Kauden 2014 läpikäynti. Kisakallio syystapaaminen

Transkriptio

1 Kauden 2014 läpikäynti Kisakallio syystapaaminen

2 Kauden 2014 läpikäynti! Leiritys Kv. kilpailut Urheilijatestaus Vastuuvalmentajien muistiinpanoja kaudelta 2014 ja valmentautumisen kehittämiskohteet kaudelle 2014

3 Ulkomaan avovesileirit 2014

4 Leiritys Leiritystoiminta ulkomailla: Milfontes I, Tammikuu 2014, 4 urheilijaa, 1 valmentaja Milfontes II, Helmikuu 2014, 8 urheilijaa, 1 valmentaja Sabaudia, Maalis-huhtikuu 2014, 13 urheilijaa, 1-3 valmentajaa Pusiano, Huhtikuu 2014, 8 urheilijaa, 1-2 valmentajaa Kesän kotimaan leirit Kisakallio kesäkuu Kisakallio EM- valmistautuminen Kisakallio Heinäkuu Kisakallio MM- valmistautuminen

5 Leiritys Huomioita Avovesileirityksen osalta tammikuu mainio Helmikuu haasteellinen Sabaudiaan siirtymisen jälkeinen pätkä hyvä (joskin asumineen ja ruokailu niin ja näin Sabaudian loppupätkällä urheilijat aika lailla henkisesti kypsiä (jotka olivat olleet jo pitkään avovesissä, eli vaikka maisemat vaihtui kevään aikana, silti osalla iski henkinen väsymys) Pusiano hyvässä odottavassa ilmapiirissä (MC- valinnat tehtynä) Kesän kotimaan leiritytsrupeamat tehokkaita ja erittäin hyviä

6 Leiritys Huomioita / parannettavaa: Edelleen haasteellista kun urheilijat saapuvat varsin eri harjoitustilassa kevään avovesileireille, riippuen talven aikaisesta kotimaan harjoittelusta ja myös avovesille siirtymisen ajankohdista Vasta maalis-huhtikuun vaiheessa suurin osa pystyy toteuttamaan jokseenkin yhtenäistä päivä ja viikkorytmitystä leirillä Useampien harjoitustaustan yhteensovittaminen toimivaksi leiritysvalmennukseksi edelleen varsin haasteellista (Talvi)harjoittelutaustat ovat varsin erilaisia laadultaan ja määrältään

7 Leiritys Huomioita / parannettavaa: Oman maajoukkueryhmämme tarjoamat harjoituksellinen kovuus ei ole aina riittävä, jatkossa pitää saada urheilijoita voimakkaammin mukaan kv. harjoitusryhmiin. Toisaalta vain muutamat urheilijat sillä tasolla että kestäisivät kv. harjoitusryhmien harjoittelua päivästä toiseen. Tai urheilijoina sellaisen taustan omaavia, että osaisivat hienosäätää omaa tekemistä (ja jaksamista) omatoimisesti osana isompaa kv. harjoitusryhmää. Eli siltä osin töitä vielä jäljellä :)

8 Leiritys Kehitettävää: Harjoitukselliset taustat oltava tiedossa huomattavasti nykyistä paremmin (online harjoituspäiväkirjat, testit, urheilijan oma seuranta ja HPK:n kommentit) Leirillä toimivat valmentajat nyt aivan liikaa arvailujen varassa, ja kun pidemmän aikavälin taustoja ei näe paperilla niin kokonaiskäsitys taustoista jää liian paljon tulkinnan ja mutu tuntuman varaan ELI: onko 45min VK:ta paljon vai vähän? Onko 18 viikkotuntia paljon vai normi viikko? Leirityksessä urheilijan omavastuu ja omat valinnat vs. ryhmäharjoittelu, on asia jonka kanssa joudumme päivittäin jatkossakin pelaamaan, mikä on milloinkin järkevintä?

9 Leiritys Ryhmäharjoittelu on ehdoton tapa nostaa harjoittelun tehoa ja laatua, sekä rajallisten valmentajaresurssien osalta ainoa käytännössä toimiva ratkaisu viedä läpi leirityksiä Mutta: Yksilöllisiin ratkaisumalleihin pitää myös olla kyky mennä jotta yksilöä ei uhrata ryhmäharjoittelun ehdoille. Urheilijan vastuu lopulta varsin merkittävä, ennakkoon juttelemalla ja sopimalla on yleensä paras lopputulos saavutettu. VAATII: Urheilijan ja henk.koht. valmentajien omaa aktiivisuutta!!!

10

11

12

13

14 Kv. kilpailut 2014 Mantova MC- Milano MC- Racice MC- Szeged EM- Brandenburg A18v. / A23v. MM- Szeged v./18v./21v. PM- kilpailut, Kristiansand MM- Moskova

15 Kv. kilpailut 2014 Kv. kilpailukauden analyysi Kevään katsastusvedot kertovat varsin hyvin että mitkä alukset ovat edustuskykyisiä touko-kesäkuun MC-kilpailuissa. Jos ei huhtikuun alussa ole urheilija tai alus varsin hyvällä suoritustasolla, niin ei ole yksinkertaisesti edellytyksiä kilpailla toukokesäkuussa MC- tasolla. Valmentajien arviointi testivetojen suoritusten tasosta, sekä edeltävien harjoitusviikkojen suoritustasosta erittäin oleellinen, jälkikäteen voi todeta että alukset/urheilijat jotka 2014 edustivat MC- kilpailuissa täyttivät paikkansa ko. kilpailuissa.

16 Kv. kilpailut 2014 Kv. kilpailukauden analyysi Kv. kilpailujen aikaisessa toiminnassa on edelleen kehitettävää, lähinnä sen suhteen että miten pidetään itsestä huolta ennen kilpailuja sekä kilpailupäivien aikana (ravinto-lepo-lihashuoltohenkisen vireystilan säätely) Toisaalta todettakoon myös että kauden 2014 aikana tapahtui jo selkeää parannusta näiden osalta kilpailukauden aikana.

17 Kv. kilpailut 2014 Huomioita Kv. kilpailujen taso laajenee koko ajan, neljän välierän progressiossa alkuerävedon sijoitus on jo varsin ratkaiseva. Urheilijat/alukset joilla ei ole selkeästi A-finaali / TOP 6. tasoa, ovat varsin riippuvaisia alkuerävedosta, ts. joko seinä nousee pystyyn jo alkuerässä, tai ae- sijoitus vie kivenkovan välierän radalle 1/9 (joskus tämän kautta voi onnistaa kelin/viereisen radan vetäjän apu, mutta pääsääntöisesti pitäisi olla kyky päästä rutiinisuorituksella lähelle keskiratoja välierävaiheeseen).

18

19 Kv. kilpailut 2014 Missä ollaan? Tuloksellisesti olemme Senioritasolla B/C- finaalitasoa niin MC kuin MM- tasolla. (näin pitääkin tietysti olla jos lähettämisen kriteeri on B- finaalitaso) Miesten puolella K1 500m, K1 1000m, K1 5000m, K2 200m, K2 500m, K2 1000m, matkoja joilla selkein positiivinen tulevaisuudenennuste. Naisten puolella tilanne on huolestuttava. Oona Vasko kaudella 2014 ainoa kv. senioritason kilpailemisen tason täyttävä urheilija. Naisten puolella kaksikot (saati K4) ovat tällä hetkellä pois mahdollisuuksista, naisurheilijoiden taso, määrä, ja myös naisurheilijoiden toiminnan pirstaloituminen blokkaa valitettavasti tällä hetkellä pois naisten miehistöt.

20 Kv. kilpailut 2014 Missä ollaan? A18v./A23v. osalta olemme jäämässä kansainvälisestä kehityksestä A18v./A23v. MM- kilpailuissa edustaneet urheilijat meloivat kilpailuissa hyvin lähelle (tai yli) oman suorituskykynsä. Taso nuorten ikäluokissa on vain leventynyt vuosi vuodelta, jolloin sijoituksellisesti esim TOP 15 joukkoon pääseminen vaatii jo melomista hyvin lähelle kärjen tasoa.

21 Kv. kilpailut 2014 Missä ollaan? A16v. osalta tärkein mittari on PM- kilpailut, missä mittaamme miten juniorityömme määrä / laatu vastaa muiden pohjoismaitten tasoa? A16v. osalta olemme vielä selkeämmin jäämässä kansainvälisestä kehityksestä.

22 Suomalaisen kilpamelonnan tila? Seuratoiminnan määrä ja laatu Suomessa on hiipunut (tai jatkanut hiipumistaan). Tämä samanaikaisesti kun muissa maissa mennään kovaa vauhtia kohti ammattimaista lasten ja nuorten seuravalmennusta, jossa OTO- tai päätoimiset valmentajat vastaavat seuravalmennuksesta Myöskin: Jos ei seuratasolla ole valmentajia jotka ovat perillä ratamelonnan lajivaatimuksista niin valmennuksen / harjoittelun laatu jää ns. nuori-suomi-kimppa-kivaa tasolle. (Urheilijan polku / vaatimustasot?)

23 Suomalaisen kilpamelonnan tila? Mitä tehtävissä? Ratamelonnan kv. tasolle tähtäävä valmennustoiminta keskittyy maajoukkue / valmennusryhmätoimintaan. Tämä varsin yksiselitteinen asia, huipulle tähtäävällä uralla oleville melojaurheilijoille pitää turvata mahdollisuus kehittyä urheilijana kohti kv. tasoa/huippua.

24 Suomalaisen kilpamelonnan tila? Mitä tehtävissä? Seuratoiminnan ja kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen on seurojen ja lajiliiton vuorovaikutusta, jossa lajiliiton puolelta tällä hetkellä ei ole määritelty vastuunkantajatahoa Toisaalta (tai ehkä tämän johdosta?) melontaseuratkin ovat varsin passiivisia ja esim. valmentajakoulutuksiin hakeudutaan yllättävän vähän, vaikka palaute koulutuksista on ollut lähinnä erinomaista, ja tasollisesti sekä sisällöt että kouluttajat ovat tällä hetkellä varsin hyvää tasoa.

25 Suomalaisen kilpamelonnan tila? Seurat tullaan kokoamaan yhteen syyskokouksen 2014 yhteydessä Agendalla m.m. Tilannekatsaus lasten ja nuorten kilpamelonnan seuratoiminnasta Lajijaoston / seurayhteenliittymän (muodollinen/epämuodollinen) perustaminen Kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen seurojen yhteistoimintana Miten seurojen valmennus / ohjaustoimintaa elvytetään ja kehitetään kohti (puoli)ammattilaisuutta jollain aikajänteellä?

26 Suomalaisen kilpamelonnan tila? Yhteenveto: Suomalaisen huipulle tähtäävän ratamelonnan maajoukkuetoiminnan osalta viime vuosien toiminnan kehitys on ollut varsin merkittävää, ja maajoukkuetoiminnan nykytila on kohtuullisen hyvä (toiminnan määrä, jatkuvuus sekä henkilöresurssit valmennukseen ja asiantuntijatoimintaan). Seuratasolla ja kansallisesti ollaan erittäin suurten haasteiden edessä, ja jos ei kansallisen seura ja kilpailutoiminnan määrä/laatu lähde elpymään/ kehittymään niin liitojohtoiselta maajoukkuetoiminnalta katoaa muutaman vuoden sisällä pohja pois.

27

28 Urheilijatestauksen yhteenveto Testaustoiminta Ergometreillä tehtävät suorat / epäsuorat Vo2 testit Toteutettiin syksy talvi , sekä osalla kevään ja alkukesänkin aikan Ehkä selkein yksittäinen indikaattori melojan lajifyysiikan kapasiteetista 500m/ 1000m matkoille. Laji on tekninen, mutta ei niin tekninen että fysiikan puutteita voisi kv. tasolle saakka kompensoida tekniikan/taidon kautta Mittaa oikeasti lajityötehon kehittymistä (eli onko harjoittelu purrut?) Tulee olla kehittyvien melojien testipatteristossa 1-3krt / vuosi.

29 Urheilijatestauksen yhteenveto Ergometreillä tehtävät suorat / epäsuorat Vo2 testit A.Rikala koonnut dataa melojien maksimityön watt/kg sekä watt/kg/ Ank/Aerk suhteista ja tätä työtä tullaan jatkamaan. Yhteenvetona: Kynnystehot suhteessa maksimityöhön kauttaaltaan matalat Maksimityömäärä suhteessa painoon vain muutamalla riittävä Nuorten osalta näkyy että lajiharjoittelu varsin puutteellista (työteho kynnyksillä matala).

30 Urheilijatestauksen yhteenveto Voimatestit sekä yleiskestävyyden testit toteutettu syksyllä/talvella 2014, sekä ohjeistuksena osana arkiharjoittelua 2-3 krt/vuosi. Voiman osalta liikepatteristo mitä pystymme luotettavasti testaamaan on rajallinen, kuitenkin näiden lajilihaksistoon kohdistuvien liikkeiden voimataso antaa hyvän yleiskuvan koko vartalon voimatasojen kehittymisestä. Kehittyvien nuorten urheiljoiden, naisten, sekä 200m/500m miesmelojien osalta voiman vaatimus iso, ja voimaharjoittelun tuottavuuden osalta oltava nykyistä kriittisempiä. SIIS: jos tehdään voimaa 2-4krt/viikko mutta perusvoima / maksimivoimatsot eivät kauden aikana nuorella urheilijalla kehity, jossain mennään metsään.

31 Urheilijatestauksen yhteenveto Yleiskestävyyden testit toteutettu 1-3krt vuosittain joko Cooper tai 3000m juoksuna. Yleiskestävyys ei suoraan tee melojaa, mutta antaa hyvän kuvan keskeisverenkierron kapasiteetista ja yleisestä harjoitettavuudesta. Yleiskestävyyden taso ei ole muutamaa poikkeusta luukunottamatta riittävällä tasolla, asia johon tulee arkiharjoittelussa talven aikana kiinnittää huomiota.

32 Vastuuvalmentajien huomiot kaudelta 2014 ja valmentautumisen kehittämiskohteet kaudelle 2014

33 Huomioita kaudelta 2014 Avovesleirityksien suhteen herää kysymys että less is more.! Ts. selkeämpiä ja hiukan lyhyempiä avovesileirejä pääosin suositeltava. Harvalla kestää pää ja harjoitustaustat olla viikko/kuukausitolkulla leirillä säilyttäen tekemisessä hyvä laatu / jaksaminen. Silti, tämä ei tarkoita että avovesileiritystä on kokonaisuudessaan syytä vähentää, vaan leirirytmityksellä haettava parempaa tuottavuutta leiritysjaksoihin.

34 Huomioita kaudelta 2014 Valmentajien määrä lisääntyi kevään avovesileireillä ja kauden aikana. Valmentajat oli osittain limittäin leireillä! Tämä oli uusi tilanne ja haaste joka ei aina ihan putkeen mennyt. (punaisen langan säilyminen harjoittelussa?) (välillä toki hyvä että totuttu aava rikotaankin)

35 Huomioita kaudelta 2014 Voima ja tukiliikeharjoitteiden toteutuksessa itsesäätelyssä vielä rutkasti kehittämisen varaa! Ts. voimaharjoitteissa edelleen tuijotetaan liikaa että nouseeko tietty paino vai ei, ei sitä että miten ja millä liikelaajudella/kontrollilla liike tehdään. Lopputulos: Ei harjoiteta lihasta, VAAN harjoitetaan kompensaatiomalleja. Lihaksen voimataso ei kehity vaan tullaan vaan taitavammiksi kusettamaan ko. paino ylös.

36 Huomioita kaudelta 2014 Voima ja tukiliikeharjoitteiden toteutuksessa itsesäätelyssä vielä rutkasti kehittämisen varaa! Keskivartalon tukilihaksisto ja motoriikka ei voi kehittyä mikäli ei tietoisesti pyritä pitämään tämä lihaspatteristo kontrollissa liikkeitä tehdessä. Voiman osalta ei ole oikotietä onneen.

37 Huomioita kaudelta 2014 Nopeusvoima ja yleinen motorinen taitotaso rajoittaa liikaa nopeusominaisuuksien kehittymistä! Syklisen nopeusvoiman toteutuksessa käy selkeästi ilmi että lihasten hienosäätelykyky (konsentrisen/eksentristen vaiheen hienosäätely sekä elastisten komponenttien käyttö) on varsin puutteellista. Tähän panostettava pitkäjänteisesti käyttämällä/tekemällä syklistä nopeusvoimaa eri vastuksilla ympäri harjoitusvuoden. Joko jaksoittain erillisinä harjoitteina, ja/tai osana lämmittelyitä/ loppuverryttelyitä.

38 Huomioita kaudelta 2014 Painonhallinta ja ruokailutottumukset! Edelleen ehkä liian paljon fokus on ruuan maussa, eikä harjoittelun ja palautumisen kannalta ravintoaineiden laadun optimoimisessa. Myös niin että todetaan ei ollut muuta saatavilla. (ja usein näin todellakin reissussa on) Mutta: Urheilijana pitää vaan osata ennakoida ja taklata mahdolliset sudenkuopat etukäteen, kukaan ei tee sitä loppupeleissä urheilijan puolesta

39 Huomioita kaudelta 2014 Joukkueen toiminta yleisesti! Varsin hyvä vuosi, vähän kitkaa ja pääsääntöisesti hyvä reipas ilmapiiri tekemisessä Totta kai, välillä kypsyttää samat naamat ja tarinat, välillä menee hermot. Mutta sitä elämä on. Oleellista että saadaan patoutumat ulos ja pois ja jatketaan elämää :)

40 Kiitos!