki Svartisen Rana Tuulivoima Riutunkari PVO-Innopower Propel Voima Tunturituuli Vesi 7,1 % Tuuli 2,2 % Puu 7,1 % Turve 11,4 % Hiili 5,7 % Öljy 0,1 % Kierrätyspolttoaineet 0,4 % Muutos % vuodesta ,7 69,1 83,4 2,6 2,3 0,4 0, Lauhdevoima Alholma 61,7 0 Maakaasudiesel Lappeenranta 0 0 Yhteensä 249,3-14 Tuotantomäärä oli yhteensä 249,3 gigawattituntia. Vähennystä vuoteen 2005 verrattuna oli 14 prosenttia. Vesitilanne parantui huomattavasti aivan vuoden lopulla, mutta koko vuoden tuotantomääriin se ei juuri vaikuttanut. Tuotannosta 85 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin kuten vesi ja tuulivoimaan sekä puupolttoaineisiin. Muita energialähteitä olivat turve, hiili, öljy ja kierrätyspolttoaineet. Vuosi 2006 oli tämän vuosituhannen ensimmäinen, jonka aikana Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuotantoon ei tullut uutta kapasiteettia. Tuotantomäärän supistumisesta huolimatta liiketoiminnan kannattavuus parani merkittävästi sähkön markkinahinnan nousun vuoksi. Hinnan nousua ei Ympäristöystävällinen tuotanto turvaa tulevaisuutta. pystytty täysin hyödyntämään, koska suuri osa tuotannosta oli jo aikaisemmin hintasuojattu matalammalle tasolle. Svartisenissä teknisiä ongelmia Keskusosuuskunta on holding-yhtiön kautta osakkaana Eastern Norge Svartisen AS -yhtiössä, joka tuottaa sähköä Svartisenin vesivoimalaitoksessa Pohjois-Norjassa. Suuren vesivaraston ja sähkön korkean markkinahinnan vuoksi tuotantosuunnitelma vuodelle 2006 perustui keskimääräistä suurempaan tuotantomäärään. Voimalaitoksen generaattorissa sattui kuitenkin elokuussa tekninen vaurio, jonka seurauksena voimalaitos oli pois tuotannosta koko loppuvuoden muutamaa päivää lukuun ottamatta. Seisokin aikana tuleva vesi jäi varastoon käytettäväksi myöhemmin. Vaurion vuoksi vuosituotanto oli noin 30 prosenttia keskimääräistä pienempi. Keskusosuuskunnan laskennallinen osuus tuotannosta oli 69,1 gigawattituntia, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuodelle 2007 odotetaan lähes keskimääräistä tuotantomäärää. Ranassa säästettiin vettä Kymppivoima Tuotanto Oy:n kautta saadaan osa Ranan vesivoimalaitoksen sähköntuotannosta. Voimalaitos sijaitsee Mo i Ranassa Norjassa. Voimalaitoksesta saatiin sähköä 83,4 gigawattituntia, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005 ja yhdeksän prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vuosituotanto edellyttäisi. Kuivuudesta ja vuoden lopulla sähkön hinnan nopeasta putoamisesta johtuen vettä haluttiin säästää tuleville vuosille, jolloin tuotto-odotukset ovat korkeammat. Myöskään vuoden 2007 tuotannon ei odoteta yltävän keskimääräisen tasolle. Kemijoella keskimääräinen tuotantovuosi Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana saadaan Kemijoki Oy:n vesivoimaa. Vuonna 2006 sähköä saatiin 29,7 gigawattituntia eli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä vastasi kuitenkin keskimääräistä vuosituotantoa. 12

13 Vesivarastot Kemijoen vesistössä olivat vuoden lopussa hieman normaalin alapuolella. Vuoden 2007 tuotannon odotetaan jäävän jonkin verran keskimääräistä alemmaksi. Alholman tuotanto edellisen vuoden tasolla Oy Alholmens Kraft Ab:n osakkaana Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö saa lauhdesähköä Pietarsaaressa sijaitsevasta Alholman voimalaitoksesta, jonka pääpolttoaineina ovat puu ja turve. Muita polttoaineita ovat hiili, kierrätyspolttoaine ja öljy. Voimalaitoksen vuosituotanto kärsi vuoden alkupuolella teknisistä ongelmista, mutta saavutti edellisen vuoden tason. Keskusosuuskunta sai sähköä 61,8 gigawattituntia. Vuonna 2007 alentunut sähkön markkinahintaennuste pienentänee tuotantoa. tuulipuiston viisi ensimmäistä voimalaa otetaan käyttöön vuoden 2007 aikana. Svartisenin voimalaitokselle on päätetty rakentaa toinen turbiiniyksikkö, jonka teho on 250 megawattia. Keskusosuuskunta on mukana investoinnissa osakkuusyhtiönsä kautta. Vuonna 2010 käyttöönotettava turbiini parantaa voimalaitoksen luotettavuutta ja taloudellisuutta. Keskusosuuskunta on päättänyt investoida Kymppivoima Tuotanto Oy:n kautta Norjaan rakennettavaan määrältään merkittävään pienvesivoimaan. Ensimmäisten laitosten odotetaan olevan käytössä vuonna Sähkön kokonaistuotanto 00 GWh Tuulivoimaa järjesteltiin uudelleen Tuulisuudeltaan vuosi 2006 oli keskimääräistä huonompi. Tämä vaikutti myös tuulivoiman määrään, joka väheni seitsemän prosenttia. Tuulivoimalla tuotettiin sähköä 5,4 gigawattituntia, josta lähes puolet omassa Riutunkarin voimalassa. Loppuosa tuulivoimasta saatiin osuussähkönä PVO-Innopower Oy:ltä, Propel Voima Oy:ltä ja Lapin Sähkövoima Oy:ltä. Toimintavuoden aikana päätettiin järjestelystä, jossa Riutunkarin tuulivoimala siirtyi vuoden 2007 alussa PVO-Innopower Oy:n omistukseen. Järjestely on osa Riutunkarin tuulivoimapuiston kehittämistä. Uusiutuvaan energiaan panostetaan Tuotantoennusteen mukaan kokonaistuotanto laskee jonkin verran vuodesta Tuotannosta suurin osa on hintasuojattu, joten sähkön markkinahinnan vuoden 2007 alussa näkyvissä oleva lasku vaikuttaa tulokseen vain osittain. Kannattavuuden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö jatkaa panostustaan uusiutuvaan energiaan. PVO-Innopower Oy:n osakkaana se on rakentamassa tuulivoimaloita Riutunkariin ja Kemin Ajokseen. Riutunkarin kaksi uutta ja Ajoksen 13

14 Kaukolämmön toiminta-alue laajenee Oulun Seudun Lämpö Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa. Bioenergiaohjelman tueksi tehdään pitkäaikaisia polttoaineen hankintasopimuksia ja osallistutaan sekä polttoturpeen että pelto- ja metsäenergian selvitysprojekteihin. Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta Lämpöenergian myynti 102,5 GWh +6,0 Lämpöasiakkaita ,0 Lämpökeskukset 66,1 MW 0 Kaukolämpöverkot 67,2 km +6,3 Kaukolämmön myynti kunnittain Kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä. Kempele56 56 % % Muhos % % Tyrnävä 7 7 % % Liminka 6 6 % % Lumijoki % % Kiiminki 2 2 % % Ii Ii 2 2 % % Lähilämpö4 4 % % Merkittävä nykyisen toiminta-alueen laajentamisen avaus tapahtui toukokuussa, kun Oulun Seudun Lämpö Oy osti enemmistöosuuden Iilaakson Lämpö Oy:stä. Myyjinä olivat Iilaakson Teollisuuskylä Oy ja Iin Energia Oy. Kesäkuun alusta Iilaakson Lämmön hallinto ja ja kaukolämpölaitoksen käyttö siirtyivät Oulun Seudun Lämpö Oy:n hoidettavaksi. Toinen perättäinen lämmin vuosi Vuoden 2006 ensimmäinen neljännes oli kylmempi kuin vastaava normaalivuoden ajanjakso. Käänne lämpimämpään tapahtui huhtikuussa. Vuodesta tuli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen lämmin. Kaukolämpöasiakkaiden vuotuinen lämmöntarve oli lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin normaalivuonna. Uusia kaukolämpöasiakkaita liittyi ennätysmäärä. Lämmön myynti kasvoi kuusi prosenttia, mutta jäi vuoden tavoitteesta neljä prosenttia. Lämmön keskihinta asiakkaille oli 4,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kiinnostus kaukolämpöä kohtaan lisääntyy. Sää vaikutti myös lämmön tuotantoon Lämmön tuotantoon omissa lämpökeskuksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 57 gigawattituntia. Kempeleen kaukolämpöverkkoon ostettiin lämpöä 65 gigawattituntia. Omasta lämmöntuotannosta vajaa puolet tuotettiin hakkeella ja turpeella, loppuosa raskaalla polttoöljyllä. Hakkeen ja turpeen osuus supistui hiukan edellisvuodesta. Läm- min sää lisäsi kaukolämpöverkkojen pienten tehojaksojen osuutta ja vähensi siten hakeja turvekattiloiden käyttöä. Energiahakkeen hinta nousi lähes 20 prosenttia. Tämä johtui pääosin puun yleisestä hinnannoususta sekä tuotannossa ja kuljetuksissa käytetyn öljyn korkeasta hinnasta. Raskaan polttoöljyn hinta pysyi syyskuuhun saakka korkeana, 42 euroa megawattitunnilta. Loppuvuonna hinta laski kymmenen prosenttia. Liikevaihto kasvoi runsaat kahdeksan prosenttia. Lämmön tuotannolle ja myynnille epäedulliset sääolot vaikuttivat liiketoiminnan tulokseen. Vuoden 2005 tuloksesta jäätiin 17 prosenttia. Uusien asiakkaiden ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen odotetaan vaikuttavan lähivuosien liiketoimintaan myönteisesti. Rakentaminen jatkui Limingan biolämpökeskuksen rakentamisen valmistelu käynnistettiin välittömästi, kun rakennuslupa saatiin. Rakennustyöt alkoivat elokuussa ja pääosa pohja- ja perustustöistä valmistui vuoden loppuun. Lämpökeskus valmistuu maaliskuussa 2007 ja otetaan tuotantoon huhtikuussa. Tyrnävän lämpökeskuksen uusi polttoaineen vastaanottoasema saatiin käyttöön marraskuussa. Lämmön tuotannossa voidaan nyt käyttää teho- ja hintatilanteen mukaan joko turvetta tai haketta. Kaukolämmön siirto- ja jakelujohtoja ra- 14

15 kennettiin Kempeleessä, Kiimingissä, Limingassa ja Muhoksella yhteensä neljä kilometriä. Limingassa verkon rakennustyön yhteydessä tehtiin myös siirtoyhteydet tulevalle biolämpökeskukselle ja Pappilanpellon alueelle. Kiimingissä saatettiin loppuun Jäälin keskustan ja Laivakankaan alueen välinen siirtojohdon rakennustyö. Uuden asiakaspalvelujärjestelmän hankintaa valmisteltiin yhdessä Keskusosuuskunnan kanssa. Kaukolämmön energiamittareiden kaukoluentajärjestelmän hankintasopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Sopimuksen mukaan kaikkien lämpöasiakkaiden kulutustiedot saadaan asiakaspalvelun käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Investointeihin käytettiin yhteensä 1,6 miljoona euroa, mikä on liki 80 prosenttia enemmän kuin vuonna Panostusta tuleviin vuosiin Oulun seudun kuntien kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Tämä tuo myös kaukolämpöliiketoiminnalle tasaisen kasvun ja hyvän perustan toiminnan kehittämiselle. Iilaakson Lämpö Oy:n kaupalla saavutettua asemaa Oulun pohjoispuolisten kuntien lämpöhuollossa pyritään vahvistamaan. Kaukolämpötoiminnan laajentamismahdollisuuksia lähialueilla tutkitaan ja bioenergiaohjelman toteuttamista nykyisellä toimialueella jatketaan. Huhtikuussa valmistuvan Limingan lämpökeskuksen jälkeen ovat vuorossa investoinnit Jäälin, Lumijoen ja Muhoksen lämpökeskuksiin. Rakennusaikataulu riippuu kaavoituksesta ja luvista. Kaukolämpöasiakkaat Kaukolämmön hinnoittelurakenteita tarkistetaan Liittymis- ja lämpömaksuhinnastojen uudistuksen aloittaminen siirtyi vuodelle Hinnastojen tarkistus aloitetaan Limingasta. Hinnoittelussa kiinnitetään huomiota kuntakohtaiseen lämmöntuotannon ja -jakelun kustannusrakenteeseen. Lisäksi korostetaan kotimaisuutta ja ympäristöarvoja sekä seurataan aktiivisesti polttoaineiden hintakehitystä. Hintataso pyritään säilyttämään kilpailukykyisenä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. 15

16 Hallintoa ja organisaatiota kehitetään Keskusosuuskunta ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy ja vuoden 2007 alusta Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy muodostavat Oulun Seudun Sähkö -konsernin. Konsernin hallintoa selkeyttää konserniohje, joka määrittelee osuuskunnan hallituksen roolin konsernin päättävänä elimenä. Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut jäsenet, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaiselta jäseneltä Hallintoneuvosto, 21 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakautuman mukaan. Marraskuussa 2006 Keskusosuuskunnan hallituksen hyväksymä konserniohje antaa suuntaviivat konsernin sisäiselle hallinnolle, päätöksenteolle ja raportoinnille. Tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat vuoden 2007 alusta konsernin palveluksessa olevista henkilöistä. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt omistavat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön. Siinä ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vuoden 2006 osuuskuntakokous pidettiin 27. huhtikuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2005 tileistä ja hallinnosta. Hallintoneuvostoon kaudeksi valittiin erovuoroisista uudelleen Osmo Heikkinen Muhokselta, Rauno Hekkala Oulunsalosta, Pentti Kennilä Limingasta, Kauko Kinnunen Utajärveltä, Toivo Kinnunen Tyrnävältä ja Riku Vinkki Oulunsalosta. Jouko Haapalahden tilalle valittiin Tiina Rajala Kempeleestä. Vuoden 2006 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet Seppo Yli-Elsilä, pj, Liminka 2007 Jouko Haapalahti Kempele 2006 Tapio Koskela Liminka 2007 Osmo Heikkinen Muhos 2006 Rauno Hekkala Oulunsalo 2006 Juha Hemmilä Lumijoki 2008 Pentti Kennilä Liminka 2006 Kauko Kinnunen Utajärvi 2006 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2006 Tuure Karkulahti Kempele 2008 Tapani Mikkonen Utajärvi 2007 Paavo Niemelä Tyrnävä 2008 Mikko Pasma Oulunsalo 2007 Pertti Sankilampi Kempele 2007 Pentti Tuovinen Utajärvi 2008 Mauno Kukkola Tyrnävä 2007 Seppo Tikkanen Muhos 2008 Veikko Tossavainen Vaala 2008 Riku Vinkki Oulunsalo 2006 Väinö Väänänen Muhos 2007 Matti Yrjämä Vaala 2007 Hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista ja valitsee hallituksen jäsenet. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa, 5.4. ja Hallitukseen kaudeksi valittiin erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Pentti Kesti ja Jukka Matinolli uudelleen. Toimintarakenteen ytimenä on osuuskunta. Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 16

17 Vuoden 2006 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj Kempele 2007 Ossi Sainila, vpj Liminka 2008 Pentti Kesti Muhos 2006 Jukka Matinolli Tyrnävä 2006 Pentti Takkinen Oulunsalo 2007 Varajäsenet Kauko Kinnunen Utajärvi 2008 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2008 Hallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 130 asiaa. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Risto Kantola ja sihteerinä Tarja Ollikainen. Oulun Seudun Lämpö Oy Hallitukseen kuului neljä yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokous vahvisti vuoden 2005 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2005 tileistä ja hallinnosta. Kaudeksi valittiin erovuoroisen Markku Myllylän tilalle Kalle Huusko. Muut varsinaiset jäsenet ovat Risto Kantola, Jukka Matinolli ja Osmo Rautio sekä varajäsenenä Juho Kankaanpää. Vuoden 2006 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Risto Kantola, pj 2008 Jukka Matinolli 2007 Markku Myllylä 2006 Osmo Rautio Varajäsen Juho Kankaanpää 2008 Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksen sihteerinä. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Siinä hyväksyttiin osakepääoman korottaminen kahteen miljoonaan euroon ja yksinkertaistettiin yhtiöjärjestys voimassa olevan osakeyhtiölain mukaiseksi. Uuteen yhtiöjärjestykseen perustuen kokous valitsi hallitukseen kolme jäsentä. Puheenjohtajana toimii alkaen Risto Kantola ja jäseninä Pekka Sipola ja Yrjö Vilhunen. Yhtiökokous valitsee jatkossa hallituksen vuosittain. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Sähkömarkkinalain mukaisesti sähköverkkotoiminta oli eriytettävä sähkön myynti- ja tuotantotoiminnoista viimeistään Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön hallitus aloitti vaihtoehtojen kartoittamisen jo tammikuussa Hallitus päätti elokuussa, että sähköverkkoliiketoiminta siirretään omaksi yhtiökseen. Osuuskunta vuokrasi verkon kokonaan omistamalleen tytäryhtiölle Oulun Seudun Sähköasennus Oy:lle. Sen yhtiöjärjestystä muutettiin ja nimeksi tuli Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Toiminta alkoi , toimitusjohtajana Yrjö Vilhunen. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa valittiin Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n hallitukseen puheenjohtajaksi Risto Kantola sekä jäseniksi Osmo Rautio ja Pekka Sipola. Yhtiökokous valitsee jatkossa hallituksen vuosittain. Konsernin henkilöstö Vuoden 2006 lopussa Oulun Seudun Sähkössä työskenteli 28 henkeä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ssä yhdeksän henkeä. Oulun Seudun Lämpö Oy ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut emoyhtiöltä. Toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen Konsernipalvelut Pekka Sipola talous- ja hallintopäällikkö 11 henkeä Konsernin organisaatio alkaen Tuotanto Risto Kantola toimitusjohtaja 2 henkeä Toimitusjohtaja Risto Kantola Konsernissa noudatetaan yhtenäistä henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Konsernin jokainen esimies käy kehityskeskustelut vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kaikkien alaistensa kanssa. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään jatkuvasti antamalla mahdollisuus osallistua alan koulutustapahtumiin. Työsuojelu-, aloite- ja virkistystoimikunnissa on henkilöstön edustajat. Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki kolmenkymmenen vuoden palveluksesta myönnettiin asiakaspalveluesimies Liisa Tasannolle. Hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta saivat varatoimitusjohtaja Juho Kankaanpää ja mittariasentaja Jorma Valkama. Pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta sai toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat revisioneuvos Jaakko Reiniharju HTM ja Simo Salonen KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen HTM ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy HTM-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yrjö Vilhunen toimitusjohtaja 14 henkeä Oulun Seudun Lämpö Oy Osmo Rautio toimitusjohtaja 9 henkeä 17

18 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot Aine- ja tarvikeostot Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot 74 0 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus 30 0 TILIKAUDEN VOITTO

19 Konsernitase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo 43 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Voittovarat edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUDET 7 0 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

20 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot 74 0 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0 Muilta Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Korko- ja muut rahoituskulut -1 0 Sijoitustoiminnan tappiot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

21 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset 7 7 Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Käyttöpääoma Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille 6 5 Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

22 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 3 8 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 4 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille -3 0 Muille VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus 0 0 TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Lämpö Oy ja ja Iilaakson Lämpö Oy muodostavat kaukolämpöliiketoiminnan alakonsernin. 22

23 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 Liikearvo 43 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kaukolämpöverkosto Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 5 5 Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 5 Muut saamiset Siirtosaamiset 68 0 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Voittovarat edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUS 7 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

24 Konsernirahoituslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Investoinnit tytäryrityksiin Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten muutos 0 0 Saadut tuotot investoinneista Rahoitusmenot sijoituksista 0 0 Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Pitkäaikaisten velkojen muutos Maksetut osingot 0 0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

25 Tuloksen ja investointien kehitys Konsernin liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa 25 Konsernin investoinnit miljoonaa euroa liikevaihto tulos Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit miljoonaa euroa liikevaihto tulos Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa 5,0 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, liikevaihto tulos Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit miljoonaa euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

26 Sanastoa Bioenergia Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Turve määritellään hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jota ei lasketa uusiutuvaksi biopolttoaineeksi. Päästöoikeuksien kauppa Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat tarvitsevat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Niillä voidaan käydä kauppaa. Tuotantoresurssi Tuotannon osa, tuotantokeino, tuotannon osatekijä Energiayksiköt 1 GWh gigawattitunti = MWh megawattituntia = kwh kilowattituntia Energiamarkkinavirasto Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva Energiamarkkinavirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä päästökauppajärjestelmää. Uusiutuva energiatuotanto Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoima ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpöpumppujen ja auringon osuudet kasvavat hiljalleen. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineet ovat syntypistelajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä tai niistä valmistettuja polttoaineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden polttoaineiden kanssa. Kierrätyspolttoaineet luetaan usein biopolttoaineiksi. Kohtuullinen tuotto Energiamarkkinaviraston määrittelemä ja valvoma verkkoliiketoiminnan korkein sallittu tuotto. Kotimaiset polttoaineet Puu, turve ja biomassaperäiset polttoaineet ovat tärkeimmät kotimaiset polttoaineet. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoastaan sähköä. Tuotannon yhteydessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi. Vakiokorvaus Sähkömarkkinalain mukainen vahingonkorvaus, joka jakeluverkon haltijan on maksettava verkkopalvelun yhtäjaksoisesta, yli 12 tuntia kestäneestä keskeytymisestä sähkönkäyttäjälle. Varmennustarkastus Sähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvallisuuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastuslaitokset ja tarkastajat. Verkostoituminen Yritysstrategiana verkostoituminen tarkoittaa, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia osapuolia hyödyttäviä etuja paremmin, kuin jos kumpikin osapuoli toimisi erikseen. 26

27 puhelin (08) Voimatie 2, KEMPELE faksi (08) Kirkkotie 27, UTAJÄRVI faksi (08) puhelin (08) Voimatie 2, KEMPELE faksi (08)

28