Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 2004

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2OO4

2 Sisältö sivu Voimaa yhteistyöstä ja verkostoitumisesta 4 Oulun Seudun Sähkön toimintaperiaatteet 6 Ennätyksellinen siirretyn sähkön määrä 8 Suuret investoinnit sähkön tuotantoon jatkuivat 10 Biopolttoaineiden osuus vahvistui 13 Hallinto ja henkilöstö 15 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja 18 Konsernin tuloslaskelma 18 Konsernin tase 19 Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 20 Oulun Seudun Sähkön tase 21 Rahoituslaskelma 22 Liitetiedot 23 Tuloksen ja investointien kehitys 26 Oulun Seudun Sähkön tarkoituksena on tarjota toimintaalueensa asiakkaille sähköä ja kaukolämpöä luotettavasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Osuuskunnan kaikkien toimintojen tulee olla linjassa asiakkaiden ja jäsenistön etujen kanssa ja tukea toimialueen kuntien kehitystä.

3 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 2004 Konserni liikevaihto 15,1 M tulos 3,2 M henkilöstö 39 emoyhtiö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö liikevaihto 10,8 M tulos 2,2 M henkilöstö 30 omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy liikevaihto 4,0 M tulos 0,4 M henkilöstö 9 omistus 100 % Oulun Seudun Sähköasennus Oy liikevaihto 0,3 M tulos 0 M Yhtiön toiminta lopetettiin vuoden 2004 aikana Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 2004 Sähkön siirto Sähkön tuotanto Sähkön myynti Kaukolämpö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Hallinto Kiinteistöt Verkon hallinta Asiakaspalvelu Suunnittelu Rakennuttaminen Käyttö sähkönsiirto 408 GWh asiakkaita Toiminnan ohjaus Tuotanto-osuuksia yhteensä noin 300 GWh Riutunkari, tuulivoima noin 3 GWh Lappeenranta, maakaasudiesel 15 MW Oulun Seudun Sähkö hoitaa toimialueellaan asiakaspalvelua Oulun Seudun Sähkö hoitaa asiakaspalvelun ja taloushallinnon omistus 15 % Eltel Networks Pohjoinen Oy sähköverkon rakentaminen ja kunnossapito liikevaihto 22,4 M omistus 3,4 % Kymppivoima Tuotanto Oy vesivoima, ydinvoima omistus 15,6 % Svartisen Holding AS vesivoima omistus 6,4 % Lapin Sähkövoima Oy vesivoima omistus 12,9 % Energiapolar Oy sähköenergian myynti liikevaihto 82,0 M sähkön myynti noin GWh asiakkaita noin omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpötoiminta liikevaihto 4,0 M lämmön myynti 99,3 GWh asiakkaita 601 omistus 3,6 % Oy Alholmens Kraft Ab biosähkö omistus 8,8 % PVO Innopower Oy tuulivoima omistus 15 % Propel Voima Oy tuulivoima 3

4 Vuosi 2004 Kasvu Oulun seudulla jatkui Kasvu kohdistui myös ympäristökuntiin ja tasoitti Oulun Seudun Sähkön toimialueen kuntien kehittymistä. Hiljaisinta kasvu oli vielä Utajärven ja Vaalan suunnalla. Voimaa yhteistyöstä ja verkostoitumisesta 4

5 Toimialueen kasvu luo sähköyhtiölle luonnolliset kasvu- ja kehittämismahdollisuudet, mutta lisää myös vastuuta sähköntoimittajana. -- Risto Kantola Kaikkien liiketoimintaalueiden määrätietoista kehittämistä jatkettiin. Yhteistyö ja verkostoituminen olivat keskeisiä keinoja toiminnan tehostamisessa. Sähköyhtiössä alueen toimeliaisuuden lisääntyminen näkyy sähköliittymien määrän kasvuna. Viime vuonna uusia liittymiä tuli yli viisisataa. Määrä vastaa suurten kaupunkien liittymien kasvua. Hyvä tulos ja vakaa talous Tulos vuodelta 2004 oli varsin hyvä. Vaikka liikevaihto putosi sähkön myyntiyhtiöiden järjestelyn takia 38 prosenttia edellisestä vuodesta, konsernin tulos oli edellisen vuoden tasolla. Merkittävä osa tuloksesta syntyy myös tulevaisuudessa energia-alan yhteistyöyritysten osinkotuottoina. Suurista investoinneista huolimatta konsernin talous on edelleen vakaa ja mahdollistaa valitun strategian jatkamisen. Siirtohinnat laskivat Oulun Seudun Sähkö laski sähkön siirtohintoja alkaen kaikissa tariffeissa. Lisäksi sähkön pörssihinnat putosivat merkittävästi vesitilanteen normalisoiduttua Pohjoismaissa. Taloudellisen tuloksen odotamme kuitenkin yltävän myös vuonna 2005 lähelle edellisen vuoden tasoa. Konsernin rakenne muuttui Konsernin rakenteessa tapahtui merkittävä muutos, kun Oulun Seudun Sähkön tytäryhtiö Suomen Energiakauppa Oy ja Isommus Energia Oy yhdistyivät vuonna 2003 Energiapolar Oy:ksi. Lisäksi konsernin omia liiketoimintoja järjestettiin. Sähköurakointia harjoittaneen Oulun Seudun Sähköasennus Oy:n aktiivinen toiminta lopetettiin toistaiseksi. Yhteistyöverkosto rakentuu Konsernin avainliiketoimintoja ovat sähkön siirto, sähkön tuotanto ja kaukolämpötoiminta. Näissä kaikissa luotamme yhteistyöhön osaavien kumppaneiden kanssa. Urakointiyhtiö Eltel Networks Pohjoinen Oy on kehittänyt toimintaansa yhteistyön kannalta myönteiseen suuntaan. Energiapolar Oy on ottanut hyvin paikkansa Pohjois-Suomen johtavana sähkönmyyntiyhtiönä. Toimintamallit on hiottu kuntoon reilun vuoden toimintajakson aikana. Sähkön siirrossa ei ollut merkittäviä häiriöitä. Rakentamisen painopiste oli uusissa liittymissä. Korvausinvestointeja lisäämällä varmistetaan luotettava toiminta myös tulevaisuudessa. Oma sähköntuotanto kasvaa Oulun Seudun Sähkö on rakentanut jo usean vuoden ajan sähkön tuotannosta kolmatta tukijalkaa sähkön siirron ja kaukolämmön rinnalle. Viime vuonna tuotantokapasiteettia lisättiin merkittävästi hankkimalla lisää vesivoimaa Norjasta. Nyt yhtiön oman tuotannon määrä vastaa kolmea neljännestä alueella käytettävästä sähkömäärästä. Sähkön tuotanto on kilpailtua, se vaatii suuria pääomia ja sisältää riskejä. Riskien hallintaan on kiinnitetty asianmukaista huomiota. Kaukolämpötoimintaa kehitetään Muhoksella ja Tyrnävällä aloitettiin puupolttoaineen käyttö kaukolämmityksessä. Tarkoituksemme on laatia kasvukeskuksiin yhdessä kuntien kanssa monivuotiset kehittämisohjelmat, joissa tavoitteena on alueellisten biopolttoaineiden käytön lisääminen. Vaikutukset työllisyyteen ja ympäristöön ovat myönteisiä. Muutoksia sähkömarkkinalakiin Viime vuonna uusittiin sähkömarkkinalakia, jossa määriteltiin muun muassa sähkön siirtotoiminnalle uusi kohtuullisen tuoton laskenta- ja valvontamenettely. Valvontamalli ei vaikuta Oulun Seudun Sähkön hintoihin, koska osuuskuntana sen tavoitteena ei ole tuoton maksimointi. Laki velvoittaa eriyttämään juridisesti sähkön siirron ja tuotannon toisistaan kahden vuoden siirtymäaikana. Se aiheuttaa muutoksia konsernin rakenteeseen. Tarvittavat selvitykset tehdään vuoden 2005 aikana. Tavoitteena on toimintamalli, jolla turvaamme jatkossakin edullisen siirtohinnoittelun toimialueellamme. Kempeleessä Risto Kantola 5

6 Asiakkaille ja jäsenistölle osuuskunnan edut näkyvät kilpailukykyisinä hintoina. Oulun Seudun Sähkön toimintaperiaatteet Oulun Seudun Sähkön tarkoituksena on tarjota toiminta-alueensa asiakkaille sähköä ja kaukolämpöä luotettavasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Osuuskunnan kaikkien toimintojen tulee olla linjassa asiakkaiden ja jäsenistön etujen kanssa ja tukea toimialueen kuntien kehitystä. Osuuskunta-ajatuksen mukaisesti kaikki toiminnasta syntyvät voittovarat käytetään konsernin toimintojen kehittämiseen. Jatkuva kehittäminen turvaa kilpailukykyisen ja vakaan toiminnan myös pitkällä aikavälillä sekä lisää konsernin arvoa. Neljä liiketoiminta-aluetta Energiasektorilla voidaan erottaa neljä erillistä pääliiketoiminta-aluetta. Ne ovat sähkön siirto, tuotanto ja myynti sekä kaukolämpötoiminta. Oulun Seudun Sähkö toimii näillä kaikilla kullekin valitsemansa liiketoimintastrategian mukaisesti. Yhteistä kaikille on verkostoituminen. Sillä yritys hakee lisää tehokkuutta ja toimintamahdollisuuksia, joita sillä ei olisi yksin toimiessaan. Liiketoimintojen strategioita luotaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja kilpailutilanne markkinoilla. Konsernissa liiketoiminnot tukevat toisiaan markkinatilanteiden muuttuessa. Sähkönsiirto Viranomaiset valvovat, etteivät monopolitoimintana harjoitetun sähkönsiirron tuotot nouse kohtuuttoman korkeiksi. Oulun Seudun Sähkön tavoitteena ovat kilpailukykyiset siirtohinnat ja yhtiön sijoittuminen Suomen edullisimpien verkkoyhtiöiden joukkoon. Hinnoittelulla tuetaan myös alueella toimivien yritysten kilpailukykyä. Verkostoa rakennetaan ja ylläpidetään niin, että palvelun laatu ja varmuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Näin edistetään myös toimialueen kuntien kehitystä. Oulun Seudun Sähkö hoitaa asiakaspalvelua sekä ostaa verkoston rakennus- ja kunnossapitopalveluita. Tärkein yhteistyökumppani on urakointiyhtiö Eltel Networks Pohjoinen Oy, josta Oulun Seudun Sähkö omistaa 15 prosenttia. Urakointiyhtiön avulla varmistetaan suuruuden edut ja alan uusimpien menetelmien ja laitteiden luonteva käyttöönotto. Suurimmat rakennuskohteet kilpailutetaan erikseen. Sähkön tuotanto Kilpailu on kireää sähkön tuotannossa. Tuotanto sitoo suuria pääomia ja sille ovat ominaisia sähkön markkinahinnan vaihteluista johtuvat tulosriskit. Oman sähköntuotannon tuotoilla Oulun Seudun Sähkö pyrkii vakauttamaan pitkällä aikavälillä asiakkaidensa sähkön kokonaishintaan, joka muodostuu siirtohinnasta, myyntihinnasta ja veroista. Sähkön markkinahinnan noustessa myös oman sähkön myyntihinnat ja tuotantotoiminnan tulot nousevat. Lisääntyneitä tuotannon tuloja voidaan ohjata siirtohintojen alentamiseen ja näin kompensoida myyntihintojen nousua. Sähköntuotannon tuotoilla rahoitetaan myös jäsenalennukset. 6

7 Oulun Seudun Sähkön tavoitteena on, että oman sähköntuotannon määrä vastaa vähintään omalla toimialueella käytettävän sähköenergian määrää. Tuotanto-osuudet tarkoittavat, että Oulun Seudun Sähkö omistaa tietyn osuuden kyseisen yrityksen tuotannosta. Näin tekniset ja taloudelliset riskit on hajautettu eri kohteisiin ja tuotannon asteittainen lisääminen on mahdollista. Painopiste on uusiutuvissa ja päästöttömissä energialähteissä. Tuotannon optimointiin, laitosten käyttöön ja riskienhallintaan tarvittavat palvelut ostetaan yhteistyöyrityksiltä. Sähkön myynti Sähkön tuotannon lisäksi kilpailu on kireää myös sähkön myynnissä, jossa suuruus merkitsee selkeää etua markkinoinnissa, asiakashallinnassa ja markkinahintaan liittyvässä riskienhallinnassa. Myyntihinnat seuraavat sähkön markkinahintojen kehitystä. Tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi Oulun Seudun Sähkö on liittoutunut kahdeksan muun sähköyhtiön kanssa ja perustanut yh teisen myyntiyhtiön, Energiapolar Oy:n. Oulun Seudun Sähkö omistaa siitä 12,9 prosenttia. Suurella yhtiöllä on hyvät edellytykset vastata markkinoiden muutoksiin. Oulun Seudun Sähkö ja Energiapolar Oy hoitavat yhdessä toimialueen asiakaspalvelua. Kaukolämpö Kaukolämpö on kilpailukykyinen lämmitysmuoto asutuskeskuksissa. Verkkoon liittyneiden kannalta sitä voi jossakin määrin verrata monopoliliiketoimintaan. Kaukolämmityksen investointikustannukset ovat suuret, joten se ei välttämättä sovellu pienten rakennusten, kuten omakotitalojen, lämmitykseen. Kaukolämpötoimintaa hoitaa tytäryhtiö Oulun Seudun Lämpö Oy. Tavoitteena on tarjota luotettava, helppokäyttöinen, ympäristöystävällinen ja kilpailukyinen lämmitysmuoto toimialueen asutuskeskusten suurimmille kiinteistöille ja saada toiminnasta kohtuullista tuottoa. Oulun Seudun Lämpö Oy pyrkii siihen, että mahdollisimman suuri osa kaukolämmöstä voidaan tuottaa kotimaisilla polttoaineilla tai ostaa vastaavanlaista lämpöä. Tämän saavuttamiseksi alueen kuntien kanssa tehdään monivuotisia kehitysohjelmia. Kaukolämpötoimintaa voidaan harjoittaa myös perinteisen toimialueen ulkopuolella. Oulun Seudun Sähkö siirtohinnat ovat valtakunnallisessa vertailussa halvimpien joukossa. Valokaari 1/2005 Sähkönsiirron hintojen valvonta Energiamarkkinavirasto valvoo sähkönsiirron hinnoittelua. Hinnoittelun tulee olla kullakin jakelualueella kohtuullinen asiakkaille ja oikeudenmukainen verkkoyhtiölle. Siinä otetaan huomioon rakennettuun verkkoon sitoutunut pääoma sekä verkon kunnossapidon ja käytön kustannukset. 7

8 Oulun Seudun Sähkö siirtää sähköä kantaverkosta asiakkailleen, huolehtii sähköverkon suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta. Ennätyksellinen siirretyn sähkön määrä Uudisrakentaminen toimialueella oli aktiivista ja asiakasmäärä kasvoi edelleen. Uusien liittymien määrä ylitti ensimmäisen kerran viidensadan rajan. Sähköverkon laajentaminen ja ylläpito vaativat merkittävän osan verkkotoiminnan resursseista. Sähkön siirto toimialueella kunnittain Kempele 29 % Oulunsalo 17 % Muhos 16 % Liminka 13 % Tyrnävä 10 % Utajärvi 8 % Vaala 4 % Lumijoki 3 % Liittymien määrä ja asiakkaille siirretyn sähkön määrä kasvoivat kumpikin noin 3,5 prosenttia. Suuri uusien liittymien määrä ja asiakkaiden aktiivisuus lisäsivät myös asiakaspalvelun tarvetta. Toimialueen kasvu ohjasi investointeja Uusien liittymien rakentaminen muodosti pääosan uusinvestoinneista. Sähkön laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi tehtiin myös vanhan verkon korjauksia ja korvausinvestointeja. Kaikkia noin sataa jakeluverkkoa koskevan Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan Oulun Seudun Sähkö kuuluu toimintaa mittaavien lukujen perusteella valtakunnan tehokkaimpaan ryhmään, jonka tunnusluku on yksi. Ei merkittäviä häiriötä Verkkoalue selvisi kesän myrskyistä ja ukkosista melko vähällä. Odottamatto- mien keskeytysten yhteenlaskettu aika asiakasta kohden säilyi viime vuosien tasolla ja oli selvästi vähäisempi kuin edellisenä, rajujen ukkosten ja kovan syysmyrskyn vuonna. Edulliset siirtohinnat Verkkotoiminta on monopolitoimintaa, jossa verkon omistaja määrittelee hinnan. Siirtopalvelun tuloilla rahoitetaan uudisrakentaminen sekä verkon käyttö ja ylläpito. Vuoden 2004 lopulla voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki sisältää kohtuullisen tuoton laskenta- ja valvontamekanismin. Vuoden 2005 alusta lähtien Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelua. Valvonta varmistaa, että verkkoyhtiöiden hinnoittelu on kohtuullista. Se myös edistää toiminnan kehittämistä. Valvontamalli ohjaa jakeluyhtiöitä vanhojen verkkojen uusimiseen, koska sallittu tuotto perustuu pääoman nykykäyttöarvoon. Malli ei tue vanhan 8

9 Asiakkaat Keskeytykset Siirretty sähköenergia minuuttia/asiakas GWh odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset korjaamista, jolla pääomarakenne ei uudistuisi. Verkkotoiminnan vuoden 2004 tulos oli hyvä, vaikka Oulun Seudun Sähkön siirtohinnat olivat Energiamarkkinaviraston julkaisemassa valtakunnallisessa vertailussa lähes kaikissa kulutusryhmissä viiden halvimman joukossa. Tämä kertoo siten hyvästä toimintarakenteesta ja toiminnan onnistumisesta. Oulun Seudun Sähkön vuoden 2005 alussa tekemä siirtohintojen alennus oli vapaaehtoinen eikä johtunut viranomaisvalvonnasta. Osuuskuntaperiaatteiden mukainen hinnoittelu on pitänyt siirtohinnat maltillisina eikä yritys osuuskuntana tavoittele hinnoittelullaan maksimaalista viranomaisten sallimaa tasoa. Tulevaisuudessa mittarit etäluentaan Toimialueen tasainen kasvu on luonut hyvää pohjaa toiminnan kehittämiseen. Voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki kiristää toiminnan kannattavuutta, mutta näköalat kasvavalla alueella ovat kuitenkin myönteiset. Viime vuosina Limingan ja Tupoksen alueelle on rakennettu runsaasti uusia liittymiä. Nykyinen 1972 rakennettu Limingan sähköasema ei riitä kasvavan alueen tarpeisiin. Liminkaan rakennetaan vuonna 2005 uusi sähköasema ja muitakin uusia sähköasemia suunnitellaan. Merkittävä osa vanhasta keskijännitejohtoverkosta joudutaan uusimaan tulevina vuosina. Lähitulevaisuudessa suuri muutos on siirtyminen sähkönkulutuksen mittaamisessa etäluentaan. Mittarinlukijoiden käynnit asiakkaiden luona harvenevat, koska lukemat saadaan laskutusjärjestelmään automaattisesti. Etäluenta muuttaa laskutuksen kulutuksen mukaiseksi. Tasoituslaskut jäävät historiaan. Verkkotoiminta Muutos % vuodesta Sähkönsiirto verkkoalueella 408 GWh +3,5 Asiakkaita ,4 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot km +1,3 0,4 kv:n johdot km +2,1 Jakelumuuntamot kpl +2,2 Sähköasemat 9 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 34 +3,0 9

10 Suuret investoinnit sähkön tuotantoon jatkuivat Tuotannon energialähteet Vesi 62,4 % Tuuli 2,0 % Puu 9,9 % Turve 14,7 % Hiili 10,1 % Öljy 0,1 % Kierrätyspolttoaine 0,8 % Strategian mukaisesti tuotantokapasiteettia hankittiin lisää. Oulun Seudun Sähkö sai käyttöönsä 15 vuodeksi noin 100 gigawattitunnin vuosituotanto-osuuden norjalaisesta Ranan voimalaitoksesta. Oman tuotannon ja tuotanto-osuuksien määrä on nyt noin 300 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa noin kolmea neljäsosaa toimialueella käytettävästä sähkömäärästä. Tuotannollisten investointien omarahoitus vuonna 2004 oli 4,8 miljoonaa euroa, josta pääosan vei Rana-hanke. Joustavaa tuotantoa Ranasta Syyskuussa 2004 vahvistui kauppa, jonka perusteella Oulun Seudun Sähkö sai Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana käyttöönsä 15 vuodeksi 100 gigawattitunnin vuosittaisen tuotanto-osuuden Ranan voimalaitoksesta. Voimalaitoksen yli vuoden tuotantoa vastaavat vesivarastot sallivat hyvin pitkälle viedyn tuotannon optimoinnin. Suuresta omistajajoukosta huolimatta voimalaitoksen käyttö on hyvin joustavaa. Jokainen osakas voi käyttää omaa teho- ja vesiallasosuuttaan vuoden sisällä ja eri vuosina täysin omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Aiemmin laitoksen tuotannosta noin 90 prosenttia on tehty talvella ja 10 prosenttia kesällä. Sähkö siirretään Suomeen Pohjoismaisen sähköpörssin kautta. Toimitukset alkoivat vuoden 2005 alussa. Sähkön markkinahinnat laskivat Sähkön markkinahinnat olivat poikkeuksellisesti korkeimmillaan kesällä Tämä johtui alkuvuoden huonosta vesitilanteesta Pohjoismaissa. Syyskuun alun jälkeen vesitilanne palasi normaaliksi ja sähkön markkinahinnat putosivat jyrkästi vuoden viimeisten kuukausien aikana. Koko vuoden keskihinta oli 22 prosenttia edellistä vuotta alhaisempi. Se heikensi merkittävästi Oulun Seudun Sähkön tuotannon kannattavuutta toimintavuoden aikana. 10

11 Sähkön tuotannon merkitys Oulun Seudun Sähkön taloudellisessa tuloksessa kasvaa, kun tuotanto lisääntyy. Vuoden 2005 aikana panostetaan enemmän tuotannon suunnitteluun ja riskien hallintaan. Oulun Seudun Sähkö myi kaiken omasta tuotannostaan ja tuotanto-osuuksistaan saamansa sähkön Energiapolar Oy:lle Huono turvevuosi vaikutti Alholmens Kraftiin Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen tuotanto oli 70,2 gigawattituntia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä tuotannon laskuun olivat lähinnä joulukuussa laitoksen toimintaa haitanneet tekniset ongelmat. Toimintaan vaikutti myös hyvin huono turvekesä. Turpeen laatu heikkeni selvästi ja turvetta saatiin nostettua vain vähäisiä määriä. Tämän vuoksi sekä turpeen että puupolttoaineiden hinnat nousivat. Vaikutukset heijastuvat ainakin vuoden 2005 alkupuoliskolle. Kesän 2005 turpeen tuotantoolosuhteet ovat hintakehityksen kannalta ratkaisevia. Kemijoen tuotanto palasi normaalitasolle Monen vuoden jälkeen Lapin Sähkövoima Oy:n kautta saatavan Kemijoen vesivoiman määrä ylsi keskimääräisen vesivuoden tasolle. Tuotantomäärä oli 29,1 gigawattituntia. Myös vesivarastojen määrä oli vuoden lopulla normaalilla tasolla. Ongelmista huolimatta tuulivoiman osuus kasvussa Riutunkarin tuulivoimalan tuotantomäärä putosi merkittävästi tammikuussa tapahtuneen siipivaurion vuoksi. Laitos oli pois käytöstä yli kolmen kuukauden ajan. Vastaavia siipiongelmia oli myös saman valmistajan Propel Voima Oy:n omistamassa Uudenkaupungin tuulipuiston voimalassa. Lisäksi tuulipuiston toisen tuulivoimalan konehuone paloi ja voimala oli loppuvuoden pois käytöstä. Nämä ongelmat vähensivät Propel Voima Oy:n kautta saatua tuulienergian määrää. Oulun Seudun Sähkö on suurimpia omistajia PVO-Innopower Oy:ssä, joka on viime vuosina investoinut useisiin tuulivoimaloihin. Yhtiö aloitti toimintavuoden aikana uutta tekniikkaa edustavan kolmen megawatin voimalan rakentamisen Oulun Vihreäsaareen. Kun voimala otetaan käyttöön vuoden 2005 aikana, se on Suomen suurin. Tuulivoiman tuotanto oli yhteensä 4,0 gigawattituntia. Käyttöongelmista huolimatta määrä kasvoi PVO-Innopower Oy:n kautta saadun uuden kapasiteetin vuoksi. Vuoden 2005 tuulivoiman ennustetaan kasvavan noin 1,5 prosenttiin toimialueen sähkönkäytöstä. Määrä ylittää vuodelle 2010 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Svartisenin ensimmäinen toimintavuosi Oulun Seudun Sähkö omistaa vesivoimaa Svartisenin vesivoimalaitoksesta Norjassa. Omistus on toteutettu Svartisen Holding AS:n kautta. Vuosi 2004 oli uuden omistusjärjestelyn mukainen ensimmäinen toimintavuosi. Oulun Seudun Sähkön omis- 11

12 Valokaari 2/2004 Rana, Norjan suurimpia vesivoimalaitoksia Rana on yksi Norjan suurimmista vesivoimalaitoksista 500 megawatin tehollaan. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 2,2 terawattituntia. Se on samansuuruinen kuin Svartisenin voimalaitoksen tuotanto ja vastaa suunnilleen Oulujoessa olevien voimalaitosten yhteenlaskettua tuotantoa. Voimalaitoksen putouskorkeus on 505 metriä ja keskimääräinen vesivirtaama 54 kuutiometriä sekunnissa. Vesivarasto koostuu viidestä eri altaasta. Niiden yhteenlaskettu tilavuus vastaa noin 1,3 vuoden tuotantoa. tusosuus yhtiöstä on 15,63 prosenttia. Tätä vastaava laskennallinen tuotanto-osuus on noin 90 gigawattituntia vuodessa. Laitoksen toiminta oli odotetun mukaista ja vuosituotanto vastasi keskimääräisen vesivuoden tuotantoa. Poiketen muista tuotannollisista omistuksista Svartisenin tuotanto ei tule Oulun Seudun Sähkön taseeseen eikä siten varsinaiseen liiketoimintaan. Voimalaitoksen tuotanto myydään pohjoismaisille markkinoille Norjassa. Svartisen Holding AS jakaa omistajilleen osinkoa tuloksen mukaan. Maakaasudiesel varalla Oulun Seudun Sähköllä on Lappeenrannassa 15 megawatin maakaasukäyttöinen dieselvoimala. Sitä käytetään vain sähkön markkinahinnan noustessa hyvin korkealle. Vuonna 2004 sähkön markkinahinta ei yltänyt kertaakaan tälle tasolle. Päästökauppa alkaa EU:n sisäinen, ainoastaan hiilidioksidia koskeva päästökauppa alkaa vuoden 2005 alussa. Ensimmäiselle kolmen vuoden jaksolle ilmaisia päästöoikeuksia on Suomessa jaettu sähkön tuottajille lähes niiden tarvitsemat määrät. Siksi päästökaupan vaikutuksen sähkön markkinahintaan odotetaan jäävän vähäiseksi. Toisen jakson aikana vähennystavoitteet ovat huomattavasti suuremmat. Niiden vaikutuksesta sähkön markkinahinnan odotetaan nousevan useita kymmeniä prosentteja. Oulun Seudun Sähkön tuotantoinvestoinnit ovat kohdistuneet pääosin hiilidioksidipäästöjä tuottamattomiin ja uusiutuviin energiamuotoihin, joille ei tarvitse hankkia päästöoikeuksia. Näiden tuotantoresurssien kilpailukyvyn odotetaan paranevan tulevaisuudessa merkittävästi. Tuotanto GWh Muutos % vuodesta Kemijoki 29,1 +29 Alholma 70,2-3 Lappeenranta 0 0 Tuulivoima 4,0 +15 Svartisen 93,8 Yhteensä 197,1 +91 Kokonaistuotanto 200 GWh

13 Biopolttoaineiden osuus vahvistui Oulun Seudun Lämpö solmi kolmen metsänhoitoyhdistyksen kanssa puupolttoaineen toimitussopimuksen, jonka perusteella yhtiö tuottaa kaukolämpöä puupolttoaineella Muhoksella ja Tyrnävällä. Tavoitteena on lisätä edelleen bioenergian käyttöä. Lämmön myynti kunnittain Kempele 56 % Muhos 19 % Tyrnävä 7 % Liminka 6 % Kiiminki 2 % Lumijoki 1 % Lähilämpö 9 % Kiimingissä kaukolämpöä myydään Jäälissä. Lähilämpöä myydään kaikissa toimialueen kunnissa. Oulun Seudun, Rannikon ja Ylikiimingin metsänhoitoyhdistysten kanssa allekirjoitettiin toukokuussa puupolttoaineen toimitussopimus. Sopimuksen mukaan metsänhoitoyhdistykset toimittavat vuosina Muhoksen, Päivärinteen ja Tyrnävän lämpökeskusten tarvitseman polttohakkeen. Kaukolämmityksen asema vahvistui Uusia kaukolämpöasiakkaita saatiin ennakoitua enemmän. Uudisrakennuksia liitettiin kaukolämmitykseen Kempeleessä yhdeksän. Lumijoella kaukolämpökuorma liki kolminkertaistui, kun kaksi koulua, uusi kirjasto, asuntoyhtiö ja pankkikiinteistö liitettiin verkkoon. Uusia kaukolämmön käyttäjiä tuli myös Muhokselle, Tyrnävälle ja Liminkaan. Lämpöenergian myynnissä jäätiin hiukan vuoden tavoitteesta, mutta tarvittava polttoainemäärä pieneni myös. Vuosi oli asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Valokaari 2/2004 Kauko- ja lähilämpöä Lähilämpöä tarjotaan niihin kiinteistöihin, joita ei voida liittää kaukolämpöön ja asiakkaille, joiden ei ole tarkoituksenmukaista itse huolehtia kiinteistönsä lämmityshuollosta. Oheispalveluna Oulun Seudun Lämpö Oy tarjoaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien tarkastamista ja huoltoa. Sateet vaikeuttivat polttoainehuoltoa Yli puolet lämpöenergiasta ostettiin Oulun Energialta. Loput tuotettiin omissa lämpökeskuksissa palaturpeella, puupelleteillä, hakkeella ja polttoöljyllä. Polttoöljyjen hinnat nousivat tammikuusta loka-marraskuuhun runsaalla kolmanneksella. Ylimmillään raskaan öljyn hinta oli lähes 30 ja kevyen öljyn vastaavasti runsaat 52 euroa megawattitunnilta. Vuoden lopussa hinnat kääntyivät lievään laskuun. Kesän runsaat sateet vaikeuttivat polttoturpeen ja energiahakkeen tuotantoa ja heikensivät näiden polttoaineiden laatua. Marras-joulukuussa jouduttiin palaturpeen lämpöarvoa nostamaan lisäämällä joukkoon puupellettiä. Sateiden aiheuttamista energiahakkeen tuotanto-ongelmista huolimatta Muhoksen ja Tyrnävän lämpökeskuksilla päästiin tuottamaan bioenergiaa lähes täysitehoisesti. 13

14 Oulun Seudun Lämpö Oy toimii Oulun talousalueella. Kaukolämpötoimintaa on tällä hetkellä Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Muhoksella, Tyrnävällä ja Jäälissä. Suunnitellut investoinnit toteutuivat Investointeihin käytettiin vuoden aikana lähes miljoona euroa. Kaukolämmön siirto- ja jakelujohtoja rakennettiin useita kilometrejä Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä. Muhoksen ja Tyrnävän lämpökeskuksiin hankittiin uudet savupiiput. Lumijoen kunnalta vuokrattiin keskustan kaava-alueen länsiosasta tontti, jolle sijoitettiin siirrettävä lämpökeskus. Myöhemmin tontille tulee biolämpökeskus. Maltillista hinnoittelua Asiakkaiden maksama lämmön keskihinta oli edellisvuotta hiukan alhaisempi. Heinäkuusta alkaen sähköosuuskuntien jäsenedut koskivat myös Oulun Seudun Lämmöltä ostettavaa lämpöenergiaa. Biopolttoaineiden osuutta lisätään Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä bioenergian tuotantoa ja laajentaa kaukolämpöverkkoja. Kiireellisimmät hankkeet ovat Muhoksen Puhakan alueen ja Kiimingin Jäälin alueverkkojen rakentaminen. Lisäksi Limingassa ja Lumijoella käynnistetään bioenergian tuotannon suunnittelu. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys luo edellytyksiä valtion tukitoimien lisäämiseen, kun hyödynnetään kotimaisia energialähteitä. Oulun Seudun Lämmölle avautunee entistä paremmat mahdollisuudet muuttaa öljyä käyttävät lämmöntuotantoyksiköt kotimaisilla polttoaineilla, turpeella ja energiapuulla toimiviksi. Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta Liikevaihto 4,0 M +6,8 Tilikauden voitto 0,4 M +29,5 Investoinnit 0,7 M -26,1 Lämpöenergian myynti 99,3 GWh +6,4 Lämpöasiakkaita ,5 Lämpökeskukset 58,3 MW +8,0 Kaukolämpöverkot 59,1 km +5,8 Lämpöasiakkaat Investoinnit 2,0 miljoonaa euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Tuloslaskelma (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 1 16 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja kulut Poistoeron muutos Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO Liikevaihto ja voitto miljoonaa euroa 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, liikevaihto voitto 14

15 Hallinto ja henkilöstö Oulun Seudun Sähkö perustettiin vuonna 1921 hoitamaan hyvälaatuisen sähkön saantia ja jakelua. Tämä on edelleen keskeinen tehtävä, vaikka yritys on muuttunut ja muuttuu ajan vaatimusten mukaisesti. Konsernin emoyhtiö on Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, jonka yritysmuoto nimensä mukaisesti on osuuskunta. Sen omistajia ovat jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt. Niiden kautta jäseninä olevat asiakkaat voivat käyttää omistajavaltaa ja vaikuttaa konsernin kehitykseen. Jäsenistön muodostavat seuraavat jäsenosuuskunnat ja yhteisöt Jäsenosuuskunnat Alatemmeksen Sähköosuuskunta Liminka Kempeleen Energiaosuuskunta Kempele Limingan Sähköosuuskunta Liminka Muhoksen Sähköosuuskunta Muhos Oulunsalon Sähköosuuskunta Oulunsalo Salonpään Sähköosuuskunta Oulunsalo Sähköosuuskunta Lumi Lumijoki Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävä Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Tyrnävä Utajärven Sähköosuuskunta Utajärvi Vaalan Sähköosuuskunta Vaala Ängeslevän Sähköosuuskunta Tyrnävä Muut jäsenyhteisöt Kempeleen kunta Limingan Osuusmeijeri Tyrnävän Osuusmeijeri Konsernissa ylintä päätösvaltaa käyttävässä osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenosuuskunnalla ja -yhteisöllä on yksi ääni. Osuuskuntakokous valitsee jäsenet hallintoneuvostoon, joka puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Jäsenosuuskunnat Oulun Seudun Sähkö on yritysmuodoltaan toisen asteen osuuskunta eli keskusosuuskunta, jonka jäsenistön muodostavat kaksitoista jäsenosuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Osuuskuntakokous Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkössä ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous. Siihen osallistuu edustaja jokaisesta 12 jäsenosuuskunnasta ja kolmesta muusta jäsenyhteisöstä. Osuuskuntakokous pidettiin Tilinpäätös vahvistettiin ja hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2003 tileistä ja hallinnosta. Lisäksi osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle, kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat. Hallintoneuvosto Hallintoneuvostoon kuuluu 21 jäsentä. Kunnan asiakasmäärästä riippuu, montako jäsentä osuuskuntakokous valitsee kustakin kunnasta hallintoneuvostoon. Oulun Seudun Sähkön toimialueen jokaisesta kunnasta on ainakin yksi edustaja. Edustajia hallintoneuvostoon valitaan kuntien asiakasmäärän perusteella seuraavasti: Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoon alle yksi kaksi yli kolme Hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa valita hallituksen jäsenet ja päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista. Hallintoneuvosto kokoontui ja Syksyn kokouksessa hyväksyttiin muun muassa tuotanto-osuuden hankkiminen Ranan voimalaitoksesta Norjasta. Valokaari 2/2004 Jäsenetuja sähköosuuskuntien jäsenille Oulun Seudun Sähkön tai Oulun Seudun Lämmön henkilöasiakas voi liittyä sähköosuuskunnan jäseneksi ja saada alennuksen ostamastaan energiasta. Sähköosuuskuntien jäsenet saavat Energiapolar Oy:ltä ostamastaan sähköstä jäsenalennusta 0,30 senttiä kilowattitunnilta. Alennus myönnetään sähköenergian arvonlisäverollisesta hinnasta. Saman suuruisen alennuksen saa myös Oulun Seudun Lämmöltä ostettavasta lämpöenergiasta. 15

16 Vuoden 2004 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2004 Jouko Haapalahti Kempele 2006 Heikki Heikkinen Liminka 2004 Osmo Heikkinen Muhos 2006 Rauno Hekkala Oulunsalo 2006 Juha Hemmilä Lumijoki 2005 Pentti Kennilä Liminka 2006 Kauko Kinnunen Utajärvi 2006 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2006 Jorma Kiviniemi Kempele 2005 Aimo Laitinen Utajärvi 2004 Paavo Niemelä Tyrnävä 2005 Mikko Pasma Oulunsalo 2004 Pertti Sankilampi Kempele 2004 Seppo Sumén Utajärvi 2005 Heikki Tihinen Tyrnävä 2004 Seppo Tikkanen Muhos 2005 Veikko Tossavainen Vaala 2005 Riku Vinkki Oulunsalo 2006 Väinö Väänänen Muhos 2004 Matti Yrjämä Vaala 2004 Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Seppo Yli-Elsilä (oikealla). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Eero Holma (istumassa) ja varapuheenjohtajana Ossi Sainila. Alakuvassa Oulun Seudun Sähkön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Risto Kantola, asiakaspalveluosaston päällikkö Pentti Pikkarainen, Oulun Seudun Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Osmo Rautio, verkkopalveluosaston päällikkö Yrjö Vilhunen, toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen ja varatoimitusjohtaja Juho Kankaanpää. Kaudeksi valittiin erovuoroisista uudelleen Mikko Pasma Oulunsalosta, Pertti Sankilampi Kempeleestä, Väinö Väänänen Muhokselta, Seppo Yli-Elsilä Limingasta ja Matti Yrjämä Vaalasta. Heikki Heikkisen tilalle valittiin Tapio Koskela Limingasta, Aimo Laitisen tilalle Tapani Mikkonen Utajärveltä ja Heikki Tihisen tilalle Mauno Kukkola Tyrnävältä. Hallitus Hallituksen muodostavat hallintoneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat viisi henkilöä. Hallitukseen voidaan lisäksi valita kaksi varajäsentä. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa. Vuonna 2004 hallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 139 asiaa. Hallituksessa olivat esillä muun muassa seuraavat asiat: Maaliskuussa päätettiin merkitä 499 osaketta PVO-Innopower Oy:n osakeannista, joka oli osa Vihreäsaareen rakennettavan 3 MW:n tuulivoimalan rahoitusta. Huhtikuussa päätettiin lopettaa toistaiseksi Oulun Seudun Sähköasennus Oy:n toiminta elokuun loppuun mennessä. Eltel Networks Pohjoinen Oy tarjosi työpaikan kaikille yhtiön neljälle asentajalle. Toimitusjohtaja Juhani Jääskeläinen siirtyi kesäkuun alussa toisen yhtiön palvelukseen. Huhtikuussa hyväksyttiin myös yhtiön organisaatiomuutos. Sen mukaisesti mittariasentajat siirtyivät alkaen asiakaspalveluosastolta verkkopalveluosastolle. Toukokuussa hyväksyttiin Oulun Seudun Lämpö Oy:n hallituksen esitys sähköosuuskuntien jäsenedun laajentamisesta koskemaan myös lämpöenergiamaksuja. Alennus on 0,30 senttiä kilowattitunnilta energia-maksun arvonlisäverollisesta hinnasta. Jäsenalennusta sovellettiin alkaen tapahtuviin lämpöenergian toimituksiin. Elokuussa päätettiin osallistua Kymppivoima Tuotanto Oy:n osakkaana norjalaiseen vesivoimahankkeeseen. Hanketta käsiteltiin ensimmäisen kerran tammikuun kokouksessa, jolloin päätettiin osallistua hankkeen jatkoselvityksiin. Syyskuussa hyväksyttiin Lumijoentien sähköaseman kiinteistökauppa. Tontille rakennetaan noin miljoona euroa maksava sähköasema, joka palvelee sekä Limingan että Lumijoen tarpeita. Sähköaseman toimittajaksi valittiin joulukuussa edullisimman tar jouksen antanut ABB Oy. 16

17 Lokakuussa hyväksyttiin uuden talous- ja henkilöstöhallintajärjestelmän hankkiminen TietoEnatorilta. Uudessa järjestelmässä manuaalinen käsittely ja paperitulosteet vähenevät, kaikki tarvittavat tiedot ovat samassa järjestelmässä ja raportointi paranee olennaisesti. Marraskuun kokouksessaan hallitus päätti alentaa sähkön siirtohintoja alkaen viisi prosenttia. Alennus toteutettiin samansuuruisena jokaisessa tariffi ssa ja se kohdistettiin sekä perus- että energiamaksuihin. Hallitus totesi sähkön siirtoliiketoiminnan tehokkuuden kehittyneen suotuisasti viime vuosien aikana. Lisäksi tuotantokapasiteettiin on investoitu mittavasti, jotta sähkön kokonaishinta voidaan vakauttaa pitkällä aikavälillä. Oulun Seudun Sähkön talouden kehitysennusteet ovat hyvät, mikä mahdollistaa siirtohintojen alentamisen. Joulukuun kokouksessa hallitus hyväksyi Oulun Seudun Sähkön osalta Svartisen Holding AS:n pitkäaikaiset rahoitusjärjestelyt. Vuoden 2004 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj, Kempele 2004 Ossi Sainila, vpj Liminka 2005 Pentti Kesti Muhos 2006 Jukka Matinolli Tyrnävä 2006 Pentti Takkinen Oulunsalo 2004 Varajäsenet Kauko Kinnunen Utajärvi 2005 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2005 Kaudeksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin uudelleen Eero Holma Kempeleestä ja Pentti Takkinen Oulunsalosta. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Risto Kantola ja sihteerinä Tarja Ollikainen. Henkilöstö Oulun Seudun Sähkön palveluksessa vuoden 2004 lopussa oli 30 henkilöä, joista viisi oli työntekijöitä, 25 toimihenkilöitä. Lisäksi Oulun Seudun Lämmössä työskenteli yhdeksän henkilöä, joten koko konsernin henkilökuntamäärä oli 39. Oulun Seudun Lämpö ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut emoyhtiöltä. Keskuskauppakamarin myöntämän kultaisen ansiomerkin kolmenkymmenen vuoden palveluksesta sai henkilöstöpäällikkö Veikko Myllyselkä ja hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta asiakasneuvoja Tarja Väyrynen. Oulun Seudun Lämpö Oy:n hallinto Hallituksen kuuluu neljä yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokous vahvisti vuoden 2003 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2003 tileistä ja hallinnosta. Vuoden 2004 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Risto Kantola, pj 2005 Jukka Matinolli 2004 Markku Myllylä 2006 Osmo Rautio Varajäsen Juho Kankaanpää 2005 Kaudeksi valittiin varsinaiseksi jäseneksi uudelleen Jukka Matinolli. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksen sihteerinä. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat revisioneuvos Jaakko Reiniharju HTM ja Simo Salonen KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen HTM ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy HTM-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastuksen suoritti Veli Matilainen Sähkötarkastus Fimtekno Oy:stä. 17

18 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Tässä vuosikertomuksessa ei esitetä virallista tilinpäätöstä. Siitä on otettu mukaan konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelmat, taseet ja niiden liitetiedot sekä rahoituslaskelma. Keskeisimmistä tiedoista esitetään viiden vuoden kuvaajat. Konsernin tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tulot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot Aine- ja tarvikeostot Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut Sijoitustoiminnan tappiot VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus TILIKAUDEN VOITTO

19 Konsernin tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Voittovarat edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

20 Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista Korko- ja muut rahoituskulut Sijoitustoiminnan tappiot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

21 Oulun Seudun Sähkön tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Käyttöpääoma Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

22 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten muutos Tytäryhtiösuhteen purkautumisesta aiheutunut luovutustappio Saadut tuotot investoinneista Rahoitusmenot sijoituksista Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Pitkäaikaisten velkojen muutos Maksetut osingot Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

23 Tuloslaskelman liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liikevaihto Sähkön myynti Lämmön myynti Muu myynti Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot Henkilöstökulut ja luontaisedut Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Aktivoidut palkat Johdon palkat ja palkkiot Poistot ja arvonalentumiset Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan käyttöomaisuus. Satunnaiset kulut Tytäryhtiösuhteen purkautumisesta aiheutunut luovutustappio Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Tuloverot Varsinaisen toiminnan tulovero Laskennallisen verovelan muutos

24 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Käyttöomaisuuden muutokset Aineettomat hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Sijoitukset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Arvomuutos Hankintameno Hankintahinnan ja markkina-arvon erotus Konserniyhtiöt Tytäryhtiöt Konsernin omistusosuus Emoyhtiön omistusosuus Oulun Seudun Lämpö Oy 100% 100% Oulun Seudun Sähköasennus Oy 100% 100% Saamisten erittely Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Siirtosaamiset Lakisäät. vakuutusten jaksotus Myynnin jaksotus Arvonlisäverosaamiset Muut siirtosaamiset

25 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Oma pääoma Osuuspääoma Osuuspääoma Vararahasto 1.1. ja Voittovarat Osingonjako Tilikauden voitto Voittovarat Oma pääoma Sisältää poistoeroista muodostunutta vapaata omaa pääomaa Voitonjakokelpoiset varat Laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista Velkojen erittely Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lomapalkat sos.kuluineen Verojaksotus Lakisäät. vakuutusten jaksotus Myynnin jaksotus Ostojen jaksotus Muut siirtovelat Vakuudet ja vastuusitoumukset Vakuudet Kiinnitetyt panttivelkakirjat yht Hallituksen hallussa Konserniyhtiöiden puolesta annettuna vakuutena Vakuutena rahalaitoslainoista Vastuut Takausvastuut konserniyhtiöiden puolesta Muut omat takausvastuut Takausvastuut muiden puolesta Muut vastuut

26 Tuloksen ja investointien kehitys Konsernin liikevaihto ja voitto 25 miljoonaa euroa Liikevaihto laski yritysjärjestelyjen vuoksi. Tulos säilyi edelleen hyvänä. liikevaihto voitto Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja voitto 14 miljoonaa euroa Tuloksen muodostumisessa sijoitustuotoilla on yhä suurempi merkitys. liikevaihto voitto Konsernin investoinnit 12 miljoonaa euroa Investoinnit olivat edelleen suuret. muuhun kaukolämpötoimintaan tuotantoon verkostoon 26

27 Voimatie 2, KEMPELE puh. (08) faksi (08) Utajärven palvelupiste Kirkkotie 27, UTAJÄRVI puh. (08) faksi (08) Voimatie 2, KEMPELE puh. (08) faksi (08) Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy Valokuvat Studiok Juha Korhonen Painotalo Seiska Oy

28