Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II)

Transkriptio

1 A-2673 D/1357/ /2014 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Sijainti kaupunkirakenteessa.

2 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2673 Rykmentinkatu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Hennalan (27.) kaupunginosan korttelin tontteja 1-2 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Hennalan (27.) kaupunginosan korttelin tontit 1 ja sekä katualuetta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hennalan kaupunginosassa. Etäisyys Matkakeskukseen on noin 1,5 km ja torille noin 2 km. Alue rajautuu rata-alueeseen, Rykmentinkatuun ja Wolter Ramsayn katuun. Wolter Ramsayn katu on otettu mukaan katualueen rajan tarkistuksen takia. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3 ha. Ortokuvakartta.

3 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / KAAVAN TARKOITUS Kaavamuutoksen tavoitteena on asuin-, liike- ja toimistokäyttöön (AL) osoitetun alueen teollisuusrakennusten suojeluarvon ja kaavamääräysten tarkistaminen. Maanomistaja on hakenut pajarakennuksen ja rullatehtaan suojelun purkua perusteena rakennusten sisältämät haitta-aineet, niiden vaatimat laajat purkutoimenpiteet, jolloin myös suojelun edellytykset jäävät vähäiseksi. Selvitysten ja asiantuntijalausunnon perusteella rakennus ei sovellu asuinkäyttöön, toimistoksi tai esim liikuntatilaksi sisäilmariskien perusteella. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti asemakaavan muutos tiivistää kaupunkirakennetta keskustan ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja uudistaa radan varren yhdyskuntarakennetta. Alue kuuluu joukkoliikennevyöhykkeeseen. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuihin. Tontilta on hyvät reitit lähiympäristön puistoalueille, mm Launeen perhepuistoon. Suunnittelualueen sijaitsee kaupunkirakenteessa Lahti-Helsinki radan eteläpuolella Hennalan alueen pohjoispuolella. Alueelta avautuu näkymä urheilukeskuksen suuntaan hyppyrimäille. Radan toisella puolella on Sopenkorven ja Varikon alueet. Ilmakuva 2014 alueelta.

4 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 21

5 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. osallistumis- arviointisuunnitelma 2. havainnekuva 3. rakentamistapaohje tontti 1

6 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu yksityisen maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavatyöstä on keskusteltu Lahden kaupunginmuseon kanssa ja luonnosvaiheessa olevasta kaavasta on neuvoteltu Hämeen Ely-keskuksen kanssa Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin ASEMAKAAVA Kaavan tavoitteena on asuin-, liike- ja toimistokäyttöön osoitetun alueen teollisuusrakennusten suojeluarvon ja kaavamääräysten tarkistaminen. Vuonna 2005 laaditun asemakaavamuutoksen jälkeen rullatehtaaseen on etsitty uutta käyttöä. Rakennuksen kuntoa koskevissa tarkemmissa selvityksissä on kuitenkin käynyt ilmi, ettei rakennus sovellu uuteen käyttöön rakenteissa olevien haitta-aineiden johdosta. Korjaustoimenpiteilläkään ei voida turvata täysin turvallista toimintaympäristöä uudelle käytölle. Haitta-ainetutkimusten mukaan rakennus ei sovellu asuinkäyttöön, palvelutaloksi, toimistotilaksi, urheilutilaksi tms. Myöskään lyhytaikainen käyttö ei ole suositeltavaa eikä tarkoituksenmukaista. Sama koskee pajarakennusta. Käyttämättömänä huonoon kuntoon mennyt rakennus muodostaa turvallisuusriskin asuinkäyttöön muuttuneella alueella. Maanomistaja haki lokakuussa 2016 lupaa poiketa asemakaavassa osoitetusta suojelumerkinnästä purkaakseen rullatehtaan. Rakennusvalvonta myönsi poikkeamisluvan ja purkuluvan Tehdas on purettu tammikuussa Kaavamuutoksessa Tornatorin rullatehtaan ja pajan suojelumerkintä on poistettu ja tontille on osoitettu uudisrakentamista asumiselle. Asemakaavamuutos mahdollistaa viiden uuden IV-VI kerroksisen asuinkerrostalon (AL) rakentamisen. Rakennusoikeuden määrä on kem2 + yhteistilaa kem2, yhteensä kem2. Autopaikkoja uudisrakentamista varten tulee toteuttaa 152 kpl, 1ap/80 kem2. Koilliskärjen entisen isännöitsijän eli tehtaanjohtajan entisen asuinrakennuksen suojelu säilyy entisellään. Rakennus tontteineen on Stora Enson kerho-/vierastalokäytössä. Asuinkerrostalojen korttelialue (AL), tontti 1: Isännöitsijän talo - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 500 kem 2 + t 220 kem 2 - tehokkuus n. e = 0,07 - kerrosluku II Asuinkerrostalojen korttelialue (sis AL, LPA, AH) tontit 32-38: - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus kem 2 - tehokkuus e = 0,75 - kerrosluku IV ja VI asuntoja kpl - asukkaita n. 250 (laskettuna 1,5 asukasta/asunto) - autopaikkoja 152 kpl (laskettuna 1 ap/80 kem2) - polkupyöräpaikkoja n. 300 (laskettuna 2 ppp/80kem2)

7 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa tontin omistaja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Alue on vanhaa Tornatorin Rullatehtaan, myöhemmin Stora Enson tehdasaluetta. Suunnittelualue kuuluu hyväksyttyyn Stora-Enson tehdasalueelle laadittuun asemakaavamuutosalueeseen A-2222, jossa tuotantotoiminnalle tarpeettomat tontinosat on muutettu asumiseen ja muiksi työtiloiksi. Edellä mainitun asemakaavan mahdollistama rakentaminen on jo pääosin toteutettu radan varressa lukuun ottamatta alueen koilliskärkeä, rullatehtaan tonttia, jonka tehdasrakennus, pajarakennus sekä isännöitsijän entinen asuinrakennus ovat asemakaavassa suojeltuja rakennuksia. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) Luonnonympäristö Maisema Alue sijoittuu Salpausselän etumaastoon, pääradan viereiselle tasamaalle, tasojen välille. Alueen eteläosa on noin 1-1,5 m rataa alempana ja pohjoisosa noin 0,5-1m rataa ylempänä. Pienmaisemassa koillisessa näkyy vanhan asuinrakennuksen ympäristö puistikkoineen. Alueen keskeltä aukeaa hyvät näkymät hyppyrimäille. Vahvan hoitamattoman puuston takia näkymät alueelle ovat sulkeutuneet Rykmentinkadun suunnasta. Kasvillisuus ja puusto Tontin 2/Rullatehtaan tontin puuston kunto on kartoitettu syksyllä 2016: Alueella kasvaa runsaasti puustoa, joka on luontaisesti kylväytynyttä, valtaosin huonokuntoista tai nuorta puustoa. Rykmentinkadun puistolehmukset ovat ikäänsä nähden hyväkuntoisia, mutta kaipaavat pitkään hoitamattomina hoitoleikkausta. Tontilla on myös säilyttämisen arvoisia vuorijalavia ja vaahtera. Vanhat kuuset ovat elinkaarensa loppuvaiheessa.

8 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Alueen lounaisosasta on purettu ainakin vielä 1950-luvulle asti olleita teollisuuskompleksin osia. Tehtaan radanpuoleiselle osalle johti teollisuuspistoraide. Alue on ollut teollisuuspihaja propsivarastojen aluetta. Tontilla 1/tehtaanjohtajan asunnon ympäristö on puistomainen ja rakennuksen länsipuolella on vanhaa puustoa, lehmusympyrä. Itäosassa on sijainnut hyötypuutarha. Kadun varressa on luontaisesti kylväytynyttä puustoa, joka on villiintynyt hoitamattomana. Lehmusympyrän alueella on tehty useita vuosia aiemmin maan täyttöä, joka heikentää lehmusten elinolosuhteita. Osa puustosta on lahoa/vaarallista ja vaatii hoitotoimenpiteitä. Pohjavesi Alue on pohjavesialuetta ja itäosiltaan pohjaveden muodostumisaluetta. Varsinaisen pohjaveden taso on todettu reilun 20 metrin syvyydessä tasolla Alueella on todettu myös ns. orsivesikerros, joka on noin 5-6- metrin syvyydellä. Maaperä Maaperä on moreenia, hiekkaa, ja savista silttiä, osin täytemaata. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Maaperän pilaantuneisuudesta on selostettu luvun kohdassa Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rakennettu ympäristö Historia Aktiebolaget Tornator perustettiin 1887 silloisen Hollolan alueelle Wolter Ramsayn toimesta. Ramsay oli toiminut aiemmin Mäntsälässä Kaukaan lankarullatehtaan johtajana. Raaka-aineen saanti ja hyvät liikenneyhteydet olivat merkittäviä tekijöitä Suomen 4. lankarullatehtaan sijoitusta suunniteltaessa. Lisäksi 1878 perustetun Lahden kauppalan ympäristössä oli voimakkaan väestönkasvun seurauksena paljon tilatonta väkeä edulliseksi työvoimaksi. Rullatehtaan tuotanto lopetettiin 1952, muiden sorvaustuotteiden tuotanto lopetettiin Rullatehtaassa toimi pieni paperijalostamo, kotelo-osasto sekä myöhemmin puusepäntehtaan toimintoja. Paperinjalostamon toiminta jatkui vuoteen 1979, kunnes se siirrettiin Kotkaan. Puuteollisuustuotteiden valmistus Lahden tehtailla päättyi kokonaan 1980, jonka jälkeen tiloja on vuokrattu ulkopuolisille. Tiloissa on ollut mm. muovi-ikkunoita, puuteollisuustuotteita ja lasikuitutuotteita valmistavia yrityksiä, maalausliike ja autokorjaamotiloja, muovituoteyritys jne. Lähde: Stora Enso, Lahden tehtaiden vanhan osan rakennushistoriallinen selvitys, Jorma Latva

9 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Aktiebolaget Tornator, asemapiirustus vuodelta puistomaiset osat Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualue ei ole asutusta. Ote Tornatorin mittauskartasta (väritetty) vuodelta Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteellisesti keskustan kehällä ja liittyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Tontti on vanhaa Tornatorin rullatehtaan, myöhemmin Stora Enson, teollisuusaluetta, joka nykyistä alueen eteläosassa sijaitsevaa teollisuustonttia lukuun ottamatta on kaavoitettu pääosin asuintoiminnoille (AK ja AL) vuonna Alue rajautuu Helsinki-Pietari rataan.

10 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Kaupunki- /taajamakuva Rykmentinakdun itäpuolen rakennuskanta on matalahkoa omakoti- /rivitalovaltaista vehreää aluetta, joka muuttuu kerrostalovaltaiseksi, III krs, lounaaseen siirryttäessä. Rykmentinkadun länsipuoli on uudempaa kerrostaloaluetta, jonka kerrosluku vaihtelee V-VIII välillä..wolter Ramsayn kadun varressa on Tornatorin tehtaiden punatiilisiä, 1940-luvulla rakennetun puusepäntehtaan ja varasto-osan rakennusosia, piippu sekä pyöreä kurusiilo. Puusepäntehdas on työtilakäytössä (TY). Rullatehdas pajarakennuksineen muodostaa oman kokonaisuutensa, joka tällä hetkellä peittyy runsaan puuston katveeseen. Koilliskärjessä oman kokonaisuutensa muodostaa entinen tehtaan johtajan asuinrakennus vehreine lehmuspuistikkoineen alueen päätteenä. Palvelut Lähimmät päiväkodit 1,5 km:n säteellä: Hennalan, Keijupuiston, Tapparakadun ja Kaarikadun päiväkodit. Alakoulu: Länsiharjun koulu alle 500 m. Yläkoulu: Salinkallion yläkoulu alle 2 km, Salpausselän peruskoulu noin 1 km Launeen terveyspalvelut noin 2 km. Työpaikat, elinkeinotoiminta Ei ole Virkistys Kullankukkulanpuistoon on matkaa noin 500 m ja Launeen perhepuistoon on matkaa alle 1 km. Rykmentinkadun itäpuolelta lähtee myös ulkoilureitti viheralueiden kautta. Liikenne Alue kuuluu joukkoliikenteen A-vyöhykkeeseen. Alueella on hyvä jalankulkuympäristö sekä polkupyöräilyn yhteydet. Pyörätiet

11 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Bussilinja 12 (vihreä) ja 16 (musta) kulkevat Vanhaa Helsingintietä pitkin. Bussi nro 2 (punainen) kulkee Hennalankatua Asemantaustan kautta keskustaan. Pysäkeille on matkaa n. 400 m. Vuoroväli on arkisin linjalla 2 noin 3 krt/h ja viikonloppuisin noin 1-2 krt/h. Joukkoliikenteen linjakartta Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Valtakunnallisia RKY-kohteita ei ole. Maakunnallisia MARY-kohteita ei ole. Alue on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti paikallisesti arvokkaaksi historialliseksi teollisuusympäristökohteeksi (LaRY). Vanha rullatehdas, radanvarren pajarakennus ja entinen isännöitsijän talo ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia (sr) sekä alueen itäosan ulkoympäristö on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi alueen osaksi (sp-1). Enso Oyj ja museovirasto ovat sopineet yhteistyöstä Enso Oyj:n rakennusperinnön vaalimiseksi: Menettelytavat muutostilanteissa kohta 4.3 B.-luokka. Enso Oy:n rakennusperintö (koskee vanhaa rullatehdasta) Enso ottaa Museoviraston kanssa yhteisesti käsiteltäväksi kohteiden luonteeseen olennaisesti vaikuttavat toimenpiteet, yhteydenottoa edellyttäviä tilanteita on mm. kaavoittaminen, peruskorjauksen tapaiset rakennuksen luonnetta olennaisesti muuttavat korjaus- ja muutoshankkeet, rakennusten käytön päättyminen. Sopimuksen mukainen rakennusten suojeluluokitus: A. Suomen metsäteollisuuden rakennusmuistomerkit B. Enso Oy:n rakennusperintö C. Tehtaan rakennusperintö (suojeluluokitusesityksessä ao. teollisuuslaitoksen teollisuusperinnön kannalta tärkeä kohde) Säilytettävyysluokitukset 1. rakennukset, jotka Enso säilyttää 2. toistaiseksi säilytettävät, joiden käsittely ratkaistaan tuotannollisen toiminnan kehittämisen yhteydessä 3. säilymistä Enso ei pidä mahdollisena Tornator II- alueen kohteet A. kohteilla on valtakunnallista merkitystä, ei ole suunnittelualueella B. edustavuutta Enson yrityshistorian kannalta ja ne kuvaavat hyvin yhtiön vaiheita ja kehitystä metsäteollisuusyhtiönä, vanha rullatehdas (1) C. paikallista teollisuushistoriallista arvoa osana tehdasympäristöä ja asuinaluetta, isännöitsijän asuinrakennus pihapiireineen (1) sauna/liiteri (3)

12 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Maanomistaja Stora Enso on tuonut esille, että he käyvät neuvottelua Museoviraston kanssa sopimuksen päivittämisestä ja kohteiden priorisoinnista koko Suomen laajuudella. Vuonna 1887 perustettu Tornator oli ensimmäinen tiilirakenteinen rullatehdas Suomessa. Rullatehdas 1900-luvun taitteessa. Kuva on otettu radan suunnasta. Alueen koilliskärjessä puistomaisella tontilla sijaitseva puurakennus pihapiireineen on rakennettu alun perin isännöitsijän (tehtaanjohtajan) asuinrakennukseksi vuonna Rakennusta on korotettu vuonna Tehdasalueen pohjoispuolelle asuinrakennuksen ympärille syntyi puistomainen miljöö talousrakennuksineen ja maakellareineen. Alueen itäosassa oli hyötypuutarha. Rakennus toimii tällä hetkellä Stora Enson kerho- ja vierastalona. Rullatehtaan entinen isännöitsijän asuinrakennus. Kuvaaja Heikki Wager, kuvausaika Muinaismuistoja ei ole. Tekninen huolto Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, energiahuoltoon ja tietoliikenneyhteyksiin.

13 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamääräyksissä otetaan huomioon pohjavesialue, raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä sekä maaperän mahdollinen puhdistustarve. Maaperä: Lankarullatehtaan kiinteistöllä tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus marras-joulukuussa Huomioiden alueen tuleva käyttö tehdyn viitearvotarkastelun perusteella alueella esiintyy paikallisesti PAH-yhdisteitä ja sinkillä pilaantunutta maata. Maaperässä on arvioitu tutkimusten perusteella olevan pilaantunutta maata arviolta noin 550 m3 (900 t). Alueella tehtävien rakennusten purkutöiden yhteydessä on suositeltavaa ottaa lisänäytteitä rakennusten alapuolisesta maaperästä, jota 11-12/2016 tutkimuksessa ei ollut mahdollista tutkia rakennusten ollessa vielä paikallaan. Alueella on todettu lisäksi useita kynnysarvojen ylityksiä metalleilla ja PAH-yhdisteillä. Kyseisiä kynnysarvon ylittäviä alueita ei ole tarve kunnostaa, mutta tehtäessä alueella mahdollisia kaivutöitä, tulee kynnysarvon ylittävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ottaa huomioon kaivettaessa ja maa-aineksia sijoitettaessa. Haitta-ainepitoisuudet esiintyvät pääasiassa maan pintakerroksissa, keskimäärin syvyydellä 0 1 m. Alueella on myös jonkin verran jätetäyttöä, esim. tiilijätettä. Tärinä: Tonttia 2 koskeva raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys on tehty ja tarkistettu Tärinä- ja runkomeluselvityksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia, mutta Talojen rakennesuunnittelussa tärinä tulee ottaa huomioon. Uusien rakennusten suositeltavan korkeutena on vähintään viisi kerrosta. Tie- ja raideliikennemelu: Melutaso on päivällä piha-alueella kokonaan alle 55 dba (tumma vihreä), osin alle 50 dba (vaalea vihreä). Melutason ohjearvo ulkona vanhoilla asuinalueilla on alle 55 dba (tumma vihreä). Sisällä ohjearvo on alle 35 dba asuinhuone. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba.

14 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Yömelu Melutaso on yöllä piha-alueella lähes kokonaan alle 50 dba (vaalea vihreä). Melutason ohjearvo yöllä ulkona vanhoilla asuinalueilla on alle 50 dba. Sisällä ohjearvo on alle 30 dba. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Piha-alue Tie- ja raideliikennemeluselvityksen mukaan uudisrakentamisessa pihan melutaso alittaa ohjearvot päivällä koko oleskelupiha-alueella. Yöllä pääosalla piha- ja oleskelualueesta jää ohjearvon 50 db(a) alle. Erityistä meluntorjuntaa piha-alueelle ei ole tarpeen tehdä. Julkisivujen ääneneristysvaatimukset: Julkisivujen ääneneristysvaatimukset ovat suurimmillaan 38 db(a) radan puoleisilla rakennuksilla. Vaatimuksessa ei ole huomioitu 2-3 desibelin varmuusvaraa. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut tulee tarkentaa vielä rakennussuunnittelun edettyä. Huoneistojen sijoittelu: Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso alittaa laskennan perusteella 65 db(a) kohteen kaikilla julkisivuilla. Huoneistot voidaan melun näkökulmasta katsottuna sijoittaa vapaasti. Parvekelasitusten vaatimukset: Päiväajan ohjearvon 55 dba täyttymiseksi osa parvekkeista esitetään lasitettavaksi. Riittävä äänenvaimennus saavutetaan normaalilla raollisella lasituksella. Sosiaalinen ympäristö Alue muodostaa hyvän lähtökohdan sosiaalisesti monipuoliselle asuinympäristölle keskustan läheisyydessä joukkoliikenneyhteyksineen sekä alueella olevan monipuolisen asuntokannan takia Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa.

15 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on asuintoimintojen aluetta A (ruskea). Alue kuuluu Lahden kehittämisen kohdealueeseen (kk 10), joka käsittää Lahden keskustan ja Niemen alueen. Aluetta kehitetään valtakunnan osakeskukseksi, jonka palvelutarjonta vastaa ylimaakunnallisiin tarpeisiin ja yhdyskuntarakenne ottaa huomioon korkeatasoiset osaamisen, asuin- ja luonnonympäristön, kulttuuri- ja maisema-arvojen, elinkeinoelämän ja liikennejärjestelyjen tarpeet. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Yleiskaava Ote Lahden yleiskaavasta Lahden läntisten osien oikeusvaikutteisessa osayleiskaava Y-202 on tullut lainvoimaiseksi osittain , muilta osin kuin mihin valitukset kohdistuvat. Suunnittelualueeseen ei kohdistu valituksia. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu muutoksia verrattuna aiempaan yleiskaavaan. Suunnittelualue on asuinaluetta (A). Alue on pohjaveden muodostumisaluetta (pvm). Alue rajautuu Helsinki-Kouvola päärataan. Ohjeellinen pyöräilyn aluereitti kulkee Rykmentinkatua pitkin. Muutoksena lähialueelle on esitetty pyöräilyn pääreitti Helsingintien varteen (violetti ympyräreitti).

16 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Asemakaava Entinen teollisuustoiminnan kannalta tarpeeton teollisuusalue on kaavoitettu 2005 asuintoimintojen alueeksi (AK/AL). Uudisrakennusten kerrosluku vaihtelee pääosin VIII-V lukuun ottamatta tehtaan kupeessa sijaitsevia vanhoja tehtaan asuinrakennuksia. Alueen länsipää on jo rakennettu pääosin kyseisen kaavan perusteella lukuun ottamatta alueen koilliskärkeä, joka muodostaa kaavamuutosalueen. Vuoden 2005 asemakaavamuutoksessa asuintoimintojen aluetehokkuudeksi lukuun ottamatta teollisuustontteja on muodostunut e=0,82. Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jonka asemakaavan muutos A-2222 on hyväksytty Kaavamuutoksessa on selvitetty

17 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / vanhojen teollisuusrakennusten suojelutarve ja käyttötarkoitus sekä tuotantotoiminnalle tarpeettomat tontinosat muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Suunnittelualueella on yhteensä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) rakennusoikeutta ke-m2, josta 6000 kem2 sijoittuu asemakaavassa suojeltuihin rakennuksiin ja kem2 kolmeen uudisrakennukseen. Alueen pinta-ala on noin 3 ha. Rullatehtaan suojelumerkintä on sr-1, pajarakennuksen sr-2 ja isännöitsijän asuinrakennuksen sr-4. Alueen itäpää on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi sp-1. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan

18 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu keväällä Rakennuskiellot Ei ole. Suojelupäätökset Laaditut selvitykset Lahden yleiskaava 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset Lahden kaupunkiseudun rataympäristöselvitys vaihe 1, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, , Sito Lahden kaupunkiseudun rataympäristöselvitys vaihe 2, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, , Sito Rakennettu kulttuuriympäristö 1. Stora Enso, Lahden tehtaiden vanhan osan rakennushistoriallinen selvitys, Jorma Latva Julkisivujen kuntotutkimus Vahanen Oy Rullatehtaan haitta-ainetutkimukset 3. Lahden rullatehdas Tornator, haitta-ainetutkimus, raportti Insinööritoimisto Mikko Vahanen. 4. Lahden Rullatehdas, haitta-ainetutkimus Vahanen Oy 5. Lahden Rullatehdas, lausunto Vahanen rakennusfysiikka Oy Maaperä ja pohjatutkimus 6. Pohjatutkimusraportti ja alustava perustamistapaehdotus, Enso-Gutzeit Oy, Lahden tehtaat, Lahti, kortteli 1505, Pohjatutkimus Oy Tehdasalueen maaperän ja rakennusten purkujätteiden käsittelytarpeen arviointi, Pakenso Oy, Lahden tehtaat, Ettala& Rossi ay. 8. Johtopäätökset tehdasalueen maaperätutkimuksista Pohjaveden laadun tarkkailu Pakenso Oy:n tehtailla lokakuussa 1999, Matti Ettala Oy. 10. Stora Enso Oyj:n Lahden Hennalan teollisuustontin asemakaavan tarkistus / lausunto maaperätutkimusten tarkistamisesta , Matti Ettala Oy 11. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Lahden Tornatorin lankarullatehdas, Sito sekä tiivistelmä. Ympäristömelu 12. Ympäristömelun laskennallinen mallinnus, Stora Enso, Hennala, Lahti , Promethor Oy 13. Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Tornator, Hennala, Lahti , Promethor Oy 14. Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Tornator II, Hennala, Lahti Liikennetärinä 15. Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Tornator, Hennala, Lahti Promethor Oy 16. Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Tornator II, Hennala, Lahti Promethor Oy. Maisema, kasvillisuus, puusto 17. Stora Enson maisemaselvitys Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 18. Stora Enson kasvillisuusselvitys Anu Naskali, Seija Honkanen, Sirkka-Liisa Lehtinen. 19. Puuston kuntotutkimus tontilla 2, Markku Saari, Teky, viherympäristö, kasvillisuusvastaava

19 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Suunnittelu on lähtenyt liikkeelle maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavassa suojeltuun rullatehtaaseen ja pajarakennukseen on laadittu vuosina 2007 ja 2009 mm. Tornatorin palvelutalo-suunnitelma ja Tornatorin toimitilat-suunnitelma, mutta kumpikin on osoittautunut kustannuksiltaan mahdottomiksi toteuttaa. Asemakaavamuutoksen hakemisen perusteluina on ollut myös rakennusten haitta-ainetutkimukset ja energiamääräykset. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään maankäyttösopimus Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Naapurikunnat - Päijät-Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo/museovirasto - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt; Lahti Aqua, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Päijät- Hämeen Pelastuslaitos, teleoperaattorit, Itella - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa (kohde 4) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Luonnos-

20 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / vaiheen yleisötilaisuus pidettiin Hennalan Upseerikerholla. Paikalla oli 20 osallista. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. Lausunnon ovat jättäneet seuraavat tahot: Liikennevirasto, Hämeen Ely-keskus, kaupunginmuseo, Nastolan aluejohtokunta, Elisa Oyj, teky/kaupunkiympäristö, ympäristöpalvelut. Liikennevirastolla, Nastolan aluejohtokunnalla ja Elisalla ei ollut kommentoitavaa. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Lausuntojen keskeinen sisältö: Hämeen Ely-keskus esittää lausunnossaan, että suojelun purkamiselle on teollisuusrakennusten osalta pakottava tarve ja perusteltu syy, joka perustuu rakennuksessa tehtyihin haitta-ainetutkimuksiin ja niiden vaatimiin purkutoimenpiteisiin, jolloin suojelutavoitteet eivät enää täyttyisi. Suojelun purku perustuu MRL:n vaatimukseen terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä. >>Ely-keskuksen lausunnon mukaisesti kaavakarttaan on lisätty ääneneristävyysvaatimus radan puoleisten julkisivujen osalle. Uudisrakennusten pihan leikki- ja oleskelualueet alittavat ohjearvot riittävästi ja niille ei ole tarpeen osoittaa erityisiä melunsuojaustoimenpiteitä. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että purettavan rullatehtaan paikalle esitettyjen uudisrakennusten toteuduttua teollista historiaa ei enää voi hahmottaa. Alueen arkkitehtuurin laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Museo esittää rakennuksia toteutettavaksi paikalla muuraten. Tornatorin puutarha on ainoa tehdaspuistojen edustaja Lahdessa. Museo lausuu, että puiston erityispiirteet tulisi määritellä asemakaavan suojelulauselmaa tarkemmin. Tehtaan johtajan rakennus pihapiireineen ja rakenteineen on suojeltava. >> Kun tehtaan säilyttämiselle ei todettu olevan edellytyksiä, tutkittiin rakennusmassojen sijoitusvaihtoehtoja tehtaan hahmon mukaisesti. Ratkaisut johtivat kuitenkin tarkemmassa mitoituksessa liian ahtaaseen sisäpihaan tai pihan melusuojaus jäi puutteelliseksi. Teollisesta historiasta alueella kertovat koillisessa näkymän päätteenä oleva vanha puurakennus, lounaassa puusepäntehtaan punatiiliset rakennukset ja piippu sekä vanha kurusiilo. Rullatehtaan purkutiiliä käytetään uudiskohteiden talousrakennusten julkisivuissa. Kaavassa on myös määritelty, että uudisrakennusten sisäänkäynneissä ja porrashuoneissa ja yhteispiha-alueella tulee toteuttaa teollisuushistoriasta kertova taideaihe. >> Tuotantolaitosten, tehtaan vanhan asuinalueen, isännöitsijän huvilan ja viheralueiden välillä on ollut tehtaan alkuaikoina kiinteä yhteys. Tehdasalueella toimi muutaman ensimmäisen vuoden aikana puutarhuri. Tornatorin teollisuusalueen käyttötarkoituksen muutos asemakaavaan on tehty vuonna Asemakaavamuutoksen perusteella toteutetun uudisrakentamisen myötä pääosa tehdasalueen puistomaisesta osasta on jo kokenut muutoksen ennen tämän kaavatyön aloittamista. Samaten tehtaanjohtajan asuinrakennuksen ja tehdasalueen keskiosien puistomaisten osien yhteys on katkennut viime vuosisadan aikana, kun rullatehtaan tehdaskompleksi ulottui lähes Rykmentinkatuun asti kiinni. Puistomaisesta ympäristöstä voidaan katsoa olevan jäljellä tehtaanjohtajan entisen asuinrakennuksen ympäristö, joka jakautuu länsipuolen arvokkaamman luonteiseen sisääntulopihaan ja itäpuolen hyötypuutarhaan. Kaavassa on määräys, että tontille on laadittava rakentamistapaohjeen mukainen yhtenäinen istutus- ja hoitosuunnitelma. Ympäristö on myös merkitty suojeltavaksi. Teky/kaupunkiympäristön lausunnon mukaisesti kulkuyhteys-merkintä on lisätty kaavaan. Jäteauto pääsee kääntymään tontilla. Kaupungin strategian mukaisesti polkupyöräilyn lisäämiseksi pyörien säilytykseen määrällisen riittävyyden ja laadun takaamiseksi kaavassa

21 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / on vaatimus polkupyöräpaikkojen määrästä sekä katettujen ja runkolukituspaikkojen määrästä. Rykmentinkadun ohjeellisen alueellisen pyöräreitin turvallisuuden takaamiseksi kadun varteen on lisätty liittymäkielto kerrostalojen kohdalle. Rakennusalan rajaa on siirretty kauemmaksi lehmusrivistöstä Rykmentinkadun varressa lausunnon mukaisesti. Ympäristöpalvelujen lausunnon mukaisesti kaavaan on merkitty rautatien puoleisten asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimus 38 dba. Pohjavesialueteksti on korjattu. Maaperäselvitykset ovat valmistuneet joulukuussa Selvitykset on liitetty kaavan liiteaineistoon sekä selostusta ja kaavamääräystä on täydennetty niiden osalta. Mielipiteitä ei jätetty Viranomaisyhteistyö kaavoituksen aloitusvaiheessa on pidetty maanomistajan, kaavoituksen ja museon välinen neuvottelu suojelun edellytyksistä perustuen vuonna 2014 tehtyihin rullatehtaan haitta-ainetutkimuksiin. Neuvottelun perusteella on oltu yhteydessä museovirastoon Helsinkiin ja pyydetty asiantuntijalausunto vaaja korjausten teknisestä ja mahdollisuudesta ja laajuudesta. Lausunnon perusteella rakennus ei sovellu terveellisyyskriteerien perusteella asumiseen, eikä muuhun toimintaa, kuten työtilaksi, liikuntatilaksi tms. Tältä pohjalta alueelle on tutkittu kaavamuutosta, joka mahdollistaa rullatehtaan ja pajarakennuksen purkamisen ja uudisrakentamisen. Kaavamuutoksen lähtötietoja ja alustavaa luonnosta on esitelty Hämeen Ely-keskukselle yhteistyökokouksissa ja Kaupunginmuseon kanssa on keskusteltu kaavatyön työn alussa haitta-ainetutkimuksista ja suojelun edellytyksistä. OAS lähetettiin Ely-keskukselle tiedoksi Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin OAS, kaavaluonnos, havainneaineisto ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet: Kunnan tavoitteena on täydentää ja tiivistää kaupunkirakennetta keskustan läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien ja olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen äärellä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet: Asuinalueen suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen (Yleiskaava). Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelun purku perustuu tehtyihin haitta-ainetutkimuksiin, joiden perusteella rakennus ei sovellu asuinkäyttöön, palvelutaloksi, toimistotilaksi, urheilutilaksi tms. Myöskään lyhytaikainen käyttö ei ole suositeltavaa, eikä tarkoituksen mukaista. Pohjaveden suojelu, liikennemelu- ja tärinävaikutukset sekä maaperän mahdollinen puhdistustarve tulee ottaa huomioon kaavamuutoksessa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet: Maanomistajan tavoite on alueen rakentaminen valmiiksi ja ympäristön saattaminen sellaiseen kuntoon, että se ei aiheuta vaaratekijöitä alueen asukkaille. Vuonna 2005 laaditun asemakaavamuutoksen jälkeen rullatehtaaseen on etsitty uutta käyttöä. Rakennuksen kuntoa koskevissa tarkemmissa selvityksissä on kuitenkin käynyt ilmi,

22 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / ettei rakennus sovellu uuteen käyttöön rakenteissa olevien haitta-aineiden johdosta. Korjaustoimenpiteilläkään ei voida turvata täysin turvallista toimintaympäristöä uudelle käytölle. Haitta-ainetutkimusten mukaan rakennus ei sovellu asuinkäyttöön, palvelutaloksi, toimistotilaksi, urheilutilaksi tms. Myöskään lyhytaikainen käyttö ei ole suositeltavaa eikä tarkoituksenmukaista. Sama koskee pajarakennusta. Käyttämättömänä huonoon kuntoon mennyt rakennus muodostaa turvallisuusriskin asuinkäyttöön muuttuneella alueella. Maanomistaja haki lokakuussa 2016 lupaa poiketa asemakaavassa osoitetusta suojelumerkinnästä purkaakseen rullatehtaan. Rakennusvalvonta myönsi poikkeamisluvan ja purkuluvan

23 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / ASEMAKAAVA 4.6 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Rullatehtaan ja pajarakennuksen purkuun vaikuttaneet syyt on kerrottu edellisessä luvussa Kaavatyön alussa on tutkittu rakennusmassojen erilaisia vaihtoehtoja, joista jatkotyöskentelyyn on valittu malli, jossa rakennukset ryhmitellään keskeisen yhteispiha-alueen ympärille ja paikoitus sijoitetaan radan puolelle. Paikoituksen jakaminen osiin johti yhteispiha-alueen pienempää kokon, minkä vuoksi autopaikat on sijoitettu kokonaan radan puolelle. Paikoitusalue jaotellaan talousrakennuksilla pienempiin osiin. Keskitetyllä yhteispiharatkaisulla saadaan parhaiten muodostettua rauhallinen oleskelu- ja leikkialue. Isännöitsijän talon tontti 1 ympäristöineen säilyy pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Ve A Alussa selvitettiin rullatehtaan haittaselvitysten perusteella tehtaan säilyttämismahdollisuutta. Kun tehtaan säilyttämiselle ei todettu olevan edellytyksiä, tutkittiin rakennusmassojen sijoitussijoitusvaihtoehtoja, jotka johtivat kuitenkin tarkemmassa mitoituksessa liian ahtaaseen sisäpihaan(ve A, Ve C) tai pihan melusuojaus jäi puutteelliseksi (Ve B). Ve B

24 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Ve C 5 KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne

25 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / AL-1 LPA AL AH-1 AL Pohjoisosa jatkaa Tornatorin vuoden 2005 jälkeen rakennetun alueen rakennetta. Kokonaisuutena Tornatorin I ja II alueen korttelit muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Wolter Ramsayn katualuetta on hieman laajennettu puurivin ja jalankulun takia. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueen vihreyttämisessä tulee suosia alkuperäistä kasvilajistoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Tonttien VI-kerroksiset rakennukset rajaavat oleskelupihaa radan suuntaan ja suojaavat piha-aluetta melulta. Rykmentinkadun rakennukset ovat IV-kerroksisia. Alueen julkisivumateriaali ja väritys on ulospäin pääosin yhtenäinen, punatiilisen sävyinen ja sisäpihan puolelle vaalea. Kaavassa on julkisivuja ja materiaaleja koskevia määräyksiä (ju-1 ja ju-2). Talousrakennuksissa käytetään rullatehtaan purkutiiliä ja niissä tulee olla viherkatto. Rakennusten porrashuoneissa ja sisäänkäynneissä sekä yhteispiha-alueella toteutetaan tontin teollisuustoimintaan ja historiaan liittyvä taideaihe. Luonnosvaiheen jälkeen Rykmentinkadun varren rakennuksia on siirretty kauemmaksi kadun varren lehmusrivistä puiden juuriston ja latvuksien säilymisen takia, jotta eivät vahingoittuisi rakentamistoimenpiteistä. LPA Uudisrakennusten paikoitus on osoitettu LPA-tontille. AH-1 Tonttien yhteiset leikki- ja oleskelualueet on osoitettu AH-1 yhteispiha-alueelle, jonne ei saa sijoittaa paikoitusta, muuten kuin max 5 vierasautopaikkaa, sille osoitetulle alueelle Wolter Ramsayn kadun päähän. AH-tontin piha-alueella on vain huoltoajo sallittu. Jätehuolto sijoitetaan LPA-tontille sekä AH-tontille Wolter Ramsayn kadun varteen talousrakennukseen.

26 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Liikenteellisesti uudisrakennusten alue liittyy Wolter Ramsayn kadulle, josta on ajo pysäköintiin sekä huoltoajo tontille. Rykmentinkadun puolelle on liittymäkielto. AL-1 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Pihapiirin puistomainen luonne tulee säilyttää. Alueen vihreyttämisessä tulee suosia alkuperäistä kasvilajistoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Päärakennuksen suojelumerkintä: Päärakennus on suojeltu asemakaavassa sr-1 merkinnällä. Kaavassa on myös julkisivuja koskevia määräyksiä (sr-1 ja ju-3). Pihapiiri on merkitty sp-1 merkinnällä: sp-1 Suojeltava ympäristö. Alueella olevien rakennusten, rakenteiden ja puistomaisten ulkoalueiden kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella on arvokasta, vanhaa, säilytettävää puustoa. Alueen vihreyttämisessä tulee suosia alkuperäistä kasvilajistoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Tontille tulee laatia rakentamistapaohjeen mukainen istutus- ja hoitosuunnitelma, jota noudatetaan rakennuslupia ja muita toimenpiteitä toteutettaessa. Kaupunginmuseolle on varattava muutos- ja korjaustöissä tilaisuus lausunnon antamiseen. Tontille on osoitettu talousrakennuksille rakennuspaikkoja aiemmin purettujen rakennusten paikkeille Mitoitus ja aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue (AL), tontti 1: Isännöitsijän talo - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 500 kem 2 - tehokkuus n. e = 0,05 - kerrosluku II - autopaikkoja 6-10 kpl Asuinkerrostalojen korttelialue, (sis AL, LPA, AH) tontit 32-38: (Alue koostuu AL, AH-3 ja LPA-tonteista) - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus kem 2 ( kem2 + yht kem2) - tehokkuus e = 0,75 - kerrosluku IV ja VI asuntoja kpl (laskettuna 1asunto/75 kem2) - asukkaita n. 250 (laskettuna 1,5 asukasta/asunto) - autopaikkoja 152 kpl (laskettuna 1ap/80 kem2) - pyöräpaikkoja 300 kpl (laskettuna 2ppp/80kem2) Palvelut Tontti tukeutuu Hennalan, Asemantaustan ja Launeen lähipalveluihin. Alue sijaitsee hyvien palvelujen lähietäisyydellä vrt kohta

27 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMI- NEN Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaava on yleiskaavan mukainen lukuun ottamatta asemakaavan suojelumerkinnän purkua pajarakennuksen ja rullatehtaan osalta. Suojelumerkinnän purku perustuu MRL:n sisältövaatimukseen, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Selvitysten perusteella rakennus ei sovellu asuinkäyttöön, palvelutaloksi, toimistotilaksi, urheilutilaksi tms. Myöskään lyhytaikainen käyttö ei ole suositeltavaa, eikä tarkoituksen mukaista. Rakennuksesta joudutaan purkamaan ainakin alapohja, suurin osa välipohjia, kantavia tiiliseiniä alaosastaan, yläpohja, jolloin suojelutavoitteet eivät enää täyttyisi. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavassa on huomioitu suojelu, pohjaveden suojelu ja hulevesien määräykset, tie- ja raideliikenteen melu- ja tärinävaikutukset sekä kunnoltaan merkittävän puuston säilyttäminen. Maaperän puhdistaminen on otettu huomioon kaavamerkinnöissä ja määräyksissä. Suojelun purku perustuu MRL:n vaatimukseen terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta olemassa olevien katujen ja yhdyskuntateknisten verkostojen äärellä. Asuinrakentaminen sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle ja liittyy jalankulun ja polkupyöräilyn verkostoihin. Vaikutukset kaupunkikuvaan Rullatehtaan purkaminen muuttaa kaupunkikuvaa. Purkamisen perusteet on kerrottu luvussa 2.2. Kokonaisuutena Tornatorin uudet asuinrakennukset tonteilla muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen radan varteen. Tonttien rakennukset rajaavat puolittain umpikorttelityyppisesti pihatilaa, joka muodostaa korttelien yhteiskäyttöalueen, Koilliskärjen entinen tehtaanjohtajan asuinrakennus ympäristöineen säilyy nykyisellään. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Entisen Tornatorin rullatehtaan asemakaavan mukainen suojelumerkintä puretaan asemakaavamuutoksessa. Purkamisen perusteet on kerrottu luvussa 2.2. Tontin 1 entisen tehtaan johtajan eli isännöitsijän asuinrakennuksen suojelu ja käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Vaikutukset liikenteeseen Uudisrakentaminen lisää liikennettä olemassa olevalle katuverkolle. Liikenne jakaantuu sekä Tornatorinkadun että Sorvarinkadun kautta kokoojakatuverkolle. Wolter Ramsaynkadun katualueen rajausta tarkistetaan, niin kadun itäreunaan on mahdollista toteuttaa jalankulun väylä. Rykmentinkadun ohjeellisen alueellisen pyöräreitin tuvallisuuden takaamiseksi

28 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / Rykmentinkadun varrelta ei saa tehdä ajoneuvoliittymää kerrostalotonteille tai niiden pihaalueelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Rullatehtaan ja pajarakennuksen purku muuttaa teollisuusmaisemaa. Muuten uudisrakentamisella ei merkittävää vaikutusta ja se sopeutuu radanvarren rakennuskannan korkeuksiin ja julkisivumateriaaleihin. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentamisen yhteydessä maaperän pilaantunut maaperä puhdistetaan, joten ympäristön laatu paranee maaperän osalta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Ei vaikutusta tontin 1 kasvillisuuteen. Uudisrakennusten tonttien puuston kunto on kartoitettu syksyllä Säilyttämisen kannalta merkittävin kadun varren lehmusrivistö on merkitty säilytettäväksi kaavaan. Maanperän puhdistustoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota säilytettäviin puihin ja niiden juuriston vahingoittumattomuuteen. Tontin 1 puustossa on osin lahoja puita ja puusto tarvitsee hoitotoimenpiteitä. Kadun varren puusto luontaisesti kylväytynyttä ja villiintynyttä. Kaavassa edellytetään, että tontille laaditaan rakentamistapaohjeen mukainen istutus- ja hoitosuunnitelma. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Ei vaikutusta Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Mahdollistaa uusien asuinhuoneistojen rakentamisen n kpl. Sosiaaliset vaikutukset Mahdollistaa asuntokannan lisäämisen. Alue sopii perheasumiseen ja lisää päiväkoti- ja koulupalvelujen käyttäjiä. Vaikutukset lapsiin Ympäristön siistiytyminen asemakaavamuutoksen ja uudisrakentamisen myötä parantaa alueen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Uudisrakennusten leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat autottomalle sisäpihalle. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin sekä katuverkostoon. Vaikutukset yritystoimintaan Lisää keskustan ja Hennala-Launeen palvelujen käyttäjiä. Aiemman asemakaavan tavoitteena ilo mahdollistaa yritystoiminnan sijoittuminen vanhaan tehtaaseen. Rakennuksen kunto ei kuitenkaan sallinut tätä. Kaava mahdollistaa sijoittaa esim. ensimmäiseen kerrokseen liiketiloja. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Ei merkittävää vaikutusta

29 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Tärinä: Raideliikenteen aiheuttama tärinä tulee ottaa huomioon rakennussuunnittelussa. Tie- ja raideliikennemelu: Selvityksen mukaan raide- ja tieliikenteen melu ei edellytä erityisiä suojaustoimenpiteitä lukuun ottamatta radan puoleisen julkisivun ääneneristävyysvaatimusta. Julkisivujen ääneneristysvaatimukset ovat suurimmillaan 38 db(a) radan puoleisilla rakennuksilla. Vaatimuksessa ei ole huomioitu 2-3 desibelin varmuusvaraa. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut tulee tarkentaa vielä rakennussuunnittelun edettyä. Luku sivu 13. Maaperän pilaantuneisuus: Tonttien maaperä tulee kunnostaa ennen rakentamisen aloittamista. Pilaantunut maa tulee kunnostaa siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat enimmillään kynnysarvotasolla. Pilaantuneen maan kaivu ja kunnostustyö on YSL mukaisesti luvanvaraista. Pilaantuneeksi todetun maa-aineksen kaivu ja kunnostustyötä varten tulee laatia YSL 136 mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kunnostussuunnitelmineen alueelliselle Ely-keskukselle eli Hämeen Ely-keskukselle. Alueella tehtävien rakennusten purkutöiden yhteydessä on suositeltavaa ottaa lisänäytteitä rakennusten perustusten alapuolisesta maaperästä, jota 11-12/2016 tehdyssä tutkimuksessa ei ollut mahdollista tutkia. Alueella tehtävien maanrakennustöiden yhteydessä on otettava huomioon myös haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvopitoisuuden ylittävä maaaines, jonka sijoittamiselle ja kaivamiselle on rajoitteita. Alueen käytön muuttuessa asemakaavamuutoksessa esitetystä maankäytöstä, tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarvittaessa arvioida uudestaan. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavakartan liitteenä. 5.7 NIMISTÖ Ei uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteutusta ohjaa havainnollistava kuva. Uudisrakentamisesta johtuvien sähköverkon tai muiden vastaavien kustannukset tulevat kiinteistön haltijalle.

30 SELOSTUS A-2673 D/1357/ / TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan mukainen rakentaminen on toteutettavissa, kun kaava on saanut lainvoiman. Säilytettävä puusto tonteilla Alueen maaperän kunnostuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää tonteilla Rykmentinkadun säilytettävän lehmusrivin sekä muun säilytettäväksi merkityn puuston suojaukseen. Säilytettävä puusto ja istutukset tontilla 1 Tontille 1 tulee laatia rakentamistapaohjeen mukainen istutus- ja hoitosuunnitelma, jota noudatetaan rakennuslupia ja muita toimenpiteitä toteutettaessa. Kaupunginmuseolle on varattava muutos- ja korjaustöissä tilaisuus lausunnon antamiseen. Maaperän puhdistus Tonttien maaperä tulee kunnostaa ennen rakentamisen aloittamista. Pilaantunut maa tulee kunnostaa siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat enimmillään kynnysarvotasolla. Pilaantuneen maan kaivu ja kunnostustyö on YSL mukaisesti luvanvaraista. Pilaantuneeksi todetun maa-aineksen kaivu ja kunnostustyötä varten tulee laatia YSL 136 mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kunnostussuunnitelmineen alueelliselle Ely-keskukselle eli Hämeen Ely-keskukselle. Alueella tehtävien rakennusten purkutöiden yhteydessä on suositeltavaa ottaa lisänäytteitä rakennusten perustusten alapuolisesta maaperästä, jota 11-12/2016 tehdyssä tutkimuksessa ei ollut mahdollista tutkia. Alueella tehtävien maanrakennustöiden yhteydessä on otettava huomioon myös haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvopitoisuuden ylittävä maaaines, jonka sijoittamiselle ja kaivamiselle on rajoitteita. Alueen käytön muuttuessa asemakaavamuutoksessa esitetystä maankäytöstä, tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarvittaessa arvioida uudestaan. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan rakennuslupamenettelyn kautta. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon maaperän puhdistustarve, melu ja tärinä, hulevesien käsittely, suojelumerkinnät ja julkisivumääräykset. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio 8 SEURANTALOMAKE