Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 22. Huvilamuseo Villa Rulludd, Rullaniementie 15, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 22 Kokoustiedot Aika tiistai klo 18:50-20:55 Paikka Huvilamuseo Villa Rulludd, Rullaniementie 15, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Hannu Suntio Leena Hoppania, poistui klo Jasminiitta Lumme Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho Antti Saarinen Jani Tiainen, poistui klo Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo jälkeen Katarina Hellsten-Palomäki kaupunginhallituksen edustaja Susanna Tommila kulttuurijohtaja Tiina Kasvi erityisasiantuntija, poistui klo jälkeen Sini Sormunen suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava Alen Nsambu nuorisovaltuuston edustaja Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 22 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Aki Saariaho Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa osoitteessa Siltakatu 11, 3. krs, (Entresse, Espoon keskus).

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 22 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 30 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 31 Kulttuurilautakunnan lausunto Meri-Matin 6 hankesuunnitelmasta 32 1 Kulttuurin kohdeavustukset, erä Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja 12 lausunnon antaminen 34 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 19

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Käsittely Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Teresia Volotinen. Volotisen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Aki Saariahoa. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Aki Saariaho.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Kulttuurilautakunnan lausunto Meri-Matin hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan Meri-Matin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta ( ), että hankesuunnitelma - antaa edellytykset sivistystoimen palveluverkon kehittämiselle - ottaa huomioon sivistystoimen tilankäytön periaatteet mahdollistamalla monikäyttöiset tilat jotka ovat opiskelijoiden, oppilaiden, liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, taiteen perusopetuksen, työväenopiston ja kuntalaisten käytössä. - on hyvä lähtökohta yhteishankkeen jatkosuunnittelulle sisältäen esteettömät ja joustavat tontinkäyttö- ja tilajärjestelyt eri käyttäjäryhmien tilatarpeisiin Lautakunta edellyttää, että hanke toteutuu talousarvion investointiohjelman ajoituksen mukaan siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuonna 2020 ja kustannustehokkaasti. Lisäksi lautakunta edellyttää että kustannussyistä vähentyneet opiskelijapaikat otetaan huomioon tulevien hankkeiden budjetoinnissa. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Hankesuunnitelma Meri-Matti - Koulut hintavertailu toukokuu 2016 Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt kultuurilautakunnalta lausuntoa Meri- Matin uudisrakennuksen päivätystä hankesuunnitelmasta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt ja Liikunta ja nuorisolautakunta Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen. Tarveselvityksen muutos perustui sekä lukioverkon muutostarpeeseen että liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kuntalaiskäytön ja taiteen perusopetuksen kaupunkitasoiseen

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 22 tilatarpeeseen. Tarveselvityksen muutoksessa luovuttiin alkuperäisessä suunnitelmassa olleista peruskoulusta, nuorisotiloista ja kulttuuriareenasta. Näiden tilojen sijaan esitettiin rakennukseen suurempaa lukiota, monikäyttöistä salia ja opetustiloja. Sivistystoimi on tarveselvityksessä yhdistänyt monen toimijan tilatarpeet yhteen hankkeeseen. Hanke toteutetaan Matinkylään Ko Y-tontille. Hanke sijoittuu palveluverkon kehittämisen kannalta hyvään paikkaan. Hankesuunnitelma antaa edellytykset sivistystoimen palveluverkon kehittämiselle ja ottaa huomioon sivistystoimen tilankäytön periaatteet sijoittamalla monen käyttäjäryhmän tilat samaan rakennukseen. Hankesuunnitelma on hyvä lähtökohta hankkeen jatkosuunnittelulle. Suunnitelma sisältää esteettömät ja joustavat tontinkäyttö- ja tilajärjestelyt eri käyttäjäryhmien muuttuviin tilatarpeisiin. Hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Suurin osa rakennuksen tiloista tulee lukion lisäksi olemaan liikuntapalveluiden ja seuratoiminnan, kulttuuripalveluiden, nuorisopalveluiden, työväenopiston, taiteen perusopetuksen ja alueen kuntalaisten käytössä. Meri-Matin sijainti länsimetron välittömässä läheisyydessä parantaa mm. taiteen perusopetuksen saavutettavuutta yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja rakennuksessa olevilla tiloilla voidaan korvata esim. Avonian nykyiset riittämättömät tilat. Meri-Matin tiloja voidaan myös maalis- - elokuussa hyödyntää työväenopiston, taiteen perusopetuksen, nuorisopalveluiden, kulttuurin ja kuntalaisten pop up - toimintaan lukion opiskelijamäärän tällöin ollessa matalampi. Suunnitteluratkaisusta riippuen opetustiloissa voidaan myös järjestää sähköiset ylioppilaskirjoitukset jolloin suurta salia ei tarvitse varustaa kirjoituksia varten ja se voi olla käytössä koko toimintakauden ajan. Meri-Mattiin toteutetaan monikäyttöinen liikuntasali. Salin mitoitus (n 30 x 40 x 8 m) perustuu lukion, liikuntapalveluiden, seuratoiminnan, nuorisopalveluiden, kulttuurin, työväenopiston, alueen kuntalaisten ja taiteen perusopetuksen tilatarpeisiin. Akustoitua salia tullaan hyödyntämään sekä kuntalaisten, liikuntaseurojen ja opiskelijoiden liikuntaan, lukion ja kuntalaisten juhla- ja kokoontumispaikkana, kulttuurin, nuorisotoiminnan ja taiteen perusopetuksen esiintymissalina että auditoriona ja suunnitteluratkaisusta riippuen mahdollisesti ylioppilaskirjoitussalina. Tilan yhteyteen sijoitetaan näyttämö, jota näyttämötoiminnan lisäksi voidaan hyödyntää erillisenä opetustilana ja tanssisalina. Monikäyttöisillä tiloilla hyvin kulkuyhteyksien varrella vähennetään investointitarvetta muualla kaupungissa, erityisesti metroväylän varrella. Suunnitelmien mukaan toteutettu monikäyttöinen sali ja opetustilat vähentävät investointitarvetta kaupunkitasoisesti. Erillisen liikuntahallin, kulttuuriareenan ja koulun liikuntasalin erilliskustannukset nousisivat huomattavasti suunnitellun salin kustannuksia korkeammaksi.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 22 Meri-Mattiin toteutetaan myös Keinumäen sairaalakoulun sivupiste. Yksikön sijoittaminen Matinkylään terveyspalveluiden yhteyteen tehostaa ajankäyttöä ja parantaa moniammatillista yhteistyötä oppilaiden hyväksi. Monipuolinen toiminta tukee myös tilankäyttöä ja edistää uusien moniammatillisten ratkaisujen syntyä. Kustannussyistä Meri-Matin opetustiloja on jouduttaneen vähentämään. Tarveselvityksen mukaisessa alustavassa tilaohjelmassa opetustiloja Meri- Matissa on n 1400 oppilaalle ja opiskelijalle. Tavoitteellisessa tilaohjelmassa opetustiloja on riittävästi n 1200 oppilaalle ja opiskelijalle. Suomenkielinen opetus on hyväksynyt mahdollisen muutoksen mutta edellyttää että vähentyneet lukiopaikat toteutetaan tulevien hankkeiden tilasuunnittelussa ja budjetoinnissa. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä oppimisympäristöstä. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilapalvelut-liikelaitoksen lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetustoimen, nuorisopalveluiden, liikuntapalvelujen ja tilat ja alueet - yksiköiden edustajat. Käyttäjien näkemykset otetaan huomioon myös rakennussuunnittelussa. Espoon koulujen suunnittelussa sovelletaan kaupungin suunnitteluohjeita. Tilapalvelut-liikelaitoksen teettämä esisuunnitelma hankkeen tontinkäytön selvittämiseksi on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: o tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon rakennuksen koko, toimintojen saavutettavuus ja eri-ikäisten käyttäjien mittakaava ja näkökulma o Tilajärjestelyt ovat joustavat, edesauttavat tilojen yhteiskäyttöä ja tukevat uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. o Suuren salin monikäyttöisyys taataan eri toimijoiden tarpeiden mukaisella varustelulla, akustisella vaimennuksella ja kestävillä pintavalinnoilla. o saattopaikat ja huoltoliikenne järjestetään korttelialueella turvallisesti o osallistavalla suunnittelulla käyttäjiä ohjataan aktiivisesti osallistumaan oman oppimisympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen o valtuuston hyväksymien KulttuuriEspoo2030 periaatteiden toteutuminen hankkeessa Hankkeen rakenteelliset oppilas- ja opiskelijapaikat ja kustannukset Meri-Matin alustavat laajuustiedot: hym², brm² Lukion ja koulun laskennallinen oppilasmitoitus: opiskelijaa ja oppilasta Hankeen kustannustiedot: tavoitehinta 42 milj. kattohinta 45,7 milj.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 22 Tavoitehinnan mukainen oppilaspaikkakustannus on n /paikka. Talousarvion investointiohjelmassa hanke ajoittuu valmistuvaksi talvella Kaupungin kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärät ja tulevien hankkeiden väistötarpeet edellyttävät, että tilat valmistuvat aikataulun mukaisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee osaltaan vastaavansisältöisen hankesuunnitelman lausunnon kokouksessaan 15.6., liikunta ja nuorisolautakunta Tiedoksi - Antti Mäntynen, Tilahallinta - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Sakari Meinilä, Rakennuttaminen - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / / Kulttuurin kohdeavustukset, erä 4 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää myöntää kohdeavustuksia liitteen mukaisesti yhteensä euroa. Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava kaupungille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Kohdeavustukset 2016, erä 4 -Julkinen Kulttuurilautakunnan hyväksymien avustusten yleisten ehtojen ja periaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia 1) lähikulttuuritoimintaan, 2) taideapurahoina espoolaisille ammattitaiteilijoille, 3) kehittämisavustuksina espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille sekä 4) matka-avustuksina kansainväliseen toimintaan espoolaisille taiteen ammattilaisille ja ammattimaisille kulttuurialan yhteisöille. Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kohdeavustukset ovat jatkuvasti haettavissa tammikuun lopusta elokuun loppuun mennessä. Lautakunta päättää kohdeavustuksista hakuajankohtaa seuraavissa kokouksissa. Vuoden 2016 kohdeavustuksina myönnettävien lähikulttuuriavustusten myöntämisessä painotetaan erityisesti sellaisia tapahtumia ja toimintaa, joissa Espoon kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti, yhdessä erilaisten asukasryhmien kesken ja kestävä elämäntapa huomioiden. Tässä kokouksessa on päätettävänä 19 kohdeavustushakemusta, hakemussummat yhteensä euroa, joista 16 esitetään myönnettäväksi yhteensä euroa liitteen mukaisesti. Alkuperäiset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 22 Tiedoksi - Avustuksen hakijat

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / / Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyihin kulttuurin tulosyksikköä koskeviin kannanottoihin ja antaa ne lausuntonaan vuoden 2015 arviointikertomuksesta. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa päätösehdotukseen tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2015 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan vuoden 2015 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan mm., että Talouden säästöpaineista huolimatta oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle on taattava turvallinen oppimis- ja työympäristö. (Sivu 20) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tuonut esille huolensa oppimisympäristön turvallisuudesta ja korjausvelan kasvusta. Tilapalveluille viestitään järjestelmällisesti niistä kiinteistöistä, joiden teknisestä kunnosta ja toiminnallisista puutteista käyttäjä on huolissaan.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 22 Sivistystoimen investointiohjelmaa valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon koulujen ja päiväkotien korjaustarpeet, mutta korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset on tuotava valtuuston käsiteltäväksi päätettäessä TATU 2-ohjelmasta. Kaupungin rahoitus on pitkällä aikavälillä saatava tasapainoon, jotta voidaan turvata tarpeelliset investoinnit sekä vastata kaupungin kasvun vaatimiin tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa selkeät laskelmat ja tehtävä seurantasuunnitelmat. Hankinta- ja investointisuunnitelmissa on esitettävä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin sekä kuntalaisilta perittäviin maksuihin. (Sivut 27 28) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on raportoinut Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset konsernihallinnon ohjeiden mukaan. Investoinneista sekä hankinta- ja investointisuunnitelmista on tehty kaupungin ohjeistuksen mukainen dokumentaatio. Koulutustakuu toteutuu peruskoulun päättävillä nuorilla Espoossa hyvin, ja nuorten pääsyä koulutukseen on edistetty koulutustakuun mukaisesti. Työllisyyden osalta nuorisotakuu ei ole toteutunut työttömyystilastojen perusteella. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista työllisyystakuu toteutui heikoiten Espoossa. Nuorten työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on jatkettava suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden mittaamista tulee kehittää. Lokakuussa 2015 toimintansa aloittaneen Ohjaamo Espoon toiminnan tuloksia ja vaikutuksia on seurattava systemaattisesti ja niistä on raportoitava säännöllisesti. (Sivut 40 41) Sivistystoimen vastaus: Pääkaupunkiseudulla verrataan toisiinsa Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotakuun toteutumista ja nuorten työttömyystilastoja. Espoo on menestynyt vertailussa heikoimmin. Nuorisotyöttömyyden kasvu oli erityisen voimakasta Espoossa vuosina , nyt se on pysähtynyt. Espoossa nuorten osuus pitkäaikaistyöttömistä on kuitenkin varsin pieni. Työllistämispalveluissa vieraskielisten osuus on merkittävä. Nuorten työllistymisen edistämiseksi tukea tarjoavat useat toimijat, kuten Ohjaamo Espoo, Monik ry (vieraskieliset nuoret asiakkaana), tieto- ja neuvontapiste yesbox, etsivä nuorisotyö ja Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Espoo.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 22 Ohjaamo Espoon toiminta alkoi Vuoden 2015 puolella ei saavutettu merkittäviä tuloksia, toiminta vasta käynnistyi. Vuoden 2016 tuloksia voidaan odottaa nuorten työuralle ohjauksessa, mutta jo nyt voidaan todeta, että Ohjaamo Espoolle asetetut vuositavoitteet ohjata nuoria vähintään vuodessa ovat nykyisessä työllisyystilanteessa epärealistiset. Tehokkaan ohjauksen lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä kaupungin työllisyyspalveluiden, elinkeinoelämän, TE -toimiston sekä ministeriöiden kanssa nuorten työpaikkojen löytämiseksi sekä erilaisten palkkatukien tai uusien työllisyyspolkujen mahdollistamiseksi. Tehokas nuorille suunnattu ohjaustyö ei yksinään ratkaise nuorten työllistymisen kysymyksiä, jos työpaikkoja ei ole tarjolla. Laadukkaan ohjaustyön varmistamiseksi ja palvelujen päällekkäisyyksien purkamiseksi on käynnistetty nuorten matalan kynnyksen palvelujen yhteensovittamisen prosessi. Prosessissa sovitetaan yhteen seuraavien toimijoiden palveluja nuorten tehokkaan palvelupolun mahdollistamiseksi: etsivä nuorisotyö, InfoOmnia, Monik ry, nuorisopalvelujen Ison Omenan Palvelutorin tiimi (sis. Tieto- ja neuvontatyö sekä jalkautuva työ), Ohjaamo Espoo, Tajua mut!, Tyttöjen talo sekä Vamos. Prosessi valmistuu Siinä tunnistetaan yhtymäkohdat myös mm. sosiaalitoimeen, työllisyyspalveluihin sekä opintoihin ohjautumiseen. Ohjaamo Espoon toiminnan raportointi on säännöllistä. Ohjausryhmäksi on nimetty Espoon Nuorisotakuun koordinaatioryhmä. Lisäksi toimintaa raportoidaan rahoittajalle säännöllisesti. Raportointijaksot ovat olleet: sekä Seuraava seuranta-ajankohta on Ruotsinkielisille nuorille tukea ja ohjausta koulutukseen ja työhön antaa Sveps (Svenska produktionsskolan). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on ohjannut kehitystä hyvään suuntaan. Varhaisen puuttumisen malli on tuonut hyviä tuloksia. Painopisteiden siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee edelleen jatkaa. (Sivu 45) Sivistystoimen vastaus: Ennaltaehkäisevää toimintaa on kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä toiminta kuten varhaiskasvatus (sisältäen myös esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen sekä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut), opetus, iltapäiväkerhotoiminta, nuorisotyö ja harrastus- ja kulttuuritoiminta. Esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja. Oppilashuollon painopistettä on siirretty yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön. Yhteisöllinen työ, esimerkiksi luokkien ja ryhmien kanssa työskentely, lisääntyi lukuvuonna %. Opettajien konsultaatiot kuraattorille ja psykologille lisääntyivät lukuvuoden aikana 265 %. Lukuvuoden ennakkotilastoissa suunta näyttää olevan samanlainen. Kuraattorien ja psykologien palvelujen saatavuuden määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 22 Kiusaamisen ehkäisemisen ja kiusaamiseen puuttumisen suunnitelmat tullaan päivittämään lukuvuoden aikana. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Uusien opetussuunnitelmien keskeisinä tavoitteina on, että oppilaiden osallisuus oman opetuksen suunnittelussa lisääntyy sekä oppilaiden vahvuuksia tuetaan ja hyödynnetään opetuksessa. Lukuvuodesta alkaen kouluissa toteutetaan säännöllisesti oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota fyysisen ympäristön turvallisuuden lisäksi ympäristön psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tarkastaminen on osa oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, ja se toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Nuorisopalvelujen kaikki toiminta ja palvelut ovat ennaltaehkäiseviä. Nuorten käyntikerrat nuorisotiloilla kasvoivat vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 25 %. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa on lisätty, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä ja lisätty nuorten osallisuutta vahvistavia ja kulttuurisia tapahtumia. Kulttuurin tulosyksikön lapsille, nuorille ja perheille tuottamat palvelut ovat pääsääntöisesti luonteeltaan ennaltaehkäiseviä. Hyvinvointia edistävät erityisesti kaikille avoin kaupunginkirjasto sekä toimintamallit, jotka takaavat kaikkien lasten, nuorten ja perheiden tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet kulttuuri- ja taidetarjontaan (mm. KULPS!, neuvoloiden odotustilassa tapahtuva Kulttuurineuvola-toiminta sekä Kaikukortti). Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet mahdollistavat hyvän toimialarajat ylittävän yhteistyön sekä toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa että operatiivisella tasolla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lasten kuntoutuspalvelujen yhteistyötä alle kouluikäisten lasten palveluissa on systemaattisesti kehitetty. Hyvällä, monialaisella yhteistyöllä lasten ja perheiden avun tarpeen tunnistamista on saatu varhennettua. Espoossa on laadukkaat kirjastopalvelut, joilla on korkea käyttöaste. Henkilöstön asenne on asiakas- ja kehittämismyönteinen. Yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa on viime vuosina kehitetty merkittävästi. (Sivut 53 54) Tarkastuslautakunta toteaa: Kirjasto tuottaa ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluja. Kirjaston tehtävänä on palvella kaikkia asiakkaitaan, mikä edellyttää palvelujen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostamista. Asiakkaat erilaisine palvelutarpeineen nähdään kirjastopalvelujen kehittämisen ja tuottamisen voimavarana ja positiivisena haasteena. Uutena palveluna on otettu käyttöön omatoimiaukiolot, joista on saatu hyviä käyttökokemuksia. Liikuntapalvelut on onnistunut tavoitteessaan edistää kaikenikäisten espoolaisten liikkumista monipuolisella liikuntatarjonnalla ja saavutettavuudella. 68+ Sporttikortti on edistänyt espoolaisten senioreiden liikunnan harrastamista.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 22 Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Espoon liikuntapalveluiden liikuntatilat ovat joustavasti varattavissa sähköisesti. Avustusten myöntämisperusteiden tulee olla yhdenmukaiset. (Sivut 55 56) Sivistystoimen vastaus: Liikuntapalvelut hallinnoi koulujen liikuntasalien käyttöä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Tilojen käyttöä voidaan lisätä merkittävästi loma-aikoina. Koulujen omista illoista tulee luopua siltä osin, kuin ko. illan aikana järjestetty toiminta ei kohdistu koulun oppilaille, esim. erityisryhmille, jotka muuten jäisivät ilman liikunnallista harrastustoimintaa. Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Niin suomenkielisen opetuksen kuin liikuntapalveluiden tavoite on, että liikuntatilat ovat laajasti käytössä. Liikuntatilojen laajempi käyttö esimerkiksi lomakausina edellyttää sähkölukkojen asentamista kaikkiin kouluihin, ja kulku tiloihin tapahtuu omavalvonnalla. Tämä on liikuntapalveluiden TATU-hanke. Sähköinen järjestelmä on kehitetty palvelemaan joustavaa tilavarausta, se on toiminnassa. Näiden lisäksi toimintamalli koulujen ja liikuntapalvelujen yhteistyöstä selkeytetään. Sivistystoimi varmistaa, että koulut varaavat vain ne ajat, jolloin koulu tarvitsee liikuntatilaa. tilavarauksen peruutus tehdään ajoissa ja siitä menee tieto sähköisen varausjärjestelmän kautta liikuntapalveluihin koulut tekevät vuosisuunnitelman seuraavan vuoden tilavarauksista kesäkuussa ja syöttävät varaukset sähköiseen järjestelmään. koulut luopuvat omista illoista siltä osin, kuin niitä ei mainita vuosisuunnitelmassa Liikuntatiloja käyttävät koulujen lisäksi urheiluseurat ja muut yhdistykset, sekä iltapäiväkerhot, työväenopisto ja taiteen perusopetus. Taidekasvatus ja siihen liittyvät esitykset ovat osa opetussuunnitelman mukaista kasvatusta, ja myös näille esityksille on varattava aikaa liikuntatiloista. Myös ylioppilastutkinto ja erityisesti sähköinen ylioppilastutkinto käyttää liikuntatiloja ylioppilaskirjoituksiin. Sivistystoimen lautakunnat ovat hyväksyneet kukin avustusperiaatteet, joita eri tulosyksiköt noudattavat. Opetustoimen on huolehdittava uusien (sähköisten ja digitaalisten) toimintatapojen käyttöönoton edellyttämien valmiuksien tasapuolisesta jakaantumisesta. (Sivu 69) Sivistystoimen vastaus: Täydennyskoulutuksella varmistetaan uuden OPS:in ja digitekniikan hyödyntäminen jokaisessa koulussa. Keto-

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 22 hankkeella palkatut alueelliset koordinaattorit keskittyvät erityisesti digitaalisen materiaalin ja välineistön hyödyntämisen kouluttamiseen ja toimintaedellytysten varmistamiseen. Ruotsinkielisessä opetuksessa osaamisen kehittämistä on esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa kehitetty myös osana pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan yhteistä Kohurhanketta. Näihin kaikkiin hankkeisiin on kuulunut myös henkilöstön ICTosaamisen kartoitus, jota on hyödynnetty kehittämissuunnitelmissa. Suunnitelmallisesti tarjotut (osaamisen)kehittämismahdollisuudet ovat koskeneet kaikkia yksiköitä tasapuolisesti. Koska sähköiset välineet ja - ympäristöt kehittyvät koko ajan, huomioidaan muuttuneet tarpeet henkilöstön osaamisenkehittämistä suunniteltaessa jatkossakin. Opetuslautakunnissa ja Omnian hallituksessa hyväksyttiin syksyllä 2015 kasvatuksen- ja opetuksen digitarina, jonka päivitys on käynnissä. Digitarinassa määritellään sekä yhteiset pedagogiset ICT-käytön tavoitteet että linjaukset digitaaliselle oppimisympäristölle. Tarina suuntaa eri tulosyksiköiden hankintoja ja kehittämistä. Uutena haasteena tulee mm. varhaiskasvatuksen digiloikan toteuttaminen. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 4 / Espoon kaupunginkirjaston aukioloajat syksyllä 2016 Kulttuurijohtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 7 / KulttuuriEspoo-liitteen hankinta, syyskuu 2016 Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 1 / Taideteoskokonaisuus Palvelutorin lastenalueelle Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 2 / Mediateos Palvelutorille - työn laajennus 2 Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 3 / Ison Omenan kirjaston kirjastoautomaation rajapintalisenssit Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 4 / Kävijälaskureiden hankinta Espoon kaupunginkirjaston toimipisteisiin Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 6 / Laserleikkuri Ison Omenan palvelutorille Kulttuurijohtajan päätöspöytäkirja (henkilöstöasiat) 3 / Espoon kaupunginkirjaston kirjastopalveluiden aluejohtajien sijaisten määrääminen Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / / Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitun kannanoton. Käsittely Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jaana Jalonen: Aloite kulttuurilautakunnan lausunnosta koskien Espoon kaupunginteatterin sijoittamista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lausunto voidaan tarvittaessa julkaista Espoon kaupungin nettisivuilla. Päätös Kulttuurilautakunta: Kulttuurilautakunta merkitsi tiedoksi selostusosassa mainitun kannanoton sekä kokouksessa kuullun selostuksen. Oheismateriaali Selostus - Kulttuuritoimijoiden KULPS!-kannanotto Kulttuurilautakunnalle saapunut kirjelmä: Kulttuuritoimijoiden KULPS!-kannanotto Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 20 / 22 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 29-31, 33-35) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 21 / 22 Oikaisuvaatimus ( 32) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kulttuurilautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kulttuurilautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kulttuurilautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 22 / 22 Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virkaaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite:Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)