Espoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyihin sivistystoimea koskeviin kannanottoihin ja antaa ne omalta osaltaan lausuntonaan vuoden 2015 arviointikertomuksesta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2015 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan vuoden 2015 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan mm., että Talouden säästöpaineista huolimatta oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle on taattava turvallinen oppimis- ja työympäristö. (Sivu 20) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tuonut esille huolensa oppimisympäristön turvallisuudesta ja korjausvelan kasvusta. Tilapalveluille viestitään järjestelmällisesti niistä kiinteistöistä, joiden teknisestä kunnosta ja toiminnallisista puutteista käyttäjä on huolissaan. Sivistystoimen investointiohjelmaa valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon koulujen ja päiväkotien korjaustarpeet, mutta korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja

2 Sivu 2 / 2 tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset on tuotava valtuuston käsiteltäväksi päätettäessä TATU 2-ohjelmasta. Kaupungin rahoitus on pitkällä aikavälillä saatava tasapainoon, jotta voidaan turvata tarpeelliset investoinnit sekä vastata kaupungin kasvun vaatimiin tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa selkeät laskelmat ja tehtävä seurantasuunnitelmat. Hankinta- ja investointisuunnitelmissa on esitettävä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin sekä kuntalaisilta perittäviin maksuihin. (Sivut 27 28) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on raportoinut Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset konsernihallinnon ohjeiden mukaan. Investoinneista sekä hankinta- ja investointisuunnitelmista on tehty kaupungin ohjeistuksen mukainen dokumentaatio. Koulutustakuu toteutuu peruskoulun päättävillä nuorilla Espoossa hyvin, ja nuorten pääsyä koulutukseen on edistetty koulutustakuun mukaisesti. Työllisyyden osalta nuorisotakuu ei ole toteutunut työttömyystilastojen perusteella. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista työllisyystakuu toteutui heikoiten Espoossa. Nuorten työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on jatkettava suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden mittaamista tulee kehittää. Lokakuussa 2015 toimintansa aloittaneen Ohjaamo Espoon toiminnan tuloksia ja vaikutuksia on seurattava systemaattisesti ja niistä on raportoitava säännöllisesti. (Sivut 40 41) Sivistystoimen vastaus: Pääkaupunkiseudulla verrataan toisiinsa Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotakuun toteutumista ja nuorten työttömyystilastoja. Espoo on menestynyt vertailussa heikoimmin. Nuorisotyöttömyyden kasvu oli erityisen voimakasta Espoossa vuosina , nyt se on pysähtynyt. Espoossa nuorten osuus pitkäaikaistyöttömistä on kuitenkin varsin pieni. Työllistämispalveluissa vieraskielisten osuus on merkittävä. Nuorten työllistymisen edistämiseksi tukea tarjoavat useat toimijat, kuten Ohjaamo Espoo, Monik ry (vieraskieliset nuoret asiakkaana), tieto- ja neuvontapiste yesbox, etsivä nuorisotyö ja Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Espoo. Ohjaamo Espoon toiminta alkoi Vuoden 2015 puolella ei saavutettu merkittäviä tuloksia, toiminta vasta käynnistyi. Vuoden 2016

3 Sivu 3 / 3 tuloksia voidaan odottaa nuorten työuralle ohjauksessa, mutta jo nyt voidaan todeta, että Ohjaamo Espoolle asetetut vuositavoitteet ohjata nuoria vähintään vuodessa ovat nykyisessä työllisyystilanteessa epärealistiset. Tehokkaan ohjauksen lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä kaupungin työllisyyspalveluiden, elinkeinoelämän, TE -toimiston sekä ministeriöiden kanssa nuorten työpaikkojen löytämiseksi sekä erilaisten palkkatukien tai uusien työllisyyspolkujen mahdollistamiseksi. Tehokas nuorille suunnattu ohjaustyö ei yksinään ratkaise nuorten työllistymisen kysymyksiä, jos työpaikkoja ei ole tarjolla. Laadukkaan ohjaustyön varmistamiseksi ja palvelujen päällekkäisyyksien purkamiseksi on käynnistetty nuorten matalan kynnyksen palvelujen yhteensovittamisen prosessi. Prosessissa sovitetaan yhteen seuraavien toimijoiden palveluja nuorten tehokkaan palvelupolun mahdollistamiseksi: etsivä nuorisotyö, InfoOmnia, Monik ry, nuorisopalvelujen Ison Omenan Palvelutorin tiimi (sis. Tieto- ja neuvontatyö sekä jalkautuva työ), Ohjaamo Espoo, Tajua mut!, Tyttöjen talo sekä Vamos. Prosessi valmistuu Siinä tunnistetaan yhtymäkohdat myös mm. sosiaalitoimeen, työllisyyspalveluihin sekä opintoihin ohjautumiseen. Ohjaamo Espoon toiminnan raportointi on säännöllistä. Ohjausryhmäksi on nimetty Espoon Nuorisotakuun koordinaatioryhmä. Lisäksi toimintaa raportoidaan rahoittajalle säännöllisesti. Raportointijaksot ovat olleet: sekä Seuraava seuranta-ajankohta on Ruotsinkielisille nuorille tukea ja ohjausta koulutukseen ja työhön antaa Sveps (Svenska produktionsskolan). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on ohjannut kehitystä hyvään suuntaan. Varhaisen puuttumisen malli on tuonut hyviä tuloksia. Painopisteiden siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee edelleen jatkaa. (Sivu 45) Sivistystoimen vastaus: Ennaltaehkäisevää toimintaa on kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä toiminta kuten varhaiskasvatus (sisältäen myös esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen sekä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut), opetus, iltapäiväkerhotoiminta, nuorisotyö ja harrastus- ja kulttuuritoiminta. Esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja. Oppilashuollon painopistettä on siirretty yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön. Yhteisöllinen työ, esimerkiksi luokkien ja ryhmien kanssa työskentely, lisääntyi lukuvuonna %. Opettajien konsultaatiot kuraattorille ja psykologille lisääntyivät lukuvuoden aikana 265 %. Lukuvuoden ennakkotilastoissa suunta näyttää olevan samanlainen. Kuraattorien ja psykologien palvelujen saatavuuden määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan.

4 Sivu 4 / 4 Kiusaamisen ehkäisemisen ja kiusaamiseen puuttumisen suunnitelmat tullaan päivittämään lukuvuoden aikana. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Uusien opetussuunnitelmien keskeisinä tavoitteina on, että oppilaiden osallisuus oman opetuksen suunnittelussa lisääntyy sekä oppilaiden vahvuuksia tuetaan ja hyödynnetään opetuksessa. Lukuvuodesta alkaen kouluissa toteutetaan säännöllisesti oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota fyysisen ympäristön turvallisuuden lisäksi ympäristön psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tarkastaminen on osa oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, ja se toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Nuorisopalvelujen kaikki toiminta ja palvelut ovat ennaltaehkäiseviä. Nuorten käyntikerrat nuorisotiloilla kasvoivat vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 25 %. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa on lisätty, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä ja lisätty nuorten osallisuutta vahvistavia ja kulttuurisia tapahtumia. Kulttuurin tulosyksikön lapsille, nuorille ja perheille tuottamat palvelut ovat pääsääntöisesti luonteeltaan ennaltaehkäiseviä. Hyvinvointia edistävät erityisesti kaikille avoin kaupunginkirjasto sekä toimintamallit, jotka takaavat kaikkien lasten, nuorten ja perheiden tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet kulttuuri- ja taidetarjontaan (mm. KULPS!, neuvoloiden odotustilassa tapahtuva Kulttuurineuvola-toiminta sekä Kaikukortti). Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet mahdollistavat hyvän toimialarajat ylittävän yhteistyön sekä toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa että operatiivisella tasolla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lasten kuntoutuspalvelujen yhteistyötä alle kouluikäisten lasten palveluissa on systemaattisesti kehitetty. Hyvällä, monialaisella yhteistyöllä lasten ja perheiden avun tarpeen tunnistamista on saatu varhennettua. Espoossa on laadukkaat kirjastopalvelut, joilla on korkea käyttöaste. Henkilöstön asenne on asiakas- ja kehittämismyönteinen. Yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa on viime vuosina kehitetty merkittävästi. (Sivut 53 54) Tarkastuslautakunta toteaa: Kirjasto tuottaa ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluja. Kirjaston tehtävänä on palvella kaikkia asiakkaitaan, mikä edellyttää palvelujen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostamista. Asiakkaat erilaisine palvelutarpeineen nähdään kirjastopalvelujen kehittämisen ja tuottamisen voimavarana ja positiivisena haasteena. Uutena palveluna on otettu käyttöön omatoimiaukiolot, joista on saatu hyviä käyttökokemuksia. Liikuntapalvelut on onnistunut tavoitteessaan edistää kaikenikäisten espoolaisten liikkumista monipuolisella liikuntatarjonnalla ja saavutettavuudella. 68+ Sporttikortti on edistänyt espoolaisten senioreiden liikunnan harrastamista.

5 Sivu 5 / 5 Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Espoon liikuntapalveluiden liikuntatilat ovat joustavasti varattavissa sähköisesti. Avustusten myöntämisperusteiden tulee olla yhdenmukaiset. (Sivut 55 56) Sivistystoimen vastaus: Liikuntapalvelut hallinnoi koulujen liikuntasalien käyttöä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Tilojen käyttöä voidaan lisätä merkittävästi loma-aikoina. Koulujen omista illoista tulee luopua siltä osin, kuin ko. illan aikana järjestetty toiminta ei kohdistu koulun oppilaille, esim. erityisryhmille, jotka muuten jäisivät ilman liikunnallista harrastustoimintaa. Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Niin suomenkielisen opetuksen kuin liikuntapalveluiden tavoite on, että liikuntatilat ovat laajasti käytössä. Liikuntatilojen laajempi käyttö esimerkiksi lomakausina edellyttää sähkölukkojen asentamista kaikkiin kouluihin, ja kulku tiloihin tapahtuu omavalvonnalla. Tämä on liikuntapalveluiden TATU-hanke. Sähköinen järjestelmä on kehitetty palvelemaan joustavaa tilavarausta, se on toiminnassa. Näiden lisäksi toimintamalli koulujen ja liikuntapalvelujen yhteistyöstä selkeytetään. Sivistystoimi varmistaa, että koulut varaavat vain ne ajat, jolloin koulu tarvitsee liikuntatilaa. tilavarauksen peruutus tehdään ajoissa ja siitä menee tieto sähköisen varausjärjestelmän kautta liikuntapalveluihin koulut tekevät vuosisuunnitelman seuraavan vuoden tilavarauksista kesäkuussa ja syöttävät varaukset sähköiseen järjestelmään. koulut luopuvat omista illoista siltä osin, kuin niitä ei mainita vuosisuunnitelmassa Liikuntatiloja käyttävät koulujen lisäksi urheiluseurat ja muut yhdistykset, sekä iltapäiväkerhot, työväenopisto ja taiteen perusopetus. Taidekasvatus ja siihen liittyvät esitykset ovat osa opetussuunnitelman mukaista kasvatusta, ja myös näille esityksille on varattava aikaa liikuntatiloista. Myös ylioppilastutkinto ja erityisesti sähköinen ylioppilastutkinto käyttää liikuntatiloja ylioppilaskirjoituksiin. Sivistystoimen lautakunnat ovat hyväksyneet kukin avustusperiaatteet, joita eri tulosyksiköt noudattavat. Opetustoimen on huolehdittava uusien (sähköisten ja digitaalisten) toimintatapojen käyttöönoton edellyttämien valmiuksien tasapuolisesta jakaantumisesta. (Sivu 69)

6 Sivu 6 / 6 Sivistystoimen vastaus: Täydennyskoulutuksella varmistetaan uuden OPS:in ja digitekniikan hyödyntäminen jokaisessa koulussa. Ketohankkeella palkatut alueelliset koordinaattorit keskittyvät erityisesti digitaalisen materiaalin ja välineistön hyödyntämisen kouluttamiseen ja toimintaedellytysten varmistamiseen. Ruotsinkielisessä opetuksessa osaamisen kehittämistä on esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa kehitetty myös osana pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan yhteistä Kohurhanketta. Näihin kaikkiin hankkeisiin on kuulunut myös henkilöstön ICTosaamisen kartoitus, jota on hyödynnetty kehittämissuunnitelmissa. Suunnitelmallisesti tarjotut (osaamisen)kehittämismahdollisuudet ovat koskeneet kaikkia yksiköitä tasapuolisesti. Koska sähköiset välineet ja - ympäristöt kehittyvät koko ajan, huomioidaan muuttuneet tarpeet henkilöstön osaamisenkehittämistä suunniteltaessa jatkossakin. Opetuslautakunnissa ja Omnian hallituksessa hyväksyttiin syksyllä 2015 kasvatuksen- ja opetuksen digitarina, jonka päivitys on käynnissä. Digitarinassa määritellään sekä yhteiset pedagogiset ICT-käytön tavoitteet että linjaukset digitaaliselle oppimisympäristölle. Tarina suuntaa eri tulosyksiköiden hankintoja ja kehittämistä. Uutena haasteena tulee mm. varhaiskasvatuksen digiloikan toteuttaminen. Tiedoksi

7 Sivu 7 / 7